Pariutumisen haasteet nykypäivänä ja sen vaikutukset

[Joku_242]

Jos haluaa pitää naisten hypergamiaa ohjenuoranaan pariutumisessa, niin mikäpä siinä. Tavoitteet riittävän matalalle oman "tason" alle, niin alkaa tulosta tulla, jos teoria pitää paikkansa.

No ei se täysin keksitty juttu ole. Kyllähän se on aika selkeää, että naiset mielellään haluaisivat että kumppani on vähän parempi kuin mitä itse on, mutta he ehkä vähän pitkin hampain sitten kuitenkin kelpuuttavat jonkun joka on hieman omaa tasoa heikompi kun realiteetit iskee. Eli se ei toki ole niin räikeää kuin mitä ylilaudalla yms. väitetään.

 

[wanderer_]

No ei se täysin keksitty juttu ole. Kyllähän se on aika selkeää, että naiset mielellään haluaisivat että kumppani on vähän parempi kuin mitä itse on, ja ehkä vähän pitkin hampain sitten kelpuuttavat jonkun joka on vähän omaa tasoa heikompi kun realiteetit iskee. Mutta se ei toki ole niin räikeää kuin mitä ylilaudalla yms. väitetään.

En niin väittänytkään. Mutta kun muita ei voi muuttaa, pitää muuttaa itseään.

 

[Taneli-]

No ei se täysin keksitty juttu ole. Kyllähän se on aika selkeää, että naiset mielellään haluaisivat että kumppani on vähän parempi kuin mitä itse on, mutta he ehkä vähän pitkin hampain sitten kuitenkin kelpuuttavat jonkun joka on hieman omaa tasoa heikompi kun realiteetit iskee. Eli se ei toki ole niin räikeää kuin mitä ylilaudalla yms. väitetään.

Toisaalta jos asiaa miettii noin niin monesti myös mies haluaa tuota. Ainakin tietyllä tavalla.
Eli moni mies (ei tietysti jokainen tai kaikki) haluaa että hän on mielellään se joka on:
- pidempi
- painavampi
- voimakkaampi
- vanhempi
- tuo sen elannon kotiin (ainakin elättää itsensä, mielellään myös perheen eikä joudu olemaan "koti isä" joka saa käyttörahaa vaimolta joka elättää perheen)
- "päättää asioista" (tarvitaan uusi auto, ostetaan sitä, äänestetään tätä, Suomen on parempi olla Natossa)
- hoitaa "miesten työt" vaikka ei monesti edes ajattele sitä (kyllä se nainenkin varmaan saisi ylähyllyltä ne mausteet nostettua, vaihdettua ne sulakkeet ja palaneet lamput, laitettua saunan päälle, laskettua sen veden valmiiksi jne. varsinkin kun nykyisin harvemmin on savusauna käytössä, kannettua ne ostokset varsinkin jos se tarkoittaa oikeasti vain nostamista ostoskärrystä auton takakonttiin jne)
- pystyy keskustelemaan samoista asioita kuin nainenkin eikä ole se hiljainen seinäkukkanen kun yhteisiä kavereita tulee kotiin

Tuohon viimeiseen kohtaan voi ehkä se koulutus vaikuttaa. Varsinkin nuoremmilla henkilöillä koulutus voi suoraan myös tehdä eroa siihen miten aikaa vietetään ja mistä osataaan tai halutaan keskustella. Jos toinen puhuu vain mopon ja autojen virittelystä, maalaamisesta sekä kiljun teosta kun toinen puhuu tähtitieteistä, oopperasta, vaikeista kirurgisista operaatioista jne eroa syntyy. Se ero syvenee vielä lisää jos molempien kaverit omaavat samanlaiset taustat ja puhuvat samoista asioista.

Toki myös jotain asioita itsestä riippuen mutta otaksuisin että aika yleisiä kuten, esim. harvempi miehistä haluaa että nainen tupakoi jos ei itse tee sitä tai että nainen juo huomattavasti enempi alkoholia tai käy huomattavasti enempi baareissa ja bilettämässä kuin itse.

Pitkässä suhteessa on myös ehkä hyvä että ainakin osa harrastuksista ja toiveista on samansuuntaisia. En mene sanomaan että se tarkoittaisi paremmuutta mutta ehkä yhteensopivuutta. Esim. jos itse toivon että toinen on urheilullinen ja liikkuu paljon mutta itse olisin täysi sohvaperuna ja olisin aina kotona TV:n ääressä katsoen piirrettyjä kumpikin varmaan helposti kyllästyisi siihen ja ehkä alkaisin helpommin mustasukkaiseksi koska hän tietysti sitten muiden miesten ja naisten kanssa kävisi siellä liikkumassa jos en itse saisi sitä takamusta ylös tuolista. (Sama myös kääntäen)

Uskoisin että korkeastikin koulutettu mies tai nainen voi silti olla tyytyväinen suhteessa jos se toinnekin osapuoli on muuten pyrkinyt kehittämään itseään netin, kirjojen, museioiden, vapaaehtoisen koulutuksen jne. kautta. Eli pelkästään se nykyinen ammatti tai aikoinaan käyty tai käymättä jäänyt lukio / korkeakoulu / maisterin tutkinto / humanistiset tieteet jne. eivät pelkästään vaikuta pitkällä tähtäimellä.

Ehkä siinä on vain se että "varmasti" saa sen yhtä koulutetun ja fiksun yksilön eikä tarvitse nähdä vaivaa etsimiseen jos sen löytää saman työpaikan sisältä (esim. toisen lääkärin tai mielellään ylilääkärin)

 

[HankMoody]

Kiinnostava keskustelu olisi sekin, (mitä ei ole kauheasti käyty) että ovatko miehet vain pehmenneet? Olisiko motivaatio markkina-arvon korottamiseen alamaissa, kun sosiaalisen median ja pornon kautta löytyy helppo sekä nopea reitti mielihyvään?

Täähän se on. Just oli juttua suomalaisten onlyfans-aktiivisuudesta. Mieluummin ainakin itse investoin sen muutaman kympin kuussa salikorttiin sekä parturiin ja läpsyttelen niitä tissejä ihan livenä, kuin ruudun välityksellä.

 

[Rullis]

Täähän se on. Just oli juttua suomalaisten onlyfans-aktiivisuudesta. Mieluummin ainakin itse investoin sen muutaman kympin kuussa salikorttiin sekä parturiin ja läpsyttelen niitä tissejä ihan livenä, kuin ruudun välityksellä.

Ei nettipornolla kyllä parisuhdetta korvata. Nämä eivät automaattisesti myöskään sulje toisiaan pois. Tietysti ei vapaaehtoinen yksinäisyys saa hakemaan erilaista helpotusta ties mistä.

Vaikea kuitenkaan nähdä tilannetta missä työpaikalla Maija kysyy Mikkoa käymää kahvilla työn jälkeen niin Mikko toteaa siihe, ettei tarvitse kun on jo onlyfans tili.

 

[Garald]

Tuo mainittu Rollo Tomassi vaikuttaa olevan jonkun Youtube-viihdyttäjän huuhaa kirja pariutumisesta ja sitä samaa alt-right sössötystä mitä nämä muutkin monet (kaikki?) MGTOW miehet selittelee, jossa omat epäonnistumiset pariutumisessa on joidenkin muiden syytä. Vai tekeekö mielestänne kaikki tuntemanne miehet parhaansa omassa elämässään? Ei se sixpackin hankkiminen mikään ylitsepääsemätön, vain mallien saavutettavissa oleva juttu ole.

Kyllä minä ainakin pidän itseäni ihan syyllisenä siihen miksi pariutuminen on vaikeaa. Paperillahan minä olisin ihan varmaan täydellinen ukko, enkä juuri itseäni ihan hirveästi tästä eteenpäin pysty kehittelemään, jollen lue itseäni tohtorismieheksi vielä. Ongelmana minussa lienee se, että liikun hyvin vähän paikoissa / tapahtumissa missä on naisia ylipäätään paikalla ja olen vähän erikoinen, vaikka minulla on normaalejakin harrastuksia. Merkittävä osa naisista on kuitenkin ns. normaaleja ihmisiä, jolloin he haluavat myös normaalin miehen jota kehtaa esitellä kavereilleen. Sellaisen perinteisen miehen, joka katselee viikonloppusin jalkapalloa, juo maksimissaan pari olutta siinä, urheilee ja rassaa autoa näin karikatyyrisesti. Ei mitään miekka ja lohikäärmesarjaa katsovaa (Game of Thrones, siskolta kuultu halventava termi sarjalle ) ATK-nörttiä, joka pahimmillaan keräilee jotain noloa nörtti rihkamaa kotona näytille. En sano, että tässä siis mitään pahaa olisi kun itse on vähän just tuollainen turbo-nörtti, mutta kannattaa ymmärtää itseään ja muita sen verran, että hoksaa ettei itse ole välttämättä ihan kaikkien juttu. Ihan kokemuksestakin sanon, että yhteiselo sujuisi varmaan paljon mukavammin, jos molemmat olisi sieltä erikoisuuden skaalan samasta päästä.

Naisia on toki monenlaisia ja heillä omanlaisensa miesmakunsa, mutta jos nyt puhutaan sellaisesta mediaani-ihmisestä niin ymmärrän hyvin oman suosioni puutteen Tinderissä. Eteenkin kun vielä ottaa huomioon miten keskivertomies swaippailee menemään puolet oikealle ja naisilla on runsaudenpula.

Joku voisi argumentoida, että eikös tämä miehiltä parhaansa tekemisen vaatiminen ole sitä naisten hypergamiaa, mutta kaikkihan me kai halutaan ihminen kumppaniksi joka tekee parhaansa ja on intohimoinen joistakin asioista? En minä ainakaan tämän ikäisenä viitsi enää katsoa sellaista ihmistä, joka elää päämäärättömästi ja tekee vähän "jotain" vaan. Ei tarvi olla mikään uraohjus tai edes kovapalkkainen, vaan ihminen jolla on asioita missä on hyvä ja mistä tykkää ja elämänhallinta on kunnossa.

 

[Taneli-]

Vai tekeekö mielestänne kaikki tuntemanne miehet parhaansa omassa elämässään?

Aika pitkälle samaa mieltä, tosin siinä täytyy miettiä myös ihan rehellisesti itseäänkin.

Eli olisiko sitä sitten oikeasti onnellinen jos saisi sellaisten naisten huomiota joita kiinnostaa eniten miehessä se 6-pack vatsa ja kuntoilu? Jotka eivät missään nimessä halua että mies katsoo jotain "miekkoja & lohikäärmeitä" joten ehkä ne Conan Barbaari, Game of Thrones, Vikings, Highlander jne. jutut mistä itse pitää pitäisi sitten piilottaa tms.
Jos aiemmin on harrastanut tietokoneita ja pelaillut, kerännyt ehkä jotain sarjakuvia tai keräily juttuja (tähtiensota tms) niistä pitäisi päästä eroon tai lukita jonnekin ettei toinen näkisi.

Eli käytännössä täytyisi elää ehkä täydellistä kaksoiselämää, opetella katsotaan jotain tylsää jääkiekkoa ja hampaat irvissä juoda olutta vaikka ei pitäisi ja pyrkiä olemaan sellainen kuin luulisi toisen haluavan. Miten pitkään se toimisi?

Loppuisiko se pahimmillaan sitten eroon kun olisi muutama lapsi ja kotona tilanne kävisi aina vaan kireämmäksi? Entä jos tuollaisena heikkona hetkenä sitten tutustuisi ja ehkä ihastuisi sellaiseen naiseen joka pitääkin samoista jutuista kuin sinä oikeasti pidät?

Mitä siis kannattaa tehdä ja miten pitkälle viedä se "rooli" että saisi sen seurustelusuhteen. Vai olisiko sittenkin parempi etsiä sellaista naista joka itsekin on kiinnostunut samoista jutuista kun sinä ja voisitte yhdessä intoilla ja keräillä niitä? Keskustella niistä.

Tietysti kannattaa miettiä miten sen tuo esille. Esim. Tinderiin ei ehkä kannata laittaa kuvaa missä on ilman paitaa miekka sylissä "lohikäärmevaltaistuimella" istuen ja listata kaikkia juttuja mitkä on itselle tärkeitä ensimmäisenä ehkä jossain kalevalan 4 polven trokee mittakaavassa riimitellen Khaleesi ja muita sanoja miettien ja kääntää vielä Klingoniksi samaa. Vaikka taatusti erottuisi voisi se kiinnostuneiden määrä olla erittäin pieni.

 

[HankMoody]

Mun pointti oli, että tumputtaminen on helppoa ja ”palkinnon” saa nopeasti. Samalla tuppaa tulemaan laiska ja vetämätön olo. Ei välttämättä jaksakaan lähteä lenkille tai esim. fillaroimaan.

Niimpä Maija ei koskaan lähesty Mikkoa, joka on tottunut läähättämään naisille ruudun takaa. Maija hakeutuu sen sijaan Matin seuraan, jolla on selkeästi draivia pitääkseen itsensä tikissä.

 

[mitsumies]

Tuo mainittu Rollo Tomassi vaikuttaa olevan jonkun Youtube-viihdyttäjän huuhaa kirja pariutumisesta ja sitä samaa alt-right sössötystä mitä nämä muutkin monet (kaikki?) MGTOW miehet selittelee, jossa omat epäonnistumiset pariutumisessa on joidenkin muiden syytä. Vai tekeekö mielestänne kaikki tuntemanne miehet parhaansa omassa elämässään? Ei se sixpackin hankkiminen mikään ylitsepääsemätön, vain mallien saavutettavissa oleva juttu ole.

Kyllä minä ainakin pidän itseäni ihan syyllisenä siihen miksi pariutuminen on vaikeaa. Paperillahan minä olisin ihan varmaan täydellinen ukko, enkä juuri itseäni ihan hirveästi tästä eteenpäin pysty kehittelemään, jollen lue itseäni tohtorismieheksi vielä. Ongelmana minussa lienee se, että liikun hyvin vähän paikoissa / tapahtumissa missä on naisia ylipäätään paikalla ja olen vähän erikoinen, vaikka minulla on normaalejakin harrastuksia. Merkittävä osa naisista on kuitenkin ns. normaaleja ihmisiä, jolloin he haluavat myös normaalin miehen jota kehtaa esitellä kavereilleen. Sellaisen perinteisen miehen, joka katselee viikonloppusin jalkapalloa, juo maksimissaan pari olutta siinä, urheilee ja rassaa autoa näin karikatyyrisesti. Ei mitään miekka ja lohikäärmesarjaa katsovaa (Game of Thrones, siskolta kuultu halventava termi sarjalle ) ATK-nörttiä, joka pahimmillaan keräilee jotain noloa nörtti rihkamaa kotona näytille. En sano, että tässä siis mitään pahaa olisi kun itse on vähän just tuollainen turbo-nörtti, mutta kannattaa ymmärtää itseään ja muita sen verran, että hoksaa ettei itse ole välttämättä ihan kaikkien juttu. Ihan kokemuksestakin sanon, että yhteiselo sujuisi varmaan paljon mukavammin, jos molemmat olisi sieltä erikoisuuden skaalan samasta päästä.

Naisia on toki monenlaisia ja heillä omanlaisensa miesmakunsa, mutta jos nyt puhutaan sellaisesta mediaani-ihmisestä niin ymmärrän hyvin oman suosioni puutteen Tinderissä. Eteenkin kun vielä ottaa huomioon miten keskivertomies swaippailee menemään puolet oikealle ja naisilla on runsaudenpula.

Joku voisi argumentoida, että eikös tämä miehiltä parhaansa tekemisen vaatiminen ole sitä naisten hypergamiaa, mutta kaikkihan me kai halutaan ihminen kumppaniksi joka tekee parhaansa ja on intohimoinen joistakin asioista? En minä ainakaan tämän ikäisenä viitsi enää katsoa sellaista ihmistä, joka elää päämäärättömästi ja tekee vähän "jotain" vaan. Ei tarvi olla mikään uraohjus tai edes kovapalkkainen, vaan ihminen jolla on asioita missä on hyvä ja mistä tykkää ja elämänhallinta on kunnossa.

Tää nyt on ihan, noh, suoraan sanottuna paskaa. Saattaa olla että oikeasta kulmasta katsomalla saattaisi apua olla "alt-right/mgtow" tai MAT sössötyksistä. Se että on omanlaisia harrastuksia ei kyllä ole mikään syy puutteeseen tai ettei pariudu. Jaa mistäkö tiedän? Aika monet kerrat on saanut rautalangasta vääntää eri naisihmisille miksi en voi nähdä, miksi otan lomaa tai miksi on kalenterimerkintä pari iltaa viikossa tietokoneella pelaamiseen. Joskus oli hyllyssä myös animenukkeja ja reaktiot olivat joko silmänpyöräys tai ei mitään. Enemmän vaikuttaa miten asiat paketoi ja miten osaa tarinaa kertoa, jos asiaa vähättelee tai pitää omia kiinostuksen kohteita jotenkin noloina luuserien hommina niin silloin sinä olet juurikin se, nolo luuseri. Varmasti on näin että paperilla mielummin mies joka harrastaa milloin mikäkin on trendikästä kuin jotain noppa ja paperi roolipelejä pelaavaa, mutta lopulta sillä ei ole minkäänlaista merkitystä tai asian ohi kyllä katsotaan ja se hyväksytään.

On tietysti aivan eri asia jos aikaa ei oikeasti löydy toiselle tai se oma "harrastetoiminta" on tasoa 20-30 tuntia viikossa. Mielestäni se että ihmisellä ylipäätään on jotain harrastuksia tai elämää muutamana kertana viikossa on paljon parempi kuin tylsyyden valittaminen, netflixin huuhaa sarjojen tuijotus ja ehkä koiran lenkkeilytys. Varmaan tällaisille sopii paremmin vastaava mies jolla ei ole myöskään mitään intohimoja ja on läpensä tylsä, mutta tällaisetkin naiset mielummin valitsevat kuitenkin miehen jolla on elämässä intohimoja.

Kaikki tuollaiset ulkopuoliset asiat kuten harrastukset (viini, matkustelu, netflix) ovat täysin toissijaisia sen rinnalla miten hyvin tulee oikeasti livenä juttuun keskenään (huumorintaju, arvot, tunne ja keskustelutaidot). Vaikka Henry Cavill ei olisi tunnettu näyttelijä niin vähän veikkaan ettei hänen harrastuksensa naisia haittaisi, eli myös se ulkonäkö on tietysti omassa roolissaan. Naiset eivät muuten tosiaan ole niin pinnallisia muutenkaan, jos ei irtoa niin se ei kyllä muutu sen paremmaksi vaikka kuinka rautaa nostelisit.

 

[Antipro]

Yleensäkin jos puhutaan punaisista pillereistä yms. niin kyseessä on ehtaa incel/MGTOW -bs:ä.

Nyt saa korjata mua jos tää menee väärin: olet mielestäni sekoittanut asioita hieman. Kyseessä kun taitaa olla saman asian kaksi täsmälleen vastakkaista puolta.
Incel: vastentahtoaan selibaatissa
MGTOW: omasta tahdostaan selibaatissa. Nimensä mukaisesti kyseessä on mies joka itse keskittyy omaan tekemiseensä, töihin, harrastuksiinsa jne.
Tai sitten mä olen ymmärtänyt nämä termit väärin.
Jos kuitenkin itse olen termistössä oikeilla jäljillä niin näiden MGTOW-miesten pilkkaaminen siitä että he elävät omanlaista elämäänsä (ja ovat mitä ilmeisimmin juurikin siksi tyytyväisiä elämäänsä sen osalta) on hieman haljua. Ja varsinkin jos tämän yhdistää näihin vinkuviin persuihin niin se ei myöskään taida tehdä oikeutta miehille jotka ovat itse ottaneet elämänsä suunnan omiin käsiinsä eivätkä itke sitä netissä taikka syytä kohtalostaan muita.

 

[Erkki_erikeepperi]

MGTOW ei välttämättä tarkoita että mies elisi selibaatissakaan, vaan on kyllästynyt varsinaisiin parisuhteisiin..

 

[Antipro]

MGTOW ei välttämättä tarkoita että mies elisi selibaatissakaan, vaan on kyllästynyt varsinaisiin parisuhteisiin..

No ei suoranaisesti mutta painotin sitä että kyseessä on oma valinta. Silloin ei aktiivisesti haeta parisuhdetta vs. incelit.
Tai ainakaan vinguta siitä.

 

[Joku_242]

Tuo mainittu Rollo Tomassi vaikuttaa olevan jonkun Youtube-viihdyttäjän huuhaa kirja pariutumisesta ja sitä samaa alt-right sössötystä mitä nämä muutkin monet (kaikki?) MGTOW miehet selittelee, jossa omat epäonnistumiset pariutumisessa on joidenkin muiden syytä. Vai tekeekö mielestänne kaikki tuntemanne miehet parhaansa omassa elämässään? Ei se sixpackin hankkiminen mikään ylitsepääsemätön, vain mallien saavutettavissa oleva juttu ole.

Aika huono on kyllä tilanne markkinoilla, jos pariutuminen vaatii mieheltä omistautumista asiaan ja jatkuvaa itsensä kehittämistä.

Joku voisi argumentoida, että eikös tämä miehiltä parhaansa tekemisen vaatiminen ole sitä naisten hypergamiaa, mutta kaikkihan me kai halutaan ihminen kumppaniksi joka tekee parhaansa ja on intohimoinen joistakin asioista? En minä ainakaan tämän ikäisenä viitsi enää katsoa sellaista ihmistä, joka elää päämäärättömästi ja tekee vähän "jotain" vaan. Ei tarvi olla mikään uraohjus tai edes kovapalkkainen, vaan ihminen jolla on asioita missä on hyvä ja mistä tykkää ja elämänhallinta on kunnossa.

Toi lihavoitu kohta ei kyllä musta ole ihan sitä että tekee parhaansa ja on intohimoinen...

Toisaalta jos asiaa miettii noin niin monesti myös mies haluaa tuota. Ainakin tietyllä tavalla.
Eli moni mies (ei tietysti jokainen tai kaikki) haluaa että hän on mielellään se joka on:
- pidempi
- painavampi
- voimakkaampi
- vanhempi
- tuo sen elannon kotiin (ainakin elättää itsensä, mielellään myös perheen eikä joudu olemaan "koti isä" joka saa käyttörahaa vaimolta joka elättää perheen)
- "päättää asioista" (tarvitaan uusi auto, ostetaan sitä, äänestetään tätä, Suomen on parempi olla Natossa)
- hoitaa "miesten työt" vaikka ei monesti edes ajattele sitä (kyllä se nainenkin varmaan saisi ylähyllyltä ne mausteet nostettua, vaihdettua ne sulakkeet ja palaneet lamput, laitettua saunan päälle, laskettua sen veden valmiiksi jne. varsinkin kun nykyisin harvemmin on savusauna käytössä, kannettua ne ostokset varsinkin jos se tarkoittaa oikeasti vain nostamista ostoskärrystä auton takakonttiin jne)
- pystyy keskustelemaan samoista asioita kuin nainenkin eikä ole se hiljainen seinäkukkanen kun yhteisiä kavereita tulee kotiin

Tuohon viimeiseen kohtaan voi ehkä se koulutus vaikuttaa. Varsinkin nuoremmilla henkilöillä koulutus voi suoraan myös tehdä eroa siihen miten aikaa vietetään ja mistä osataaan tai halutaan keskustella. Jos toinen puhuu vain mopon ja autojen virittelystä, maalaamisesta sekä kiljun teosta kun toinen puhuu tähtitieteistä, oopperasta, vaikeista kirurgisista operaatioista jne eroa syntyy. Se ero syvenee vielä lisää jos molempien kaverit omaavat samanlaiset taustat ja puhuvat samoista asioista.

Ehkä noi asiat on isompi juttu vanhemmille ikäpolville? Mitä nyt mietin, niin ei mua moni noista niin kiinnosta (joo, parikymppisenä olisi ollut ihan OK että nainen olisi vaikka pari vuotta vanhempi kun se ei ollut relevantti vauvakuumeiden ja ulkonäön kannalta), viimeistä lukuunottamatta, ja siinäkin koulutuksen vaikutus on suht. rajallinen. Esimerkiksi IT-alaa ja humanistisia aineita opiskelleiden välillä on suht. vähän keskustelunaiheita, joihin koulutus vaikuttaisi kun yhteistä on lähinnä lukion kursseissa. Oman erikoisalan jutut on aina semmoisia, ettei ne aukea muille kuin samaa alaa opiskelleille.

 

[Erkki_erikeepperi]

Esimerkiksi IT-alaa ja humanistisia aineita opiskelleiden välillä on suht. vähän keskustelunaiheita, joihin koulutus vaikuttaisi kun yhteistä on lähinnä lukion kursseissa. Oman erikoisalan jutut on aina semmoisia, ettei ne aukea muille kuin samaa alaa opiskelleille.

Kyllä korkeasti koulutetut ihmiset varmasti löytää jutunjuurta vaikka mistä ja myös uudet jutut voi kiinnostaa jollain tasolla..

Ei mulle ainakaan tuota mitään ongelmaa keskustella humanistien kanssa heidän koulutukseen liittyvistä asioista...

 

[Taneli-]

Ehkä noi asiat on isompi juttu vanhemmille ikäpolville? Mitä nyt mietin, niin ei mua moni noista niin kiinnosta (joo, parikymppisenä olisi ollut ihan OK että nainen olisi vaikka pari vuotta vanhempi kun se ei ollut relevantti vauvakuumeiden ja ulkonäön kannalta), viimeistä lukuunottamatta, ja siinäkin koulutuksen vaikutus on suht. rajallinen.

Uskoisin että osa noista on sellaisia mitä ei yleensä ajattele koska ne eivät ns. "koske itseä" mutta muistan ja tiedän useampia pienempikokoisia miehiä joille se oli kynnyskysymys että naisen piti olla itseä lyhyempi. Luokkaa mies on 160+ alle 165cm ja etsimällä etsii mielellään 152cm tai lyhyempiä naisia.

Itse voisin varmaankin seurustella jonkun 180cm+ naisen kanssa joka olisi minua pidempi korkokengät jalassa mutta olisi ehkä hieman hankala kuvitella löytävänsä jonkun 2m 20cm pitkän naisen joka painaisi vaikka jonkun 100kg. Joten en ihan täysin osaa samaistua tuohon "pakottavaan tarpeeseen" löytää itseä lyhyempää naista, koska pitkälle miehelle noin 99% naisista nyt vaan on lyhyempiä.

Toki nuorena ikäeroa ei ajatellut tai edes tahtonut koska jos itse on teini sitä tahtoo vain samanikäisten seuraa. Vanhemmiten sitä huomaa olevansa kiinnostunut hieman nuoremmista naisista (ei siis mistään 18v mutta nuoremmista kuitenkin)

Sitten tuo "voima" juttu / miesten töiden hoitaminen, itseäni ainakin oikeasti ärsyttää katsoa miten jossain parkissa istuu mies autossa ja nainen pahimmillaan raahaa olutta ja ostokset autoon. Olen myös ainakin pariin kertaan kun jollain hieman itseäni laiskemmalla kaverilla (lisätään nyt tähän että siis MINUN kaverillani, ei jollain random jampalla pihamaalla) on ollut uutta seurustelukumppania tms. niin ottanut suoraan ne kassit sen naisen käsistä ja kantanut ne autoon kun se mies on vaan polttanut jotain sätkää tms. eikä kantanut mitään.
Koska minusta nyt "niin kuuluu tehdä". Se että mies kävelee vieressä kahta kättä heittäen ei vain ole oikein. En tiedä onko se voima, sukupuoli vai tasa-arvo vai mikä. Mutta tuollainen jostain syystä oikeasti ärsyttää minua tosi paljon.

Tuosta opiskelusta en suoraan tarkoittanut että kenenkään kuuluisi edes jaaritella pelkästään töihin liittyvää juttua muille. Mutta yleisesti joko laajempi opiskelu tai sitten itsensä kehittäminen muuten olisi suotavaa ettei tilanne mene sellaiseksi että mitään yhteistä puhuttavaa ei löydy ja pahimmillaan kumpikaan ei oikeastaan tajua mitä toinen tekee tai puhuu. Eli ns. yleistietoa olisi hyvä olla edes hieman. Toki jos kumpikin on tyytyväinen vaikka suomiräpin sanoja tavaillen ja hyräillen pälvät pitkät ei siinäkään mitään.

 

[draco76]

Tämä ei koske pelkän seksin perässä olevia

Tutkimus: Näin saa alkunsa seitsemän kymmenestä parisuhteesta

Kaveruus tai ystävyys on luultua yleisempi lähtökohta parisuhteelle, tutkimus esittää. Kerro meille kokemuksesi kaveruuden syvenemisestä rakkaudeksi.

www.iltalehti.fi

68% parisuhteista saa alkunsa kaverisuhteista. Muutenkin luulisi auttavan jos voi suhtautua naisiin pelkkinä kavereina.

Alla oleva jutusta, tehty Kanadassa mutta lienee pätevä muuallakin. Edit: Tuo paras lainaiuksessa tarkoittaa halutuinta.

Paras tapa tavata kumppani
1. Ystävyys tai kaveruus, joka muuttuu romanssiksi
2. Yhteisten ystävien kautta
3. Opiskelupaikka
4. Sosiaaliset tilaisuudet (esim. juhlat)
5. Uskonnollinen yhteisö tai kirkko
6. Työt
7. Perhesuhteet
8. Baari tai yökerho
9. Verkkoyhteisö tai sosiaalinen media
10. Nettideittipalvelu
11. Sokkotreffit

 

[Bertta]

No ei suoranaisesti mutta painotin sitä että kyseessä on oma valinta. Silloin ei aktiivisesti haeta parisuhdetta vs. incelit.
Tai ainakaan vinguta siitä.

Incel ei saa haluamaansa parisuhdetta.

MGTOW välttää aktiivisesti naisia. Yleensä siksi, että asia on jo perusteellisesti nähty ja naisiin on petytty, eikä koeta heitä enää panosten arvoisiksi.

Nuo ovat siis toistensa vastakohtia suhtautumisessa naisiin.

 

[Antipro]

Incel ei saa haluamaansa parisuhdetta.

MGTOW välttää aktiivisesti naisia. Yleensä siksi, että asia on jo perusteellisesti nähty ja naisiin on petytty, eikä koeta heitä enää panosten arvoisiksi.

Nuo ovat siis toistensa vastakohtia suhtautumisessa naisiin.

Niin tätä mä just yritinkin sanoa siinä ekassa postauksessa että kyseessä on vastakohdat eikä niitä voi todellakaan vetää samaan kategoriaan vaikka mieli tekisi.

 

[Erkki_erikeepperi]

Tämä ei koske pelkän seksin perässä olevia

Tutkimus: Näin saa alkunsa seitsemän kymmenestä parisuhteesta

Kaveruus tai ystävyys on luultua yleisempi lähtökohta parisuhteelle, tutkimus esittää. Kerro meille kokemuksesi kaveruuden syvenemisestä rakkaudeksi.

www.iltalehti.fi

68% parisuhteista saa alkunsa kaverisuhteista. Muutenkin luulisi auttavan jos voi suhtautua naisiin pelkkinä kavereina.

Alla oleva jutusta, tehty Kanadassa mutta lienee pätevä muuallakin.
Paras tapa tavata kumppani
1. Ystävyys tai kaveruus, joka muuttuu romanssiksi
2. Yhteisten ystävien kautta
3. Opiskelupaikka
4. Sosiaaliset tilaisuudet (esim. juhlat)
5. Uskonnollinen yhteisö tai kirkko
6. Työt
7. Perhesuhteet
8. Baari tai yökerho
9. Verkkoyhteisö tai sosiaalinen media
10. Nettideittipalvelu
11. Sokkotreffit

En usko, että pätee sellaisenaan Suomessa. Suomessa on pienet väestökeskittymät, ihmisillä pienet piirit (ihan jo suomalaisten introverttiydenkin takia) ja muutenkin vaikuttaa, että online-tutustuminen on hyvin yleistä.

Voihan toi lista muuten päteäkin, mutta kohta 10. on varmasti ylempänä. Kanadassa muka baaritkin on suositumpi kohtaamispaikka kuin netti. Come on. Baarit on kohtaamispaikkoina ihan mennyttä aikaa Suomessa. Tottakai sitäkin tapahtuu, mutta että enemmän kuin Tinderissä ja muualla online? No ei.

(Kanadassa on kuusi miljoonakaupunkia ja Torontossa yksinään asuu saman verran porukkaa kuin Suomessa. Toki tämä avaa mahdollisuuksia arjen kohtaamisiin ihan eri tavalla kuin Suomessa, etenkin kun kulttuuri on varmasti sosiaalisempi, ja ilmastokin on parempi Etelä-Kanadassa, jossa suurkaupungit sijaitsee.)

 

[Rullis]

En usko, että pätee sellaisenaan Suomessa. Suomessa on pienet väestökeskittymät, ihmisillä pienet piirit (ihan jo suomalaisten introverttiydenkin takia) ja muutenkin vaikuttaa, että online-tutustuminen on hyvin yleistä.

Voihan toi lista muuten päteäkin, mutta kohta 10. on varmasti ylempänä. Kanadassa muka baaritkin on suositumpi kohtaamispaikka kuin netti. Come on. Baarit on kohtaamispaikkoina ihan mennyttä aikaa Suomessa. Tottakai sitäkin tapahtuu, mutta että enemmän kuin Tinderissä ja muualla online? No ei.

(Kanadassa on kuusi miljoonakaupunkia ja Torontossa yksinään asuu saman verran porukkaa kuin Suomessa. Toki tämä avaa mahdollisuuksia arjen kohtaamisiin ihan eri tavalla kuin Suomessa, etenkin kun kulttuuri on varmasti sosiaalisempi, ja ilmastokin on parempi Etelä-Kanadassa, jossa suurkaupungit sijaitsee.)

Eikös tuossa ollu vaan kysytty, että missä/miten haluaisit tutustua puolisoon ennen suhdetta. Näin sen ainakin itse käsitin, eikä siis mikä on todennäköisin tai suosituin tapa kohdata.

"Tutkijat pyysivät tutkimukseen osallistuneita arvioimaan, mikä on ihanteellinen alku romanssille"

Eikä tuo nettitreffien heikko sija minua ainakaan yllätä. Kyllähän baarissa ja yökerhossa on enemmän fiilistä vieraisiin tutustua, kun jossai tinderissä.

 

[Erkki_erikeepperi]

Eikös tuossa ollu vaan kysytty, että missä/miten haluaisit tutustua puolisoon ennen suhdetta. Näin sen ainakin itse käsitin, eikä siis mikä on todennäköisin tai suosituin tapa kohdata.

"Tutkijat pyysivät tutkimukseen osallistuneita arvioimaan, mikä on ihanteellinen alku romanssille"

Eikä tuo nettitreffien heikko sija minua ainakaan yllätä. Kyllähän baarissa ja yökerhossa on enemmän fiilistä vieraisiin tutustua, kun jossai tinderissä.

No sitten. Toiveet ja todellisuus voi olla kaksi ihan eri asiaa.

Minusta koko kysymys on vähän tyhmä. Mitä väliä sillä on, missä törmää kumppaniinsa, kunhan jossain törmää, ja etenkään miehillä tuskin on varaa hirveästi haaveilla jostain unelmakohtaamisista unelmapuitteissa.

Ja yksi huomio on se, että tutkimus oli tehty pahimpaan korona-aikaan, mikä voi varmaan vääristää tilannetta jollain tavalla (ja esimerkiksi lisätä normaaliaikojen sosiaalisen kanssakäynnin kaipuuta).

 

[draco76]

No sitten. Toiveet ja todellisuus voi olla kaksi ihan eri asiaa.

Minusta koko kysymys on vähän tyhmä. Mitä väliä sillä on, missä törmää kumppaniinsa, kunhan jossain törmää, ja etenkään miehillä tuskin on varaa hirveästi haaveilla jostain unelmakohtaamisista unelmapuitteissa.

Ja yksi huomio on se, että tutkimus oli tehty pahimpaan korona-aikaan, mikä voi varmaan vääristää tilannetta jollain tavalla (ja esimerkiksi lisätä normaaliaikojen sosiaalisen kanssakäynnin kaipuuta).

Todellisuudessa 68% parisuhteista saa alkunsa kaverisuhteista mutta tuo lista oli sitten eri asiasta. Muokkaan että on selvempi.

Itse tutkimus kaverisuhteista romanssiin: https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/19485506211026992

 

[Cereal killah]

Tyypilliseen Iltalehti-tyyliin on tiivistetty täysin virheelliset tutkimustulokset kun ei osata lukea englantia tai mikä nyt onkaan tuossa ollut se mistä koitettu kopioida.

 

[ChatGPT]

Ketjua silloin tällöin seuranneena tämä sopii sellaisena kevennyksenä tänne

 

[Erkki_erikeepperi]

Ketjua silloin tällöin seuranneena tämä sopii sellaisena kevennyksenä tänne

Nykyään varmaan joutuisi raastupaan joistain noista repliikeistä....

 

[3dfx]

En usko, että pätee sellaisenaan Suomessa. Suomessa on pienet väestökeskittymät, ihmisillä pienet piirit (ihan jo suomalaisten introverttiydenkin takia) ja muutenkin vaikuttaa, että online-tutustuminen on hyvin yleistä.

Voihan toi lista muuten päteäkin, mutta kohta 10. on varmasti ylempänä. Kanadassa muka baaritkin on suositumpi kohtaamispaikka kuin netti. Come on. Baarit on kohtaamispaikkoina ihan mennyttä aikaa Suomessa. Tottakai sitäkin tapahtuu, mutta että enemmän kuin Tinderissä ja muualla online? No ei.

(Kanadassa on kuusi miljoonakaupunkia ja Torontossa yksinään asuu saman verran porukkaa kuin Suomessa. Toki tämä avaa mahdollisuuksia arjen kohtaamisiin ihan eri tavalla kuin Suomessa, etenkin kun kulttuuri on varmasti sosiaalisempi, ja ilmastokin on parempi Etelä-Kanadassa, jossa suurkaupungit sijaitsee.)

kyllä baarit on maalaispitäjissä suomessakin se kohtaamispaikka, tinder on varmaan lähinnä kaupunkien juttu.

"Kirkko tai uskonnollinen yhteisö" voi olla rippikoulun jälkeen aika heikkoa...oudolta kuulostaa toi ensimmäinenkin kohta. Kun lähinnä miehet puuhailee omissa porukoissaan omia juttuja ja naiset omissa porukoissaan omia juttujaan.

 

[Taneli-]

.oudolta kuulostaa toi ensimmäinenkin kohta. Kun lähinnä miehet puuhailee omissa porukoissaan omia juttuja ja naiset omissa porukoissaan omia juttujaan.

Niin no, tuo ystävyys / kaveruus voi ja monesti myös tarkoittaa osia noista muistakin.
Eli se ystävä / kaveri voi ensin lähteä koulusta, netistä (vaikka fb) tai työpaikalta. Sitten kun näkee myös työpaikan vapaa-ajan / tyky toiminnoissa, pikkujouluissa tai sitten vapaaehtoisissa biletyksissä.
Voi se ystävä/kaveri olla myös ihan "oikean" ystävän kaverin pikku tai isosisko tai joku muu sukulainen joka "tuppautuu" mukaan leikkeihin ja sitten kun ikää tulee enempi sitä ei ehkä enää näekään pelkästään pitkähiuksisenä jätkänä joka ärsyttävästi roikkuu mukana ja pilaa leikit tai myöhemmin sinä jätkänä joka ei kestä sitä olutta vaan alkaa ehkä kehittämään muitakin tunteita kun alkaa katsoa että sillä rinnat kehittyy jne.

Kyllähän oikeasti niitä naispuolisiakin kavereita on todella monia, jos asiaa vaan miettii hieman syvällisemmin. Jos pitää työ/koulukavereihinsa yhteyttä moniko niistä on naisia? Jos pitää kavereihinsa yhteyttä monellako niistä on sukulaisia / niiden seurustelukumppanilla on naispuolisia kavereita jotka tulevat mukaan bileisiin ja tapahtumiin? Monissako "kavereiden kokoontumisissa" vaikka IO-Techin tai muiden live miiteissä tms. on myös naisia mukana?

Eli ei sitä tarvitse aina miettiä että kaveri on vaan se pieni poika porukka minkä on tuntenut ala-asteelta saakka ja jota ei enää ns. ikinä tapaa paitsi ehkä harvemmin kuin 10 vuoden välein kaverin mökillä koska kaikki asuvat eripuolella Suomea nykyisin, ovat naimisissa tahoillaan jne.

Olisi tietysti väärin todeta että 50% tai päälle hyvistä kavereista ja ystävistä olisi naisia, mutta kyllä niitä aika suuri joukko mahtuu mukaan. Eikä todellakaan puhe ole romanttisesta suhteesta tms. monella on aviomiestä ja lapsiakin jo. Ei se silti tarkoita etteikö voisi olla kaveri. Samalla lailla se miespuoleinenkin kaveri on kaveri vaikka sille olisi lapsia ja vaimo (tai useampiakin ehtinyt vuosien vieriessä) tulla.

Unohtaa ei myöskään kannata entisen seurustelukumppanin sukua ja kavereita. Kyllä niistäkin monesti tulee omia kavereita sekä tuttuja joihin pidetään yhteyttä. Ainakin itse olen se kenen puoleen käännytään jos ja kun he itse, heidän lapsensa, kaverinsa tai sukulaisensa tarvitsee uutta tietokonetta tai koneessa on jotain ongelmaa. Sitä kautta se tuttava ja kaveripiiri laajenee myös.

Jos ei nyt ihan milleniaaleista tai nuoremmista puhuta riittää että katsoo vaikka fb tiliä (jos ei ole niin iäkäs ettei sellaista ole tai siitä edes kuullut) uskallan väittää että kyllä sieltäkin muutama naispuoleinen kaveri löytyy. Jopa sellainen jonka on ihan livenäkin tavannut eikä vaan jonkun "farmvillen" kautta kaveriksi hankkinut.

 

[Joku_242]

Jos pitää työ/koulukavereihinsa yhteyttä moniko niistä on naisia? Jos pitää kavereihinsa yhteyttä monellako niistä on sukulaisia / niiden seurustelukumppanilla on naispuolisia kavereita jotka tulevat mukaan bileisiin ja tapahtumiin?

Työ/koulukavereiden sukupuolijakauma riippuu todella paljon alasta. Esim. IT-alalla naisia ei juuri ole. Samoin omien kokemusten perusteella aika harva kaveri tuo mitään naispuolisia kavereita, sukulaisia tai tyttöystäväänsä yhtään mihinkään. Eli aika helposti voi joutua tilanteeseen, jossa luonnollisissa tilanteissa ei ole juurikaan tekemisissä naisten kanssa.

 

[Taneli-]

Eli aika helposti voi joutua tilanteeseen, jossa luonnollisissa tilanteissa ei ole juurikaan tekemisissä naisten kanssa.

sitten tuo lista:
1. Ystävyys tai kaveruus, joka muuttuu romanssiksi
2. Yhteisten ystävien kautta
3. Opiskelupaikka
4. Sosiaaliset tilaisuudet (esim. juhlat)
5. Uskonnollinen yhteisö tai kirkko
6. Työt
7. Perhesuhteet
8. Baari tai yökerho
9. Verkkoyhteisö tai sosiaalinen media
10. Nettideittipalvelu
11. Sokkotreffit

Tietysti kutistuu luokkaan:
1. Uskonnolliset tilausuudet (se ripari siis ehkä tai jonkun sukulaisen lapsen kastejuhla jos niissä käy?)
2. Baari tai yökerho (jos pienessä paikassa missä vaan yksi baari voi sekin olla hieman hiljaista)
3. Verkkoyhteisö tai sosiaalinen media (tosin jos ei netissä pyöri tai vain IT foorumeilla voi olla hiljaista)
4. Nettideitti tyyppiset (onhan noita fb alkaen ryhmiä tuohon, mikä voi olla järkevämpää kuin Tinder mitä täällä saa lukea)
5. Sokkotreffit

Enkä suoraan sanoisi että tuo on "noin" 50+% pienempi mahdollisuus vaan sanoisin että se on huomattavasti pienempi mahdollisuus törmätä siihen normaaliin naapurin tyttöön johon nyt suurin osa miehistä kuitenkin tahtoo tutustua ja rakastua.

Tuossa kuitenkin uskonnolliset tilaisuudet on tosi pieni osuus (ellei ole osa jotain uskonnollista yhteisöä, esim. Jehovantodistajillahan tuo taitaa toimia kohtuu hyvin ja vaimo löytyy omasta yhteisöstä). Sokkotreffit vaativat panostusta ja moni mies on sen verran ujo että helposti menee sitten humalassa baarissa yrittämiseen. Tokihan esim. facebookissa ja muussa sosiaalisessa mediassa ilmoitellaan sitten välistä noista sokkotreffi jutuista joihin voi ilmoittautua.

Eli oikeastaan jää varmaan:
1) Baari tai yökerho (jos haluaa vain yhden illan seuraa ja kelpaa kuka tahansa luultavasti saa sitä seuraa)
2) Nettideitti tyyppiset
3) Sokkotreffit

 

[3dfx]

Niin no, tuo ystävyys / kaveruus voi ja monesti myös tarkoittaa osia noista muistakin.
Eli se ystävä / kaveri voi ensin lähteä koulusta, netistä (vaikka fb) tai työpaikalta. Sitten kun näkee myös työpaikan vapaa-ajan / tyky toiminnoissa, pikkujouluissa tai sitten vapaaehtoisissa biletyksissä.
Voi se ystävä/kaveri olla myös ihan "oikean" ystävän kaverin pikku tai isosisko tai joku muu sukulainen joka "tuppautuu" mukaan leikkeihin ja sitten kun ikää tulee enempi sitä ei ehkä enää näekään pelkästään pitkähiuksisenä jätkänä joka ärsyttävästi roikkuu mukana ja pilaa leikit tai myöhemmin sinä jätkänä joka ei kestä sitä olutta vaan alkaa ehkä kehittämään muitakin tunteita kun alkaa katsoa että sillä rinnat kehittyy jne.

Kyllähän oikeasti niitä naispuolisiakin kavereita on todella monia, jos asiaa vaan miettii hieman syvällisemmin. Jos pitää työ/koulukavereihinsa yhteyttä moniko niistä on naisia? Jos pitää kavereihinsa yhteyttä monellako niistä on sukulaisia / niiden seurustelukumppanilla on naispuolisia kavereita jotka tulevat mukaan bileisiin ja tapahtumiin? Monissako "kavereiden kokoontumisissa" vaikka IO-Techin tai muiden live miiteissä tms. on myös naisia mukana?

Eli ei sitä tarvitse aina miettiä että kaveri on vaan se pieni poika porukka minkä on tuntenut ala-asteelta saakka ja jota ei enää ns. ikinä tapaa paitsi ehkä harvemmin kuin 10 vuoden välein kaverin mökillä koska kaikki asuvat eripuolella Suomea nykyisin, ovat naimisissa tahoillaan jne.

Olisi tietysti väärin todeta että 50% tai päälle hyvistä kavereista ja ystävistä olisi naisia, mutta kyllä niitä aika suuri joukko mahtuu mukaan. Eikä todellakaan puhe ole romanttisesta suhteesta tms. monella on aviomiestä ja lapsiakin jo. Ei se silti tarkoita etteikö voisi olla kaveri. Samalla lailla se miespuoleinenkin kaveri on kaveri vaikka sille olisi lapsia ja vaimo (tai useampiakin ehtinyt vuosien vieriessä) tulla.

Unohtaa ei myöskään kannata entisen seurustelukumppanin sukua ja kavereita. Kyllä niistäkin monesti tulee omia kavereita sekä tuttuja joihin pidetään yhteyttä. Ainakin itse olen se kenen puoleen käännytään jos ja kun he itse, heidän lapsensa, kaverinsa tai sukulaisensa tarvitsee uutta tietokonetta tai koneessa on jotain ongelmaa. Sitä kautta se tuttava ja kaveripiiri laajenee myös.

Jos ei nyt ihan milleniaaleista tai nuoremmista puhuta riittää että katsoo vaikka fb tiliä (jos ei ole niin iäkäs ettei sellaista ole tai siitä edes kuullut) uskallan väittää että kyllä sieltäkin muutama naispuoleinen kaveri löytyy. Jopa sellainen jonka on ihan livenäkin tavannut eikä vaan jonkun "farmvillen" kautta kaveriksi hankkinut.

miesvoittoiset harrastukset, miesvoittoinen lapsuuden kaveripiiri ja miesvoittoinen työ niin ei kyllä hirveemmin kontakteja naisiin ole...työkontaktitkin on sellaisia virallistyyppisiä eikä rennompia vapaa-ajan kontakteja. "Kaverien kokoontumisissa" ei naisia ole, ellei joku ole tuonut tyttöystäväänsä näytille.

Nyt kun ihan alan miettimään, niin taitaa suunnilleen ikäisteni eri ei-sukulais naisten määrä, mitä vuodessa tapaan jäädä alle kymmeneen. Miehiä kuitenkin tapaan varmaan 100+ ja kohtaamisia on lähes joka päivä, joten mistään kotiin kammioitumisesta ei ole kyse. Niitä naisia ei vaan ole "missään" ollut koskaan.

 

[Dr. Who]

miesvoittoiset harrastukset, miesvoittoinen lapsuuden kaveripiiri ja miesvoittoinen työ niin ei kyllä hirveemmin kontakteja naisiin ole...työkontaktitkin on sellaisia virallistyyppisiä eikä rennompia vapaa-ajan kontakteja. "Kaverien kokoontumisissa" ei naisia ole, ellei joku ole tuonut tyttöystäväänsä näytille.

Nyt kun ihan alan miettimään, niin taitaa suunnilleen ikäisteni eri ei-sukulais naisten määrä, mitä vuodessa tapaan jäädä alle kymmeneen. Miehiä kuitenkin tapaan varmaan 100+ ja kohtaamisia on lähes joka päivä, joten mistään kotiin kammioitumisesta ei ole kyse. Niitä naisia ei vaan ole "missään" ollut koskaan.

Vaihdat ne miesvoittoiset naisvoittoisiin!?

 

[Nomber]

miesvoittoiset harrastukset, miesvoittoinen lapsuuden kaveripiiri ja miesvoittoinen työ niin ei kyllä hirveemmin kontakteja naisiin ole...työkontaktitkin on sellaisia virallistyyppisiä eikä rennompia vapaa-ajan kontakteja. "Kaverien kokoontumisissa" ei naisia ole, ellei joku ole tuonut tyttöystäväänsä näytille.

Nyt kun ihan alan miettimään, niin taitaa suunnilleen ikäisteni eri ei-sukulais naisten määrä, mitä vuodessa tapaan jäädä alle kymmeneen. Miehiä kuitenkin tapaan varmaan 100+ ja kohtaamisia on lähes joka päivä, joten mistään kotiin kammioitumisesta ei ole kyse. Niitä naisia ei vaan ole "missään" ollut koskaan.

Rupesin tätä miettimään niin minulla ihan sama. Lapsena vain poikia kavereina (no tämä lienee aika tyypillistä ala-aste iässä).

Yläaste ja lukio meni samaa rataa, sitten armeija jossa luonnollisesti ei pahemmin naisia ollut, ainakaan silloin 20v sitten kun siellä olin. Opiskelut ehkä maailman miesvoittoisimmalla alalla yliopistossa josta töihin paikkaan jossa naisia lähinnä jossain talousosaatolla, mutta nekin jotain 50+ ikäisiä enkä niitäkään juuri näe.

Ainoat(ei sukulaiset) naiset jotka tunnen jotenkin ovat kavereiden vaimoja. Itselläni siis kyllä parisuhde ja lapsikin, mutta noin muuten ei koskaan käytännössä minkäänlaista kontaktia naispuolisiin henkilöihin.

 

[Erkki_erikeepperi]

miesvoittoiset harrastukset, miesvoittoinen lapsuuden kaveripiiri ja miesvoittoinen työ niin ei kyllä hirveemmin kontakteja naisiin ole...työkontaktitkin on sellaisia virallistyyppisiä eikä rennompia vapaa-ajan kontakteja. "Kaverien kokoontumisissa" ei naisia ole, ellei joku ole tuonut tyttöystäväänsä näytille.

Nyt kun ihan alan miettimään, niin taitaa suunnilleen ikäisteni eri ei-sukulais naisten määrä, mitä vuodessa tapaan jäädä alle kymmeneen. Miehiä kuitenkin tapaan varmaan 100+ ja kohtaamisia on lähes joka päivä, joten mistään kotiin kammioitumisesta ei ole kyse. Niitä naisia ei vaan ole "missään" ollut koskaan.

Sekin on iso haitta, jossei ole siskoja eikä näiden tuttavapiiriä "käytettävissä". Siskot muutenkin auttaa oppimaan olemaan naisten seurassa.

Mulla on ollut oikeastaan kaikki noi mainitut esteet/hidasteet ja useita muitakin vielä lisäksi, mutta siitä huolimatta on kettu koloon aika kivasti löytänyt, kun on vaan tarpeeksi ollut halua. Se mikä auttaa myös, on korkea ÄO. Ei tästä muuten mitään tulisikaan. Korkea ÄO auttaa oppimaan asioita, joita ei luonnostaan hallitse ja pelaamaan peliä optimaalisella tavalla, niillä korteilla jotka on jaettu.

 

[3dfx]

Sekin on iso haitta, jossei ole siskoja eikä näiden tuttavapiiriä "käytettävissä". Siskot muutenkin auttaa oppimaan olemaan naisten seurassa.

Mulla on ollut oikeastaan kaikki noi mainitut esteet/hidasteet ja useita muitakin vielä lisäksi, mutta siitä huolimatta on kettu koloon aika kivasti löytänyt, kun on vaan tarpeeksi ollut halua. Se mikä auttaa myös, on korkea ÄO. Ei tästä muuten mitään tulisikaan. Korkea ÄO auttaa oppimaan asioita, joita ei luonnostaan hallitse ja pelaamaan peliä optimaalisella tavalla, niillä korteilla jotka on jaettu.

Ei ole siskoja, eikä veljiä. Et tältä pohjalta on aika hankalaa "ajautua" parisuhteeseen nyt kun asiaa alan enemmän aatteleen. Samaten kun asia on sellanen "olis kiva"- juttu eikä mikään prioriteettilistan ykkönen.

 

[3dfx]

Vaihdat ne miesvoittoiset naisvoittoisiin!?

ei sekään taida kovin hyvä taktiikka olla alkaa harrastamaan jotain mikä ei kiinnosta yhtään vain sen vuoksi, että siellä on naisia.

 

[Dr. Who]

ei sekään taida kovin hyvä taktiikka olla alkaa harrastamaan jotain mikä ei kiinnosta yhtään vain sen vuoksi, että siellä on naisia.

Pääasia että tekosyitä löytyy, mutta naisia ei

Ihan sellainen asia että miten meinasit pärjätä parisuhteessa jos naisten asiat/tekemiset ei kiinnosta?

Naiset kaipaa sitä että mies on kiinnostunut heistä ja heidän tekemisistä, ei muakaan kiinnosta akan harrastukset, mutta silti mä kyselen niistä ja me puhutaan niistä aika paljonkin ja päinvastoin.

Parisuhde ja sen löytäminen on aina kompromisseja ja omalta mukavuusalueelta poistumista, kukaan ei tule sua sieltä miesten keskeltä hakemaan.

 

[rock]

ei sekään taida kovin hyvä taktiikka olla alkaa harrastamaan jotain mikä ei kiinnosta yhtään vain sen vuoksi, että siellä on naisia.

Se on kuule yksi parhaista taktiikoista. Nuorempana miehenä kun olin pettynyt yhteen parisuhteeseen frendi vinkkasi että mennään lavatanssikurssille. Vähemmän yllättäen siellä oli noin 80:20 suhteella mirkkuja ja pettereitä ja siellä sitä emäntää riitti. Lisäksi siellä oli enemmän sellaista puhtoista naturaalia tanttaa kuin puleerattua silikonityrkkyä. Kurssin jälkeisestä illanvietosta ei tarvinnut yksin lähteä kotiin. Tietenkin jos koko homma iljettää itseä niin ei semmoiseen kannata lähteä, mutta jotkut kansalaisopiston savenvalanta tai muotukuvamaalauskurssit ovat mahdollisuuksia enemmän kuin uhkia. Kurssit ovat vielä siitä loistavia mahdollisuuksia että yleensä kukaan ei niillä edes oleta sinun osaavan mitään valmiiksi ellet lähde tunkemaan itseäsi mihinkään Espanjan kieltä edistyneille -hommaan.

Jos pitäytyy vain siinä omassa tutussa ja turvallisessa hahlossa niin altistaa itsensä vain osalle siitä mitä voisi kokea.

 

[Varistin]

ei sekään taida kovin hyvä taktiikka olla alkaa harrastamaan jotain mikä ei kiinnosta yhtään vain sen vuoksi, että siellä on naisia.

Edellisissä kommenteissa olikin jo hyvää asiaa, mutta kannattaa miettiä myös sitä, että usein vasta kokeilemalla selviää oikeasti mikä kiinnostaa ja mikä ei.

Itseäni ei joskus nuorempana pätkääkään kiinnostanut matkustelu, vietin lomatkin suurimmaksi osaksi omissa oloissani kotona. Nyttemmin kun puolison kanssa kun tulee reissattua (useimmiten puolison aloitteesta kylläkin) useita kertoja vuodessa, niin onhan se tosi mukavaa, vaikkakin usein myös stressaavaa ja väsyttävää. Suuri osa aikaisempaa "ei kiinnosta" oli jälkikäteen ajateltuna itse asiassa "en uskalla, varsinkaan yksin".

En väitä että kaikilla on näin, mutta aika usein "ei kiinnosta pätkääkään" voi sopivassa mielentilassa ja porukassa tapahtuneen kokeilun jälkeen muuttua muotoon "tämähän on aika jees, voisi tehdä uudelleen". Ei sinne lavatanssikurssille tarvitse lähteä, jos tietää että on kaksi vasenta jalkaa ja koko ajatus puistattaa, mutta erilaisia asioita erilaisissa ympäristöissä ja porukoissa kannattaa kokeilla avoimin mielin ihan oman päänupin takia. Sieltä voi löytyä helmiä, joita ei etukäteen edes tiennyt olevan olemassa. Kokeilu on tietysti paljon helpompaa, jos on vaikka kokeiluhenkisiä kavereita.

 

[Taneli-]

ei sekään taida kovin hyvä taktiikka olla alkaa harrastamaan jotain mikä ei kiinnosta yhtään vain sen vuoksi, että siellä on naisia.

Eihän sitä tarvitse valita juuri sellaista mistä tietää ettei "ikinä opi" tai voisi vähempää kiinnostaa.
Esim. en itse pienenäkään pitänyt mistään pienoismallien rakentelusta joten en todellakaan alkaisi mitään palapelien kokoamista, kutomista, virkkaamista, ristipistelyä tms. harrastamaan.
Mutta jos nyt lapsena olin kiinnostunut erilaisista peleistä miksi en sitten aikuisena voisi harrastaa tietokone, lauta sekä pöytäpelejä?
Jos lapsena tykkäsin kävellä, pyöräillä, olla ulkona muiden kanssa, jutella ja pelata miksi ei vanhempanakin voisi kävellä, pyöräillä, olla ulkona muiden kanssa ja jutella vaikka puistossa tms. missä ihmisiä tapaa?

Ei sitä tarvitse erityisesti rakastaa sorsia että osaa myötäillä ja puhella mukavia naisille jotka ihastelevat niitä puistossa. Tai ei tarvitse olla omaa koiraa että voisi ihastella sitä koiraa mitä nainen taluttaa ja samalla kun antaa sen nuuskia omaa kättä voi jutella myös sille naiselle ja hymyillä jne.

Noin esimerkin vuoksi.

Lisäksi aika helposti pystyy päättelemään jo etukäteen onko jokin harrastus yksin nyhertämistä missä ei vahingossakaan tapaa ketään muuta ja tarvikkeetkin tulee hankittua netin kautta tilaamalla vai voisiko se olla erilaista?

Jos matkustaa jonnekin, jos käy kävelyllä, jos liikkuu, jos ottaa aurinkoa ja käy uimassa, jos pelaa jne niin on täysin mahdollista tehdä se niin ettei vahingossakaan törmää kehenkään tai siten että tapaa paljon ihmisiä ja tutustuu niihin. Siinä täytyy vaan nähdä hieman vaivaa.

Esim. ei ole pakko matkustaa vaan sinne baariin (eri kaupungeissa ja maissa), ei ole pakko kävellä siihen keskustaan ja tuijottaa sen kaupan ikkunaan tai oman talon ympäri pakonomaisesti 10 kierrosta päivässä, ei ole pakko ottaa aurinkoa oman talon katolla, ei ole pakko uida takapihan pienessä lastenaltaassa, ei ole pakko pelata omassa kellaritilassa pasianssia, ei ole pakko liikkua vain oman pihan alueella tehden töitä jne.

Onhan kaikki tylsää jos se on "pakkoa" ja jos joku erehtyy puhumaan tai kysymään jotain valitetaan naama norsunvitulla miten tää on "pakko" ja tehdään siksi että saataisiin nainen itselle. Sitten ihmetellään ja tullaan nettiin valittamaan kun ei toimi vaikka "tein ihan neuvojen mukaan ja harrastin".

 

[j1h2d]

Suosittelen politiikaa myös, jos se kiinnostaa!
Jokaiselle löytyy joku puolue ja siellä on myös naisia. Ja jos yhtään on itsevarma niin erottuu kyllä niiden pullamiesten joukosta.

 

[draco76]

Suosittelen politiikaa myös, jos se kiinnostaa!
Jokaiselle löytyy joku puolue ja siellä on myös naisia. Ja jos yhtään on itsevarma niin erottuu kyllä niiden pullamiesten joukosta.

Perussuomalaisten osalta jakauma on hiukan vääränlainen. Vihreillä taas toiseen suuntaan. Ikäjakaumista en osaa sanoa, Silti hyvä neuvo, mutta oikeastaan pätee mihin tahansa sosiaaliseen toimintaan seurakuntaa myöten.

Jos pitää eläimistä niin ne auttavat paljon. Vaikka en ole sinkku niin huomaan että koiran oton jälkeen tulee kontakteja liikaakin. Vasta vein kakkapussin bussipysäkin roskikseen niin nuori nainen alkoi silittämään koiraa ja puhumaan. Omaan makuun liikaakin sosiaalisuutta on tullut koirien myötä. Kissojen kanssa ei ollut tätä ongelmaa, mutta eipä ne oikein pariutumisessa taida auttaakaan. Ratsastus on varmasti hyvä keino jos kiinnostaa ja on varaa. Saa liikuntaa ja tapaa naisia. Ratsastusmuotojakin on erilaisia, esimerkiksi lännen ratsastus.

 

[Varistin]

Lisähuomiona vielä asioiden kokeilemisesta, jos kokeilee (edes vähän) erilaisia juttuja, tulee samalla lisää asioita, joista voi jutella muiden ihmisten kanssa. Ja se taas itsessään ruokkii positiivista kierrettä ihmisten kanssa olemiseen.

 

[mitsumies]

Lisähuomiona vielä asioiden kokeilemisesta, jos kokeilee (edes vähän) erilaisia juttuja, tulee samalla lisää asioita, joista voi jutella muiden ihmisten kanssa. Ja se taas itsessään ruokkii positiivista kierrettä ihmisten kanssa olemiseen.

Tämä on vähän myös sellainen yleishyödyllinen pointti että tosin kuin esimerkiksi lenkkeily tai saliharrastus joka ei kehitä sosiaalisia taitoja tai paranna oikeastaan mitenkään mahdollisuuksia tavata kumppania, niin monipuolisesti eri harrastuksia kokeilemalla, itsensä haastamisella ja heittäytymällä oma mukavuusalue venyy venymistään, itsevarmuus kasvaa, kokee uusia asioita, oppii uutta ja todennäköisesti ne sosiaaliset taidotkin paranevat. Kaikenlaisia kyrvänvuolentakursseja on kansanopistot täynnä. Oikeastaan tuossa on vain mielikuvitus rajana.

 

[Francis Ford Mondeo]

Tämä on vähän myös sellainen yleishyödyllinen pointti että tosin kuin esimerkiksi lenkkeily tai saliharrastus joka ei kehitä sosiaalisia taitoja tai paranna oikeastaan mitenkään mahdollisuuksia tavata kumppania, niin monipuolisesti eri harrastuksia kokeilemalla, itsensä haastamisella ja heittäytymällä oma mukavuusalue venyy venymistään, itsevarmuus kasvaa, kokee uusia asioita, oppii uutta ja todennäköisesti ne sosiaaliset taidotkin paranevat. Kaikenlaisia kyrvänvuolentakursseja on kansanopistot täynnä. Oikeastaan tuossa on vain mielikuvitus rajana.

Täälläkin törmää valitettavan usein asenteeseen, jossa tälläiset, sinänsä positiiviset, muutokset omassa elämässä nähdään nöyristelyksi ja kumarteluksi naissukupuolen suuntaan.

 

[Taneli-]

Täälläkin törmää valitettavan usein asenteeseen, jossa tälläiset, sinänsä positiiviset, muutokset omassa elämässä nähdään nöyristelyksi ja kumarteluksi naissukupuolen suuntaan.

Tämä on sinänsä outoa koska eihän itsensä kehittäminen tarkoita että tekisit sitä vain toista sukupuolta varten.
Kyllähän siitä on valtavasti hyötyä jos ei jokaisessa sosiaalisessa tilanteessa ole tuppisuuna, oli se sitten työhaastattelu tai lihatiskin palvelutilanne.
Eli jos huomaa selkeästi itsessä olevan tunnelukkoja tai estoja kannattaa niistä pyrkiä pääsemään eroon. Ei sen luulisi olevan itsellekään mukavaa jos ei uskalla puhua muille ihmisille tai häpeilee omaa ulkosantiaan / ulkonäköään / hampaitaan / pituuttaan / painoaan tms. niin paljon että pahimmillaan ei uskalla osallistua tapahtumiin tai pakenee pois kun joku lähestyy.

Ei sitä tarvitse olla mikään huutokauppa keisari jolta juttua tulee ilman loppua mutta se perinteinen jäyhä suomalaisen miehen malli missä ei puhuta eikä pukahdeta mitään ja sitten kun jotain suusta tulee se on "Perkele" ei vaan oikein istu nykyiseen kulttuuriin mitenkään.

Eikä tuo tarkoita sitä että tarvisi opetella jotain small talkkia ja puhua jopa tunteja säästä tai kehua toisen vaatteita mutta jos ei saa sanaa suustaan tai pysty pahimmillaan edes vastaamaan kun puhutellaan moni normaalikin kanssakäyminen eri ihmisten kanssa tuottaa tuskaa. Vaikka kuinka olisi introvertti luonne.

 

[Cereal killah]

Jos pitää eläimistä niin ne auttavat paljon. Vaikka en ole sinkku niin huomaan että koiran oton jälkeen tulee kontakteja liikaakin. Vasta vein kakkapussin bussipysäkin roskikseen niin nuori nainen alkoi silittämään koiraa ja puhumaan. Omaan makuun liikaakin sosiaalisuutta on tullut koirien myötä. Kissojen kanssa ei ollut tätä ongelmaa, mutta eipä ne oikein pariutumisessa taida auttaakaan. Ratsastus on varmasti hyvä keino jos kiinnostaa ja on varaa. Saa liikuntaa ja tapaa naisia. Ratsastusmuotojakin on erilaisia, esimerkiksi lännen ratsastus.

Joo olen pannut merkille, että kun kävelen kadulla, niin vastaantulevilla monenikäisillä naisilla tulee usein onnellinen hymy naamalle ja katsoo perään.
Ihan kiva, tokihan syynä on se narun päässä oleva koira eikä näin tapahdu jos kävelen ilman koiraa
Harvaa suomalaista loppupeleissä mitkään satunnaiset ihmiskontaktit kiinnostaa, mutta eläimistä tykätään. Ei se koira kuitenkaan missään kohtaa mitään pariutumista edesauttanut.
Ja yleensä ihmiset (miehet ja naiset) tulee silittämään koska haluavat doupata sitä välittäjäainetta mikä siitä tulee (olisiko oksitosiini, serotoniini vai mikä mutta joku niistä tyypillisistä).

 

[Nomber]

ei sekään taida kovin hyvä taktiikka olla alkaa harrastamaan jotain mikä ei kiinnosta yhtään vain sen vuoksi, että siellä on naisia.

Naisen saaminen on kovaa työtä, harvaa tullaan kotoa hakemaan. Aika pieni homma lopulta jonkun harrastuksen kokeileminen. Ja toisaalta kokeilemalla voi vaikka selvitä että homma onkin kivaa, vaikka ei sitä naista löytyisikään.

 

[wanderer_]

Perussuomalaisten osalta jakauma on hiukan vääränlainen. Vihreillä taas toiseen suuntaan. Ikäjakaumista en osaa sanoa, Silti hyvä neuvo, mutta oikeastaan pätee mihin tahansa sosiaaliseen toimintaan seurakuntaa myöten.

Jos pitää eläimistä niin ne auttavat paljon. Vaikka en ole sinkku niin huomaan että koiran oton jälkeen tulee kontakteja liikaakin. Vasta vein kakkapussin bussipysäkin roskikseen niin nuori nainen alkoi silittämään koiraa ja puhumaan. Omaan makuun liikaakin sosiaalisuutta on tullut koirien myötä. Kissojen kanssa ei ollut tätä ongelmaa, mutta eipä ne oikein pariutumisessa taida auttaakaan. Ratsastus on varmasti hyvä keino jos kiinnostaa ja on varaa. Saa liikuntaa ja tapaa naisia. Ratsastusmuotojakin on erilaisia, esimerkiksi lännen ratsastus.

Kissoista sen verran, että jos aloittaa näyttelyharrastuksen kissan kanssa, niin siellä siellä on ainakin valtaisa naisenemmistö harrastajissa

 

[3dfx]

Pääasia että tekosyitä löytyy, mutta naisia ei

Ihan sellainen asia että miten meinasit pärjätä parisuhteessa jos naisten asiat/tekemiset ei kiinnosta?

Naiset kaipaa sitä että mies on kiinnostunut heistä ja heidän tekemisistä, ei muakaan kiinnosta akan harrastukset, mutta silti mä kyselen niistä ja me puhutaan niistä aika paljonkin ja päinvastoin.

Parisuhde ja sen löytäminen on aina kompromisseja ja omalta mukavuusalueelta poistumista, kukaan ei tule sua sieltä miesten keskeltä hakemaan.

Enpä noita tekosyiksi sanoisi, kun asia on vähän sellanen mulle ettei sitä tartte selitellä kun syyt on tiedostettuna kyllä miksei naista "löydy".

Pohdein vain asiaa omaan tilanteeseeni peilaten, miten esimekriks voi olla aika monelle hankalaa saada perustettua parisuhdetta kaverisuhteen "jatkeeksi" jos lähipiirissä on vain miehiä ja jää aika vähälle ne kontaktit vieraisiin naisihmisiin. Aika monella voi olla sama tilanne, lisäksi voi olla vielä sekin että tekemistä on niin paljon ettei sellaselle aktiiviselle naisen hakemiselle jää aikaa yhtään, kun se on siellä muiden "olis kivaa olla"- asioiden kanssa alhasella prioriteetilla. epätodennäköstä on, että se "oikee" vaan kävelee vastaan ilman aktiivista yrittämistä.

Parisuhteessa pärjääminen on varmaan sitte sen ajan juttu jos joskus on ajankohtasta. Nää on vähän sellanen että en ala esittämään että olisin kiinnostunu jostain mistä en ole, enkä kyllä odota sitä keneltäkään muultakaan. Ainakin itseäni harmittaisi jos joku tulisi kyselemään kaikkea tyhmää omista harrastuksista ja tekemisistä, aika sietämättömältä kuulostaa. Niinkun sekin että pitäisi kysellä kaikkea tyhmää muilta mikä ei oikeesti kiinnosta yhtään. Kauaa en sellastakaan lätinää jaksaisi.

 

[Dr. Who]

Kissoista sen verran, että jos aloittaa näyttelyharrastuksen kissan kanssa, niin siellä siellä on ainakin valtaisa naisenemmistö harrastajissa

Ihan sama oikeastaan minkä tahansa eläinharrastuksen kanssa...