Harvoin näkee pötköä kirjoituksia joista suunilleen jokaisesta lauseesta olen 180 astetta täysin eri mieltä kuten nyt @3dfx kirjoituksista.
Yleisluontoiset lukio ja YO kirjoitukset on se joka mahdollistaa alan vaihtamisen myöhemmin. Jos näitä ei olisi vaan olisi vain alakohtaiset valintakokeet niin näitten merkitys ja niihin tarvittava aika kasvaisi huomattavasti ja jouduttaisiin tilanteeseen jossa jokaiselle alalle olisi alakohtaiset 2 vuotta kestävät maksulliset preppikurssit jotka opiskeltuaan ja jos ei pääsisi sisään opiskelemaan tai huomaisi että haluaakin muualle olisi täysin kusessa koska ei ole varaa maksaa jonkin toisen alan 2 vuotiselle preppikurssille.
Nykyään pääsykokeita lienee pääasiassa lääketieteessä ja oikiksessa jotka lienee erikoistapauksia siinä että näillä aloilla pääkopan sisällä pitänee olla noin teratavun suuruinen muisti nippeleitä joita ei saa muistaa väärin. Näitten alojen pääsykokeet testannee onko henkilö tämän erikoisasian puolesta alalle sopiva henkillö.
Maailmassa on valtavat määrät toisenlaisia aloja joissa ei tarvita muistia vaan luovuutta ja kekseliäisyyttä kuten monet tekniikan alat. Näille aloille yleisluontoinen lukio ja YO kirjoitukset jotka eivät mittaa 1:1 lukiokirjojen muistamista vaan tämän lisäksi soveltamiskykyä on ihan hyvä systeemi. Jos kaikkialle olisi pääsykokeet niin nämä noin 90% kansasta joilla ei ole teratavun kokoista muistia pääkopan sisällä vaan luovuutta, he eivät pääsisi millekään alalle opiskelemaan kun kaikki alat tuntuu mahdottomilta.
Yliopistossa käydään läpi samoja asioita kuin lukiossa mutta juosten. Esim matematiikan lukiokurssit joitten ensi kertaa oppiminen vaatii 3 vuotta käydään läpi 3 viikossa koska asiat on jo tuttuja. Yliopistot eivät halua alkaa käyttää näihin perusasioihin kolmea vuotta.
Jos kaikki yliopistokirjat pitäisi olla olemassa suomenkielellä tarkoittaisi se aivan järkyttävää määrää kirjoja jotka pitäisi kaikki päivittää 10 vuoden välein kun kehitys kehittyy. Kuka nämä kirjoittaisi ja jos kirjoittaisi niin se olisi järkyttävää kansantaloudellista tuhlausta. Melkein yhtä järkyttävä tuhlausta kuin nuo tuhannet eri alojen vuosia kestävät preppikurssit.
Monen alan firmat toimii englannin kielellä ja muistan kuinka vaati kieliopiskelua kun piti kirjoittaa gradu suomen kielellä ja mitkä kummalliset suomenkielen sanat joillakin asioilla on ja mitäs tehdään kun suomalaisia sanoja ei edes ole. Esimerkin vuoksi suunilleen sama homma jos autoalalla yhtäkkiä kuulisi että ei saa käyttää sana auto koska se on ulkomaista juurta vaan pitää käyttää suomenkielistä sanaa hyrysysy. Tällainen eristäytyminen pois kansainvälisyydestä voi palvella jonkun polittista halua mutta se olisi valtavan kallista kansantaloudellisesti.
Yleisluontoiset lukio ja YO kirjoitukset on se joka mahdollistaa alan vaihtamisen myöhemmin. Jos näitä ei olisi vaan olisi vain alakohtaiset valintakokeet niin näitten merkitys ja niihin tarvittava aika kasvaisi huomattavasti ja jouduttaisiin tilanteeseen jossa jokaiselle alalle olisi alakohtaiset 2 vuotta kestävät maksulliset preppikurssit jotka opiskeltuaan ja jos ei pääsisi sisään opiskelemaan tai huomaisi että haluaakin muualle olisi täysin kusessa koska ei ole varaa maksaa jonkin toisen alan 2 vuotiselle preppikurssille.
Nykyään pääsykokeita lienee pääasiassa lääketieteessä ja oikiksessa jotka lienee erikoistapauksia siinä että näillä aloilla pääkopan sisällä pitänee olla noin teratavun suuruinen muisti nippeleitä joita ei saa muistaa väärin. Näitten alojen pääsykokeet testannee onko henkilö tämän erikoisasian puolesta alalle sopiva henkillö.
Maailmassa on valtavat määrät toisenlaisia aloja joissa ei tarvita muistia vaan luovuutta ja kekseliäisyyttä kuten monet tekniikan alat. Näille aloille yleisluontoinen lukio ja YO kirjoitukset jotka eivät mittaa 1:1 lukiokirjojen muistamista vaan tämän lisäksi soveltamiskykyä on ihan hyvä systeemi. Jos kaikkialle olisi pääsykokeet niin nämä noin 90% kansasta joilla ei ole teratavun kokoista muistia pääkopan sisällä vaan luovuutta, he eivät pääsisi millekään alalle opiskelemaan kun kaikki alat tuntuu mahdottomilta.
Yliopistossa käydään läpi samoja asioita kuin lukiossa mutta juosten. Esim matematiikan lukiokurssit joitten ensi kertaa oppiminen vaatii 3 vuotta käydään läpi 3 viikossa koska asiat on jo tuttuja. Yliopistot eivät halua alkaa käyttää näihin perusasioihin kolmea vuotta.
Jos kaikki yliopistokirjat pitäisi olla olemassa suomenkielellä tarkoittaisi se aivan järkyttävää määrää kirjoja jotka pitäisi kaikki päivittää 10 vuoden välein kun kehitys kehittyy. Kuka nämä kirjoittaisi ja jos kirjoittaisi niin se olisi järkyttävää kansantaloudellista tuhlausta. Melkein yhtä järkyttävä tuhlausta kuin nuo tuhannet eri alojen vuosia kestävät preppikurssit.
Monen alan firmat toimii englannin kielellä ja muistan kuinka vaati kieliopiskelua kun piti kirjoittaa gradu suomen kielellä ja mitkä kummalliset suomenkielen sanat joillakin asioilla on ja mitäs tehdään kun suomalaisia sanoja ei edes ole. Esimerkin vuoksi suunilleen sama homma jos autoalalla yhtäkkiä kuulisi että ei saa käyttää sana auto koska se on ulkomaista juurta vaan pitää käyttää suomenkielistä sanaa hyrysysy. Tällainen eristäytyminen pois kansainvälisyydestä voi palvella jonkun polittista halua mutta se olisi valtavan kallista kansantaloudellisesti.
Viimeksi muokattu: