Tänä kesänä innostuin pyöräilystä ja kiinnostaisi aloittaa maastopyöräily. Mitään hajua ei ole pyörien geometriasta, osien pienistä eroavaisuuksista ja yleisesti maastopyörien ominaisuuksista mitä pitäisi huomioida ostaessa.
Jos nyt ajattelen missä tulisin ajamaan niin todennäköisesti kangasmetsissä, poluilla ja yleisesti ottaen siellä minne pyörällä vain on mahdollisuus mennä.
No fillarifoorumilta olen saanut sellaisen käsityksen että alle tonnin pyörällä ei voi ajaa missään tapauksessa ja parempi jos siihen laittaa heti pari kolme tonnia vähintään. Ehkä ei ihan houkuttelevin ajatus aloittelijalle. Vaikka tottahan se on että oikeasti huonoilla välineillä ei kiinnosta harrastaa.
Tuossa liitteenä on parin pyörän speksit mitkä kiinnostaisi hintansa ja täysjoustojen puolesta. Eli alle 1300€ ja siihen päälle sitten pitäisi ostaa polkimet yms härpäkkeet mitä nyt tuntuu kaipaavan.
Mitä mieltä, meneekö rahat hukkaan vai onko varteen otettavia vaihtoehtoja?
Yllättävän paljon noissa näyttäisi olevan pyörää tuohon hintaan. Jos painoa ei lasketa, niin nuo ovat ihan selvästi täysiverisiä maastovehkeitä. Ja, ei nuo nyt niin painavia ole, relu 14 kg polkimien kanssa.
Osien taso on aikalailla identtinen, joten noiden välillä on enemmän kyse siitä, että haluaako ”lyhytjoustoisen” pyörän ”isoilla kiekoilla” (parempi juurakoissa yms.) vai ”pitkäjoustoisen” pyörän ”pikkurenkailla” (mukavampi ja tasaisempi kyyti muualla kuin noissa juurakoissa yms.).
Ovat siis pyörät halventuneet sitten omien maastohankintojen.
Ihan hyviltä vaikuttaa. Mieluummin ostaisin alle 1300 täysjouston noilla osilla kuin jäykkäperän vähän paremmilla osilla. Esim XT vaihteisto ei tuntunut paremmalle perusajossa kuin deore/alivio sekasoppa. Halvimmat jarrut mitä löytyy ja ne alkaa rajoittaa menoa vasta hissimäessä. Kiekot on mitä on ja nekin toimii tubeleksena. Alemman tason rokkarin ilmakeulat ainakin toimii hyvin. Isoin ongelma jäykkäperällä on varmaan se että pahassa kivikossa ja juurakossa on vaikea pysyä täysjoustojen mukana kun oma pyörä pomputtaa niin pahasti ettei pysty polkemaan samalla kun seisoo. Tai pystyy toki mutta jossain tulee kropan rajat vastaan ja illalla molemmat reidet kramppasi yhtä soittoa
Tämä. Osasarjana tuo noiden pyörien alimmillaan Deore (johon on laitettu koristeeksi XT:n takavaihtaja) on ns. aivan riittävän hyvää tasoa maastoajoon. Deoren osilla tuli ajettua itsekin aikoinaan vuosia, ja nykyinen Deore lienee paljon parempi kuin toistakymmentä vuotta sitten.
Hirveästi en siitä välttämättä tulisi alaspäin, mutta toisaalta jos nimimerkin "su-" kokemuksien mukaan vielä pykälän alempi eli Alivio toimii hyvin maastossa, niin ei minulla ole mitään mutua parempaa syytä sanoa miksi näin ei oikeasti olisi. Tai, no, ehkä pitäisi sanoa, että Alivio toimii hyvin myös.
Junnuna nimittäin taisi olla tuota Aliviota pyörässä täysi osasarja. Kona Fire Mountain silloin joskus aikojen takaa, silloin kun se oli räyhäkän punainen (ja terästä, siis ajalta ennen halpoja alumiinipyöriä) ja kaupasta lähtiessään vielä täysjäykkä mustalla teräskeulalla... Kyllä silläkin ajoi, kun siihen laittoi joustokeulan. Niin, ja Shimanon V-jarrutkin pysäyttivät myös talvella, märällä toki eivät niinkään... Niin se aika kulkee, tästäkin on kohta 20 vuotta.
Tuo pyörä on tietääkseni edelleen ajossa, kertoo jotain noiden ei-aivan-halvinta-Shimanoa osien kestosta. Tosin nykyään joustokeulalla pyörän elämän toisella joustokeulalla, sen ensimmäisen ajoin kuulemma melko loppuun. Muutama muukin osa on vaihtunut useampaan kertaan. Alivion alkuperäiset kammet ja vaihtajat sen sijaan taisivat viimeksi tuon pari vuotta sitten nähdessäni olla vielä paikallaan.
Ts. osat ovat riittäviä noissa. Ne saa hajalle kolaroimalla tai jos käy huono tuuri oksien tai kivien kanssa. Käyttöä ne kestävät, ja vaihteita ne vaihtavat.
PS. Joo, ei jäykällä pyörällä pysy joustokuskien kyydissä. Kun rengas ei koske maahan, niin se ei pidä. Jos se ei pidä, niin ei voi polkea vauhtia...