Annetaan ihmisille vastikkeetonta rahaa enemmän niin ne arvostaa ja menee pienipalkkaisiin töihin? ööh aika mielenkiintoinen idea.
Tämähän muuten olisi valtionrahojen siirtoa yrityksille.
Siis katsoin asiaa tuensaajan näkökulmasta. Jos siirtymä tuilta töihin mennessä aiheuttaa sen, että ostovoima ei nouse mutta aikaa menee huomattava määrä töissä, niin silloin on mahdollista, että pienipalkkaisia töitä vältellään.
Se, että tuki pienenisi loivalla vauhdilla palkkatulojen noustessa varmistaisi sen, että entisen täysin tuilla olevan ostovoima nousisi myös pienipalkkaisessa työssä. Muistaakseni Osmo Soininvaara on puhunut tästä kansalaispalkan tyylisestä ratkaisusta, jossa pienesti tuottavaa ja pienipalkkaista työtä tuetaan kansalaispalkalla. Myös yhteiskunta hyötyy tästä, koska täysin tuettavasta siirryttäisiin vain osittain tuettuun kansalaiseen (+ lisääntyvä ostovoima tuottaa myös verotuloa ja työpaikkoja).
Eli kyllä, tukien loivempi karsiintuminen vahvistaa kaikenlaisen työn arvostusta, kun kaikenlainen työ tuottaa lisäarvoa myös sen tekijälleen!
Tuet ovat siis aivan liian isoja jos ennemmin kannattaa jättää työt ottamatta vastaan. Näin se vaan menee.
Riippuu tuenhakijan taustatilanteesta. Lähtökohtaisesti työ on aina kannattavaa koulutettujen osalta, mutta tilanne on eri, mikäli on yksinhuoltaja ja peruskoulutaustalla.
Miksi ajatus lähtee aina siit, että tuet olisivat liian suuret eikä siitä, että Suomella olisi aidosti kirittävää palkoissa niin Ruotsiin kuin Saksaan verrattaessa?
Kuinka suuren erotuksen itse näkisitte asialliseksi tukien ja palkan välille? Itse ajattelen niin, että työssäkäyvälle pitäisi jäädä ainakin 500 euroa kuukaudessa enemmän kuin työttömälle tukien varassa. Tuota pienempi erotus palkan ja tukien välillä voi aiheuttaa osalle motivaationgelmaa ja työn välttelyä. Idean pitää olla se, että työ todellakin tuottaa lisää ostovoimaa tekijälleen.
Se työmarkkinoiden käytettävissä olo tarkoittaa käytännössä hakemusten lähettämistä ja niitähän lähetetään, usein paikkoihin mihin ei ole mahdollisuutta eikä haluakaan päästä. Jo aiemmin on huomattu että työllistymisessä tapahtuu aika iso piikki siinä vaiheessa kun ansiosidonnainen loppuu. Mahdollisuudet järjestelmän koijaamiseen ovat aika laajat.
Mutta tätä ilmiötä karsii onneksi paljon se, että työmarkkinatuki ja toimeentulotuki ovat varsin matalia. Toisin sanoen työnhakijan kannattaisi käyttää energiansa töihin, josta saa huomattavasti paremman ostovoiman kuin näillä perustason tuilla.
Lisäksi työvoimatoimisto voi ehdolla työkokeiluja, kuntouttavaa työtoimintaa tai kursseja, mikäli työttömyys pitkittyy. Nämäkin voivat toimia aktivoivana tekijänä sille, että töihin kannattaa todella pyrkiä, ettei tarvitse mennä tekemään Mölkky-pelejä palkattomana työntekijänä.
Uskotko siis, että Suomessa tapahtuu paljon kikkailua työvoimapalveluissa, jotta ihminen voisi lepuutella pidempään tukien varassa?