Pyöräily

[Phz]

Mistä tuommoisen telineen saa? Itselle olisi tarvetta, kun en halua pyöriä säilyttää pyörävarastossa tai edes häkkivarastossa.

Motonetista ostettu.

 

[JuhaH]

Osaisiko joku kertoa valmistajaa jolla voisi olla sopivia kenkiä? Ei niiden välttämättä tarvitse olla tonnin stiflat mutta tällä erää sopivuus olisi oleellisempi kuin hinta. Myös vinkit eri kaupoista Helsinki -Porvoo akselilla kelpaa.

Northwaven kengissä on yleensä hieman paremmin suomalaiseen jalkaan istuva lesti, ja lisäksi vielä jotain wide -erikoismalleja. Muutenkin laadukas merkki.

 

[Incredible Buff]

Osaisiko joku kertoa valmistajaa jolla voisi olla sopivia kenkiä? Ei niiden välttämättä tarvitse olla tonnin stiflat mutta tällä erää sopivuus olisi oleellisempi kuin hinta. Myös vinkit eri kaupoista Helsinki -Porvoo akselilla kelpaa.

XXL:ssä on Scottin mtb-kenkiä. Ainakin omaan leveähköön jalkaan passaa oikein hyvin.

 

[Phz]

Five Tenit on hyviä myös. Vähän huono saatavuus ja vaikea päästä kokeilemaan jalkaan. Ite kävin hi5bikessä ostamassa. Kannattaa välttää sileitä pohjia (liukas & kuluu rikki) ja niitä kenkiä missä pohjaa ei ole tikattu reunaan kiinni (pohja repeää irti).

 

[Carl-Robert]

Oma pyöräily on ollut lähinnä kaupassa käymistä ja muuta pientä kikkailua, tilanne saattaa muuttua kun työmatka tulee lyhenemään reippaasti. Voisi kuntoilun kannalta alkaa polkemaan töihin. Pyörää en ole vaihtamassa, vanhalla pärjään hyvin, mutta olen miettinyt että hommaisi ne polkimiin lukittavat kengät. Muutamalta henkilöltä kuullut kehuja niistä.

Olen (hyvin) vähän tutkinut kenkiä netistä, kauppaan pitää jossain vaiheessa mennä kokeilemaan mutta tiedän jo etukäteen että perusmalleissa on liian kapea lesti. Joillain valmistajilla on wide malleja mutta olen vähän skeptinen niidenkään sopivuudesta, ainakaan luistimissa wide mallit ei ole tarpeeksi leveitä.

Osaisiko joku kertoa valmistajaa jolla voisi olla sopivia kenkiä? Ei niiden välttämättä tarvitse olla tonnin stiflat mutta tällä erää sopivuus olisi oleellisempi kuin hinta. Myös vinkit eri kaupoista Helsinki -Porvoo akselilla kelpaa.

Itse en ostaisi kenkiä tuohon käyttöön, ennemmin polkimiin sopivat remmit ja työkengillä polkemista. Tuollaiset ostin itselleni 4 Color 1 Pair Bike Fixed Gear Bicycle Pedals Foot Cover Cycling Safety MTB Anti slip Pedals Bands Feet Set with Straps Beam-in Bicycle Pedal from Sports & Entertainment on Aliexpress.com | Alibaba Group Vaatii polkimet joista saa tuon remmin vedettyä läpi, eli kolot sisä- ja ulkosivuissa.

 

[mabasa]

Itse en ostaisi kenkiä tuohon käyttöön, ennemmin polkimiin sopivat remmit ja työkengillä polkemista.

Mitä noilla remmeillä tekee? Ne ovat jäänne historiasta. Niistä ei ole käytännössä mitään hyötyä, ovatpahan vain pirun vaaralliset.

Shimanolta löytyy leveitä kenkiä CT-etuliitteellä. Minulla on tosi leveä jalka varpaiden kohdalta, mutta näissä saa valittua vielä järkevän kokoisen kengän ilman varpaiden lytistymistä. Esim. maastokenkiin verrattuna nämä ovat selvästi leveämmät.

TOUR - CYCLING FOOTWEAR AND PEDALS - LIFESTYLE GEAR - SHIMANO

Kannattaa huomata, että niitä kenkiä ei ole mikään pakko ostaa. Niillä ajetaan (oikein) täsmälleen samoin kuin muillakin kengillä paitsi "konkareiden" jutuissa "pyörittämisestä", mutta niitä ei kannata tässä asiassa kuunnella syistä, joita en jaksa taas käydä läpi.

 

[mabasa]

Oma kenkäni on CT40L, en tiedä, mitä tuo L tuossa tarkoittaa. Mutta on selvästi leveämpi kuin Shimanon maastomallit. Tosin jotain voi häiritä (myös polkimen mallista riippuen), että joissain, ja ehkä useimmissa, näistä ei ole kovin jäykkä pohja. Se auttaa kävelyssä, mutta polkimen häkki (siis polkimen lukon ympärille tuleva kehikkomainen osuus) voi tuntua kengän läpi jalkapohjaan. Minusta taipuisuus on hyvä maastossa jalkautuessa, mutta vaihdettuani häkilliseen polkimeen vähän on tullut tuntemuksia toiseen jalkapohjaan, joka muuten on pienen repeämisen jälkeen kipeä. Jos se ei siitä mene ohitse, vaihdan takaisin 520-polkimeen. Kengistä en kuitenkaan luovu.

 

[Carl-Robert]

Mitä noilla remmeillä tekee? Ne ovat jäänne historiasta. Niistä ei ole käytännössä mitään hyötyä, ovatpahan vain pirun vaaralliset.

Hoitaa saman homman kuin lukittuvat kengät, eli oikein kiristettynä pystyy pyörittämään kokoajan, myös kun jalka liikkuu ylöspäin. Ei ne mitenkään vaarallisemmat ole, jos kiristät ne oikein, eli että pystyt vetämään jalan pois polkimesta nopeasti. En nyt kyllä ymmärrä mitä ajoit takaa tuolla kommentilla.

 

[mabasa]

Hoitaa saman homman kuin lukittuvat kengät, eli oikein kiristettynä pystyy pyörittämään kokoajan, myös kun jalka liikkuu ylöspäin. Ei ne mitenkään vaarallisemmat ole, jos kiristät ne oikein, eli että pystyt vetämään jalan pois polkimesta nopeasti. En nyt kyllä ymmärrä mitä ajoit takaa tuolla kommentilla.

Kuka sellaista haluaa tehdä? Ihminen, joka ei tiedä, kuinka ajetaan taloudellisesti oikein. Olen itse nuoruudessani remmejä käyttänyt parisen vuotta, kun eihän siihen aikaan ollut nettiä ja siten tietoa näistä asioista. Kiroilin niiden hankaluutta monissa paikoissa, mutta kun luulin, että kannattaa yrittää vetää niillä poljinta ylös, niin pidin ja vedin. Ihan hukkaan meni.

Ja jos niillä haluaa tosissaan nostaa poljinta, niin aika tiukalle ne saa laittaa, mikä tekee jalan nopeasti irrottamisesta joskus vaikeaa. Joka tapauksessa liikehän on jo itsessään hitaampi, kun jalkaa ei voi samantien lähteä liikuttamaan sivulle, vaan se pitää nykäistä ensin taakse.

Jos tämä asia täytyy taas käydä läpi, niin lue tuosta eteenpäin: Polkupyörä -thread | sivu 691 | MuroBBS

 

[Carl-Robert]

Kuka sellaista haluaa tehdä? Ihminen, joka ei tiedä, kuinka ajetaan taloudellisesti oikein. Olen itse nuoruudessani remmejä käyttänyt parisen vuotta, kun eihän siihen aikaan ollut nettiä ja siten tietoa näistä asioista. Kiroilin niiden hankaluutta monissa paikoissa, mutta kun luulin, että kannattaa yrittää vetää niillä poljinta ylös, niin pidin ja vedin. Ihan hukkaan meni.

Ja jos niillä haluaa tosissaan nostaa poljinta, niin aika tiukalle ne saa laittaa, mikä tekee jalan nopeasti irrottamisesta joskus vaikeaa. Joka tapauksessa liikehän on jo itsessään hitaampi, kun jalkaa ei voi samantien lähteä liikuttamaan sivulle, vaan se pitää nykäistä ensin taakse.

Jos tämä asia täytyy taas käydä läpi, niin lue tuosta eteenpäin: Polkupyörä -thread | sivu 691 | MuroBBS

Jaa... Ei se itselleni sen ihmeempi homma ole vetäistä taakse ja sitten sivuille, tuskin menee sekuntiakaan enempää. Toki jos tuo jo pelottaa, niin toki voi pistää rahaa haisemaan lukkopolkimiin ja -kenkiin, sekä kuljettaa vaihtokenkiä aina mukana. Nuo tarrakiinnikkeiset ovat paljon mukavampia käyttää kuin häkit, saa säädettyä juuri sopiviksi kun vaan viitsii niillä leikkiä. Toki pidemmillä reissuilla haittaavat verenkiertoa hieman, mutta työmatka/kauppareissuille enemmän kuin passelit, varsinkin kun saa pitää kunnon kenkiä sitten kun laskeutuu polkimilta.

Toki ei varmasti kaikille sovi, mutta ennemmin ostaisin muutaman euron remmit, kokeilisin niillä, ja sitten vasta päättäisin että haluanko edes lukkokenkiä.

 

[mabasa]

Jaa... Ei se itselleni sen ihmeempi homma ole vetäistä taakse ja sitten sivuille, tuskin menee sekuntiakaan enempää.

Sekunti on pitkä aika kaatuessa tai sen uhatessa.

Toki jos tuo jo pelottaa, niin toki voi pistää rahaa haisemaan lukkopolkimiin ja -kenkiin, sekä kuljettaa vaihtokenkiä aina mukana.

Tästä sukkelasti pääsimme kiertymään keskustelun alkuun, ja näyttää, että kukaan ei oppinut mitään. Ehkä joku sivullinen. En jaksa toistaa jo kerran sanomaani.

 

[Rantakemisti]

Sekunti on pitkä aika kaatuessa tai sen uhatessa.


Tästä sukkelasti pääsimme kiertymään keskustelun alkuun, ja näyttää, että kukaan ei oppinut mitään. Ehkä joku sivullinen. En jaksa toistaa jo kerran sanomaani.

Olen kanssasi ihan samaa mieltä noista häkkipolkimista ja mielestäni ne pitäisi unohtaa sinne kultaiselle kahdeksankymmentä luvulle. Siinä vaiheessa kun auto tulee kylkeen niin ei vedellä mitään jalkoja häkeistä tai remmeistä, lukot taas irtoavat itsestään. Tästä on ihan omakohtaista kokemusta.

Lukkopolkimet tietenkin tuovat ongelmanaan nuo varakengät, mutta enpä ole nähnyt ongelmana pitää töissä kävelykenkiä ja työmatkoilla pyöräilykenkiä. Hommaa voi helpottaa hankkimalla maastopyöräilykengät joissa se klossi ei ole ulkoneva vaan kengillä voi kiipeillä vaikka kalliolla. Sellaisilla kengillä kulkee tarvittaessa vaikka useamman kilometrin matkoja vaikka voivatkin näyttää avaruuskengiltä tai rumilta vaelluskengiltä.

Ihan bonuslisähelpotuksena voi hankkia kaksipuoleiset polkimet. Eli sellaiset joita voi käyttää lukoilla sekä ihan normaaleilla kengillä.

Nim. merk. "Lukkopolkimilla kesät ja talvet viimeiset kymmenen vuotta"

 

[BNo1]

Itselläni on Timen lukkopolkimet ja ne irtoavat hätätilanteessa ilman ajattelua, pelastaneet minut kaatumiselta monta kertaa. Ei varmasti onnistu sama remmeillä.
Saatavilla on myös kenkiä lukkopolkimille joilla voi kävellä ihan normaalisti (eli ei ole erikoisjäykkä pohja).

 

[JuhaH]

Kyllähän noita klossikenkiä löytyy vaikka minkälaisia - myös kävelemiseen tarkoitettuja:
Shimano SH-SD5G kengät , harmaa - Bikester - uskomattomaan hintaan
Northwave Outcross Knit kengät , musta - Bikester - uskomattomaan hintaan

 

[mabasa]

Saatavilla on myös kenkiä lukkopolkimille joilla voi kävellä ihan normaalisti (eli ei ole erikoisjäykkä pohja).

En sanoisi, että ihan normaalisti, ellei normaali kenkä ole huono. Tosin normaalit kengät ovat kyllä aika huonoja... Mutta löysä pyöräilykenkä on vielä tavattoman jäykkä johonkin lenkkariin verrattuna. Ei niillä kannata turhaan kävellä. Voihan sitä toki tehdä, mutta jalkapohja ei luonnolliseen liikkeeseen niillä pääse ja usein kantapää meinaa nousta, mikä voi aiheuttaa hiertymiä.

Esim. maastokengät ovat kamalat köppyrät. Ihmettelen, miten niillä joku enemmän liikkuu. Eihän niillä pysty edes juoksemaan jyrkkään ylämäkeen ilman, että kenkä tippuu jalasta, kun kengänpohja ei taivu ja kantapää siten nousee. Samoin jollain kallioilla kävely on aika ikävää, kun kenkä ei myötäile alustaa yhtään. Mutta ehkä moni ei tällaista edes tee. Toisaalta itse en keksi pyöräilykengälle muuta käveltävää kuin erikoisen hankalat paikat. Jos pitää muuten kävellä, niin sitten mieluummin flätit polkimiksi.

Siis kengänhän kuuluu olla taipuisa päkiän kohdalta. SPD ei ikinä voi olla sitä, koska siinä kohdalla ovat se metallilevy ja klossi pultattuina.


--

Jos kengällä täytyy kävellä enemmän, niin ihan peruslenkkarit ja flätit ovat paras vaihtoehto. Lukot eivät ole niin välttämättömät kuin moni luulee. Siinä on kyse enemmän mielikuvista, kun useimmilla vakavilla harrastajilla niitä näkee.

Toispuoleiset lukkopolkimet ovat myös ihan jees, jos haluaa vaihdella niiden kesken, mutta se tarkoittaa usein satulan korkeuden tarkistamista, koska normikenkien pohjat eivät usein ole yhtä korkeita, eikä jalkaa tule välttämättä aseteltua samalle kohtaa ilman lukkoa. Lukoillahan säätövara on valitettavan pieni keskittyen päkien tienoille, kun taas jokuhan voi jo luonnostaan haluta ajaa muilla kengillä keskemmällä jalkapohjaa painaen.

 

[mabasa]

Tuosta muotiasiasta sen verran, että flätit tekevät paluuta johtuen juuri siitä, että se pyörittämismyytti alkaa vähitellen murtua. Kohta se ei varmaan enää näytä niin omituiselta, jos on pyörä vimpan päälle ja lenkkarit jalassa.

 

[BNo1]

Tuosta muotiasiasta sen verran, että flätit tekevät paluuta johtuen juuri siitä, että se pyörittämismyytti alkaa vähitellen murtua. Kohta se ei varmaan enää näytä niin omituiselta, jos on pyörä vimpan päälle ja lenkkarit jalassa.

Pyörittämismyytti? Kerro toki lisää

 

[SweeneyTodd]

Kohta se ei varmaan enää näytä niin omituiselta, jos on pyörä vimpan päälle ja lenkkarit jalassa.

Onneksi ostin vaan tuollaisen Whiten niin saa vissiin ajella tennareissa ilman, että katsotaan kieroon. Poljen myös farkut jalassa piukeiden trikoiden sijaan. Onkohan sekin jotenkin omituisen näköistä touhua?

 

[Rantakemisti]

En sanoisi, että ihan normaalisti, ellei normaali kenkä ole huono. Tosin normaalit kengät ovat kyllä aika huonoja... Mutta löysä pyöräilykenkä on vielä tavattoman jäykkä johonkin lenkkariin verrattuna. Ei niillä kannata turhaan kävellä. Voihan sitä toki tehdä, mutta jalkapohja ei luonnolliseen liikkeeseen niillä pääse ja usein kantapää meinaa nousta, mikä voi aiheuttaa hiertymiä.

Esim. maastokengät ovat kamalat köppyrät. Ihmettelen, miten niillä joku enemmän liikkuu. Eihän niillä pysty edes juoksemaan jyrkkään ylämäkeen ilman, että kenkä tippuu jalasta, kun kengänpohja ei taivu ja kantapää siten nousee. Samoin jollain kallioilla kävely on aika ikävää, kun kenkä ei myötäile alustaa yhtään. Mutta ehkä moni ei tällaista edes tee. Toisaalta itse en keksi pyöräilykengälle muuta käveltävää kuin erikoisen hankalat paikat. Jos pitää muuten kävellä, niin sitten mieluummin flätit polkimiksi.

Siis kengänhän kuuluu olla taipuisa päkiän kohdalta. SPD ei ikinä voi olla sitä, koska siinä kohdalla ovat se metallilevy ja klossi pultattuina.


--

Jos kengällä täytyy kävellä enemmän, niin ihan peruslenkkarit ja flätit ovat paras vaihtoehto. Lukot eivät ole niin välttämättömät kuin moni luulee. Siinä on kyse enemmän mielikuvista, kun useimmilla vakavilla harrastajilla niitä näkee.

Toispuoleiset lukkopolkimet ovat myös ihan jees, jos haluaa vaihdella niiden kesken, mutta se tarkoittaa usein satulan korkeuden tarkistamista, koska normikenkien pohjat eivät usein ole yhtä korkeita, eikä jalkaa tule välttämättä aseteltua samalle kohtaa ilman lukkoa. Lukoillahan säätövara on valitettavan pieni keskittyen päkien tienoille, kun taas jokuhan voi jo luonnostaan haluta ajaa muilla kengillä keskemmällä jalkapohjaa painaen.

Tässähän puhuttiin työmatkojen polkemisesta eikä mistään työmatkojen kävelystä pyöräilykengillä. Kaikille on varmasti itsestään selvää ettei pyöräilykenkiä ole tehty pitkien matkojen kävelyyn ja jollain kilometrin tarpomisella saa varmasti jalkansa kipeäksi. Sen sijaan muutaman sadan metrin matkat pyörältä toimistolle onnistuu ihan mainiosti pyöräilykengillä. Ei myöskään kannata tyrmätä kaikkia kenkiä muutaman kokemuksen perusteella. Noita maastokenkiäkin on satoja erilaisia ja osa niistä on todella huonoja ja osa todella hyviä. Joillakin voi ehkä parhaimmillaan ottaa tukea maasta ja joillakin oikeasti liikkua hankalassa maastossa. Esimerkiksi melkein kymmenen vuotta vanhat Shimano AM31 -kengät ovat olleet erinomaiset kävelyyn (niin hyvät kuin pyöräilykengät voivat olla), kun taas Vansin normaalien kenkien näköiset kengät ovat yhdet huonoimmista mitä olen omistanut. Eikä myöskään kummatkaan kolme kertaa kalliimmista Northwaven kengistä toimi kävelyyn. Yleensä kenkien pohjien muotoilusta ja materiaalista voi arvailla kuinka helposti niillä voi kävellä. Mitä tasaisemmat ja kovempaa muovia ne ovat, niin sitä huonommin niillä voi kulkea. Varsinaiseen fillarointiin ne voivat olla erinomaiset.

En tiedä mistä pyörittämismyytistä puhut, mutta omien kokemusten mukaan lukoilla pääsee huomattavasti kevyemmin mäkiä sekä loskasohjossakin kulkeminen helpompaa ja kevyempää. Varsinkin jos tarkoitus on pyöräillä töihin ympärivuotisesti niin suosittelen vielä vahvemmin lukkoja. Jos töihin ei voi ottaa toisia kenkiä ja työ on kävelyä niin kannattaa unohtaa ne pyöräilykengät.

 

[mabasa]

Tässähän puhuttiin työmatkojen polkemisesta eikä mistään työmatkojen kävelystä pyöräilykengillä.

Sinä mainitsit kallioilla kiipeämisen ja usean kilometrin kävelyt tarvittaessa. Tuo oli kommentti siihen.

Ei myöskään kannata tyrmätä kaikkia kenkiä muutaman kokemuksen perusteella. Noita maastokenkiäkin on satoja erilaisia ja osa niistä on todella huonoja ja osa todella hyviä.

Enhän minä sitä siksi tyrmääkään, vaan ymmärrykseni siitä, mikä tekee hyvän kengän kävellä ja juosta, takia. Sen vaatimukset ovat kovin päinvastaisia pohjan osalta. Jos pohja ei taivu, niin ei sille mitään voi, oli malli mikä tahansa. Maastokengissä on kategorisesti jäykkä pohja ja mikään kenkä, jossa on klossi ja metallilevy päkien alla, ei voi olla kovin taipuisa siitä. Toki osa on varmasti parempia kävellä kuin toiset. Ei siitä ole epäselvyyttä.

En tiedä mistä pyörittämismyytistä puhut, mutta omien kokemusten mukaan lukoilla pääsee huomattavasti kevyemmin mäkiä sekä loskasohjossakin kulkeminen helpompaa ja kevyempää.

Kannattaa käydä lukemassa tuolta laittamani linkin takaa muutama viesti, niin asia kyllä selviää. Itse myytti on siis se, että oikea (perus)tekniikka olisi muka kohdistaa voimaa polkimeen ympyränmuotoisella radalla. Miksi se ei sitä ole, selviää tuolta linkin takaa.

 

[mabasa]

Onneksi ostin vaan tuollaisen Whiten niin saa vissiin ajella tennareissa ilman, että katsotaan kieroon. Poljen myös farkut jalassa piukeiden trikoiden sijaan. Onkohan sekin jotenkin omituisen näköistä touhua?

Ei minun mielestäni. Puhuin muodista eli yleisestä käsityksestä. Tuntuu, että moni katsoo vähän pidempään, jos vetää viimeisen päälle maantiepyörällä lenkkarit jalassa. Eikä kyse ole vain siitä, vaan onhan noita ihmisten mielipiteitä asiasta voinut lukea erinäisiltä pyöräpalstoilta.

Pyörittämismyytti? Kerro toki lisää

Olen jo kertonut. En jaksa toistaa asioita. Tämä sama aihe toistuu vähintään vuoden välein. Laitoin tuonne ylle jo aikoja sitten linkin ohjeistaen lukemaan sieltä, mitä tarkoitan.

Tosin eipä se mitään yleensä auta. Aika harvoin kukaan sanoo, että oho, noinko se asia onkin, että täytyykin korjata käsityksiä. Erityisen hankalaa se on jollain pyöräpalstalla, jossa ihmiset ovat niin pitkään tehneet omaa juttuaan omalla tavallaan, että he eivät vain yksinkertaisesti halua uskoa. Siksi tuollaiset virhekäsitykset muuttuvat niin tuskallisen hitaasti.

 

[mabasa]

Laitetaan vielä uudelleen. Tuosta, kun aloittaa lukemaan: Polkupyörä -thread | sivu 691 | MuroBBS

 

[Rantakemisti]

Lukkopolkimet tietenkin tuovat ongelmanaan nuo varakengät, mutta enpä ole nähnyt ongelmana pitää töissä kävelykenkiä ja työmatkoilla pyöräilykenkiä. Hommaa voi helpottaa hankkimalla maastopyöräilykengät joissa se klossi ei ole ulkoneva vaan kengillä voi kiipeillä vaikka kalliolla. Sellaisilla kengillä kulkee tarvittaessa vaikka useamman kilometrin matkoja vaikka voivatkin näyttää avaruuskengiltä tai rumilta vaelluskengiltä.

Esim. maastokengät ovat kamalat köppyrät. Ihmettelen, miten niillä joku enemmän liikkuu. Eihän niillä pysty edes juoksemaan jyrkkään ylämäkeen ilman, että kenkä tippuu jalasta, kun kengänpohja ei taivu ja kantapää siten nousee. Samoin jollain kallioilla kävely on aika ikävää, kun kenkä ei myötäile alustaa yhtään.

Kaikille on varmasti itsestään selvää ettei pyöräilykenkiä ole tehty pitkien matkojen kävelyyn ja jollain kilometrin tarpomisella saa varmasti jalkansa kipeäksi. Sen sijaan muutaman sadan metrin matkat pyörältä toimistolle onnistuu ihan mainiosti pyöräilykengillä. Ei myöskään kannata tyrmätä kaikkia kenkiä muutaman kokemuksen perusteella. Noita maastokenkiäkin on satoja erilaisia ja osa niistä on todella huonoja ja osa todella hyviä.
[...]
Yleensä kenkien pohjien muotoilusta ja materiaalista voi arvailla kuinka helposti niillä voi kävellä. Mitä tasaisemmat ja kovempaa muovia ne ovat, niin sitä huonommin niillä voi kulkea.

Enhän minä sitä siksi tyrmääkään, vaan ymmärrykseni siitä, mikä tekee hyvän kengän kävellä ja juosta. Sen vaatimukset ovat kovin päinvastaisia pohjan osalta.

Ei kai nyt kukaan osta pyöräilykenkiä juoksemiseen? Ymmärrän pointtisi siitä mikä tekee kävelykengistä hyvän, mutta vieläkin puhutaan pyöräilykengistä. Pyöräilykenkiä ei ole ensisijaisesti tehty kävelyyn, mutta joillakin kengillä kävelly onnistuu paremmin kuin toisilla. Kuten tuossa yritin ilmaista, että niillä maastokengillä on yleensä paljon helpompaa kulkea kuin vaikka joillain maantiekengillä. Tarvittaessa vaikka rengasrikon sattuessa kyseisillä kengillä voi kävellä kotiin kun taas maantiekengillä vaihtoehdot ovat paljaat jalat tai taksi. Ja ei, ne eivät siltikään ole Niken lenkkarit joilla voi käydä vetäisemässä Cooperin läheisellä stadiumilla vaan pyöräilykengät.

Esimerkiksi mainitsemillani Shimanoilla saa erittäin rullaavan askeleen ja pehmeän kumipohjan ansiosta niillä voi oikeasti kulkea liukkaalla kalliolla ja juurikossa. Nykyisillä Northwaveilla taas kävely on ihmeellistä kopsuttelua ja kengät ovat lähes hengenvaaralliset vahatussa rappukäytävässä. Yritän vieläkin sanoa, että jos on harkitsemassa työmatkapyöräilyyn lukkoja niin kannattaa hankkia kengät joilla kävely onnistuu edes välttävästi ja yleensä se onnistuu maastokengillä.

Lukkopolkimien hyöty on taas aivan oma keskustelunsa. Itse koen saavani niistä hyötyä täällä mäkisessä Jyväskylässä ja erityisesti talvella. Kesällä ja tasaisella baanalla on varmasti aivan sama kulkeeko fläteillä vai lukoilla. En tiedä onko lukoista saatava hyöty ihan todellista, placeboa vai taikuutta. Tehokkaammalta ne silti tuntuvat.

 

[ylanko]

Kiitos vinkeistä ja mielipiteistä. Tuli paljon asiaa ja pohdittavaa.

Remmit alkoi kiinnostaa siinä suhteessa että olisi aika pieni taloudellinen riski kokeilla että onko ideassa itselleni mitään apua. Lukkoja kaipaisin itse enemmän siihen että pysyisi jalat tukevammin paikoillaan ja olisi ehkä "oikeampi" asento jalalla. Matkalla on toki pari ylämäkeä missä voisi kuvitella olevan jotain apua pyörittämisellä.

Käyttö tosiaan olisi tässä tapauksessa työmatkaajoa, perillä on vaatekaappi jossa säilyttää työkengät yms muut kamppeet. Hyvä pointti on myös tuo että niillä voi tarvittaessa kävellä jonkun matkaa, tuskin matkat on pitkiä joten maastokenkä varmasti täyttää sen tarpeen.

Malleista ja valmistajista tuli hyvin vinkkiä, ainakin sai intoa lähteä sovittamaan eri malleja. Osaltaan tämä hankinta on myös sitä että jos saisi itsensä innostumaan pyöräilystä enemmän.

 

[Teabag Shakur]

Itse ajelen Nukeproofin flat pedaaleilla (myös fiksissä). Ei ole käynyt edes lukkopolkimet mielessä. Voi ajella millä kengillä lystää.

 

[BNo1]

Olen jo kertonut. En jaksa toistaa asioita. Tämä sama aihe toistuu vähintään vuoden välein. Laitoin tuonne ylle jo aikoja sitten linkin ohjeistaen lukemaan sieltä, mitä tarkoitan.

"Ja tuttuun tapaan videon kommenteissa on taas roskaa "tietäjiltä", intuitiota tai mitä lie, mutta joka ei pidä paikkaansa: "What's more important to take into account is muscle fatigue. If you can properly distribute the revolution work between your quads and hamstrings, you will effectively be able to ride longer." Tämä on siis väärin. Asia on päinvastoin. Ihmiset eivät tunne riittävästi fysiologiaa, joten he luulevat, että tokihan kannattaa kuorma jakaa mahdollisimman monelle lihakselle. Ei kannata, koska lihasten tehtävät ja ominaisuudet ovat niin erilaiset."

"Hyvä, ettet väittele, koska tiedän tämän asian. Asiaa on tutkittu, ja olen lukenut ehkä jopa kaikki olennaiset paperit aiheesta. Ei minulla ole siten mitään syytä miettiä lisää. Tiedän, miksi kilpapyöräilijät käyttävät lukkopolkimia, kuten itsekin teen, mutta se ei kumoa yhtään mitään sanomaani. Kun itse tutustut kunnolla asiaan, niin tiedät, miksi näin on. Kuten sanoin tuosta harhaluulosta."

Viitsitkö kertoa mikä mahtaa olla taustasi aiheeseen liittyen? (Ex-)kilpapyöräilijä, fyysikko, urheilun tutkija jotain muuta jolla on kompetenssia arvioida pyöräilyn fysiologiaa?

Netti on täynnä todisteita siitä että maapallo on litteä, ilmastonmuutos on huijausta, evoluutio on todistettu vääräksi ja tätä todistaa eräs professorikin erinäisten lehtien sivuilla. Nuo sinun kommenttisi kuulostavat ihan TJT2:ltä, enkä jaksa lähteä perkaamaan käyttämäsi lähteen luotettavuutta.

ps. Jos esittää väitteen joka on vastoin yleistä uskomusta niin olisi ihan kiva että vähän edes pohjustaisi kommenttiaan, eikä heittele vittuiluja kaikenmaailman "tietäjiin" tai siihen että omistaa itse absoluuttisen tiedon ja muuta ovat yksinkertaisesti vain väärässä. Mutta tämän selittäminen muille on niin työlästä ettei jaksa vaivautua.

ps2. Voit olla oikeassa tai väärässä, näillä todisteilla on vielä ole kantaani päättänyt suuntaan tai toiseen.

 

[mabasa]

Ei kai nyt kukaan osta pyöräilykenkiä juoksemiseen?

Ei toivottavasti, mutta itse juoksen/kapuan välillä esim. mäkiä ylös, jos en ajamalla pääse. Viimeksi keväällä, kun varpaat meinasivat jäätyä lämpötilan laskettua yllättävästi. Oli vähän pakko saada veri kiertämään varpaissa asti. Noilla "fitness-kengillä" se oli vähän miellyttävämpää kuin maastokengillä, mutta eipä toki mukavaa sekään.

Noilla on helppo taluttaa pyörää vaikka kaupungissa jonkin kadunpätkän verran, mutta jos esim. ihminen haluaa vaikka kauppoja kiertää tai muuten pidempään ne jalassa olla, niin ei enää useinkaan kannata etenkin, jos vaihtoehtona ovat tavan kunnon kengät ja flätit, eikä edes tiedä, miksi tarkalleen tarvitsisi lukkopolkimia. Harvahan sitä tietääkään. Usein niitä ostetaan, koska "ne pitää olla", koska niitä suositellaan, koska niitä on muillakin ja koska niiden katsotaan vievän pyöräilyharrastuksen uudelle tasolle.

Tarvittaessa vaikka rengasrikon sattuessa kyseisillä kengillä voi kävellä kotiin kun taas maantiekengillä vaihtoehdot ovat paljaat jalat tai taksi.

Jos tuo on vertailukohta, niin toki.

Lukkopolkimien hyöty on taas aivan oma keskustelunsa.

Ei se ole, koska täällä eräs esitti tavallisten kenkien lisäksi remmejä ja siten sitoi sen osaksi tätä keskustelua. Ja siitä sitten avautui näkökulma remmien hyödyttömyyden kautta, että tarvitseeko edes niitä lukkojakaan.

Itse koen saavani niistä hyötyä täällä mäkisessä Jyväskylässä ja erityisesti talvella. Kesällä ja tasaisella baanalla on varmasti aivan sama kulkeeko fläteillä vai lukoilla. En tiedä onko lukoista saatava hyöty ihan todellista, placeboa vai taikuutta. Tehokkaammalta ne silti tuntuvat.

Näinhän nämä keskustelut yleensä menevät. On ihan sama, mitä sanon ja linkitänkö tutkimuksiin vai en, mutta ihmiset haluavat pitää oman mielipiteensä asiasta, vaikka eipä tuota vastakkaista näkemystä kukaan taida osata perustella muulla kuin mutulla. Kuten tuolta löytyvältä varsin epätieteelliseltä videoltakin kävi ilmi, niin kuski koki lukkojen tuoneen etua, mutta niin vain happea kului vähemmän ilman niitä.

Tuntuma on tosiaan näissä hyvin pettävä, koska kyllähän se toki tuntuukin tehokkaammalta, koska niillä saa enemmän tehoja. Ja ehkä se voi tuntua tehokkaammalta myös, kun takareidet ovat kohta tiltissä ja tuntee tehneensäkin jotain. Joka tapauksessa niillä tehoilla on hintansa.

 

[mabasa]

Lukkoja kaipaisin itse enemmän siihen että pysyisi jalat tukevammin paikoillaan ja olisi ehkä "oikeampi" asento jalalla. Matkalla on toki pari ylämäkeä missä voisi kuvitella olevan jotain apua pyörittämisellä.

Tuo jalkojen pysyminen on hyvä perustelu. Tosin sekin on vähän kaksipiippuista, että miten polven kannattaa liikkua. Lukoissa on tietty määrä vapaaliikettä, mutta siitä, säädöistä ja kintusta riippuen niillä voi rajoittaa polven liikettä, eikä se ole aina hyvä asia. Siis itse pidän siitä, että niillä saa jalan nopeasti samaan kohtaan, mutta sen on parempi sitten ollakin oikea kohta. Ehkä vapaana jalka luonnostaan paremmin hakee sitä itselle sopivaa liikerataa, koska esim. nilkan löysyydet ja muut vaikuttavat siihen, mihin suuntaan polvi haluaa ja sen kannattaa mennä.

Lukkojen miinus on myös se, että ne pakottavat ilman modaamista tai erittäin harvinaisten kenkien hankkimista päkiän tai lähes päkiän poljinakselin päälle. Se ei ole aina tapa pitää jalkaa polkimella. Sillä on omat etunsa, mutta myös haittansa. Sanoisin, että useimmille siitä on enemmän haittaa, mutta olkoon... Pyörämaailma on täynnä asioita, joita on "aina tehty näin", mutta ne eivät välttämättä ole aina toimivain tapa.

Jos löydät mukavat kengät, niin osta vain. En minä ole mitenkään lukkoja vastaan, kun itsekin niillä ajan kaiken paitsi kylmemmät ilmat ja pyörävaellukset. Tuon vain sitä esille, että ne eivät ole mikään oikotie onneen. Ne ovat helpot. Jalka on aina kiinni, vaikka olisi kuoppaakin. Se on kätsyä.

Mutta ylämäkiin niistä ei ole hyötyä. Voi niillä vetää lisätehoja, mutta kuinka usein ylämäessä haasteena on maksimiteho, eikä muu jaksaminen? Ei juuri koskaan, ei normaaleilla teillä. Noilla saa nopeasti takareidet tilttiin. Eli jos ei lukoista muuta ymmärrä, niin tämän: ne eivät tee ajamisesta kevyempää, eikä niillä ajamisen perustekniikan kuulu olla erilainen. Jotkut tosin väkisin vääntävät siitä erilaista, mutta he ovat hitaampia sen takia. Luonnollinen polkimien painelu on paras.

 

[mabasa]

Viitsitkö kertoa mikä mahtaa olla taustasi aiheeseen liittyen? (Ex-)kilpapyöräilijä, fyysikko, urheilun tutkija jotain muuta jolla on kompetenssia arvioida pyöräilyn fysiologiaa?

En, koska sellaiset ovat jo argumentoinnin virheitä. Jos auktoriteettia kaipaat, niin etsi netistä, koska täällä ja siellä heitä on. Minä en ymmärrä, kuinka tämä asia ratkeaisi tittelillä, koska siten tosiaan löytää ihan jokaisen mahdollisen mielipiteen tuohonkin. Osa on perusteltuja, osa ei.

Netti on täynnä todisteita siitä että maapallo on litteä, ilmastonmuutos on huijausta, evoluutio on todistettu vääräksi ja tätä todistaa eräs professorikin erinäisten lehtien sivuilla. Nuo sinun kommenttisi kuulostavat ihan TJT2:ltä, enkä jaksa lähteä perkaamaan käyttämäsi lähteen luotettavuutta.

En tiedä, mikä on TJT2, mutta en pidä viestiesi sävystä. Minulla ei ole penniäkään kiinni siinä, löydätkö asian todellisen laidan vai et. Ja kun käyt soittamaan suutasi siksi, että olen ainoa, joka asiaan on edes laittanut mitään tieteellistä lähdettä, "mutta kun sinä et tiedä sen luotettavuutta", niin pyöräile kuuseen, koska onhan tuo aika hävytöntä.

ps. Jos esittää väitteen joka on vastoin yleistä uskomusta niin olisi ihan kiva että vähän edes pohjustaisi kommenttiaan, eikä heittele vittuiluja kaikenmaailman "tietäjiin" tai siihen että omistaa itse absoluuttisen tiedon ja muuta ovat yksinkertaisesti vain väärässä. Mutta tämän selittäminen muille on niin työlästä ettei jaksa vaivautua.

ps2. Voit olla oikeassa tai väärässä, näillä todisteilla on vielä ole kantaani päättänyt suuntaan tai toiseen.

Edes vähänkö pohjustaisi? Eli kaksi tai kolme tutkimusta, montako tuossa tällä kertaa mainitsinkaan, eivät ole "edes vähän pohjustusta"? Muukaan juttu ei kelvannut edes vähäiseksi pohjustukseksi? Kovat ovat vaatimukset nettikeskustelun joillekin osapuolille, kun normaalisti tuollaisia kutsutaan perusteluiksi. Kannattaa huomioida, keiden yleisestä uskomuksesta on kyse. Urheilutieteen ihmisten vai harrastelijapyöräilijöiden?

Edit. Nyt googletin TJT2:sta sen verran, että heitänpä sinut ignoreen. Mutta sinuahan ei varmaan haittaa, jos juttuni "kuulostavat ihan TJT2:lta". Have fun.

 

[Rantakemisti]

Näinhän nämä keskustelut yleensä menevät. On ihan sama, mitä sanon ja linkitänkö tutkimuksiin vai en, mutta ihmiset haluavat pitää oman mielipiteensä asiasta, vaikka eipä tuota vastakkaista näkemystä kukaan taida osata perustella muulla kuin mutulla. Kuten tuolta löytyvältä varsin epätieteelliseltä videoltakin kävi ilmi, niin kuski koki lukkojen tuoneen etua, mutta niin vain happea kului vähemmän ilman niitä.

Tuntuma on tosiaan näissä hyvin pettävä, koska kyllähän se toki tuntuukin tehokkaammalta, koska niillä saa enemmän tehoja. Ja ehkä se voi tuntua tehokkaammalta myös, kun takareidet ovat kohta tiltissä ja tuntee tehneensäkin jotain. Joka tapauksessa niillä tehoilla on hintansa.

Mutta ylämäkiin niistä ei ole hyötyä. Voi niillä vetää lisätehoja, mutta kuinka usein ylämäessä haasteena on maksimiteho, eikä muu jaksaminen? Ei juuri koskaan, ei normaaleilla teillä. Noilla saa nopeasti takareidet tilttiin. Eli jos ei lukoista muuta ymmärrä, niin tämän: ne eivät tee ajamisesta kevyempää, eikä niillä ajamisen perustekniikan kuulu olla erilainen. Jotkut tosin väkisin vääntävät siitä erilaista, mutta he ovat hitaampia sen takia. Luonnollinen polkimien painelu on paras.

En nyt suoraan sanottuna ymmärrä tästä mitään. Lukoilla polkeminen antaa lisätehoja mutta ei tee siitä kevyempää vaan itseasiassa raskaampaa. Mäkiinkään niistä ei ole hyötyä kun mäissä ei tarvitse maksimitehoja? Mikä muu jaksaminen?

Omien kokemuksieni mukaan juuri mäissä tuolla maksimivoimalla on väliä. Mäki joka menee fläteillä kävelyhommiksi, menee lukoilla ihan pyöräillen. Vielä ei ole tullut vastaan yhtäkään mäkeä jossa olisi pitänyt nousta pyörän selästä, vaikka esimerkiksi Espoon Solvallan mäet (Fillarifoorumi) tai monet ihan Jyväskylän keskusta-alueen mäet ovat useimmille tutuille sellaisia paikkoja. Tietenkin jos yleinen jaksaminen on sillä tasolla, että mäet pitää kävellä niin kannattaa suosiolla unohtaa pyöräilykengät.

En ole vielä tutustunut noihin uusiin tutkimuksiin MuroBBS-foorumilla, mutta ilmeisesti kaikki mitä pyörittämisestä ja ylipäätänsä pyöräilytekniikasta tiedetään on väärin?

Spoileri: Pyöritystekniika

Pyöräily on hyvin pitkälle tekniikkalaji. Kovankaan tason muun lajin urheilija ei helposti pärjää pyöräilyssä edes kansallisella tasolla - jos ei omaa pyöräilykokemusta. Hyvällä tekniikalla pyöräilijä säästää melkoisesti voimiaan ja jaksaa ajaa samalla energiamäärällä pitempään. Pyöräilytekniikkaan kuuluu oikea-aikainen vaihteiden vaihtaminen, maastonmuotojen hyväksikäyttö, tuulen ja tuulensuojan hyväksikäyttö sekä tärkeimpänä oikea pyöritystekniikka.

Keskitymme tässä pelkästään pyöritystekniikkaan - vaikkei se yksinään tee sinusta kovaa pyöräilijää. Pyöritystekniikka on kuitenkin pyöräilyn tekniikoista tärkein ja koko harrastuksen A ja O.

Polkupyörää voi polkea. Polkeminen mielletään usein samanlaiseksi toimenpiteeksi kuin viinirypäleiden murskaaminen soikossa seisten. Voima keskitetään jalan alaspainamiseen. Polkupyörää polkiessa voi olla, että takimmainen jalkakin nousee ylöspäin vain taemman polkimen nostamana, jolloin etummainen jalka tekee siis tuplatyön. Tämä tekniikka on erittäin epätaloudellinen mutta erittäin yleinen arkipyöräilijöiden keskuudessa.

Jos jalkoja ei saa kiinni polkimiin, on muunlainen polkeminen melko vaikeaa. Tämän vuoksi on kehitetty varvaskoukut. Varvaskoukut oli alunperin metallista tehty häkki, joka piti nahkaista hihnaa lenkillä jotta pyöräilykengän pystyi sujauttamaan lenkkiin. Myöhemmin kehitettiin pyöräilykengän pohjaan pieni kolo, joka upposi polkimen reunaan ja piti jalan polkimessa vaikka jalkaa yritti vetää suoraan taaksepäin. Tällaiset polkimet olivat erittäin vaaralliset kaatuessa, koska jalan sai irti vain löysäämällä nahkahihnan. Jalkaterä ei päässyt myöskään yhtään kääntymään, joten kaatuessa saattoi vääntää nilkan tai polven nivelsiteet rikki. Myöhemmin tulivat markkinoille muoviset varvaskoukut muovisella hihnalla. Muovisia koukkuja käytettiin usein maastopyörissä, koska varvaskoukku osui helposti kiviin ja kantoihin, ja muovinen palautui aiempaan muotoonsa kovankin iskun jälkeen metallisen mennessä solmuun. Maastokäytössä ei kengän pohjassa ollut enää koloa, vaan jalan pystyi ottamaan irti vetämällä sitä taaksepäin. Maastokäytössä hihna jätettiin sen verran löysälle, että jalan sujauttaminen varvaskoukkuihin sujui ilman kädellä auttamista.

Ensimmäiset "lukkopolkimet" keksi Cinelli jo vuonna 1971. Malli oli nimeltään M71. Nämä olivatkin todelliset lukkopolkimet, koska niissä ei ollut mitään laukaisumekanismia. Ranskalainen LOOK kehitti ensimäiset laukaisumekanismillä varustetut lukkopolkimet, joiden mekanismi kehitettiin laskettelusuksien siteiden pohjalta. Nämä tulivat markkinoille vuonna 1984. Myöhemmin Shimano kehitti Shimano Pedaling Dynamics - järjestelmän, joka tunnetaan lyhenteellä SPD. Kengän pohjaan ruuvattiin pieni metallinen sovite, joka lukittui polkimeen painamalla ja irtosi polkimesta kääntämällä nilkkaa sivusuuntaan. Hieman aiemmin kehitelly LOOK:n maantiepyörän poljin toimi samalla tavoin. Maantielle kehitettyä poljin-kenkä yhdistelmää ei kuitenkaan voinut käyttää maastossa, koska maantiepoljin oli yksipuoleinen ja kengän pohjaan tuleva muovinen suuri sovite (myöh. klossi) oli liukasta muovia, joka olisi märällä kalliolla kävellessä vaarallisen liukas. Shimanon SPD-poljin oli kaksipuoleinen, jolloin lukittuminen hankalassa maastossa oli helpompaa. Klossi oli niin pieni että se upposi kengän pohjaan eikä haitannut kävelemistä. Nykyään erilaisia lukkopolkimia on lukuisia. Toisten kehutaan toimivan mudassa paremmin kuin muut, ja osa malleista on kehitetty mahdollisimman kevyiksi - usein toimivuuden kustannuksella. Olipa lukkopolkimesi minkälaiset tahansa niin perusperiaate on sama - lukittuminen polkimeen ja irtipääsy turvallisesti silloin kun sinä haluat.

Tällä pitkällä alustuksella haluan tähdentää sitä, että saadakseen pyöräilystä kaiken irti pitää jalat saada kiinni polkimiin - konstilla tai toisella.

Pyöritys Pyörällä polkemista jalat kiinni polkimissa sanotaan pyöritykseksi. Kun päkiä on kiinni polkimessa, voidaan jalkaa painaa, vetää, nostaa ja työntää. Pyörällä voi jopa hypätä vetämällä molempia jalkoja nopeasti ylöspäin. Pyörittämällä saadaan voimaa jaettua polkimien liikkeen koko matkalle. Kun jalka on kiinni polkimessa, voidaan pyörää ajaa jopa yhdellä jalalla pyörittäen. Tavoitteena on mahdollisimman tasainen pyörittävä liike siten että jalan voima kohdistuu joka poljinkammen asennossa 90 asteen kulmaan poljinkampeen nähden. Tämä ei ole helppoa oppia ja siksi kilpapyöräilijät harjoittelevatkin jo juniorivuosina valtavia määriä. Periaatteessa pelkästään paljon ajamalla saa kehitettyä pyöritystä, mutta paljon nopeammin hyvän pyöritystekniikan oppii kun asiaa hieman ajattelee ja keskittyy pyöritysharjoituksiin.

Lihaskunnon merkitys Aloittelevalla pyöräilijällä on lihastasapaino usein epätasapainossa, kun taas kilpapyöräilijällä voivat tietyt lihakset olla ylikehittyneitä muihin lihaksiin nähden. Tällainen lihas voi olla esim. lonkan koukistaja. Aloittelevalle pyöritystekniikan ylläpito voi olla raskasta, kun heikoimmat lihakset (esim. lonkan koukistaja) väsyvät ennen suurempia lihaksia. Tähän auttaa, että vahvistaa heikkoja lihaksia kuntosalilla ja tekee pyöritystekniikkaharjoituksia erillään muusta lenkistä. Pyöritystekniikkaharjoitukset tulisi tehdä aina pitemmän lenkin aluksi, jotta lihakset olisi vielä levänneet.

Pyöritystekniikan perusteet Aloita pyöritystekniikan harjoittelu seisten pyörän sivulla ja kuopaisemalla päkiällä maata. Nosta sen jälkeen nilkka puolikaaressa takaisin eteen ja tee uusi kuopaisu. Hetken tehtyäsi tätä kuopaisevaa liikettä huomaat miten hiekka lentää yhä tehokkaammin taaksepäin, mutta havaitset samalla minkälainen jalan liike pitäisi olla oikealla tavalla pyöritettäessä. Koska jalassa on sekä vahvoja että heikkoja lihaksia, ei voida olettaa että ihminen pystyisi tuottamaan saman voiman pyörityksen joka vaiheessa, vaan normaalisti polkimen painamisvaihe on tehokkain ja nosto-työntö heikoin. Kun pyöritystekniikka on oikea pystyy pyörällä "polkemaan" täysin miettimättä jalkojen liikettä lainkaan. Pyörän saa kiihtymään erittäin nopeasti, kun voimaa tuotetaan kammen pyörimisen joka vaiheessa. Maastoajossa pyörittämistekniikalla saadaan voima jaettua tasaisesti, minkä johdosta liukkaita ylämäkiä pystyy kiipeämään paremmin, kun kulmikkaalla "polkijalla" takarengas sutaisee kerran ja mäennousu keskeytyy siihen. Oikean pyöritystekniikan omaava pystyy ajamaan nopeammilla poljinkierroksilla, jolloin maitohapon kertyminen lihaksiin on pienempää, ja jalat kestää kovaa vauhtia pitempään. Joskus kovan spurtin aikana jalat menevät niin hapoille, etteivät ne toimi enää kunnolla, mutta jos on harjoitellut oikeaa pyöritystekniikkaa, voi vaihtaa pari pykälää pienemmälle ja pyörittää nopeammin, jolloin saa pidettyä vauhdin vielä hetken aikaa ennen totaalista väsymistä. Pitkällä matkalla taitava pyörittäjä polkee paljon vähemmällä energiankulutuksella kuin huono pyörittäjä.

Pyörittämisen vaiheet Vaikka pyöritysliike pitäisi olla yhtenäistä, on se helpompi oppia jakamalla pyöritys vaiheisiin. Kuvitellaan katsovamme poljinkampea oikealta sivulta, jolloin jalan painamisvaihe vastaa ympyrällä kello kolmea. Jalan painamisvaihe alkaa kello yhden kohdalta ja jatkuu puoli viiteen, jonka jälkeen alkaa vetovaihe. Vetovaihe on tehokkaimillaan kello viidestä yhdeksään, ja takareidellä pitäisikin pyrkiä vetämään poljin mahdollisimman ylös, koska seuraavassa vaiheessa on käytettävissä kaikkein pienin voima. Kello yhdeksästä yhteentoista on nostovaihe, ja tämä tehdään lonkan koukistajan ja nilkan yhteispelillä. Yhdestätoista yhteen tehdään reiden lihaksilla työntövaihe, joka jatkuu pakaralihasten avustuksella painamisvaiheena.

Jalan vahvimmat lihakset ovat reidessä, pakarassa ja takareidessä. Näitä lihaksia kannattaa käyttää eniten ja pyrkiä tekemään pyöritysliike pääosin näillä kolmella lihasryhmällä. Tämä tarkoittaa sitä, että nostovaiheen jälkeen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa aloitetaan työntövaihe reiden etuosan lihaksilla, ja mahdollisimman pian aloitetaan painamisvaihe, jolloin otetaan mukaan pakaralihakset. Usein kovassa ajossa reisilihakset väsyvät nopeiten, joten niitä voi säästää aloittamalla vetovaiheen takareiden lihaksilla mahdollisimman pian. Vetovaihe kannattaa jatkaa niin ylös kuin takareidellä pystyt nostamaan, jolloin lonkan koukistajalle jää vain pieni työ auttaa poljinkampi kello 9-11 välisen "kuolleen" kohdan ohi. Älä alkuvaiheessa mieti nilkan toimintaa lainkaan, vaan pyri pitämään nilkka hieman ojennettuna mutta jäykkänä koko liikkeen ajan. Vasta kun pyöritystekniikka on kunnossa voi alkaa tehdä hienouksia nilkan avulla.

Seisten ajaminen Monesti näkee miten tehokaskin pyörittäjä ajaa seisten hyvin epätaloudellisesti. Myös seisaaltaan voi pyörittää. Usein pyöräilyssä seisten ajaessa halutaan kuormittaa eri lihaksia kuin istuessa ja samalla lepuuttaa väsyneitä lihaksia sekä päästää maitohappo poistumaan jumiutuneista lihaksista. Mutta ei pidä unohtaa osittaista pyörittämistä myöskään seisten ajaessa. Pelkän alaspäin painamisen sijaan voi liikettä jatkaa vetovaiheeseen ja käyttää hyväkseen myös ojentuneita lonkan koukistajalihaksia. Seisoma-asennossa lonkan koukistajalihaksia voi käyttää helpommin hyväkseen kuin kumarassa istuessa, joten ylämäkiä ajaessa kannattaa lonkan koukistajalla tehdä koko nosto ja työntövaihe. Seisovassa asennossa eri vaiheiden rajakohdat siirtyvät pari tuntia eteenpäin, joten painamisvaihe alkaa vasta kahden jälkeen ja nostovaihe vasta kymmenen jälkeen. Jos polkee seisaaltaan, kuin jalat eivät olisi lainkaan kiinni polkimissa, kuolee pyöritysliike ala-asennossaan ja pyörittämisestä tulee kulmikasta. Tämän pystyy välttämään ottamalla vetovaiheen ohjelmaan painamisvaiheen loppupuolella, jolloin pyörityksestä tulee sulavampi.

Seisten ajamisen muistilista

1. Kannattele painoasi jaloilla
2. Muista pyörittää
3. Pidä kädet rentoina
4. Pää ei liiku ylös alas

Oikea pyöritysnopeus On lukuisia väitteitä siitä, mikä on ihmiselle tehokkain pyöritysnopeus. Siis sellainen, jolla eteenpäin liikuttava voima tuotetaan mahdollisimman tehokkaasti. On myös yhtä paljon ihmisiä, jotka poikkeavat näistä säännöistä. Tehokkaasti voi pyörittää myös hitaalla pyöritysnopeudella, joskin se vaatii valtavasti harjoitusta. Ihmisen luontainen nopeus määrää hiukan, mikä on juuri itselle tehokkain pyöritysnopeus. Aika-ajoissa näkee sitkeitä vääntäjiä, jotka ajavat kovaa mutta täysin "väärällä" pyöritysnopeudella. Heille se on kuitenkin ainoa oikea. Yrittäessään pyörittää nopeammin he tuhlaavat energiaa kun lihashermotus ei ehdi mukaan. Vastaavasti ratapyöräilijät käyttävät usein tiheää pyöritystä, koska ovat siihen harjoitelleet ja lisäksi heillä on nopeita lihassoluja luontaisesti paljon. Pyöritysta harjoitellessa pitäisi pyrkiä kierrosnopeuteen 90-100rpm. Tämä tuntuu usealle liian nopealta mutta se johtuu vain siitä, ettei vielä osaa pyörittää. Kun nopeudella 100rpm tuntuu täysin luonnolliselta pyörittää eikä pyörittämistä tarvitse enää miettiä voi sanoa osaavansa pyörittää - ei ehkä täydellisesti, mutta osaa kuitenkin. Tämän jälkeen voi alkaa harjoitella nopeusvetoja, jotta saa pyörityksen jopa päälle 200rpm sekä voimaharjoituksia jotta pystyy ajamaan tehokkaasti pyörittämällä pitkiä nousuja kampikierroksilla 60rpm.

Rytminvaihto Monet pyöräilylajit vaativat pyöritystekniikalta nopeita rytminvaihdoksia. Aika-ajossa ja radalla pystyy pyörityksen pitämään vakiona, mutta aina kun pyöräilijää horjuttaa joko kanssakilpailijat tai maastonmuodot tarvitaan rytminvaihtokykyä. Kun perus pyöritystaito on hallussa, kannattaa harjoitella nopeita rytminvaihdoksia. Monta kertaa kovakuntoinen aika-ajaja ei pärjääkään yhteislähtökilpailuissa, koska hänen elimistönsä ei kykene nopeisiin rytminvaihdoksiin vaan tuhlaa energiaa yrittäessään kiihdyttää vauhtia ylisuurella vaihteella. Esimerkkiharjoitus harjoituksia-osiossa.

Harjoituksia Alkuvaiheessa harjoitellessa kannattaa unohtaa koko painamivaihe, antaa jalan vain painua ja keskittyä vetämään jalka taaksepäin, nostamaan ylös ja työntämään yläasennossa eteenpäin. Muista hiekan kuopaisuharjoitus.

Myös hyvä konsti harjoitella on jakaa pyöritysvaihe neljään sektoriin. Kahdestatoista kolmeen, kolmesta kuuteen, kuudesta yhdeksään ja yhdeksästä kahteentoista. Keskity hetken aikaa ajaessasi vain tiettyyn sektoriin. Voit keskittyä toisella jalalla kerrallaan, niin tunnet harjoitusvaikutuksen paremmin. Pyri tekemään sektorin alue mahdollisimman suurella voimalla ja anna jalan levätä muun kierroksen ajan. Pidä kampikierrokset hitaina.

Etsi loiva alamäki, laita keskiraskas välitys ja ala rullailla alamäkeen hitaasti pyöritystäsi lisäten. Pidä tekniikka kokoajan kasassa ja polje nopeammin ja nopeammin, kunnes takapuoli alkaa pomppia satulassa tai pyöritys ei muuten vain ole enää puhdasta. Älä jatka pyörittämistä hetkeäkään epäpuhtaalla tekniikalla tai harjoitusvaikutus menetetään. Tee tällaisia vetoja kerrallaan kymmenen, mutta ei enempää. Aja takaisin mäen päälle hyvin rauhallisesti ja voimia kuluttamatta. Tällaiset tekniikkaharjoitukset pitää tehdä levänneenä, ja onkin hyvä ajaa tekniikkavedot pitkän lenkin aluksi ja lähteä vasta tämän jälkeen varsinaiselle kuntolenkille.

Yksi tehokkaimpia tekniikkaharjotuksia on ajo harjoitusrullilla. Harjoitusrullissa on kolme rullaa, joista kahden taimmaisen päälle tulee takapyörä ja etupyörä lepää etummaisen rullan päällä. Hihnan ansiosta etummainen rullakin pyörii, kun takapyörä pyörittää takarullia. Rullien päällä kannattaa pitää mahdollisimman nopeaa pyöritystä, jolloin helposti huomaa jos pyöritys ei ole tasaista. Kulmikkaalla pyörittämisellä polkupyörä lähtee heijausliikkeeseen joka kertautuu ja kertautuu ja jos sitä jatkaa saattaa pyörä lopulta tippua rullien päältä etu tai takakautta. Tekniikkarullilla on siis pakko ajaa puhtaalla pyöritystekniikalla, jolloin oikea tekniikka iskostuu takaraivoon kuin automaattisesti. Jos haluat kehittää pyöritystekniikkaa, on rullat lähes paras tapa siihen. Rullilla kannattaa ajaa puolisen tuntia kerrallaan ja pitää sen jälkeen vähintään pieni venyttelytauko. Koska tekniikkaa joutuu pitämään yllä jatkuvasti on rullilla ajo aloittelijalle helposti raskasta ja selkä, sekä hartiat voivat mennä jumiin jonka jälkeen ajotekniikka ei ole enää rentoa ja puhdasta. Rullilla ajo on erittäin suositeltava talvitreeni esim. hiihtolenkin päätteeksi. Hiihdossa jumiutuneet lihakset vertyvät ja hiihtotreenin vaikutus saadaan rullilla ajaen käännettyä pyöräilyn hermotukselle.

Kun pyöritystekniikka on kohtalaisen hallussa, voi alkaa harjoitella nopeusvetoja. Nopeusveto on spurtti, joka aloitetaan keskiraskaalla välityksellä seisaaltaan ja kun vauhti on saatu kelattua kovaksi istutaan satulaan, vaihdetaan kaksi tai useampi vaihde pienemmälle ja yritetään nopeasti pyörittäen saada vauhti vieläkin kovemmaksi. Kiihdytys, istuminen ja kiihdyttävä pyöritys. Kun pyöritys nousee liian korkeaksi, vaihdetaan isompi vaihde ja jatketaan kiihdytystä. Tällä harjoituksella saadaan hiottua eri lihasten yhteistyö mahdollisimman sulavaksi siten, että pyörityksessä voimaa käytetään vain ja ainoastaan poljinkampien pyörittämiseen optimaalisesti.

Rytminvaihtoharjoituksia voidaan tehdä ajamalla tasaista nopeutta loivaan alamäkeen keskiraskaalla välityksellä ja esimerkiksi isolla eturattaalla. Kesken mäen vaihdetaan pienemmälle eturattaalle tai useita vaihteita pienemmälle. Tämän jälkeen spurtataan nopeasti ja kiihdytetään vauhti omaan maksimiin saakka vaihtamatta välillä vaihteita. Spurtti loppuu, kun jalat ei enää pysy mukana. Nopeasti löytää vaihteen, jolla spurtin pystyy tekemään tehokkaasti siten että spurtin alussa on sopiva pyöritys mutta on varaa vielä kiristää vedon loppua kohden. Rytminvaihtoharjoituksia toisinkinpäin voi tehdä ajamalla hyvin pienellä vaihteella ja vaihtamalla äkkiä kesken ylämäen suuren vaihteen ja jatkamalla mahdollisimman tehokasta pyöritystä. Yleisempi ongelma on kuitenkin tuo hitaasta pyöritysnopeudesta nopeaan vaihtaminen, joten sitä kannattaa harjoitella enemmän.

Pyöritystekniikka – Polkupyöräwiki

Mitä muuten tarkoitat tuolla takareisien menemisellä tiltiin ja kuinka pitkistä matkoista puhutaan? Minulla viimeksi mennyt reidet jumiin 110km maastolenkkipäivän jälkeen mutta ei missään normaalissa maantieajossa.


Edit. Kävin lukemassa tuon Muron lähteen eli tämä tutkimuksen. Ihan mielenkiintoinen lähde tuosta kumpi tekniikka on kuluttavampi eli niin sanotusti kevyempi tasaisella ja labraolosuhteissa. En nyt muista kun tässä on jo niin sekavasti lainailtu lauseita sieltä täältä, mutta mielestäni kirjoitin, että tasaisella hyöty on varmasti marginaalinen ja mäissä koen oikeasti hyötyväni lukoista. Samaa näyttää lukevan tuolla tutkimuksessa.

"Thus it seems that wearing clipless pedals did not influence mechanical efficiency, pedalling mechanics or muscular activity and that elite riders are not further able to take advantage of clipless pedals during submaximal cycling in a laboratory testing. However, wearing clipless pedals could be advantageous in other cases, where the link between the foot and the pedal provided by the fixation could be necessary, e.g., during maximal cycling, cycling up hills, or any condition where maximal power is required."

Olisi kiva nähdä kenttätutkimus jossa pari Tour de France -pyöräilijää laitetaan Alpeille tekemään samaa testiä.

 

[Maizer]

Mielenkiintoista kun Mabasalla useammassakin harrastuksessa pitää viljellä pelkotiloja esim väsymisestä pyöräilyssä, "itikoista" lapissa.

 

[JuhaH]

Olisi kiva nähdä kenttätutkimus jossa pari Tour de France -pyöräilijää laitetaan Alpeille tekemään samaa testiä.

Mielenkiintoista olisi tietää myös vaikutus maksimikadensseihin. Itse pystyn pitämään huomattavasti helpommin reiluja tehoja yllä kun kadenssit on 110-120rpm luokkaa kuin vaikka 80rpm. Jos jalat ei ole kiinni polkimissa, niin noi reilummat kadenssit on ainakin mun tekniikalla lähes mahdottomia pyöriteltäviä etenkin jos ajetaan vielä oikeaa tietä eikä traineria. Ja ainakin mun jalkoja voimankäyttö hapottaa, joten tehot pitää ottaa koneen maksimikierroksista eikä väännöstä

 

[mabasa]

En nyt suoraan sanottuna ymmärrä tästä mitään. Lukoilla polkeminen antaa lisätehoja mutta ei tee siitä kevyempää vaan itseasiassa raskaampaa. Mäkiinkään niistä ei ole hyötyä kun mäissä ei tarvitse maksimitehoja? Mikä muu jaksaminen?

Taloudellisuus kärsii siitä. Jos olisit lukenut viittaamani tutkimuksen, niin tuokin olisi käynyt selväksi. Tehoa saa takareisillä tuottamalla lisää, mutta suomeksi sanottuna se imee mehuja suhteessa enemmän, koska se ylimääräinen työnteko ei tapahdu lähimainkaan optimaalisesti.

Omien kokemuksieni mukaan juuri mäissä tuolla maksimivoimalla on väliä. Mäki joka menee fläteillä kävelyhommiksi, menee lukoilla ihan pyöräillen.

Ei tuossa kontekstissa luulisi olleen, koska siinä ei puhuttu niin isoista mäistä, joita ei pääsisi ajamalla ylös siten vieläpä, että homma jäisi maksimitehoista kiinni, eikä siitä, että lihakset ihan hapoilla ja syke tapissa äheltää, eikä enää vain jaksa. En kiistä sitä, etteikö joissain tilanteissa maksimitehoilla olisi merkitystä. Itsekin sen mainitsin lukkojen etuna: niistä on etua mm. kirikamppailussa ja joissain (lähinnä maastopyöräilyssä) kohdattavissa mäissä.

En ole vielä tutustunut noihin uusiin tutkimuksiin MuroBBS-foorumilla, mutta ilmeisesti kaikki mitä pyörittämisestä ja ylipäätänsä pyöräilytekniikasta tiedetään on väärin?

No ei. Tiedetään? Kuka tietää? Eivätkö tutkimukset kuulu mukaan tähän kollektiiviseen tietoon, mitä passiivilla ilmaisit? Nehän nimittäin sitä tietoa ovat. Siinä menee pieleen, että monet ihmiset esim. tällaisilla foorumeilla esittävät väitteitään asiasta, vaikka niille ei ole tieteellistä tai muutakaan perustaa.

Spoileri: Pyöritystekniika

Keskitymme tässä pelkästään pyöritystekniikkaan - vaikkei se yksinään tee sinusta kovaa pyöräilijää. Pyöritystekniikka on kuitenkin pyöräilyn tekniikoista tärkein ja koko harrastuksen A ja O.

Tuo on juuri tuota ei tieteeseen perustuvaa teorisointia, jota tässä arvostelen.

Mitä muuten tarkoitat tuolla takareisien menemisellä tiltiin ja kuinka pitkistä matkoista puhutaan? Minulla viimeksi mennyt reidet jumiin 110km maastolenkkipäivän jälkeen mutta ei missään normaalissa maantieajossa.

Eihän siihen voi mitään yleistä sääntöä antaa. Sehän on yksilöllistä ja riippuu siitä, kuinka paljon sinä niitä kuormitat.

Edit. Kävin lukemassa tuon Muron lähteen eli tämä tutkimuksen. Ihan mielenkiintoinen lähde tuosta kumpi tekniikka on kuluttavampi eli niin sanotusti kevyempi tasaisella ja labraolosuhteissa.

"Niin sanotusti tasaisella ja labraolosuhteissa" eli toisin sanottuna väheksyt havainnon merkitystä esittämällä, että se ei jotenkin pätisi käytännössä, vaikka kyllähän ne ylämäkien ajamisetkin lasketaan mukaan suorituksessa jaksamiseen eli ei niissäkään voi käyttää ilmaisia tehoja.

Kuten jo aiemmin sanoin. En minä jaksa oikein vääntää enää näistä, kun ihmisillä ei ole laittaa mitään omien näkemystensä tueksi, mutta silti kiistetään asia. No, ehkä sulattelet asiaa ja joskus vielä olet valmis hyväksymään tutkimukset.

En nyt muista kun tässä on jo niin sekavasti lainailtu lauseita sieltä täältä, mutta mielestäni kirjoitin, että tasaisella hyöty on varmasti marginaalinen ja mäissä koen oikeasti hyötyväni lukoista. Samaa näyttää lukevan tuolla tutkimuksessa.

Eikä lue. Pyörittämällä ja/tai nostamalla/vetämällä, hyöty on negatiivinen, eikä marginaalinen, jos kyse ei ole jostain sprintistä. Ja mitä tulee hyötyyn mäissä, niin minä esitin heti alkuun, että niiden etuna on tarvittaessa saatava suurempi maksimiteho, mutta ei sitä voi esittää noin, että "mäissä koen hyötyväni", koska kyse on silloinkin rajatuista tilanteista. Ei jokaista mäkeä kannata lukoilla vetämällä tehoja lisäten ajaa ylös, vaan ainoastaan sellaisia mäkiä, joissa sitä ylimääräistä ja ylimääräisellä hinnalla tulevaa tehoa tarvitaan. Eli niitä tilanteita, kun on perusteltua uhrata suorituksen taloudellisuutta. Jokainen voi miettiä, mitä ne ovat kestävyysurheilussa. Kilpailutausta auttaa tässä. Jokainen kilpailija on nimittäin joutunut pohtimaan, kuinka ns. jakaa voimansa oikein kokonaissuorituksen aikana. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin toki voit esittää, että sinä koet hyötyväsi, mutta se on eri asia kuin oikeasti mitattavasti todennettava hyöty. Eli kyse onkin epäilemättä usein siitä kokemisesta ja tunteesta, mutta se voi riidellä esim. ajanmittauksen kanssa.

Olisi kiva nähdä kenttätutkimus jossa pari Tour de France -pyöräilijää laitetaan Alpeille tekemään samaa testiä.

Miksi? Mikä muuttuu?

 

[mabasa]

Mielenkiintoista kun Mabasalla useammassakin harrastuksessa pitää viljellä pelkotiloja esim väsymisestä pyöräilyssä, "itikoista" lapissa.

Eli siis pyöräilyn taloudellisin tekniikka, ja siitä puhuminen, on "pelkotila väsymisestä"? Vaikka siis tämä suosittelemani kunhan painelee miettimättä polkimia -tekniikka on se luontaisin, millä jokainen lapsenakin aloittaa, ja joka ei vaadi mitään opettelua toisin kuin tuo monien suosittelema pyörittämistekniikka, joka ei siis ilmeisesti ole "pelkotila väsymisestä". Ooookoooo....

Ja ihosairaus, joka aiheuttaa tulehtuvista tiettyjen ötököiden puremista arpien liikakasvua, on pelkotila, eikä ihan oikea sairaus? Henkisiä arpia kenties? Ei saisi huomioida koko asiaa, koska jokainen toki haluaa kasvoihinsakin punaisia implantteja visuaalisesti muistuttavia kovia pyöreitä arpipatteja. Ketään ei haittaa moinen, ellei ihmisellä ole "pelkotila itikoista". Että tällä tavoin.

Mielenkiintoista, kuinka kusipäisiä henkilökohtaisia hyökkäyksiä sinä ja eräät muut harrastavat. Tässä on vain sellainen juttu, että en kaipaa tällaista. Ei minun tarvitse kertoa toisille, mitä kaikkea tiedän pyöräilystä. Ei minun tarvitse sietää sitä, että kun vetoan tutkimuksiin pyöräilytekniikasta, että kaksikin tyyppiä alkaa höpöttää mitään mistään tietämättä aivan järjettömiä oman rajallisen ymmärryksensä tai kenties muiden vähemmän ystävällisten mistä lie syntyneiden motiiveidensa tuottamia ajatuksia "pelkotiloistani". Voin olla hiljaakin, koska luonnollisesti on helpompi ja mukavampi olla kuuntelematta tuollaista sonnanheittoa. Näin nyt teenkin, koska elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi vihamielisiin ihmisiin. Tuollaisia sinun kaltaisiasi perästähiihtäjiä ketjusta toiseen on nykyisin liian paljon. Te tulette heittelemään perustelemattomia henkilökohtaisia solvauksia ihan muihin aiheisiinkin, eikä teillä ei ole mitään itse asioista. Te ette välitä argumenteista, vaan tuosta yltä nähtävällä tavalla oletettavasti tahallanne vääristelette toisten sanomiset yrittäen näin hyökätä henkilöä kohtaan.

Eli jutelkaa rauhassa. Minua ei enää kiinnosta edes tämä aihe tällaisessa ilmapiirissä. Joitain varmasti harmittaa, koska tiedän aika paljon pyöräilystä, mutta kysykää vaikka Maizerilta sitten.

 

[apek]

Itselle suurin etu lukoissa on se, että jalka pysyy aina oikeassa asennossa ja oikeassa paikassa. Sekä se, että pystyn halutessa rasittamaan myös muitakin jalan lihaksia ja sitä kautta vahvistamaan niitä. Varsinkin jälkimmäinen syy on omalla kohdalla aika tärkeä, koska on niveltulehdusta, niin pitää saada tukilihaksia vahvistettua monipuolisesti. Samasta syystä jos jalka on vähänkin huonossa asennossa, niin polvi on kipeä hyvin nopeasti ja sitten ei pyöräillä pariin viikkoon.

Mutta ei ne lukot automaattisesti tee minusta kilpapyöräilijää

Aikoinaan pyöräilin tavan polkimilla. Sitten siirryin lukkoihin ja ei se keskinopeus mihinkään muuttunut. Kadenssi muuttui vähän nopeammaksi ja jaksan vetää kovempia treenejä. Toki treenien koventuminen voi johtua myös ihan siitä että kunto on kasvanut.

Suosittelen jokaisen edes kokeilemaan vaikka sitten remmejä, jos ei lukkoja. Siitähän sen itse parhaiten sitten näkee että auttaako vai eikö. Ei tähänkään asiaan ole mitään absoluuttista totuutta olemassa, sano tutkimukset mitä tahansa.

 

[Carl-Robert]

Jaahas, täällä on sitten vedetty koko palko nenään. Omakohtaiset kokemukset pitäisi aina painaa enemmän kuin joku yksittäinen tutkimus, kyllä sitä ihminen itse tietää mikä tuntuu itsestä paremmalta, tutkimuksien lukeminen ei sitä tuntoa muuta muuksi. Eli jos joku oikeasti pyöräilee "helpommin" lukoilla/remmeillä/häkeillä, niin sitten he pyöräilevät helpommin niillä, eivätkä ole vain "ymmärtäneet väärin" teoriaa. Joten jokainen kokeilkoon itse ja tekee päätökset sen mukaan.

Pyöritysliike hyödyttää useampia lihaksia kuin polkeminen, eli treenistäkin menee paremmin. Vertaa vaikka hauiskääntöjä ja uintia, hauikset kasvaa enemmän punteilla, mutta uiminen kuormittaa niitä oikeassa elämässä käytettäviä lihaksia ja loppupeleissä on se parempi ratkaisu. Ei se "taloudellisuus" mitään merkitse, jos käytetään vain muutamaa lihasta koko jalan lihaksien sijaan. Totta kai hän joka on punttia vetänyt, on parempi käyttämään niitä lihaksia mitä on treenannut vs uimari, ja uiminen sitten paljon raskaampaa. Sama homma tässä, kai se tuntuu "taloudellisemmalta" käyttää niitä lihaksia mitä on vuosia ensin treenannut, mutta sitten kun muutkin lihakset ovat samalla tasolla, voi taloudellisuus muuttua radikaalistikin. Kannattaa siis treenata mahdollisimman aikaisin jo "oikein", niin saa hyödyt aikaisemmin ilmi.

 

[Rantakemisti]

Taloudellisuus kärsii siitä. Jos olisit lukenut viittaamani tutkimuksen, niin tuokin olisi käynyt selväksi. Tehoa saa takareisillä tuottamalla lisää, mutta suomeksi sanottuna se imee mehuja suhteessa enemmän, koska se ylimääräinen työnteko ei tapahdu lähimainkaan optimaalisesti.


Ei tuossa kontekstissa luulisi olleen, koska siinä ei puhuttu niin isoista mäistä, joita ei pääsisi ajamalla ylös siten vieläpä, että homma jäisi maksimitehoista kiinni, eikä siitä, että lihakset ihan hapoilla ja syke tapissa äheltää, eikä enää vain jaksa. En kiistä sitä, etteikö joissain tilanteissa maksimitehoilla olisi merkitystä. Itsekin sen mainitsin lukkojen etuna: niissä on etua mm. kirikamppailussa ja joissain (lähinnä maastopyöräilyssä) kohdattavissa mäissä.


No ei. Tiedetään? Kuka tietää? Eivätkö tutkimukset kuulu mukaan tähän kollektiiviin tietoon, mitä passiivilla ilmaisit? Nehän nimittäin sitä tietoa ovat. Siinä menee pieleen, että monet ihmiset esim. tällaisilla foorumeilla esittävät väitteitään asiasta, vaikka niille ei ole tieteellistä tai muutakaan perustaa.

Spoileri: Pyöritystekniika

Keskitymme tässä pelkästään pyöritystekniikkaan - vaikkei se yksinään tee sinusta kovaa pyöräilijää. Pyöritystekniikka on kuitenkin pyöräilyn tekniikoista tärkein ja koko harrastuksen A ja O.

Tuo on juuri tuota ei tieteeseen perustuvaa teorisointia, jota tässä arvostelen.


Eihän siihen voi mitään yleistä sääntöä antaa. Sehän on yksilöllistä ja riippuu siitä, kuinka paljon sinä niitä kuormitat.


"Niin sanotusti tasaisella ja labraolosuhteissa" eli toisin sanottuna väheksyt havainnon merkitystä esittämällä, että se ei jotenkin pätisi käytännössä, vaikka kyllähän ne ylämäkien ajamisetkin lasketaan mukaan suorituksessa jaksamiseen eli ei niissäkään voi käyttää ilmaisia tehoja.

Kuten jo aiemmin sanoin. En minä jaksa oikein vääntää enää näistä, kun ihmisillä ei ole laittaa mitään omien näkemystensä tueksi, mutta silti kiistetään asia. No, ehkä sulattelet asiaa ja joskus vielä olet valmis hyväksymään tutkimukset.


Eikä lue. Pyörittämällä ja/tai nostamalla/vetämällä, hyöty on negatiivinen, eikä marginaalinen, jos kyse ei ole jostain sprintistä. Ja mitä tulee hyötyyn mäissä, niin minä esitin heti alkuun, että niiden etuna on tarvittaessa saatava suurempi maksimiteho, mutta ei sitä voi esittää noin, että "mäissä koen hyötyväni", koska kyse on silloinkin rajatuista tilanteista. Ei jokaista mäkeä kannata lukoilla vetämällä tehoja lisäten ajaa ylös, vaan ainoastaan sellaisia mäkiä, joissa sitä ylimääräistä ja ylimääräisellä hinnalla tulevaa tehoa tarvitaan.


Miksi? Mikä muuttuu?

Suosittelen ettet lue tekstejäni kuin piru Raamattua ja yritä analysoida jokaista sanaa sekä lausetta. En kirjoita vastauksia tällä kännykällä yhden lauseen tarkkuudella tai välttämättä ihan jokaisen sanan kaksoismerkitystä miettien niin toivottavasti voisit olla lainaamatta yksittäisiä lauseita ja välttää ylitulkintaa.

Eli siis pyöräilyn taloudellisin tekniikka, ja siitä puhuminen, on "pelkotila väsymisestä"? Vaikka siis tämä suosittelemani kunhan painelee miettimättä polkimia -tekniikka on se luontaisin, millä jokainen lapsenakin aloittaa, ja joka ei vaadi mitään opettelua toisin kuin tuo monien suosittelema pyörittämistekniikka, joka ei siis ilmeisesti ole "pelkotila väsymisestä". Ooookoooo....

Ja ihosairaus, joka aiheuttaa tulehtuvista tiettyjen ötököiden puremista arpien liikakasvua, on pelkotila, eikä ihan oikea sairaus? Henkisiä arpia kenties? Ei saisi huomioida koko asiaa, koska jokainen toki haluaa kasvoihinsakin punaisia implantteja visuaalisesti muistuttavia kovia pyöreitä arpipatteja. Ketään ei haittaa moinen, ellei ihmisellä ole "pelkotila itikoista". Että tällä tavoin.

Mielenkiintoista, kuinka kusipäisiä henkilökohtaisia hyökkäyksiä sinä ja eräät muut harrastavat. Tässä on vain sellainen juttu, että en kaipaa tällaista. Ei minun tarvitse kertoa toisille, mitä kaikkea tiedän pyöräilystä. Ei minun tarvitse sietää sitä, että kun vetoan tutkimuksiin pyöräilytekniikasta, että kaksikin tyyppiä alkaa höpöttää mitään mistään tietämättä aivan järjettömiä oman rajallisen ymmärryksensä tai kenties muiden vähemmän ystävällisten mistä lie syntyneiden motiiveidensa tuottamia ajatuksia "pelkotiloistani". Voin olla hiljaakin, koska luonnollisesti on helpompi ja mukavampi olla kuuntelematta tuollaista turhaa sonnan heittoa.

En tiedä kenen rajallisesta ymmärryksestä puhut mutta ilmeisesti myös minun. Tieteellisiä artikkeleita olen lukenut satoja mutta harvemmin haluan lukea niitä keskustelupalstoilla jos ohjeistus on tasolla "lukekaa toiselta foorumilta", mutta nyt jälkikäteen sentään referoit sen sisältöä. Tässä viitataan vain yhteen tieteelliseen artikkeliin ja en ihan oikeasti halua lukea yhtä artikkelia sanasta sanaan kun en ole nyt tekemässä mitään väitöskirjaa. En valitettavasti voi myöskään perustaa omaa mielipidettäni juurikaan muuhun kuin omaan empiiriseen kokemukseen ja tätä käsitystä on myös vaikeaa muuttaa pienen otannan labrakokeella. Vai onko tämä todella semmoinen tutkimus, jonka tuloksista on uutisoitu isosti ja tulokset ovat mullistaneet pyöräilymaailmaa. Onhan tuo jo yhdeksän vuotta vanha tutkimus.

Ja ei, en vähättele havainnon merkitystä mutta yksittäinen tutkimus on yksittäinen tutkimus.

Minkä takia kaikilla foorumeilla pyöräilystä pitää tehdä tällaista taidetta jossa jokainen watti, gramma, hengenveto ja sekunti pitää laskea? Todellisuudessa sillä pyörällä vetää vähän ylipainoinen keski-ikäinen ukko jonka pitäisi käyttää aikansa vaan pyöräilessä eikä käyttää aikaansa wattien laskemiseen ja muuhun hifistelyyn.

 

[mabasa]

Itselle suurin etu lukoissa on se, että jalka pysyy aina oikeassa asennossa ja oikeassa paikassa. Sekä se, että pystyn halutessa rasittamaan myös muitakin jalan lihaksia ja sitä kautta vahvistamaan niitä. Varsinkin jälkimmäinen syy on omalla kohdalla aika tärkeä, koska on niveltulehdusta, niin pitää saada tukilihaksia vahvistettua monipuolisesti. Samasta syystä jos jalka on vähänkin huonossa asennossa, niin polvi on kipeä hyvin nopeasti ja sitten ei pyöräillä pariin viikkoon.

Tähän vielä vastaan. Tuossa tuli tosi hyviä syitä. Itsekin käytän lukkopolkimia mm. noista samoista syistä: vaivattomuus pitää jalka paikallaan ja monipuolisempi treeni. Ne myös tuovat turvallisuutta maastopyöräilyssä, kun jalka varmasti kestää röykytyksessäkin helposti paikallaan.

Minulle tuo polkimen vetäminen tai nostaminen on tietoista toimintaa. Se ei tapahdu mitenkään luonnostaan, vaan minun pitää keskittyä tekemään väärin, koska en ole opetellut luontaisesta tekniikasta pois. Jos ajan kilpaa (nykyisin ainakin kelloa tai ns. itseäni vastaan), niin tuollainen putoaa automaattisesti pois, koska silloin mennään parhaalla mahdollisella suorituskyvyllä, joka syntyy sillä vaistomaisella luontaisella tekniikalla.

 

[mabasa]

En tiedä kenen rajallisesta ymmärryksestä puhut mutta ilmeisesti myös minun.

En sinun, vaan noiden henkilökohtaisia hyökkäyksiä täällä tekevien. Sinun kanssani minulla ei ole mitään ongelmaa. Olet eri mieltä asiasta, mutta se on ihan ok. Totta kai saa olla eri mieltä, vaikka osa mielipiteistä onkin mielestäni perustellumpia ja kannattaisi vaihtaa mielipidettä, jos ei oikein löydä omien mielipiteidensä taakse vankkaa asiaa, kuten mielestäni tutkimukset aiheesta ovat.

Ja ei, en vähättele havainnon merkitystä mutta yksittäinen tutkimus on yksittäinen tutkimus.

Miksi puhut yksittäisestä tutkimuksesta, kun olen jo esittänyt kaksi? Lisää voi itsekin hakea. En oikein tiedä, miksi minun pitäisi esittää tuntemastani asiasta oikea kirjallisuuskatsaus tähän, kun erimieliset vetävät vain mutulla. Jos noissa tutkimuksissa on jotain metodologista vikaa, niin sopii osoittaa se.

Tuossa on kolmannesta:

 

[Ville Suvanto]

@mabasa voisi nyt vähän rauhoittua. Menee melkoiseksi vänkäämiseksi.

 

[mabasa]

@mabasa voisi nyt vähän rauhoittua. Menee melkoiseksi vänkäämiseksi.

Sitähän minä sanoin. En minä tämän episodin jälkeen tähän ketjuun enää osallistu. Mutta kiitti sinulle! On siis ok haukkua minua joksikin salaliittoteoreetikoksi ja vängätä vastaan pelkällä mutulla, mutta minä olen tässä se vänkääjä.

P.S. En ole mitenkään hermostunut, vaan puhtaasti kyllästynyt tällaiseen paskaan. Sinä kruunasit sen omalla tulkinnallasi. Ilmoitin tuosta Maizerin puhtaasta henkilökohtaisesta hyökkäyksestäkin (asiasisältö 0) ilmiantonapilla, mutta näkyypä viesti edelleen olevan täällä, eikä sellaisesta herra moderaattori katso aiheelliseksi huomauttaa asianomaista. Joten VMP. Joten kyllästynyt.

 

[Ville Suvanto]

Sitähän minä sanoin. En minä tämän episodin jälkeen tähän ketjuun enää osallistu. Mutta kiitti sinulle! On siis ok haukkua minua joksikin salaliittoteoreetikoksi ja vängätä vastaan pelkällä mutulla, mutta minä olen tässä se vänkääjä.

P.S. En ole mitenkään hermostunut, vaan puhtaasti kyllästynyt tällaiseen paskaan. Sinä kruunasit sen omalla tulkinnallasi. Ilmoitin tuosta Maizerin puhtaasta henkilökohtaisesta hyökkäyksestäkin ilmiantonapilla, mutta näkyypä viesti edelleen olevan täällä, eikä sellaisesta herra moderaattori katso aiheelliseksi huomauttaa. VMP. Joten kyllästynyt.

Siitä raportista tänne tulinkin ja itse asiassa hylkäsin sen. Oman tulkintani mukaan syyttävä sormi osoittaa enemmänkin sinuun - siis sen suhteen, ettei keskustelu etene mihinkään suuntaan ja menee vain turhanpäiväiseksi vääntämiseksi.

 

[mabasa]

Siitä raportista tänne tulinkin ja itse asiassa hylkäsin sen. Oman tulkintani mukaan syyttävä sormi osoittaa enemmänkin sinuun - siis sen suhteen, ettei keskustelu etene mihinkään suuntaan ja menee vain turhanpäiväiseksi vääntämiseksi.

No niin! Sepä hienoa. Siinä moderaattori linjasi, että puhtaasti henkilökohtainen hyökkäys, jossa vieläpä oli osoittamallani tavalla vääristelty asioita, oli ok, koska "minä ansaitsin sen".

Ja tämä itse ketjun asia on siis turhanpäiväistä? Tai siis tarkemmin sanottuna se ainoa näkökulma asiaan, missä on huomioitu ja linkitetty tieteellisiä tutkimuksia, on turhanpäiväistä jankkaamista. Muu ei ole, eivätkä muut toimi väärin.

Minulla on enää yksi kysymys. Kuinka voin sulkea tunnukseni vai teetkö sinä sen? Jos se ei ole käyttäjän vallassa, niin pyydän sinua tekemään sen nyt, niin ei tarvitse käydä jostain muualta pyytämässä. Olen aiemminkin vähän katsellut joitain omituisia linjauksia, mutta vedän rajan siihen, kun moderaattori valitsee puolensa niin, että hyväksyy viestit, joiden ainoa sisältö on törkeä henkilökohtainen vihjailu, joka ei edes mainitulla tavalla kestä tarkastelua. Jos olen ongelma, niin hankkiutukaa minusta eroon! Kaikki voittavat. Nyt sulje tämä hiton tunnus. Heippa!

 

[Ville Suvanto]

No niin! Sepä hienoa. Siinä moderaattori linjasi, että puhtaasti henkilökohtainen hyökkäys, jossa vieläpä oli osoittamallani tavalla vääristelty asioita, oli ok, koska "minä ansaitsin sen".

Ja tämä itse ketjun asia on siis turhanpäiväistä? Tai siis tarkemmin sanottuna se ainoa näkökulma asiaan, missä on huomioitu ja linkitetty tieteellisiä tutkimuksia, on turhanpäiväistä jankkaamista. Muu ei ole, eivätkä muut toimi väärin.

Minulla on enää yksi kysymys. Kuinka voin sulkea tunnukseni vai teetkö sinä sen? Jos se ei ole käyttäjän vallassa, niin pyydän sinua tekemään sen nyt, niin ei tarvitse käydä jostain muualta pyytämässä. Olen aiemminkin vähän katsellut joitain omituisia linjauksia, mutta vedän rajan siihen, kun moderaattori valitsee puolensa niin, että hyväksyy viestit, joiden ainoa sisältö on törkeä henkilökohtainen vihjailu, joka ei edes mainitulla tavalla kestä tarkastelua. Jos olen ongelma, niin hankkiutukaa minusta eroon! Kaikki voittavat. Nyt sulje tämä hiton tunnus. Heippa!

Laitoin tunnuksesi banniin.

Yksi melko hyvä ja toimiva indikaatio asiasta on se, että kun keskustelu menee muotoon 1 vs muut, ehkä on syytä miettiä, miksi tasapaino on kallistunut näin.

Ja mitä tulee @Maizer in kommenttiin, en näe sitä kovinkaan pahana.

 

[Maizer]

Joo tasapuolisesti pahoittelen henkilökohtaista kommentoimista.

Mutta oli minulla asiaakin.
Kenelläkään kokemusta kyseisestä tuotteesta?
Polkupyöräteline - Biltema

 

[BNo1]

Omasta mielestäni kysyin aluksi suhteellisen asiallisesti mistä pyörittämismyytistä on kyse, mutta vastaus oli kreationistityyliä: en jaksa enää selittää, selitetty jossain muualla, muut on idiootteja, minä tiedän tämän asian erittäin hyvin, jne. Sitten kun yrittää kysyä millaiselta asiantuntemustaustalta asiaa oikein kommentoidaan vastaukseksi tulee vittuilua auktoriteettiuskosta, jne.

Ärsyynnyin tästä joten tuli hiemän kärkevästi kommentoitua takaisin. Pahoitteluni asiasta.

 

[Incredible Buff]

Ottamatta kantaa siihen, että onko lukot tarpeen vai ei niin tavalliset juoksuun tarkoitetut lenkkarit ovat sitten surkeimmasta päästä pyöräilykenkiä flateille, että älkäät nyt ainakaan sellaisia käyttäkö. Pehmeä vaimennettu pohja kun ei toimi yhtään polkiessa. Jos ei halua pyöräilyyn tarkoitettuja flattikenkiä hankkia niin ennemmin jotkut kovapohjaisemmat perustennarit kuin lenkkarit joissa vaimennuksia.

 

[kjns]

Ottamatta kantaa siihen, että onko lukot tarpeen vai ei niin tavalliset juoksuun tarkoitetut lenkkarit ovat sitten surkeimmasta päästä pyöräilykenkiä flateille, että älkäät nyt ainakaan sellaisia käyttäkö. Pehmeä vaimennettu pohja kun ei toimi yhtään polkiessa. Jos ei halua pyöräilyyn tarkoitettuja flattikenkiä hankkia niin ennemmin jotkut kovapohjaisemmat perustennarit kuin lenkkarit joissa vaimennuksia.

Tämä.

Yksi omasta mielestä toimiva vaihtoehto lukottomaan polkemiseen on jäykähkö maastolenkkari, jos sellaiset sattuu omistamaan niin kannattaa kokeilla.

 

[Carl-Robert]

Myös "minimalistiset" kengät toimivat, esimerkiksi omissa Merrellin kengissä on sen verran ohut pohja, että ei paljoa haittaa. Toki kovapohjaisemmat olisivat paremmat voiman siirtymisen kannalta, mutta niillä ei sitten kävelisi kun satulasta poistuisi.

 

[apek]

Tuli tänään poljettua muutamia kilometrejä tavallisilla kengillä, niin oli kyllä vaikeata kun on tottunut lukkoihin

Oli siis lukkopolkimet, mutta tavan kengillä poljin, joka jo osaltaan vaikuttaa asiaan. Ei mitkään kauhean isot ole nuo lukkopolkimet. Tuntui jatkuvasti että jalka irtoaa polkimesta ylöspäin. Piti laittaa isompaa vaihdetta silmään, että pystyi hitaalla kadenssilla polkemaan, niin pysyi jalka paremmin polkimella.

Hyvin harvoin poljen ilman lukkokenkiä, niin aika oudolta tuntui. Matka toki taittui sen mitä tarvitsi.