Perussuomalaiset

[JCSH]

Valintakokeet voisivat olla todistusvalintaa parempi mittari.

Tuota en kyllä tajua, että miksi noin. Mitä hiton pointtia niillä YO-kirjoituksilla sitten on, jos ne eivät merkkaakaan yliopistoon haettaessa?
Siinä on kuitenkin se 3 vuotta lukio-opiskelua takana, joten ne YO-kirjoitukset kyllä toimivat mittarina siitä, että kuinka hyvin henkilöllä kyseiset asiat ovat hallussa. Ei sinänsä, etteikö myös pääsykokeilla voisi päästä sisään, mutta kyllä se prioriteetti pitäisi olla niissä kirjoituksissa.
Toki sitten voi katsoa sitä, että miten niitä kirjoitusten eri aineita painotetaan riippuen siitä, että mitä on hakemassa opiskelemaan yliopistoon.

 

[zaneislandd]

Niin, kyllähän termistö pitää osata. Se on vaan aika typerä poissulkumekanismi, millä väärin perustein jätetään porukkaa rannalle jos vaikka matemaattisella alalla kielitaito on jotenkin pääjuttu.

Itse rekryän joka kesä yhden harkan yleensä Aalto-yliopistosta. Olis kyllä todella shokki, jos sieltä tulis joku joka ei osaa todella sujuvaa englantia. Meillä ainakin jopa virallinen työkieli on englanti, vaikka toki käytävillä pääosin suomea vielä kuuleekin.
Tähän mennessä onneksi kaikki on osanneet englantia varsin hyvin. Ei ne alan kirjallisuudet, jotka sisältää käytännössä samaa termistöä kirjasta kirjaan nyt niin monimutkaisia ole, etteikö melkoisella tankeroenglannilla niistä selviäis. Että ei se rima kyllä korkealla ole ja jos tuohon tyssää niin ehkä olen ihan valmis kyllä johonkin sen riman myös asettamaan yliopisto-opiskelijoiden suhteen.

 

[3dfx]

Tuota en kyllä tajua, että miksi noin. Mitä hiton pointtia niillä YO-kirjoituksilla sitten on, jos ne eivät merkkaakaan yliopistoon haettaessa?
Siinä on kuitenkin se 3 vuotta lukio-opiskelua takana, joten ne YO-kirjoitukset kyllä toimivat mittarina siitä, että kuinka hyvin henkilöllä kyseiset asiat ovat hallussa. Ei sinänsä, etteikö myös pääsykokeilla voisi päästä sisään, mutta kyllä se prioriteetti pitäisi olla niissä kirjoituksissa.
Toki sitten voi katsoa sitä, että miten niitä kirjoitusten eri aineita painotetaan riippuen siitä, että mitä on hakemassa opiskelemaan yliopistoon.

Se lukiosysteemi on ihan älytön joka tapauksessa kun ne samat asiat joudutaan käymään uudelleen läpi yliopistossa. En ymmärrä miksi tuollaista painotetaan ollenkaan.

Itse rekryän joka kesä yhden harkan yleensä Aalto-yliopistosta. Olis kyllä todella shokki, jos sieltä tulis joku joka ei osaa todella sujuvaa englantia. Meillä ainakin jopa virallinen työkieli on englanti, vaikka toki käytävillä pääosin suomea vielä kuuleekin.
Tähän mennessä onneksi kaikki on osanneet englantia varsin hyvin. Ei ne alan kirjallisuudet, jotka sisältää käytännössä samaa termistöä kirjasta kirjaan nyt niin monimutkaisia ole, etteikö melkoisella tankeroenglannilla niistä selviäis. Että ei se rima kyllä korkealla ole ja jos tuohon tyssää niin ehkä olen ihan valmis kyllä johonkin sen riman myös asettamaan yliopisto-opiskelijoiden suhteen.

Se vähän riippuu, aika paljon on DI tason ihmisiä jossain tehtaan johtajana missä ei ihan hirveen hyvää kielitaitoa tarvitse. Ymmärrän että on kieliopintoja, mutten ollenkaan että sitä pakotetaan myös aineopintoihin.

 

[JCSH]

Se lukiosysteemi on ihan älytön joka tapauksessa kun ne samat asiat joudutaan käymään uudelleen läpi yliopistossa. En ymmärrä miksi tuollaista painotetaan ollenkaan.

Ei todellakaan käydä läpi uudestaan. Lisäksi lukion pointti on olla yleissivistävä.

Mutta kuitenkin kun ne kirjoitukset ovat siellä taustalla, niin mitä järkeä on sitten ignoroida niiden tuloksen ja järkätä pääsykokeet, joissa kysytään uudestaan samoja asioita, jotka on jo katettu niissä kirjoituksissa?
Tai toki sitten on ne vielä typerämmät pääsykokeet, joissa oletetaan, että ne hakijat niiden kirjoitusten lisäksi sitten itsenäisesti opiskelevat asiat, jotka kuuluisivat sinne yliopisto-opintojen alkeiskursseille, jotta voivat sitten mennä opiskelemaan niitä samoja asioita sinne alkeiskursseille.

 

[3dfx]

Ei todellakaan käydä läpi uudestaan. Lisäksi lukion pointti on olla yleissivistävä.

No kyllä vaan käydään, yliopistossa esim. matematiikassa lähdetään ihan alkeista liikkeelle ja varmistetaan että todella on jotain osaamista.

Mutta kuitenkin kun ne kirjoitukset ovat siellä taustalla, niin mitä järkeä on sitten ignoroida niiden tuloksen ja järkätä pääsykokeet, joissa kysytään uudestaan samoja asioita, jotka on jo katettu niissä kirjoituksissa?
Tai toki sitten on ne vielä typerämmät pääsykokeet, joissa oletetaan, että ne hakijat niiden kirjoitusten lisäksi sitten itsenäisesti opiskelevat asiat, jotka kuuluisivat sinne yliopisto-opintojen alkeiskursseille, jotta voivat sitten mennä opiskelemaan niitä samoja asioita sinne alkeiskursseille.

Nuo ovat juuri ne fiksummat pääsykokeet mitä pidät typeränä. Jos jo pääsykoekirjojen opiskelu pistää hanttiin, ei kannata sellaiselle alalle hakea ja tulee vähemmän kaikenlaisia turhia vaihtoja kun ala ei tuntunutkaan omalta. YO- valinta on myös hyvin ongelmallinen tämän osalta, sillä monasti oppisisällöt voi olla aivan muuta mitä alunperin on ajatellut.

Suomessa on vielä siltäkin osin typerä systeemi, että on kaikenlaisia ensikertalaiskiintiöitä, millä yritetään vaihtamista estää jos on hakenut vaan johonkin mikä ei sitten ollutkaan sitä mitä ajatteli. Eli käytännössä on vankilassa siinä yhdessä tutkinnossa ja se näkyy heikkona opintomenestyksenä ja muina ongelmina.

Alaan liittyvä valintakoe on mielestäni parempi kuin YO- tai joku yleiskoe yhteishaussa.

 

[herra57]

Harvoin näkee pötköä kirjoituksia joista suunilleen jokaisesta lauseesta olen 180 astetta täysin eri mieltä kuten nyt @3dfx kirjoituksista.

Yleisluontoiset lukio ja YO kirjoitukset on se joka mahdollistaa alan vaihtamisen myöhemmin. Jos näitä ei olisi vaan olisi vain alakohtaiset valintakokeet niin näitten merkitys ja niihin tarvittava aika kasvaisi huomattavasti ja jouduttaisiin tilanteeseen jossa jokaiselle alalle olisi alakohtaiset 2 vuotta kestävät maksulliset preppikurssit jotka opiskeltuaan ja jos ei pääsisi sisään opiskelemaan tai huomaisi että haluaakin muualle olisi täysin kusessa koska ei ole varaa maksaa jonkin toisen alan 2 vuotiselle preppikurssille.

Nykyään pääsykokeita lienee pääasiassa lääketieteessä ja oikiksessa jotka lienee erikoistapauksia siinä että näillä aloilla pääkopan sisällä pitänee olla noin teratavun suuruinen muisti nippeleitä joita ei saa muistaa väärin. Näitten alojen pääsykokeet testannee onko henkilö tämän erikoisasian puolesta alalle sopiva henkillö.

Maailmassa on valtavat määrät toisenlaisia aloja joissa ei tarvita muistia vaan luovuutta ja kekseliäisyyttä kuten monet tekniikan alat. Näille aloille yleisluontoinen lukio ja YO kirjoitukset jotka eivät mittaa 1:1 lukiokirjojen muistamista vaan tämän lisäksi soveltamiskykyä on ihan hyvä systeemi. Jos kaikkialle olisi pääsykokeet niin nämä noin 90% kansasta joilla ei ole teratavun kokoista muistia pääkopan sisällä vaan luovuutta, he eivät pääsisi millekään alalle opiskelemaan kun kaikki alat tuntuu mahdottomilta.

Yliopistossa käydään läpi samoja asioita kuin lukiossa mutta juosten. Esim matematiikan lukiokurssit joitten ensi kertaa oppiminen vaatii 3 vuotta käydään läpi 3 viikossa koska asiat on jo tuttuja. Yliopistot eivät halua alkaa käyttää näihin perusasioihin kolmea vuotta.

Jos kaikki yliopistokirjat pitäisi olla olemassa suomenkielellä tarkoittaisi se aivan järkyttävää määrää kirjoja jotka pitäisi kaikki päivittää 10 vuoden välein kun kehitys kehittyy. Kuka nämä kirjoittaisi ja jos kirjoittaisi niin se olisi järkyttävää kansantaloudellista tuhlausta. Melkein yhtä järkyttävä tuhlausta kuin nuo tuhannet eri alojen vuosia kestävät preppikurssit.

Monen alan firmat toimii englannin kielellä ja muistan kuinka vaati kieliopiskelua kun piti kirjoittaa gradu suomen kielellä ja mitkä kummalliset suomenkielen sanat joillakin asioilla on ja mitäs tehdään kun suomalaisia sanoja ei edes ole. Esimerkin vuoksi suunilleen sama homma jos autoalalla yhtäkkiä kuulisi että ei saa käyttää sana auto koska se on ulkomaista juurta vaan pitää käyttää suomenkielistä sanaa hyrysysy. Tällainen eristäytyminen pois kansainvälisyydestä voi palvella jonkun polittista halua mutta se olisi valtavan kallista kansantaloudellisesti.

 

[lmu2002]

Yksi vaihtoehto vois olla se että otetaan huomioon yo kokeiden pistemäärä, esim onko matikan L ala vai yläpäässä arvosanaa. Nykyään otetaan sitten äikkä huomioon kun matikassa ällän kirjoittaneita on liikaa. Pistemäärällä vois saada parempaa talenttia matemaattisille aloille. Ja sama pätee tietysti muihinkin aineisiin.

 

[Jeesbox]

Nykyään otetaan sitten äikkä huomioon kun matikassa ällän kirjoittaneita on liikaa.

Mun tietääkseni L :iä on joka vuosi sama määrä. Arvosanat skaalataan jotenkin.

 

[sahaaja]

Mun tietääkseni L :iä on joka vuosi sama määrä. Arvosanat skaalataan jotenkin.

Melkein noin. Laudatureita annetaan suhteellisesti sama määrä, eli parhaalle 5%. Ilmeisesti 2014 muutettiin laskentatapaa siten, että myös edellisen kerran tulosket lasketaan pistejakaumaan, jotta koekertojen välillä ei olisi niin isoa eroa.

Noin yleisesti olet kyllä aivan oikeassa, ja suhteellisesti laudaturin matematiikasta kirjoittaneiden määrä ei ole lisääntynyt. Päin vastoin se on luultavasti aavistuksen vähentynyt ihan siitä syystä, että ylioppilastutkinnon vuosittain suorittaneiden määrät taitavat olla vähentyneet 2000-luvun alusta keskimäärin muutamalla tuhannella.

 

[lmu2002]

Mun tietääkseni L :iä on joka vuosi sama määrä. Arvosanat skaalataan jotenkin.

Tämä koski siis sinne aaltoon hakevia, ei ylipäätään ällän kirjoittaneita. Sinne aaltoon pääsee eri vuosina eri tuloksilla.

 

[pulatunnus]

Jos kaikki yliopistokirjat pitäisi olla olemassa suomenkielellä tarkoittaisi se aivan järkyttävää määrää kirjoja jotka pitäisi kaikki päivittää 10 vuoden välein kun kehitys kehittyy. Kuka nämä kirjoittaisi ja jos kirjoittaisi niin se olisi järkyttävää kansantaloudellista tuhlausta. Melkein yhtä järkyttävä tuhlausta kuin nuo tuhannet eri alojen vuosia kestävät preppikurssit.

Mutta perään kirjoitat.

ja muistan kuinka vaati kieliopiskelua kun piti kirjoittaa gradu suomen kielellä ja mitkä kummalliset suomenkielen sanat joillakin asioilla on ja mitäs tehdään kun suomalaisia sanoja ei edes ole.

No on niitä vaihtoehtoja kaikki tai ei mitään välillä.

 

[ElReino]

Jos selaa esimerkiksi Turun Yliopiston lääketieteen lisensiaatin opinto-opasta, on aika suuri osa oppivaatimuksista muuta kuin suomen kielistä.

https://opas.peppi.utu.fi/fi/ohjelma/98192?period=2024-2027

 

[3dfx]

Yleisluontoiset lukio ja YO kirjoitukset on se joka mahdollistaa alan vaihtamisen myöhemmin. Jos näitä ei olisi vaan olisi vain alakohtaiset valintakokeet niin näitten merkitys ja niihin tarvittava aika kasvaisi huomattavasti ja jouduttaisiin tilanteeseen jossa jokaiselle alalle olisi alakohtaiset 2 vuotta kestävät maksulliset preppikurssit jotka opiskeltuaan ja jos ei pääsisi sisään opiskelemaan tai huomaisi että haluaakin muualle olisi täysin kusessa koska ei ole varaa maksaa jonkin toisen alan 2 vuotiselle preppikurssille.

Preppikursseille ei ole pakko osallistua ja tuo mitä mainitset on lähinnä muutaman hakupainealan ongelma tai "ongelma". Edelleen jos pääsykoekirjojen pänttääminen on liikaa, se antaa vahvan signaalin siitä että ala ei ole oikea ja kannattaa alkaa katsomaan jonkun muun alan pääsykoekirjoja. YO- haussa voi vaan hakea omien kuvitelmien perustella ja sen jälkeen todeta syyslukukauden aikana että ei kiinnosta yhtään, eikä tämä ollut sitä mitä sen odotin olevan. Pääsykoekirjallisuus vähentää tätä ilmiötä paljon.

Maailmassa on valtavat määrät toisenlaisia aloja joissa ei tarvita muistia vaan luovuutta ja kekseliäisyyttä kuten monet tekniikan alat. Näille aloille yleisluontoinen lukio ja YO kirjoitukset jotka eivät mittaa 1:1 lukiokirjojen muistamista vaan tämän lisäksi soveltamiskykyä on ihan hyvä systeemi. Jos kaikkialle olisi pääsykokeet niin nämä noin 90% kansasta joilla ei ole teratavun kokoista muistia pääkopan sisällä vaan luovuutta, he eivät pääsisi millekään alalle opiskelemaan kun kaikki alat tuntuu mahdottomilta.

Tätä on mahdollista mitata pääsykokeessa, lukiotasolla pärjää ulkoa opettelemalla. En antaisi sille juuri mitään arvoa.

Yliopistossa käydään läpi samoja asioita kuin lukiossa mutta juosten. Esim matematiikan lukiokurssit joitten ensi kertaa oppiminen vaatii 3 vuotta käydään läpi 3 viikossa koska asiat on jo tuttuja. Yliopistot eivät halua alkaa käyttää näihin perusasioihin kolmea vuotta.

Tämä ei pidä paikkaansa. Jos yliopistossa käy vaikka matematiikan sivuaineen perusopinnot eli 1 vuosi 25op, ymmärtääkseni kyseessä on aika pitkälti pitkän matematiikan oppisisällöt, ehkä vähän syventäen. Noin mitä olen YO koetta joskus katsonut. Itse lukiota käymättömänä opiskelin nuo asiat yliopistossa, eli se on mahdollista ilman 3 vuoden jaahastelua.

Jos kaikki yliopistokirjat pitäisi olla olemassa suomenkielellä tarkoittaisi se aivan järkyttävää määrää kirjoja jotka pitäisi kaikki päivittää 10 vuoden välein kun kehitys kehittyy. Kuka nämä kirjoittaisi ja jos kirjoittaisi niin se olisi järkyttävää kansantaloudellista tuhlausta. Melkein yhtä järkyttävä tuhlausta kuin nuo tuhannet eri alojen vuosia kestävät preppikurssit.

Ei kehitys ole kehittynyt perusasioissa yhtään mihinkään. Melkein ala kuin ala, aika ikivanhaa juttua sillä alkeistasolla on. Esimerkkejä voi päivittää.

Monen alan firmat toimii englannin kielellä ja muistan kuinka vaati kieliopiskelua kun piti kirjoittaa gradu suomen kielellä ja mitkä kummalliset suomenkielen sanat joillakin asioilla on ja mitäs tehdään kun suomalaisia sanoja ei edes ole. Esimerkin vuoksi suunilleen sama homma jos autoalalla yhtäkkiä kuulisi että ei saa käyttää sana auto koska se on ulkomaista juurta vaan pitää käyttää suomenkielistä sanaa hyrysysy. Tällainen eristäytyminen pois kansainvälisyydestä voi palvella jonkun polittista halua mutta se olisi valtavan kallista kansantaloudellisesti.

Niinkun edellinenkin kirjoittaja sanoi, ääripäähän ei tässäkään tarvitse mennä ja keksiä suomalaista termistöä mitä kukaan ei käytä. Tälläistä ei kukaan ymmärtääkseni ole halunnut.

 

[JCSH]

Edelleen jos pääsykoekirjojen pänttääminen on liikaa, se antaa vahvan signaalin siitä että ala ei ole oikea ja kannattaa alkaa katsomaan jonkun muun alan pääsykoekirjoja. YO- haussa voi vaan hakea omien kuvitelmien perustella ja sen jälkeen todeta syyslukukauden aikana että ei kiinnosta yhtään, eikä tämä ollut sitä mitä sen odotin olevan. Pääsykoekirjallisuus vähentää tätä ilmiötä paljon.

Sanoisin, että tuo on ainakin teknillisten alojen osalta aika pitkälle bullshittiä. En keksi, että miten hemmetissä pääsykoekirjat voitaisiin mitenkään järkevästi valita siten, että niistä saisi järkevän kuvan siitä, että onko se ala kiinnostava vai ei. Tarvitaan se eka vuosi pelkästään siihen, että löytää sieltä sen valitun alan sisältä sen kiinnostavan osa-alueen.
Tuota ei voi mitenkään järkevästi tiivistää johonkin pariin pääsykoekirjaan, etenkin kun ne käytännön työt, joista ei saa mitään kuvaa siitä kirjallisuudesta, ovat kuitenkin hemmetin olennainen osa sitä alan kiinnostavuutta.

Tätä on mahdollista mitata pääsykokeessa, lukiotasolla pärjää ulkoa opettelemalla. En antaisi sille juuri mitään arvoa.

Pääsykokeissahan vasta pärjääkin ulkoa opettelemalla. Tuon takia ne preppauskurssit ovat niin tehokkaita. Kun pakostakin pääsykokeessa se skaala on suppea, niin on suht helppo antaa täsmäkoulutusta juurikin sen pääsykokeen läpäisemiseen.
YO-kokeet taaskin vaativat, että oppilas osoittaa osaamisensa paljon laajemmalla skaalalla.

 

[3dfx]

Sanoisin, että tuo on ainakin teknillisten alojen osalta aika pitkälle bullshittiä. En keksi, että miten hemmetissä pääsykoekirjat voitaisiin mitenkään järkevästi valita siten, että niistä saisi järkevän kuvan siitä, että onko se ala kiinnostava vai ei. Tarvitaan se eka vuosi pelkästään siihen, että löytää sieltä sen valitun alan sisältä sen kiinnostavan osa-alueen.
Tuota ei voi mitenkään järkevästi tiivistää johonkin pariin pääsykoekirjaan, etenkin kun ne käytännön työt, joista ei saa mitään kuvaa siitä kirjallisuudesta, ovat kuitenkin hemmetin olennainen osa sitä alan kiinnostavuutta.

Tekninen ala=luonnon tieteet ovat isossa roolissa. Jollei ne kiinnosta niin varmaan aika turhaa hakea. Mun ymmärtääkseni diplomi-insinöörikoulutus esimerkiksi perustuu aika pitkälti sovellettuun matematiikkaan ja luonnontieteisiin. Käytännön työtehtäviin ei tarvitse valintakokeen valmistaa koska ne on hyvin moninaisia jokaisella alalla. Valintakokeen ja kirjallisuuden pitää antaa käsitys pelkästään niihin oppisisältöihin mitä korkeakoulussa siinä oppiaineessa/tutkinto-ohjelmassa tullaan käymään.

Pääsykokeissahan vasta pärjääkin ulkoa opettelemalla. Tuon takia ne preppauskurssit ovat niin tehokkaita. Kun pakostakin pääsykokeessa se skaala on suppea, niin on suht helppo antaa täsmäkoulutusta juurikin sen pääsykokeen läpäisemiseen.
YO-kokeet taaskin vaativat, että oppilas osoittaa osaamisensa paljon laajemmalla skaalalla.

Niin, jos molemmissa pärjää ulkoa opettelemalla niin en ymmärrä miten YO- koe, mikä ei valmista alan opintoihin mitenkään eikä kerro alan opinnoista mitään, olisi yhtään parempi mittari motivoituneisuudelle tai kyvykkyydelle. YO- kokeen "laajempi skaala" keskittyy kaikenlaiseen epäolennaisuuteen monellakin alalla. Kielitieteilijä ei esimerkiksi tarvitse pitkää matikkaa, mutta siitäkin saa silti hirmumäärän pisteitä.

 

[JCSH]

Tekninen ala=luonnon tieteet ovat isossa roolissa. Jollei ne kiinnosta niin varmaan aika turhaa hakea. Mun ymmärtääkseni diplomi-insinöörikoulutus esimerkiksi perustuu aika pitkälti sovellettuun matematiikkaan ja luonnontieteisiin. Käytännön työtehtäviin ei tarvitse valintakokeen valmistaa koska ne on hyvin moninaisia jokaisella alalla. Valintakokeen ja kirjallisuuden pitää antaa käsitys pelkästään niihin oppisisältöihin mitä korkeakoulussa siinä oppiaineessa/tutkinto-ohjelmassa tullaan käymään.

Niin ja tuon takia ainakin silloin kun itse hain lukemaan tietotekniikkaa, niistä YO-arvosanoista painoi eniten se pitkän matikan arvosana. Muistaakseni myös fysiikan kurssien keskiarvollakin oli joku painoarvo.
Nykyään tuo on vielä helpompaa, kun reaaliaineet on eroteltu, niin sieltä saadaan ihan omat YO-arvosanat myös fysiikalle ja kemialle.

Joten miksi hemmetissä järkätä pääsykokeet, joissa kysellään uudestaan matikkaa ja fysiikka, kun on juuri tehnyt ne matikan ja fysiikan YO-kirjoitukset?

Niin, jos molemmissa pärjää ulkoa opettelemalla niin en ymmärrä miten YO- koe, mikä ei valmista alan opintoihin mitenkään eikä kerro alan opinnoista mitään, olisi yhtään parempi mittari motivoituneisuudelle tai kyvykkyydelle. YO- kokeen "laajempi skaala" keskittyy kaikenlaiseen epäolennaisuuteen monellakin alalla. Kielitieteilijä ei esimerkiksi tarvitse pitkää matikkaa, mutta siitäkin saa silti hirmumäärän pisteitä.

En tiedä miten asiat ovat nykyään, mutta aikanaan jos haki opiskelemaan kieliä yliopistoon, niin eniten pisteitä sai juurikin niistä kielten YO-arvosanoista.
Eli ei siihen tarvita niitä erillisiä pääsykokeita kun voidaan ottaa ne relevantit YO-arvosanat ja antaa niiden perusteella pisteitä.

 

[draco76]

En tiedä miten asiat ovat nykyään, mutta aikanaan jos haki opiskelemaan kieliä yliopistoon, niin eniten pisteitä sai juurikin niistä kielten YO-arvosanoista.
Eli ei siihen tarvita niitä erillisiä pääsykokeita kun voidaan ottaa ne relevantit YO-arvosanat ja antaa niiden perusteella pisteitä.

Nykyäänkin saa pitkistä kielistä eniten, äidinkieli ja kirjallisuus antaa eniten. Lyhyt kieli haettavaan kieleen antaa suunnilleen saman kuin pitkä matematiikka. Noista voisi ehkä poistaa asiaankuulumattomat aineet kokonaan (0 pistettä) ja määrätä van tärkeimmät aineet. Toisaalta pitkä kieli antaa maksimissaan 36.1 ja pitkä matematiikka 28.9, niin se huolehtii että kielten osaajat pääsevät läpi.

Tampereella taitaa noin puolet tulla pääsykokeella ja puolet todistusvalinnalla. Joten ainakin siellä pääsykokeilla tulijat on huomioitu hyvin. En tiedä muista, mutta ainakin tässä tapauksessa järjestelmä vaikuttaa toimivalta ja tasapainoiselta.

 

[3dfx]

Niin ja tuon takia ainakin silloin kun itse hain lukemaan tietotekniikkaa, niistä YO-arvosanoista painoi eniten se pitkän matikan arvosana. Muistaakseni myös fysiikan kurssien keskiarvollakin oli joku painoarvo.
Nykyään tuo on vielä helpompaa, kun reaaliaineet on eroteltu, niin sieltä saadaan ihan omat YO-arvosanat myös fysiikalle ja kemialle.

Joten miksi hemmetissä järkätä pääsykokeet, joissa kysellään uudestaan matikkaa ja fysiikka, kun on juuri tehnyt ne matikan ja fysiikan YO-kirjoitukset?

Tiesitkö mihin olit hakemassa? Sehän se pääsykokeen ja pääsykoekirjallisuuden idea on. On toki helppoja, fysiikka, kemia, biologia jne., mutta sen aikaa mitä olin vaikka AMK:ssa eli puolisen vuotta, tuli monelle yllätyksenä että insinööri joutuu laskemaankin jotain ja opiskelu on hyvin matemaattispainotteista.

on myös lukuisia aloja joilla on isojakin eroja vaikka kuulostaa samalta. Sosiologia, poliittinen historia, sosiaalipolitiikka, taloussosiologia jne. Tai epämääräinen kauppatieteen maisteri.

Ettei se nyt ole niin yksoikoista, mitä esität että kaikilla on ihan selvää mitä sen tutkinnon sisältö on mihin on päättänyt hakea. Pääsykoe auttoi siinä, että tietää mitä sieltä tutkinnosta kutakuinkin saa. Sellanen muistikuvakin on, että suoraan YO-torkkarin perusteella tulleet lopetti/vaihtoi huomattavasti useemmin mitä muuta kautta tulleet, mutta en nyt sano tätä faktana

 

[Jeesbox]

Kielitieteilijä ei esimerkiksi tarvitse pitkää matikkaa, mutta siitäkin saa silti hirmumäärän pisteitä.

Riippuu vähän, mut kyl vaik Chomskyn juttuja oli meillä oppikirjassa, kun käsiteltiin formaaleja kieliä. Nekin jutut oli hyvin matemaattisia, että näkisin kyl, että kielitieteissä matematiikasta on hyötyä, jos haluaa ymmärtää vaikkapa juuri Chomskyä.

 

[draco76]

Aivan loistava bisnesratkaisu alistua rengasnenien, natsien ja islamistien kirkumiseen. Yksi hyvä lisäsyy olla asioimatta SS-kartellin yrityksissä:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://x.com/SinimustaLiike/status/1991489786427896190?s=20

Sopivampi ketju jatkaa aiheesta

Persut itkevät, jos heitä enemmästä kuin tässä syytetään natsismista, mutta itse tekevät surutta samanlaisia vertauksia. Tynkkynenkin samaa sakkia.
Edit. korjattu, kun luin kiireessä väärin

 

[Tahvoo]

Sopivampi ketju jatkaa aiheesta

Persut itkevät, jos heitä enemmästä kuin tässä syytetään natsismista, mutta itse tekevät surutta samanlaisia vertauksia. Kuvaavaa, että sinimustat samaa mieltä. Tynkkynenkin samaa sakkia. Tai ehkä minulta on jäänyt huomaamatta Tynkkysen ja Rydmanin siirto kansallisosialisteihin?

Mitä tarkoitat, että sinimustat on samaa mieltä? Rydman sanoo, että häpeällistä touhua, ja sinimustat tukee boikottia. Eikö ne silloin ole täysin eri mieltä? Rydman on muutenkin tunnettu Israel-myönteisyydestään, ja sinimustat taas Israel-vastaisuudestaan.

 

[Rambo8]

Tässä justiin kesällä hämmästelin että Aaltoon ei pääse matikkapuolelle jos äidinkieli on alle E:n. Matikka, fysiikka ja kemia (sekä saksa ja englanti) oli tässä tapauksessa älliä, mutta suomi jäi C:ksi. Äidinkielen paino taitaa jatkossa vain kasvaa näissä. Mikä on kyllä keskustelun arvoinen seikka.

Kai sinne Aaltoon pääsee myös pääsykokeilla sisään? Eli silloin ei ole äidinkielen YO-arvosanalla väliä.

Tuota en kyllä tajua, että miksi noin. Mitä hiton pointtia niillä YO-kirjoituksilla sitten on, jos ne eivät merkkaakaan yliopistoon haettaessa?
Siinä on kuitenkin se 3 vuotta lukio-opiskelua takana, joten ne YO-kirjoitukset kyllä toimivat mittarina siitä, että kuinka hyvin henkilöllä kyseiset asiat ovat hallussa.

Mitä tarkoitat "kyseisillä asioilla"? Jos haet opiskelemaan matematiikkaa, niin mitä merkitystä on sillä, miten hyvin olet kirjoittanut äidinkielestä, ruotsista, biologiasta, jne? Varsinkin kun ottaa huomioon, että äidinkielen YO-koe ei edes mittaa äidinkielen osaamista.

No kyllä vaan käydään, yliopistossa esim. matematiikassa lähdetään ihan alkeista liikkeelle ja varmistetaan että todella on jotain osaamista.

Missä yliopistossa noin? Omalla kohdalla DI-opinnoissa 90-luvulla lukion laaja matematiikka piti jo osata eikä ainoassakaan matematiikan kurssissa kerrattu enää lukion asioita, vaan mentiin suoraan seuraaville tasoille.

 

[3dfx]

Missä yliopistossa noin? Omalla kohdalla DI-opinnoissa 90-luvulla lukion laaja matematiikka piti jo osata eikä ainoassakaan matematiikan kurssissa kerrattu enää lukion asioita, vaan mentiin suoraan seuraaville tasoille.

Jos vaikka katsoo että tampereella ottaisi matematiikan perusopinnot sivuaineeksi, sielläkin opinto oppassa sanotaan esitietovaatimuksissa että pitkän matematiika asiat kerrataan analyysin peruskurssissa vaikkei opeteta uutena. Turussa on samaa. Itse en ole lukiota käynyt niin en tiedä mitä siellä 3 vuotta tahkotaan, muttei minulla ollut mitään vaikeuksia opetella noita asioita siellä yliopistossa. Varmaan oli jopa parempikin noin, opetuksen taso varmaan huomattavasti parempi mitä jossain missälie lukiossa. Amiksen matematiikka oli tasoa x+3-1=11, ratkaise X näytä välivaiheet. Ja jotain kaavaan sijoittamista eli lähtötiedot oli nämä.

 

[draco76]

Mitä tarkoitat, että sinimustat on samaa mieltä? Rydman sanoo, että häpeällistä touhua, ja sinimustat tukee boikottia. Eikö ne silloin ole täysin eri mieltä? Rydman on muutenkin tunnettu Israel-myönteisyydestään, ja sinimustat taas Israel-vastaisuudestaan.

Luin äkkiä että tukevat S-ryhmän boikottia. Sen verran vähän tuo ääripuolue kiinnostaa, että ei yule luettua kunnolla heidän kommenttejaan. Joskus näemmä hekin osuvat oikeaan, sitä tapahtuu harvoin.

 

[lmu2002]

Kai sinne Aaltoon pääsee myös pääsykokeilla sisään? Eli silloin ei ole äidinkielen YO-arvosanalla väliä.

Juu pääsee. Todistusvalintaa siis hämmästelin. 5xL ja äidinkieli C tuotti varasijan 87. Teknillinen fysiikka ja matematiikka oli haun kohteena.

 

[Rambo8]

Juu pääsee. Todistusvalintaa siis hämmästelin. 5xL ja äidinkieli C tuotti varasijan 87. Teknillinen fysiikka ja matematiikka oli haun kohteena.

Yo-arvosanat ovat vähän huono mittari, koska niissä pärjäävät hyvin sellaiset, joilla on kyky opetella lyhytaikaisesti asioita ulkoa, vaikka eivät edes ymmärtäisi lukemaansa. Esim. johonkin lääkäriksi tai lakimieheksi opiskelemaan hyvä YO-menestys ei kerro yhtään mitään. Olen nähnyt läheltakin näitä surullisia tapauksia, missä YO-kokeissa on kirjoiteltu L:iä, mutta yliopisto-opinnoissa ei ole pärjätty ollenkaan. Itsellä taas toisinpäin, YO-menestys ei mikään häävi ollut, enkä yhtään L:ääkään kirjoittanut. DI-opinnot silti suoritin reilussa kolmessa vuodessa ja kurssien tenteissä olin aina TOP5 joukossa.

 

[Hetukkam]

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa taas ulistaan. Asialla Sheikki Laakso (Ps.)

Laakson mukaan valiokunnan kokousmaratonin syynä on se, että ”tämä rouva pälpättää jonnin joutavia” ja ”viivyttää kokouksia taktisesti”.

Siihen taas valiokunnassa istuvat toteavat

Lindén taas syyttää hallitusta huonosta lainvalmistelusta.
- Hallituspuolueet ajavat väkisin läpi kehnosti valmisteltuja lakeja, joita joudutaan sitten tuunaamaan valiokunnan kokouksissa.

Huonosti valmistellut lakimuutokset oli syynä työttömyyden kasvuun, velkaantumisen räjähtämiseen ja tarkkailuluokalle pääsyyn. Ei se ole jonninjoutavaa pälpätystä.
Ymmärtähään sen että haluaisi vain tehdä ja toimittaa niinkuin Sheikki, mutta tällä menolla lakiuudistuksista tulee vain hallaa perssuäänestäjillekin.

Kansanedustajalta kovia syytöksiä Krista Kiurulle: ”En toivota pikaista paranemista”

Sheikki Laakso ei pidä päivitystään yhtä asiattomana kuin Krista Kiurun toimintaa.

www.is.fi

 

[Sikatiiker]

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa taas ulistaan. Asialla Sheikki Laakso (Ps.)

Laakson mukaan valiokunnan kokousmaratonin syynä on se, että ”tämä rouva pälpättää jonnin joutavia” ja ”viivyttää kokouksia taktisesti”.

Siihen taas valiokunnassa istuvat toteavat

Lindén taas syyttää hallitusta huonosta lainvalmistelusta.
- Hallituspuolueet ajavat väkisin läpi kehnosti valmisteltuja lakeja, joita joudutaan sitten tuunaamaan valiokunnan kokouksissa.

Huonosti valmistellut lakimuutokset oli syynä työttömyyden kasvuun, velkaantumisen räjähtämiseen ja tarkkailuluokalle pääsyyn. Ei se ole jonninjoutavaa pälpätystä.
Ymmärtähään sen että haluaisi vain tehdä ja toimittaa niinkuin Sheikki, mutta tällä menolla lakiuudistuksista tulee vain hallaa perssuäänestäjillekin.

Kansanedustajalta kovia syytöksiä Krista Kiurulle: ”En toivota pikaista paranemista”

Sheikki Laakso ei pidä päivitystään yhtä asiattomana kuin Krista Kiurun toimintaa.

www.is.fi

Pakko kommentoida kun on perusasiat niin hukassa tässä postauksessa...

Työttömyyden kasvun syitä on avattu ketjussa Kotimaan poltiikka, jota voisit käydä aiheen tiimoilta vilkaisemassa ettei tarvitse sotkea sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokouksia siihenkin kuin puuroja ja vellejä konsanaan. Työttömien työnhakijoiden lisääntymiseen vaikuttavia tekijöitä mm. työnhakijoiksi ilmoittautuneet eläkeläiset, sekä ulkomaalaisopiskelijat joilla on Marinin kaudella säädetyn mukaisesti koko opiskeluajaksi oleskelulupa täällä vanhan mallin sijaan (yksi vuosi kerrallaan) sekä varmasti tämän hallituskauden vaikuttimet myös, mm. ihmisten tarkoituksellinen ohjaaminen järjestelmällisesti toissijaisilta tukimuodoilta (kuten toimeentulotuki) ensisijaisille tukimuodoille (kuten työmarkkinatuki). Eli patistettu myös töitä hakemaan ihmisiä, jotka eivät ole ennen hakeneet töitä, siihen kai näiden tukien leikkauksilla onkin pyritty.

Mitä tulee velkaantumiseen, suosittelen lukaisemaan edeltävän valtiovarainministerin, Annika Saarikon lausunnon siitä millainen velkaantumistahti oli käynnissä - ja tiedossa tulevalle hallitukselle jo Marinin hallituskauden aikana. Ei varsinaisesti nämä pysyvät massiiviset menolisäykset Marinin kaudella johdu tämän hallituksen lakivalmisteluista mitenkään.

Sitten tämä valiokunnan ulina. Laakso syyttää demaria (Kiuru) tahallisesta viivyttelystä ja liitit tähän ikään kuin "totuutena" toisen demarin (Linden) puolustamassa Kiurua ja päättelit että Sheikki Laakson on puhuttava paskaa? Täytyy onnitella harvinaisen monitahoisesta päättelyketjusta. Lindeniäkin keississä on kovasti huolettanut pikkujoulut, jotka oli järjestetty samaan aikaan kuin tuo istunto arkipäivän iltana, kun nuo lakimuutokset on pyrkimys saada valmiiksi jouluun mennessä.

By the way, ei se ole pelkkää Laakson mutinaa, kuten tässä artikkelissa käy ilmi toinen persu Sillanpää nostaa tämän viivyttelyn esiin samalla lailla kuin saman asian myös vuosi sitten. Btw tässä jälkimmäisessä artikkelissa on esitetty myös tuon jarruttelun syitä eli mm. vanhusten koteihin asennettava valvontalaitteisto aiheuttaa erimielisyyttä lakimuutoksessa.

Btw, jälkimmäinen artikkeli myös kertoo miksi siellä jarrutetaan, eli siellä on isoja muutoksia kuten vanhusten koteihin asennettavat valvontalaitteet yms.

 

[Hetukkam]

Tuntuuhan se tietysti pahalle että perssuja hytkytetään, mutta VM totesi itse, ettei leikkauksille tehty vaikutusarviota.

Näin Sanoo Jan Hurri:
"Ministeriön finanssineuvos Janne Huovari totesi Helsingin Sanomien mukaan, että ”toki kun tehdään sopeutustoimia, ne kysyntää heikentävät”, ja jatkoi, että sopeutustoimien tarkkaa vaikutusta ja osuutta kuluttajien epäluottamukseen on vaikea arvioida.
Syy on uskomaton: ”Emme ole tehneet sellaista laskelmaa”.

Sekään ei käy syyksi, että matikka olisi vaikeaa. Nyt olisi perssuilla hieno paikka osoittaa kritiikki vääräksi, ja näyttää, että päätökset perustuvat oikeisiin vaikutusarvioihin, eikä hätiköidysti tehtyyn fantasiaan.

 

[Sikatiiker]

Tuntuuhan se tietysti pahalle että perssuja hytkytetään,

Voi voi kun on laiskaa baittia, se nyt vaan on älyllistä laiskuutta hokea perssuja perssuja räkä roiskuen ongelmista jotka on aiheutettu heidän ollessaan oppositiossa.

Jos tosiaan tämän hallituskauden lakivalmistelujen pyörittely valiokunnissa on mielestäsi syy Suomen valtionvelan kasvuun ja työttömien määrään niin sanattomaksi vetää tämä keskustelun taso.. Tosiaan tuosta työttömien ja työllisten määrästä voisit tarkistaa tilastot ennen kuin valitat hallituksen kasvattamasta työttömyydestä (työllisten määrä on kasvanut myös, siinä sulle mietiskeltävää).

mutta VM totesi itse, ettei leikkauksille tehty vaikutusarviota.

Näin Sanoo Jan Hurri:
"Ministeriön finanssineuvos Janne Huovari totesi Helsingin Sanomien mukaan, että ”toki kun tehdään sopeutustoimia, ne kysyntää heikentävät”, ja jatkoi, että sopeutustoimien tarkkaa vaikutusta ja osuutta kuluttajien epäluottamukseen on vaikea arvioida.
Syy on uskomaton: ”Emme ole tehneet sellaista laskelmaa”.

Sekään ei käy syyksi, että matikka olisi vaikeaa. Nyt olisi perssuilla hieno paikka osoittaa kritiikki vääräksi, ja näyttää, että päätökset perustuvat oikeisiin vaikutusarvioihin, eikä hätiköidysti tehtyyn fantasiaan.

Hmm, en usko että millään hallituskaudella on ollut antaa tarkkaa arviota niiden sopeutus- tai elvytystoimien vaikutuksista. Arvioita ja laskelmia tehdään aina ja ne osuvat sitten enemmän tai vähemmän kohdilleen.

Esim. alvin noston kun kuviteltiin tällä kaudella kasvattavan verokertymää, uudistus taisi ampua itseään jalkaan ja pienentää kertymää, kuten veronkorotukset usein tekevätkin, eli seuraamus on eri kuin mitä odotettua.

Kristallipalloa ei ole kellään, ei demareillakaan. Muuten viime hallitus ei varmaankaan olisi tietoisesti hyväksynyt sellaisia menonlisäyksiä valtion velan räjäyttämiseksi mihin hait syitä edellisessä viestissäsi nykyhallituksen lakivalmisteluista.

Edit: vielä vähän siitä tämän hallituksen lakivalmistelujen huonoudesta: linkki tässä, suora quote alla.

Oppositiopuolueista on kuultu pitkin syksyä arvostelua sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyen. Nykyinen malli on kuitenkin juuri näiden puolueiden laatima pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana.

Paula Risikon mukaan edellisen sote-mallin puutteita on pyritty korjaamaan koko hallituskauden ajan. Osa tärkeistä muutoksista on tehty, mutta osa on vasta valmisteilla.

– Kyllähän tämä nimenomaan on viime kaudella suunniteltu malli, jota esimerkiksi henkilökohtaisesti äänestin vastaan joka ikisessä äänestyksessä. Hallitusohjelmassa päädyttiin siihen, että tällä mallilla mennään, koska olisi ollut demokratian halventamista, jos olisi heti ruvettu sitä vaihtamaan, varapuhemies toteaa.