Mielenkiintoinen konsepti uudesta tavasta voimanvälitykselle (99% hyötysuhde). Kyse on kuitenkin edelleen tosiaan konseptista, joten saas nähdä eteneekö tämä koskaan tavan tallaajille saakka ja jos, niin milloin -->
Tanskalaisyritys esitteli mullistavan polkupyörän voimansiirtokonseptin – "99 prosentin hyötysuhde, monet eivät pitäneet mahdollisena" - Tekniikanmaailma.fi
Mielenkiintoinen. Oleellisesti tuo on siis vetoakselin ja ulkoisen vaihteiston sekasikiö. Mutta, tuossa demossa jokin saa ”insinöörinvaistoni” ”itkemään verta”.
1. Kontaktipinta-ala noiden pienten kuulalaakerien ja noiden ”hammaspyörien” välillä on todella pieni... vrt. jopa pienimmässä takarattaassa on tosiaan se 5–6 hammasta jatkuvasti tuettuna. (Ja, silti ne pienet rattaat kuluu paljon nopeammin kuin isommat rattaat.) Epäilen että tuota ei saa kestämään käyttöä.
2. Rakenteen sisäiset kontaktipinta-alat. Tuo kulloinkin kontaktissa oleva kuulalaakeri tukeutuu ihan naurettavan hennon akselin välityksellä tuohon vetoakseliin. Pieneen kuulalaakeriin ei edes voi saada isoa akselia. Kuten yllä.
Nämä voivat toki olla vain markkinointisyistä tjsp. noin tuossa protossa. Kumpa olisivat tuoneet sen videolla mainitun toimivan proton eikä tuota PR-protoa...
Mutta, sitten.
3. Kokonaisvälityssuhdealueen rajallisuus? Pieninkin ratas näyttää suhteellisen isolta vrt. nuo ketjuvaihteiden pienet rattaat. Isoin taas rajautuu melko pieneksi, koska...
4. Protossa oleva idioottimainen ns. ”suora pakka”, jossa kunkin rattaan välissä näyttäisi olevan tasan yhtä iso ero. Intuitioni sanoo tuon johtuvan tuosta proton vaihtamisessa käytetystä ”synkronointikriteeristä”. Ulkolaidalle on vaikea laittaa viisinkertaista (tai SRAM Eagle 10–50, 8...) rattaiden koon hyppäystä... Tuo vetoakseli putoaisi silloin vaihtaessa rattaiden väliin ja... hups... (Kerroin selvästi alle 3 lienee se absoluuttinen maksimi, jos siis haluaa, että vaihtaessa tuo ei voi polkaista tyhjää... protossa näyttäisi olevan tasan 1... klassisen maantiepakan tuolla vielä saisi aikaan, mutta... yhdellä eturattaalla ei paljoa sillä pakalla ajeta jyrkkää mäkeä, tai sitten saa vaihtaa vaihteita urakalla ennen mäkeä välityssuhteiden tihentyessä pienessä päässä.)
5. Vaihtamismekanismi vaikuttaa muutenkin virheherkältä.
6. Hyöty vrt. ketju on pieni. Ja, tämä saadaan laittamalla systeemiin 21 eksoottisen pientä erikoiskuulalaakeria. Lisäksi haluaisin nähdä miten tuo muka saa oikean maailman kuormassa 99+ % hyötysuhteen. (Ja, onko se tosiaan noilla täysin suojaamattomilla laakereilla laboratoriossa mitattuna, ja varmaan myös aivan uutena... ja, millä teholla ja millä kandenssilla?)
Sitten taustalla olevan ”valkoisen paperin” kimppuun...
7. Noiden esitteessä mainitaan ketjuen hyötysuhde mitatun "w/Cross Chaining", tarkoittaako tämä tahallaan ristiin vedettyä ketjua? Teksin perusteella näin on joten...
8. Lisäksi testissä ei ole käytetty samaa mittajärjestelyä noille kahdelle, vaan, ketjuvaihteistolla on eri kohdasta ajo... Tulee keskiöstä häviöitä. Vrt. tuo vähintään sentin vahvuisesta umpitavarasta tehty proto... jossa erilainen vetävä moottori.
9. Sitä paitsi se numero 8 on harhaanjohtava. Ketjussa on tosiaan 8 liukukitkapistettä. Mutta niistä tasan 2 on vedon alaisia... Joten... en ehkä ihan pidättäisi henkeäni odottaessa reaalimaailman puolueettomia mittauksia valmiilla tuotteella oikean maailman ajo-olosuhteissa.