No ei se täysin keksitty juttu ole. Kyllähän se on aika selkeää, että naiset mielellään haluaisivat että kumppani on vähän parempi kuin mitä itse on, mutta he ehkä vähän pitkin hampain sitten kuitenkin kelpuuttavat jonkun joka on hieman omaa tasoa heikompi kun realiteetit iskee. Eli se ei toki ole niin räikeää kuin mitä ylilaudalla yms. väitetään.
Toisaalta jos asiaa miettii noin niin monesti myös mies haluaa tuota. Ainakin tietyllä tavalla.
Eli moni mies (ei tietysti jokainen tai kaikki) haluaa että hän on mielellään se joka on:
- pidempi
- painavampi
- voimakkaampi
- vanhempi
- tuo sen elannon kotiin (ainakin elättää itsensä, mielellään myös perheen eikä joudu olemaan "koti isä" joka saa käyttörahaa vaimolta joka elättää perheen)
- "päättää asioista" (tarvitaan uusi auto, ostetaan sitä, äänestetään tätä, Suomen on parempi olla Natossa)
- hoitaa "miesten työt" vaikka ei monesti edes ajattele sitä (kyllä se nainenkin varmaan saisi ylähyllyltä ne mausteet nostettua, vaihdettua ne sulakkeet ja palaneet lamput, laitettua saunan päälle, laskettua sen veden valmiiksi jne. varsinkin kun nykyisin harvemmin on savusauna käytössä, kannettua ne ostokset varsinkin jos se tarkoittaa oikeasti vain nostamista ostoskärrystä auton takakonttiin jne)
- pystyy keskustelemaan samoista asioita kuin nainenkin eikä ole se hiljainen seinäkukkanen kun yhteisiä kavereita tulee kotiin
Tuohon viimeiseen kohtaan voi ehkä se koulutus vaikuttaa. Varsinkin nuoremmilla henkilöillä koulutus voi suoraan myös tehdä eroa siihen miten aikaa vietetään ja mistä osataaan tai halutaan keskustella. Jos toinen puhuu vain mopon ja autojen virittelystä, maalaamisesta sekä kiljun teosta kun toinen puhuu tähtitieteistä, oopperasta, vaikeista kirurgisista operaatioista jne eroa syntyy. Se ero syvenee vielä lisää jos molempien kaverit omaavat samanlaiset taustat ja puhuvat samoista asioista.
Toki myös jotain asioita itsestä riippuen mutta otaksuisin että aika yleisiä kuten, esim. harvempi miehistä haluaa että nainen tupakoi jos ei itse tee sitä tai että nainen juo huomattavasti enempi alkoholia tai käy huomattavasti enempi baareissa ja bilettämässä kuin itse.
Pitkässä suhteessa on myös ehkä hyvä että ainakin osa harrastuksista ja toiveista on samansuuntaisia. En mene sanomaan että se tarkoittaisi paremmuutta mutta ehkä yhteensopivuutta. Esim. jos itse toivon että toinen on urheilullinen ja liikkuu paljon mutta itse olisin täysi sohvaperuna ja olisin aina kotona TV:n ääressä katsoen piirrettyjä kumpikin varmaan helposti kyllästyisi siihen ja ehkä alkaisin helpommin mustasukkaiseksi koska hän tietysti sitten muiden miesten ja naisten kanssa kävisi siellä liikkumassa jos en itse saisi sitä takamusta ylös tuolista. (Sama myös kääntäen)
Uskoisin että korkeastikin koulutettu mies tai nainen voi silti olla tyytyväinen suhteessa jos se toinnekin osapuoli on muuten pyrkinyt kehittämään itseään netin, kirjojen, museioiden, vapaaehtoisen koulutuksen jne. kautta. Eli pelkästään se nykyinen ammatti tai aikoinaan käyty tai käymättä jäänyt lukio / korkeakoulu / maisterin tutkinto / humanistiset tieteet jne. eivät pelkästään vaikuta pitkällä tähtäimellä.
Ehkä siinä on vain se että "varmasti" saa sen yhtä koulutetun ja fiksun yksilön eikä tarvitse nähdä vaivaa etsimiseen jos sen löytää saman työpaikan sisältä (esim. toisen lääkärin tai mielellään ylilääkärin)