Ryöttömän pitäis yrittää röihin ja jos ryöttömän mielialaa nostetaan sillä, ettei tartte yrittää, mennään väärään suuntaan. Ajat ei ole paranemassa jaettavissa olevan rahan suhteen.Ei se minusta mitenkään arvotonta ole jos mielenterveysvaivat vähenisivät ja ihmiset voisivat henkisesti vähän paremmin. Vai onko? Pitääkö ryöttömän olla masentunut ja epätoivoinen? Onko perustulo epäonnistunut jos muut asiat säilyvät samoina mutta työttömän henkinen olotila paranee?
Mikä ihmeen perstulo se sellainen on, joka verotetaan kokonaan pois jos saat itse aikaiseksi enemmän hyvää itsellesi? Sehän on koulukirjaesimerkki kannustinloukusta.Jos tietyn tulorajan ylittyessä tuo verotetaan kokonaan takaisin ja siitä alemmilla tuloilla raha siirtyy kustannustehokkaammin loppukäyttäjälle kuin nykyisellä tukisysteemillä kannustinloukkuineen, niin mitkä on ne kustannukset yhteiskunnalle?
Perustulo, jos sellainen halutaan, voisi olla kokonaan verotuksen ulkopuolella eikä sitä laskettaisi mihinkään kokonaissummaan, joka määrää veroasteen.