SUOMEN AKATEMIAN tutkimuksesta vastaava ylijohtaja
Riitta Maijala kuvaa käytyä keskustelua poikkeukselliseksi.
”Tämän tyyppistä keskustelua yksittäisistä rahoituspäätöksistä tulee hyvin harvoin”, Maijala sanoo.
Hänen mukaansa Silvennoinen on saanut tutkimusrahoituksen samalla hakemusmenettelyllä kuin kaikki muutkin hakijat.
Kaikki hakemukset vertaisarvioidaan kansainvälisissä arviointipaneeleissa. Niihin osallistuu eri alojen professoreja ja tutkijoita maailmalta. Paneeli arvioi hakemuksissa muun muassa sitä, kuinka hyvin tutkimus vertautuu alan kansainväliseen tutkimukseen.
Suomen Akatemian rahoitus on erittäin kilpailtua. Noin kymmenen prosenttia hakijoista saa rahoitusta.
Rahoitus ei mene suoraan tutkijalle, vaan tämän työnantajalle, Silvennoisen tutkimuksen tapauksessa Helsingin yliopistolle. Yliopisto maksaa määrärahan avulla palkkaa tutkijalle ja tämän mahdollisille tutkimusavustajille. Yliopisto myös itse pitää osan määrärahasta korvauksena esimerkiksi tutkijalle tarjotuista tiloista ja laitteista. Rahoituksen käytöstä raportoidaan vuosittain Suomen Akatemialle.
SILVENNOINEN sai tukea tutkijakentästä. Monet yliopistomaailman edustajat kritisoivat poliitikkojen puuttumista tutkimuksen rahoitukseen.
Terrorismitutkija
Leena Malkki avasi Twitterissä mekanismia, jolla Suomen Akatemian rahoitusta jaetaan. Hänen mukaansa akatemiarahoitus on tiukimmin vertaisarvioitu suomalainen rahoitusmuoto.
”Arviointikriteerit ovat tutkimuksen tieteellinen laatu ja innovatiivisuus sekä hakijan pätevyys. Tutkijan poliittinen kanta ja aktiivisuus eivät ole kriteeri”, Malkki kirjoittaa.
”Rahoituspäätöksiä/tutkimustuloksia saa arvostella – sitä tutkijatkin tekevät jatkuvasti. Tieteeseen kuuluu kuitenkin se, että kritiikki perustellaan tutkimuksen kannalta olennaisilla seikoilla.”