Perussuomalaiset

[JCSH]

Valintakokeet voisivat olla todistusvalintaa parempi mittari.

Tuota en kyllä tajua, että miksi noin. Mitä hiton pointtia niillä YO-kirjoituksilla sitten on, jos ne eivät merkkaakaan yliopistoon haettaessa?
Siinä on kuitenkin se 3 vuotta lukio-opiskelua takana, joten ne YO-kirjoitukset kyllä toimivat mittarina siitä, että kuinka hyvin henkilöllä kyseiset asiat ovat hallussa. Ei sinänsä, etteikö myös pääsykokeilla voisi päästä sisään, mutta kyllä se prioriteetti pitäisi olla niissä kirjoituksissa.
Toki sitten voi katsoa sitä, että miten niitä kirjoitusten eri aineita painotetaan riippuen siitä, että mitä on hakemassa opiskelemaan yliopistoon.

 

[zaneislandd]

Niin, kyllähän termistö pitää osata. Se on vaan aika typerä poissulkumekanismi, millä väärin perustein jätetään porukkaa rannalle jos vaikka matemaattisella alalla kielitaito on jotenkin pääjuttu.

Itse rekryän joka kesä yhden harkan yleensä Aalto-yliopistosta. Olis kyllä todella shokki, jos sieltä tulis joku joka ei osaa todella sujuvaa englantia. Meillä ainakin jopa virallinen työkieli on englanti, vaikka toki käytävillä pääosin suomea vielä kuuleekin.
Tähän mennessä onneksi kaikki on osanneet englantia varsin hyvin. Ei ne alan kirjallisuudet, jotka sisältää käytännössä samaa termistöä kirjasta kirjaan nyt niin monimutkaisia ole, etteikö melkoisella tankeroenglannilla niistä selviäis. Että ei se rima kyllä korkealla ole ja jos tuohon tyssää niin ehkä olen ihan valmis kyllä johonkin sen riman myös asettamaan yliopisto-opiskelijoiden suhteen.

 

[3dfx]

Tuota en kyllä tajua, että miksi noin. Mitä hiton pointtia niillä YO-kirjoituksilla sitten on, jos ne eivät merkkaakaan yliopistoon haettaessa?
Siinä on kuitenkin se 3 vuotta lukio-opiskelua takana, joten ne YO-kirjoitukset kyllä toimivat mittarina siitä, että kuinka hyvin henkilöllä kyseiset asiat ovat hallussa. Ei sinänsä, etteikö myös pääsykokeilla voisi päästä sisään, mutta kyllä se prioriteetti pitäisi olla niissä kirjoituksissa.
Toki sitten voi katsoa sitä, että miten niitä kirjoitusten eri aineita painotetaan riippuen siitä, että mitä on hakemassa opiskelemaan yliopistoon.

Se lukiosysteemi on ihan älytön joka tapauksessa kun ne samat asiat joudutaan käymään uudelleen läpi yliopistossa. En ymmärrä miksi tuollaista painotetaan ollenkaan.

Itse rekryän joka kesä yhden harkan yleensä Aalto-yliopistosta. Olis kyllä todella shokki, jos sieltä tulis joku joka ei osaa todella sujuvaa englantia. Meillä ainakin jopa virallinen työkieli on englanti, vaikka toki käytävillä pääosin suomea vielä kuuleekin.
Tähän mennessä onneksi kaikki on osanneet englantia varsin hyvin. Ei ne alan kirjallisuudet, jotka sisältää käytännössä samaa termistöä kirjasta kirjaan nyt niin monimutkaisia ole, etteikö melkoisella tankeroenglannilla niistä selviäis. Että ei se rima kyllä korkealla ole ja jos tuohon tyssää niin ehkä olen ihan valmis kyllä johonkin sen riman myös asettamaan yliopisto-opiskelijoiden suhteen.

Se vähän riippuu, aika paljon on DI tason ihmisiä jossain tehtaan johtajana missä ei ihan hirveen hyvää kielitaitoa tarvitse. Ymmärrän että on kieliopintoja, mutten ollenkaan että sitä pakotetaan myös aineopintoihin.

 

[JCSH]

Se lukiosysteemi on ihan älytön joka tapauksessa kun ne samat asiat joudutaan käymään uudelleen läpi yliopistossa. En ymmärrä miksi tuollaista painotetaan ollenkaan.

Ei todellakaan käydä läpi uudestaan. Lisäksi lukion pointti on olla yleissivistävä.

Mutta kuitenkin kun ne kirjoitukset ovat siellä taustalla, niin mitä järkeä on sitten ignoroida niiden tuloksen ja järkätä pääsykokeet, joissa kysytään uudestaan samoja asioita, jotka on jo katettu niissä kirjoituksissa?
Tai toki sitten on ne vielä typerämmät pääsykokeet, joissa oletetaan, että ne hakijat niiden kirjoitusten lisäksi sitten itsenäisesti opiskelevat asiat, jotka kuuluisivat sinne yliopisto-opintojen alkeiskursseille, jotta voivat sitten mennä opiskelemaan niitä samoja asioita sinne alkeiskursseille.

 

[3dfx]

Ei todellakaan käydä läpi uudestaan. Lisäksi lukion pointti on olla yleissivistävä.

No kyllä vaan käydään, yliopistossa esim. matematiikassa lähdetään ihan alkeista liikkeelle ja varmistetaan että todella on jotain osaamista.

Mutta kuitenkin kun ne kirjoitukset ovat siellä taustalla, niin mitä järkeä on sitten ignoroida niiden tuloksen ja järkätä pääsykokeet, joissa kysytään uudestaan samoja asioita, jotka on jo katettu niissä kirjoituksissa?
Tai toki sitten on ne vielä typerämmät pääsykokeet, joissa oletetaan, että ne hakijat niiden kirjoitusten lisäksi sitten itsenäisesti opiskelevat asiat, jotka kuuluisivat sinne yliopisto-opintojen alkeiskursseille, jotta voivat sitten mennä opiskelemaan niitä samoja asioita sinne alkeiskursseille.

Nuo ovat juuri ne fiksummat pääsykokeet mitä pidät typeränä. Jos jo pääsykoekirjojen opiskelu pistää hanttiin, ei kannata sellaiselle alalle hakea ja tulee vähemmän kaikenlaisia turhia vaihtoja kun ala ei tuntunutkaan omalta. YO- valinta on myös hyvin ongelmallinen tämän osalta, sillä monasti oppisisällöt voi olla aivan muuta mitä alunperin on ajatellut.

Suomessa on vielä siltäkin osin typerä systeemi, että on kaikenlaisia ensikertalaiskiintiöitä, millä yritetään vaihtamista estää jos on hakenut vaan johonkin mikä ei sitten ollutkaan sitä mitä ajatteli. Eli käytännössä on vankilassa siinä yhdessä tutkinnossa ja se näkyy heikkona opintomenestyksenä ja muina ongelmina.

Alaan liittyvä valintakoe on mielestäni parempi kuin YO- tai joku yleiskoe yhteishaussa.

 

[herra57]

Harvoin näkee pötköä kirjoituksia joista suunilleen jokaisesta lauseesta olen 180 astetta täysin eri mieltä kuten nyt @3dfx kirjoituksista.

Yleisluontoiset lukio ja YO kirjoitukset on se joka mahdollistaa alan vaihtamisen myöhemmin. Jos näitä ei olisi vaan olisi vain alakohtaiset valintakokeet niin näitten merkitys ja niihin tarvittava aika kasvaisi huomattavasti ja jouduttaisiin tilanteeseen jossa jokaiselle alalle olisi alakohtaiset 2 vuotta kestävät maksulliset preppikurssit jotka opiskeltuaan ja jos ei pääsisi sisään opiskelemaan tai huomaisi että haluaakin muualle olisi täysin kusessa koska ei ole varaa maksaa jonkin toisen alan 2 vuotiselle preppikurssille.

Nykyään pääsykokeita lienee pääasiassa lääketieteessä ja oikiksessa jotka lienee erikoistapauksia siinä että näillä aloilla pääkopan sisällä pitänee olla noin teratavun suuruinen muisti nippeleitä joita ei saa muistaa väärin. Näitten alojen pääsykokeet testannee onko henkilö tämän erikoisasian puolesta alalle sopiva henkillö.

Maailmassa on valtavat määrät toisenlaisia aloja joissa ei tarvita muistia vaan luovuutta ja kekseliäisyyttä kuten monet tekniikan alat. Näille aloille yleisluontoinen lukio ja YO kirjoitukset jotka eivät mittaa 1:1 lukiokirjojen muistamista vaan tämän lisäksi soveltamiskykyä on ihan hyvä systeemi. Jos kaikkialle olisi pääsykokeet niin nämä noin 90% kansasta joilla ei ole teratavun kokoista muistia pääkopan sisällä vaan luovuutta, he eivät pääsisi millekään alalle opiskelemaan kun kaikki alat tuntuu mahdottomilta.

Yliopistossa käydään läpi samoja asioita kuin lukiossa mutta juosten. Esim matematiikan lukiokurssit joitten ensi kertaa oppiminen vaatii 3 vuotta käydään läpi 3 viikossa koska asiat on jo tuttuja. Yliopistot eivät halua alkaa käyttää näihin perusasioihin kolmea vuotta.

Jos kaikki yliopistokirjat pitäisi olla olemassa suomenkielellä tarkoittaisi se aivan järkyttävää määrää kirjoja jotka pitäisi kaikki päivittää 10 vuoden välein kun kehitys kehittyy. Kuka nämä kirjoittaisi ja jos kirjoittaisi niin se olisi järkyttävää kansantaloudellista tuhlausta. Melkein yhtä järkyttävä tuhlausta kuin nuo tuhannet eri alojen vuosia kestävät preppikurssit.

Monen alan firmat toimii englannin kielellä ja muistan kuinka vaati kieliopiskelua kun piti kirjoittaa gradu suomen kielellä ja mitkä kummalliset suomenkielen sanat joillakin asioilla on ja mitäs tehdään kun suomalaisia sanoja ei edes ole. Esimerkin vuoksi suunilleen sama homma jos autoalalla yhtäkkiä kuulisi että ei saa käyttää sana auto koska se on ulkomaista juurta vaan pitää käyttää suomenkielistä sanaa hyrysysy. Tällainen eristäytyminen pois kansainvälisyydestä voi palvella jonkun polittista halua mutta se olisi valtavan kallista kansantaloudellisesti.

 

[lmu2002]

Yksi vaihtoehto vois olla se että otetaan huomioon yo kokeiden pistemäärä, esim onko matikan L ala vai yläpäässä arvosanaa. Nykyään otetaan sitten äikkä huomioon kun matikassa ällän kirjoittaneita on liikaa. Pistemäärällä vois saada parempaa talenttia matemaattisille aloille. Ja sama pätee tietysti muihinkin aineisiin.

 

[Jeesbox]

Nykyään otetaan sitten äikkä huomioon kun matikassa ällän kirjoittaneita on liikaa.

Mun tietääkseni L :iä on joka vuosi sama määrä. Arvosanat skaalataan jotenkin.

 

[sahaaja]

Mun tietääkseni L :iä on joka vuosi sama määrä. Arvosanat skaalataan jotenkin.

Melkein noin. Laudatureita annetaan suhteellisesti sama määrä, eli parhaalle 5%. Ilmeisesti 2014 muutettiin laskentatapaa siten, että myös edellisen kerran tulosket lasketaan pistejakaumaan, jotta koekertojen välillä ei olisi niin isoa eroa.

Noin yleisesti olet kyllä aivan oikeassa, ja suhteellisesti laudaturin matematiikasta kirjoittaneiden määrä ei ole lisääntynyt. Päin vastoin se on luultavasti aavistuksen vähentynyt ihan siitä syystä, että ylioppilastutkinnon vuosittain suorittaneiden määrät taitavat olla vähentyneet 2000-luvun alusta keskimäärin muutamalla tuhannella.

 

[lmu2002]

Mun tietääkseni L :iä on joka vuosi sama määrä. Arvosanat skaalataan jotenkin.

Tämä koski siis sinne aaltoon hakevia, ei ylipäätään ällän kirjoittaneita. Sinne aaltoon pääsee eri vuosina eri tuloksilla.

 

[pulatunnus]

Jos kaikki yliopistokirjat pitäisi olla olemassa suomenkielellä tarkoittaisi se aivan järkyttävää määrää kirjoja jotka pitäisi kaikki päivittää 10 vuoden välein kun kehitys kehittyy. Kuka nämä kirjoittaisi ja jos kirjoittaisi niin se olisi järkyttävää kansantaloudellista tuhlausta. Melkein yhtä järkyttävä tuhlausta kuin nuo tuhannet eri alojen vuosia kestävät preppikurssit.

Mutta perään kirjoitat.

ja muistan kuinka vaati kieliopiskelua kun piti kirjoittaa gradu suomen kielellä ja mitkä kummalliset suomenkielen sanat joillakin asioilla on ja mitäs tehdään kun suomalaisia sanoja ei edes ole.

No on niitä vaihtoehtoja kaikki tai ei mitään välillä.

 

[ElReino]

Jos selaa esimerkiksi Turun Yliopiston lääketieteen lisensiaatin opinto-opasta, on aika suuri osa oppivaatimuksista muuta kuin suomen kielistä.

https://opas.peppi.utu.fi/fi/ohjelma/98192?period=2024-2027

 

[3dfx]

Yleisluontoiset lukio ja YO kirjoitukset on se joka mahdollistaa alan vaihtamisen myöhemmin. Jos näitä ei olisi vaan olisi vain alakohtaiset valintakokeet niin näitten merkitys ja niihin tarvittava aika kasvaisi huomattavasti ja jouduttaisiin tilanteeseen jossa jokaiselle alalle olisi alakohtaiset 2 vuotta kestävät maksulliset preppikurssit jotka opiskeltuaan ja jos ei pääsisi sisään opiskelemaan tai huomaisi että haluaakin muualle olisi täysin kusessa koska ei ole varaa maksaa jonkin toisen alan 2 vuotiselle preppikurssille.

Preppikursseille ei ole pakko osallistua ja tuo mitä mainitset on lähinnä muutaman hakupainealan ongelma tai "ongelma". Edelleen jos pääsykoekirjojen pänttääminen on liikaa, se antaa vahvan signaalin siitä että ala ei ole oikea ja kannattaa alkaa katsomaan jonkun muun alan pääsykoekirjoja. YO- haussa voi vaan hakea omien kuvitelmien perustella ja sen jälkeen todeta syyslukukauden aikana että ei kiinnosta yhtään, eikä tämä ollut sitä mitä sen odotin olevan. Pääsykoekirjallisuus vähentää tätä ilmiötä paljon.

Maailmassa on valtavat määrät toisenlaisia aloja joissa ei tarvita muistia vaan luovuutta ja kekseliäisyyttä kuten monet tekniikan alat. Näille aloille yleisluontoinen lukio ja YO kirjoitukset jotka eivät mittaa 1:1 lukiokirjojen muistamista vaan tämän lisäksi soveltamiskykyä on ihan hyvä systeemi. Jos kaikkialle olisi pääsykokeet niin nämä noin 90% kansasta joilla ei ole teratavun kokoista muistia pääkopan sisällä vaan luovuutta, he eivät pääsisi millekään alalle opiskelemaan kun kaikki alat tuntuu mahdottomilta.

Tätä on mahdollista mitata pääsykokeessa, lukiotasolla pärjää ulkoa opettelemalla. En antaisi sille juuri mitään arvoa.

Yliopistossa käydään läpi samoja asioita kuin lukiossa mutta juosten. Esim matematiikan lukiokurssit joitten ensi kertaa oppiminen vaatii 3 vuotta käydään läpi 3 viikossa koska asiat on jo tuttuja. Yliopistot eivät halua alkaa käyttää näihin perusasioihin kolmea vuotta.

Tämä ei pidä paikkaansa. Jos yliopistossa käy vaikka matematiikan sivuaineen perusopinnot eli 1 vuosi 25op, ymmärtääkseni kyseessä on aika pitkälti pitkän matematiikan oppisisällöt, ehkä vähän syventäen. Noin mitä olen YO koetta joskus katsonut. Itse lukiota käymättömänä opiskelin nuo asiat yliopistossa, eli se on mahdollista ilman 3 vuoden jaahastelua.

Jos kaikki yliopistokirjat pitäisi olla olemassa suomenkielellä tarkoittaisi se aivan järkyttävää määrää kirjoja jotka pitäisi kaikki päivittää 10 vuoden välein kun kehitys kehittyy. Kuka nämä kirjoittaisi ja jos kirjoittaisi niin se olisi järkyttävää kansantaloudellista tuhlausta. Melkein yhtä järkyttävä tuhlausta kuin nuo tuhannet eri alojen vuosia kestävät preppikurssit.

Ei kehitys ole kehittynyt perusasioissa yhtään mihinkään. Melkein ala kuin ala, aika ikivanhaa juttua sillä alkeistasolla on. Esimerkkejä voi päivittää.

Monen alan firmat toimii englannin kielellä ja muistan kuinka vaati kieliopiskelua kun piti kirjoittaa gradu suomen kielellä ja mitkä kummalliset suomenkielen sanat joillakin asioilla on ja mitäs tehdään kun suomalaisia sanoja ei edes ole. Esimerkin vuoksi suunilleen sama homma jos autoalalla yhtäkkiä kuulisi että ei saa käyttää sana auto koska se on ulkomaista juurta vaan pitää käyttää suomenkielistä sanaa hyrysysy. Tällainen eristäytyminen pois kansainvälisyydestä voi palvella jonkun polittista halua mutta se olisi valtavan kallista kansantaloudellisesti.

Niinkun edellinenkin kirjoittaja sanoi, ääripäähän ei tässäkään tarvitse mennä ja keksiä suomalaista termistöä mitä kukaan ei käytä. Tälläistä ei kukaan ymmärtääkseni ole halunnut.

 

[JCSH]

Edelleen jos pääsykoekirjojen pänttääminen on liikaa, se antaa vahvan signaalin siitä että ala ei ole oikea ja kannattaa alkaa katsomaan jonkun muun alan pääsykoekirjoja. YO- haussa voi vaan hakea omien kuvitelmien perustella ja sen jälkeen todeta syyslukukauden aikana että ei kiinnosta yhtään, eikä tämä ollut sitä mitä sen odotin olevan. Pääsykoekirjallisuus vähentää tätä ilmiötä paljon.

Sanoisin, että tuo on ainakin teknillisten alojen osalta aika pitkälle bullshittiä. En keksi, että miten hemmetissä pääsykoekirjat voitaisiin mitenkään järkevästi valita siten, että niistä saisi järkevän kuvan siitä, että onko se ala kiinnostava vai ei. Tarvitaan se eka vuosi pelkästään siihen, että löytää sieltä sen valitun alan sisältä sen kiinnostavan osa-alueen.
Tuota ei voi mitenkään järkevästi tiivistää johonkin pariin pääsykoekirjaan, etenkin kun ne käytännön työt, joista ei saa mitään kuvaa siitä kirjallisuudesta, ovat kuitenkin hemmetin olennainen osa sitä alan kiinnostavuutta.

Tätä on mahdollista mitata pääsykokeessa, lukiotasolla pärjää ulkoa opettelemalla. En antaisi sille juuri mitään arvoa.

Pääsykokeissahan vasta pärjääkin ulkoa opettelemalla. Tuon takia ne preppauskurssit ovat niin tehokkaita. Kun pakostakin pääsykokeessa se skaala on suppea, niin on suht helppo antaa täsmäkoulutusta juurikin sen pääsykokeen läpäisemiseen.
YO-kokeet taaskin vaativat, että oppilas osoittaa osaamisensa paljon laajemmalla skaalalla.