Itsellä asuu nyt naapurissa pähkähullu nuori mies, kyse on joko huumeista tai pahoista mielenterveysongelmista. Veikkaan mt-ongelmia, koska tyyppi on ihan rahaton eikä tunne ketään, mistä se silloin huumeita ostaisi edes.
Tyyppi puhuu, huutaa ja karjuu siellä kämpässä itsekseen. Välillä myös rappukäytävän puolella. Myöskin heittelee ja paiskoo jotain tavaroita kämpässä usein. Eilen just näin kun tyyppi käveli rappukäytävässä ja ikäänkuin keskusteli toisen henkilön kanssa ja päästi tämän sisään kämppäänsä, paitsi että hän oli ihan yksin.
Rupee tosiaan kyllästyttämään tuo huutaminen ja muutenkin tosi arvaamaton tyyppi. Mitä tollanen vielä keksiikään. Taloyhtiö on tietoinen tyypistä mut mitään ei tapahdu. Onko kenelläkään kokemusta tälläisestä, mitä vois tehdä? Soitan poliisit seuraavaksi kun huuto alkaa?
Mulla oli vastaava naapuri. Alkuun huusi yötä päivää asunnossaan suoraa huutoa ihan käsittämättömiä, paiskoi jotain raskasta lattioille jne. Jonkin ajan päästä laajensi aluettaan rappukäytävän ja pihan puolelle.
Tässä vaiheessa tehtiin valituksia isännöitsijälle koko rapun asukkaiden allekirjoituksilla. Häirikkö hävisi ja luultiin että asia ratkesi mutta olikin ilmeisesti ollut hoidossa tms kun puolen vuoden päästä ilmestyi takaisin.
Sama meno jatkui ja lisänä vielä asukkaiden ovien potkiminen niin päivisin kuin öisinkin. Poliiseja soiteltiin, kävivätkin muutamaan kertaan ja veivät sekopään mukanaan, seuraavana päivänä homma jatkui taas samanlaisena. Jossain vaiheessa oppi olemaan hiljaa kun poliisit olivat oven takana niin poliisitkaan eivät asialle enää mitään voineet tehdä.
Huusi asunnossaan tappavansa, selitteli rappusiivoojille että hänellä asuu yläkerrassa saatananpalvoja joka ei anna hänen nukkua yms mukavaa. Rikosilmoitus tehtiin. Ei auttanut vaikka selitettiin poliiseille ettei asukkaat uskalla päästää lapsiaan edes ulos enää kun tuo sekoili pihalla.
Pari vuotta tapeltiin että saatiin tuo taloyhtiöstä pihalle. Itse jouduin muuttamaan muualle kun ei tullut nukkumisesta ja koronan myötä etätöihin joutumisesta mitään, asuntoanikaan en voinut myyntiin laittaa kun ei tuollaisessa kukaan pystynyt asumaan.
Pariin kertaan tuo hävisi puoleksi vuodeksi sen parin vuoden aikana kun yritettiin päästä eroon, aina huokastiin helpotuksesta että nyt se loppui mutta aina tuo vaan palasi takaisin. Olisikohan loppujenlopuksi lähemmäs kymmenet kirjalliset valitukset toimitettu isännöitsijälle ja soiteltu asunnon omistajalle joka kertoi ettei asukas ole vuokriaankaan maksanut. Asunnossa asui muuta väkeä sekopään jälkimmäisen katoamisen ajan, tästä asunnon omistajalla ei omien sanojensa mukaan ollut tietoa, nämä asukkaat olivat kyllä jopa ihan asiallista väkeä.
Loppujenlopuksi kun asunnon omistaja sai aikaiseksi viedä häätöprosessin oikeuteen, meni tuossa n. puoli vuotta että tuli päätös jossa oli jotain vikaa jonka takia joutuivat pyytämään uuden päätöksen jossa meni taas pari kuukautta.
Tästä opetuksena että aloittakaa mahdollisimman nopeasti kirjallisten valitusten tekeminen ja varmistukaa että ne myös toimitetaan asunnon omistajalle saakka ja että tämäkin jopa alkaa toimenpiteisiin. Sen verran hermojen päälle tuollainen otti että edelleen käy lähes päivittäin tuo sekopää mielessä. Samoin ehkä hieman harmittaa mielenterveyshuollon tila kun selkeästihän tuo olisi hoitoa tarvinnut. Vieläkään en ole oikein käsittänyt että miten ihmisen kroppa tuollaista huutamista kestää kun se oli tosiaan ihan päivittäistä ja jatkui suurimman osan vuorokaudesta