Tasapainoinen ihminen ei pidä itsestään huolta siksi, että kelpaisi jollekulle vaan siksi, että välittää itsestään. Motiivit ovat olleet väärät, jos antaa elämänhallinnan karata käsistä vain siksi, ettei ole parisuhdetta. Ja toisinpäin; hyväitsetuntoinen ihminen, joka pitää huolta itsestään on kiinnostava. Pelkkä itsestä huolehtiminen ulkoisista motiiveista ei siis riitä, jos ihmisestä huokuu huono itsetunto, epätoivo ja yliyrittäminen.
Kuinkahan pahasti se ajaa huonoon itsetuntoon, epätoivoon ja yliyrittämisen jos/kun alla on kunnon vuosien kuiva kausi ja täysi arvottomuus naisille?
Edelleen, muna/kana-ongelma.