Se että tässä ei ole mitään tekemistä taiteellisen näkemyksen kanssa. Kaikki toistaa samaa asiaa kuin robotit. Joka johtaa siihen, että nämä arvot ovat erittäin yksitoikkoisia. Tietysti tässä tapauksessa siellä on varmaan taas uudelleen määritelty sanan taiteen merkitys. Mutta lähtökohtaisesti taide ei tarkoita sitä että sinua valistetaan jostain asiasta. Tuo on enemmänkin propagandaa, koska se on tietyn aatteen järjestelmällistä levitystä.
Menisi väite läpi mikäli nämä ""taiteelliset näkemykset"" olisi joskus jotain muuta kuin päälle liimattuja karikatyyrejä jotka ovat sisällytetty vain koska piti saada DEI laatikkoon ruksi. Jos annat taiteilijoiden taiteilla, niin sitä inklusiivisuutta syntyy itsestään, niin kuin syntyikin ennen näitä DEI psykooseja. Ja nämä aikaisemmat ratkaisut oli järjestään paremmin toteutettuja.
Tämä koko woke ja DEI sähläys ainoastaan tuhoaa taidetta. Paskotaan hahmoja tekemällä niistä OBJEKTIIVISESTI huonompia, pilataan toimivaa tarinaa (taidetta) sisällyttämällä asioita (propagandaa) joka aiheuttaa epäsointua kuuntelijassa joka sitten aiheuttaa immersion menetyksen. Tietenkin jos olet itse äärivasemmiston puolesta kiihkeä meuhkaaja saattaa nämä toleranssit olla erit. Jos olet eri mieltä siitä että huonontaako, kerro ihmeessä esimerkeillä ja nopealla läpileikkauksella tapauksista jossa DEI paransi kokemusta. Woketettuja remakeja löytyy yllin kyllin filmi sekä pelipuolelta, on helppo valita.
Kun puhutaan siitä, miten yritykset lähestyvät DEI:tä liittyen niiden työntekijöihin ja yhteiskuntaan, niin yleensä ne yritysten tekstit tuosta ovat aika yksitoikkoisia. Tai siis ainakin sisältävät saman teeman. Kerta kyseessä ei kuitenkaan ole mitään rakettitiedettä, sieltä löytyy ne samat asiat siitä, miten minkäänsorttinen syrjintä ei ole sallittua ja ihmisiä pitää kohdella tasa-arvoisesti taustoista riippumatta, ottaa huomioon eri kulttuurit ja saada kaikista eri taustoista tulevat ihmiset tuntemaan itsensä tervetulleiksi yrityksessä. Varmistaa, että kaikki työntekijät kokevat työpaikan turvalliseksi paikaksi, jossa heidän ei tarvi piiloitella itseään vaan saavat vapaasti olla oma itsensä.
Eli vastaavia juttuja löytyy aikalailla kaikilta isoilta yrityksiltä, koska tuollainen asenne on nykyään yritysmaailmassa se oletus. Ja hyvä niin.
Esim. pari suomalaista esimerkkiä
Diversity makes us unique, inclusion makes us powerful. At KONE, we strive to build and nurture an inclusive culture that promotes and values diversity.
www.kone.com
Our second Diversity Talks event brought together Wärtsilians and our external partners to listen, discuss and learn.
www.wartsila.com
Jos väki itkisi vain niistä "päälleliimatuista karikatyyreistä", niin ok.
Mutta taas ei, vaan valitetaan niistä oikeasti helvetin hyvin kirjoitetuista hahmoista, jotka sopivat todella hyvin siihen tarinaan, vain siksi, koska ne ovat tummaihoisia. Esimerkiksi Alan Wake 2:n Saga.
Tai sitten valitetaan asioista, joilla ei edes ole mitään merkitystä siihen tarinaan tai pelikokemukseen, kuten joku hahmogeneraattorin sukupuolineutraalisuus. Esim. Elden Ring. Tai uusien hahmojen ihonväri maailmassa, jossa se ihonväri ei ole mitenkään tarinan kannalta relevantti. Esim. Star Wars.
Mitä tulee tuohon sun jälkimmäiseen kysymykseen, niin siihen on vaikea vastata suoraan, koska meillä ei ole mitään kristallipalloa, jolla voitaisiin nähdä se vaihtoehtoinen todellisuus, että minkälainen joku teos olisi ollut eri valinnoilla. Mutta tässä nyt muutama suht selvä tapaus, joissa woketuksesta on valitettu vaikka kuinka paljon, mutta lopputulos, riippumatta syistä, on ollut erittäin hyvä:
1. Alan Wake 2. Saga on erittäin hyvin kirjoitettu ja näytelty hahmo, joka tuntuu erittäin aidolta. Lisäksi kerta Saga liikkuu ympäristössä, joka tuollainen jotain suomalaista perähikiää ammentava semiparodia, niin Sagan taustat luovat mainion kontrastin. Se saa hänet tuntumaan enemmän ulkopuoliselta tuossa maailmassa, joka palvelee todella hyvin sitä pelikokemusta. Jos siinä olisikin ollut roolissa joku Malla Malmivaara, niin jotenkin tuntuu, että samaa ei olisi saavutettu sillä.
2. Witcher TV-sarja. Anya Chalotra on perhanan hyvä Yen. En tiedä, kuka siihen olisi castattu, jos valkoihoisuus olisi ollut vaatimus. Mutta ei ollut ja lopputulos oli erittäin hyvä. Muuten Witcherin maailman taustatarinaan tuollainen sekoitus eri ihonvärejä sopii hyvin, joten niiltäkin osin sarjan luojilta hyvä veto.
3. Bridgerton. En todellakaan ole kyseisen genren suuri fani, mutta tuo on vain pirun hyvin tehty sarja. Suuri syy siihen on erittäin hyvät ja monipuoliset hahmot, jossa mitä todennäköisemmin auttaa se, että siihen on castattu väkeä laajalta skaalalta.
4. MCU:n Heimdall. Okei, ehkä vähän epäreilua mainita tämä, kerta on vaikea kuvitella roolia, johon Idris Elban raceswappaaminen jonkun valkoihoisen hahmon tilalle ei toimisi.
Varmasti enemmänkin voisi listata, jos miettisi enemmän.