• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Pariutumisen haasteet nykypäivänä ja sen vaikutukset

Vastaavasti "korkeatasoista" mieskumppania (tutkinnot, varakkuus, ulkonäkö) on mukava näytellä muille naisille: näin minä olen onnistunut. Miehillä vastaavaa näyttämisen halua ei pahemmin ole, keskitason Pirkko riittää ihan hyvin.
Miehillä voi ehkä osittain olla samaa, mutta se status tulee kumppanin ulkonäöstä ja iästä, ei asemasta ja tuloista.

"Jee seukkaan Tarja Halosen kanssa!", ei sillä kovin suurta rispektiä saa jannujen mopomiitissä.
 
Tuntuu se joillekin olevan, esittävät etteivät naiset muka olisi niin pinnallisia. Saatetaan jopa väittää että miehet eivät halua seurustella itseään koulutetumpien tai parempituloisten naisten kanssa, samanlainen väite kuin että lyhyiden miesten pariutumisvaikeudet johtuvat siitä etteivät he halua seurustella itseään pidempien (korkkarien kanssa) naisten kanssa. Eli syy on aina yksinomaan miesten.

Tai sitten väite käännetään niin ettei vastaavasti miehille kelpaisi kouluttautumaton tai työtön nainen yhtään sen paremmin, mutta minun näkemykseni mukaan tuo on miehille keskimäärin paljon vähemmän merkityksellistä kumppaninvalinnassa, kuin naisille. Miehillä korostuu parinvalinnassa enemmän esim. ulkonäkö ja ikä, kuin se kuinka korkeasti koulutettu ja millaisessa asemassa ja tulodesiilissä kumppani on.

Sille on syynsä miksi Sauli Niinistö ja Paavo Lipponen pariutuivat huomattavasti itseään nuorempien naisten ja tuntemattomampien kanssa, mutta Tarja Halonen ja Kirsti Paakkanen eivät. Toki sitten löytyy ulkomailta Madonnia, Cherejä ja Elizabeth Tayloreita joilla ainakin välillä oli käsikynkässä joku nuorempi hunksi.

Niin. Tämä on monesti huvittavaa miten naiset ajattelevat, että miehet on samanlaisia. Monesti miehille tärkeää tuo ulkonäkö ja hedelmällinen ikä. Monille miehille kelpaa kouluttamaton nainen sillä suomessa tulee toimeen työttömänäkin, varsinkin jos jompikumpi käy töissä. Naiset joskus yrittänyt yleistää tämän koulutuksen ja statuksen arvostuksen koskemaan miehiäkin. Harvaa miestä kiinnostaa naisen status vaan ihan tavallinen käy, myös työtönkin. Naisille taas on vaikuttanut miehen työttömyyden olevan jonkinsortin punainen vaate, vaikka nuorina se ei ehkä olekaan tärkeintä. Ja taas top-miehet jotka joviaaleja, sosiaalisia ja komeita, näille riittää vientiä ainakin nuorempien ja naiivijen joukossa.
 
Niin. Tämä on monesti huvittavaa miten naiset ajattelevat, että miehet on samanlaisia. Monesti miehille tärkeää tuo ulkonäkö ja hedelmällinen ikä. Monille miehille kelpaa kouluttamaton nainen sillä suomessa tulee toimeen työttömänäkin, varsinkin jos jompikumpi käy töissä. Naiset joskus yrittänyt yleistää tämän koulutuksen ja statuksen arvostuksen koskemaan miehiäkin. Harvaa miestä kiinnostaa naisen status vaan ihan tavallinen käy, myös työtönkin. Naisille taas on vaikuttanut miehen työttömyyden olevan jonkinsortin punainen vaate, vaikka nuorina se ei ehkä olekaan tärkeintä. Ja taas top-miehet jotka joviaaleja, sosiaalisia ja komeita, näille riittää vientiä ainakin nuorempien ja naiivijen joukossa.


Ehkäpä siitä kumppanin koulutuksesta ja työllistymisestä kannattaisi välittää hieman enemmän, niin ei tarvitsisi myöhemmin valittaa, kun nainen tuhlaa kaikki rahat parisuhteessa/vie kaiken avioerossa.
 
Joku aikoinaan käänsi asian siten että 10% miehistä panee 80% naisista.

Vaikka ehkä kärjistettyä, saattaa siinä olla totuuden siemen.

Noh, jokainen voi miettiä asiaa siten että katsoo omaa isäänsä ja kavereidensa isiä. Sekä itseään peliin jos seurustelee / on naimisissa ja kavereitaan jotka seurustelevat / ovat naimisissa ja miettii onko oikeasti niin että vain 10% tietää oikeasti isänsä ja kaikkia muita on huijattu...

Tai että 80% täällä olijoista sekä heidän tuttavistaan on YH-perheestä.

Toki voi olla ettei tuossa ole totuuden siementä, itse tunnen monia henkilöitä joilla on sekä isä että äiti, eivätkä läheskään kaikkien isät ole kunnanherroja, lääkäreitä tms. myös moni kaverini (joka ei ole lääkäri, kunnanjohtaja tai muu iso pamppu) on saanut lapsia, ollut pitkään naimisissa jne. Nämä kaverit eivät ole edes vihjanneet että samat 10% tyypeistä olisivat käyneet painamassa heidän vaimonsa paksuiksi ja sitten ehkä vielä lääkäreinä auttaneet päästämään lapsen maailmaan tjsp...
 
Noh, jokainen voi miettiä asiaa siten että katsoo omaa isäänsä ja kavereidensa isiä. Sekä itseään peliin jos seurustelee / on naimisissa ja kavereitaan jotka seurustelevat / ovat naimisissa ja miettii onko oikeasti niin että vain 10% tietää oikeasti isänsä ja kaikkia muita on huijattu...

Tai että 80% täällä olijoista sekä heidän tuttavistaan on YH-perheestä.

Toki voi olla ettei tuossa ole totuuden siementä, itse tunnen monia henkilöitä joilla on sekä isä että äiti, eivätkä läheskään kaikkien isät ole kunnanherroja, lääkäreitä tms. myös moni kaverini (joka ei ole lääkäri, kunnanjohtaja tai muu iso pamppu) on saanut lapsia, ollut pitkään naimisissa jne. Nämä kaverit eivät ole edes vihjanneet että samat 10% tyypeistä olisivat käyneet painamassa heidän vaimonsa paksuiksi ja sitten ehkä vielä lääkäreinä auttaneet päästämään lapsen maailmaan tjsp...

Eiköhän tuo sanonta ole kärjistys, joka liittyy lyhyempiaikaiseen seurusteluun tai seksisuhteisiin ennen kuin naiset vakiintuvat ja puksauttavat kakarat pihalle. Lisäksi tilanne on todennäköisesti kärjistynyt somen myötä, kenenkään parikymppisenkäään vanhempien nuoruudessa ei somea tai Tinderiä ollut olemassa. Vaikka ymmärtääkseni silloinkin oli pahoja poikia, jotka lensivät kukasta kukkaan. :hmm:

Ehkäpä siitä kumppanin koulutuksesta ja työllistymisestä kannattaisi välittää hieman enemmän, niin ei tarvitsisi myöhemmin valittaa, kun nainen tuhlaa kaikki rahat parisuhteessa/vie kaiken avioerossa.

Ai, onko joku täällä valittanut tuollaista? :think:
 
Ehkäpä siitä kumppanin koulutuksesta ja työllistymisestä kannattaisi välittää hieman enemmän, niin ei tarvitsisi myöhemmin valittaa, kun nainen tuhlaa kaikki rahat parisuhteessa/vie kaiken avioerossa.

Tätä varten on avioehto. Toki isommaksi haasteeksi näen akateemisen ja duunarin erot ajattelussa, josta voi sitten tulla pahimmassa tapauksessa ristiriitoja parisuhteessa mikäli ajatukset eivät muuten kohtaa. Luonnetta ja keskustelukykyä ihan yleisestikin painottaisin enemmän pelkästään koulutukseen tuijottamisen sijasta, ei pelkkä koulutus tai työllistyminen takaa sitä että elämänhallinta on edes alkeellisella tasolla.
 
Ehkäpä siitä kumppanin koulutuksesta ja työllistymisestä kannattaisi välittää hieman enemmän, niin ei tarvitsisi myöhemmin valittaa, kun nainen tuhlaa kaikki rahat parisuhteessa/vie kaiken avioerossa.

Ei vain mene koskaan naimisiin ja ei seurustele työttömän lähiöwhitetrash lompakkoloisen kanssa, niin ongelmaa ei ole.

Aika vaikeaa sitä on löytää itseään viehättävää fiksua ja hyvännäköistä työtöntä naista ylipäätään, vaikka sellaisen haluaisikin. Suurin osa tuntuu olevan työssäkäyviä tai vähintään työssäkäyviä opiskelijoita, joten riski on käytännössä olematon.
 
Ehkäpä siitä kumppanin koulutuksesta ja työllistymisestä kannattaisi välittää hieman enemmän, niin ei tarvitsisi myöhemmin valittaa, kun nainen tuhlaa kaikki rahat parisuhteessa/vie kaiken avioerossa.

Todellisuudessa vain pienellä osalla miehistä on pelimerkkejä vaatia naisilta yhtään mitään nykyisillä markkinoilla.
 
Ehkäpä siitä kumppanin koulutuksesta ja työllistymisestä kannattaisi välittää hieman enemmän, niin ei tarvitsisi myöhemmin valittaa, kun nainen tuhlaa kaikki rahat parisuhteessa/vie kaiken avioerossa.

Tapahtuu joka tapauksessa. On paljon harvinaisempaa että nainen tienaa parisuhteessa enemmän, koulutus/työ tai ei.

Näin yleisesti, jos on tietty tulotaso niin se on yksi ja sama tienaako Elisa sen 2000e/kk vai 5000e/kk. Harvoja miehiä oikeasti kiinnostaa tulotaso luonnostaan kuten tässä keskustelussa on käynyt ilmi. Tämä valintakriteeri on puhtaasti sosioekonomiseen asemaan sidottu muuttuja. Kiinnostus naisen kauneutta kohtaan on taas universaali. Monia naisia taas suorastaan vituttaa olla heitä huonommin(ei edes huonosti) toimeentulevan miehen kanssa.
 
Todellisuudessa vain pienellä osalla miehistä on pelimerkkejä vaatia naisilta yhtään mitään nykyisillä markkinoilla.

Ei todellakaan pidä paikkaansa. En ole koskaan joutunut seurustelemaan esim. henkilön kanssa joka:

- on ollut aiemmin naimisissa
- on parhaillaan naimisissa
- ei ole hankkinut mitään koulutusta (enkä nyt tarkoita tarhaa tai peruskoulua)
- on raskaana tai tehnyt abortin
- on saanut lapsia
- on ottanut edes tatuoinnin
- suuri määrä outoja lävistyksiä (yleensä nyt korvissa on renkaita varten lävistys, yhdellä taisi olla huulikorua)
- ollut jossain vaiheessa töissä (tietysti nuorena seurustellessa ei kumpikaan ehkä ollut töissä kun vielä opiskeli tjsp)
- on itseäni vanhempi (muistelisin hämärästi että kun olin 5v ikäinen ja ensimmäisen kerran "seurustelin" tyttöystäväni oli myös 5v samassa tarhassa, eli joskus "hieman" nuorempana on tullut samanikäiseen sorruttua...)

Sama koskee käsittääkseni suurinta osaa (mies) henkilöistä jotka tunnen, toki tiedän muutaman jotka ovat menneet uudelleen naimisiin ja heillä (sekä uudella puolisolla) on ollut lapsia entisestä liitosta. Osalla kavereista myös tatuointeja joten sen suhteen voi heidän mielipiteensä vaihdella

Ennen kuin alatte kilpaa kumoamaan tätä sillä että olisin jotenkin järkyttävän tunnettu, rikas tai maksaisin aina taksikyytejä ja baari-iltoja naisille niin ei. Jopa joku Zetteri on minua tunnempi some vaikuttaja eikä minusta saa jotain Axl Smithiä tekemälläkään...

Eli tavallinen perusduunari saa seurustelusuhteita välistä jopa silloin kun on ollut työttömänä. Muistelisin että täällä on myös muutama nykyisin jo aviossa oleva mies kirjoitellut ja varmaan he voivat todeta samaa (tai nyt tietysti otaksun että se ylin kerma jonka ei koskaan ole edes töissä tarvinut käydä ei täällä niin hirmuisesti kirjuriaan avuksi käyttäen foorumeilla liiku, saatan olla väärässä).
 
Niin. Tämä on monesti huvittavaa miten naiset ajattelevat, että miehet on samanlaisia. Monesti miehille tärkeää tuo ulkonäkö ja hedelmällinen ikä. Monille miehille kelpaa kouluttamaton nainen sillä suomessa tulee toimeen työttömänäkin, varsinkin jos jompikumpi käy töissä. Naiset joskus yrittänyt yleistää tämän koulutuksen ja statuksen arvostuksen koskemaan miehiäkin. Harvaa miestä kiinnostaa naisen status vaan ihan tavallinen käy, myös työtönkin. Naisille taas on vaikuttanut miehen työttömyyden olevan jonkinsortin punainen vaate, vaikka nuorina se ei ehkä olekaan tärkeintä. Ja taas top-miehet jotka joviaaleja, sosiaalisia ja komeita, näille riittää vientiä ainakin nuorempien ja naiivijen joukossa.
Tähän väliin kuitenkin sanoisin että niin naisilla kuin miehilläkin on varsin yleisesti epärealistisia odotuksia vastapuolen suhteen. Naisille se monesti on miehen asema ja tulot, ehkä myös pituus, ja myös se että ko. nainen olisi tälle uraohjusmiehelle koko elämänsä keskipiste siitä eteenpäin (mikä on epärealistista koska uraohjusmiehen suurin mielenkiinto tullee aina pysymään siinä urassa, ei tapaamassaan naisessa tai edes perheessä). Naisille lisäisin epärealistisisiin odotuksiin myös sen että he olettavat normimiehen ajattelevan kuten naiset, ja olevan kiinnostunut samoista asioista kuin naiset. Jonkinlainen klisee on että tunnetasolla täydellinen mies osoittautuukin homoksi; ehkä homot keskimäärin sitten ajattelevat enemmän naisten tavoin, kuin heteromiehet?

Miehillä epärealistisia odotuksia on monesti taas iän, ulkonäön ja sen kuuluisan neitsyyden suhteen.

Naisilla epärealistisia odotuksia saattavat luoda naisille suunnatut hömppäsarjat, elokuvat ja some. Olen joskus pannut merkille miten miesnäyttelijät kommunikoivat esim. Salatuissa Eläimissä. Hehän puhuvat ja pukeltavat kuin naiset. Eivät ainakaan minun tuntemani miehet puhu noin, enkä varsinkaan minä.

Miehille epärealistisia odotuksia luo, noh, porno. Toki myös tavallisetkin elokuvat, mutta miehille suunnatuissa elokuvissa ei välttämättä niin käsitellä miesten ja naisten välisiä suhteita, otetaan nyt esimerkiksi vaikka kovasti pinnalla oleva John Wick elokuvasarja missä samaistuttava mies pistää menemään eikä (enää) märehdi naisten perään, kun pääsi yli vaimonsa kuolemasta ekassa elokuvassa. Naisetkin ovat kyseisissä elokuvissa kovia jätkiä, samaan tapaan kuin Kill Bill-elokuvissa.

Nämä vastapuolen epärealistiset odotukset sitten ilmenevät negatiivisesti nuorissa miehissä ja naisissa eri tavoin. Naiset photoshoppaavat kuviaan, hankkivat silikoneja, käyvät kauneusleikkauksissa ja masentuvat; miehet yrittävät päteä niin työelämässä kuin punttisalilla ja harrastavat typeriä harrastuksia vain tavatakseen vastakkaista sukupuolta kuten käyvät paritanssikursseilla (vaikka oikeasti haluaisivat olla kotona pelaamassa tietokonepelejä), ja masentuvat.

Sääliksi käy molempia sukupuolia, joita siis on vain kaksi.
 
Ehkäpä siitä kumppanin koulutuksesta ja työllistymisestä kannattaisi välittää hieman enemmän, niin ei tarvitsisi myöhemmin valittaa, kun nainen tuhlaa kaikki rahat parisuhteessa/vie kaiken avioerossa.
Ei se varsinainen ongelma kuitenkaan tainnut olla ettei miehille kelpaisi koulutetut ja työssäkäyvät naiset. Nuo eivät vain ole useille miehille niin kriittisiä kriteereitä, kuin monille naisille.

Paras suoja aviopuolison rahankäytön ja avioeron varalta ovat henkilökohtaiset tilit ja avioehto. :)

Vaimoni ansaitsee selvästi vähemmän kuin minä, ja meillä on erilliset tilit. Toisaalta taas sitten minä hoidan melkein kaikki perheen juoksevat kulut (asuntolaina, asunnon vastikkeet, sähkölaskut, autolaina, suurin osa ruokalaskuista jne.), joten vaimon paljon pienemmästä palkasta kyllä jää hänen henkilökohtaiseen käyttöönsä lähes kaikki (jonkin verran hän välillä ostaa ruokaa perheelle, ja vaatteita lapsille). Toisaalta asunto ja auto ovat vain minun nimissäni joten en senkään takia oleta että hän osallistuisi ainakaan niiden lainanhoitokuluihin, vaikka kyseisistä hyödykkeistä hyötyykin minun siivelläni.

Toki hienoahan se olisi jos hän olisikin ollut ammatiltaan lääkäri ja ansainnut kaksi kertaa enemmän kuin minä, mutta enpä sattunut koskaan kohtaamaan sopivaa sinkkunaislääkäriä joka olisi ollut halukas pariutumaan kanssani. Yksillä treffeillä kerran kävin yhden lääkärinaisen kanssa, mutta ei ollut kummallakaan puolella kipinää, todettiin suunnilleen yhteen ääneen että eiköhän tämä ollut tässä, kiva heippa moi, törmätään jos tavataan.
 
Viimeksi muokattu:
Tähän väliin kuitenkin sanoisin että niin naisilla kuin miehilläkin on varsin yleisesti epärealistisia odotuksia vastapuolen suhteen.

Kenellä ihmisellä ei olisi epärealistisia odotuksia omista asioistaan? Ja ihan sama mistä elämän osa-alueesta on kyse.

Miehillä epärealistisia odotuksia on monesti taas iän, ulkonäön ja sen kuuluisan neitsyyden suhteen.

Tuskimpa kovinkaan haluttua tavaraa on 60v neitsyt :D
 
Kenellä ihmisellä ei olisi epärealistisia odotuksia omista asioistaan? Ja ihan sama mistä elämän osa-alueesta on kyse.
Esim. masennuksesta ja alhaisesta itsetunnosta kärsivillä ihmisillä.

Saa sitä olla vaikka kuinka epärealistisia odotuksia, ja joissain tilanteissa ne voivat saada ihmisen ylittämään itsensä, mutta ongelmaksi ne voivat tulla jos ne esim. estävät henkilöä löytämästä parisuhdetta, ja katkeroituvatkin sen takia.

Tuskimpa kovinkaan haluttua tavaraa on 60v neitsyt :D
Siksi mainitsin myös iän. 80-vuotiaiden miesten treffeillä 60-vuotias neitsyt saattaisi olla kova sana, vaikka toki ei yhtä kova kuin 16-vuotias neitsyt.
 
Toki isommaksi haasteeksi näen akateemisen ja duunarin erot ajattelussa, josta voi sitten tulla pahimmassa tapauksessa ristiriitoja parisuhteessa mikäli ajatukset eivät muuten kohtaa.
Minä en osaa vetää tuosta suoraa yhteyttä koulutustasoon, vaikka loogiselta kuulostaisikin että korkeakoulutetummat olisivat jotenkin monipuolisempia ja henkevämpiä keskustelijoita mahdollisesti korkeamman älykkyysosamäärän takia, kun taas se Alepan kassa on tymä ja nauraa vain pieruhuumorille.

Vaimoni omaa alhaisen koulutustason, enkä sanoisi että keskustelu hänen kanssaan on jotenkin hedelmättömämpää tai ristiriitaisempaa kuin esim. ekonomin tai... en muista mikä koulutus hänellä oli mutta jonkin sortin biologi hän oli (nuo molemmat olivat ehkä alle vuoden seurusteluja, joten aikaa ehdittiin viettää yhdessä). He kaikki ovat ajattelutavaltaan yksilöitä, ja sanoisin että huonoiten noista tulin juttuun kyseisen biologin kanssa. Keskustelut hänen kanssaan olivat yleensä jotenkin kuivakkaita mielestäni, eivätkä huumorintajumme oikein kohdanneet, hän ei pitänyt minua erityisen hauskana enkä minä häntä.

Miten se korkea koulutustaso sitten näkyy päivittäisessä keskustelussa? "Hei kulta käytkö kotiin tullessasi kaupassa ja ostat banaaneita, ja ehditkö hakea Lassin ja Lissun päiväkodista?" Sanooko korkeakoulutettu tuon asian jotenkin henkevämmin ja mielenkiintoisemmin, vai pohditaanko iltaisin takkatulen ääressä ääreettömyysteorian suhdetta oidipaalisen murtoanalyysin kiertoisuuteen kosmisessa mittakaavassa?

Edes maailmanpoliittiset keskustelut eivät välttämättä mielestäni ole korkeakoulutetun kanssa sen henkevämpiä, koska ihmisillä tuppaa olemaan oma värittynyt maailmankuvansa eivätkä he kuitenkaan ole niin avoimia kuulemaan sen vastaisia näkökantoja, edes omalta kullaltaan. Jos Halla-aho ja Ohisalo muuttaisivat yhteen, en tiedä kuinka hedelmällistä ja ristiriidatonta heidän korkealentoinen keskustelunsa maailmanpolitiikasta olisi.
 
Naisille lisäisin epärealistisisiin odotuksiin myös sen että he olettavat normimiehen ajattelevan kuten naiset, ja olevan kiinnostunut samoista asioista kuin naiset. Jonkinlainen klisee on että tunnetasolla täydellinen mies osoittautuukin homoksi; ehkä homot keskimäärin sitten ajattelevat enemmän naisten tavoin, kuin heteromiehet?

Mitä muuten tarkoitat tällä noin tarkemmin ottaen?

Miehillä epärealistisia odotuksia on monesti taas iän, ulkonäön ja sen kuuluisan neitsyyden suhteen.

Onko tää oikeasti ollut miehille joku juttu viimeisten 30 vuoden aikana, vai vaan joku meemi tai vitsi? :hmm:
 
Mitä muuten tarkoitat tällä noin tarkemmin ottaen?

Olen itse ollut havaitsevinani että kun kun mies- tai naiskaverukset kerääntyvät yhteen esim. iltaa viettämään, keskustelunaiheet tuppaavat olemaan varsin erilaisia. Naiset keskustelevat paljon enemmän ihmisistä ja ihmissuhteista, miehet asioista. Tämä käy yksiin myös lastenpsykologien havaintojen kanssa että keskimäärin poikavauvat ovat kiinnostuneempia esineistä, ja tyttövauvat ihmisistä ( = kasvoista).

Muistan kun olin pojan kanssa neuvolassa, neuvolan täti täräytti epäkorrektisti että hänen mielestään tyttö- ja poikavauvat ovat keskimäärin kovin erilaisia, pojat esim. tuntuvat olevan paljon energisempiä ja heidän pitää myös saada purettua sitä enemmän päivän aikana, kuin tyttöjen. Hänen luulisi tietävän koska hän näkee ja tutkii töissään niin useita pikkuvauvoja ja -lapsia.

Erilainen ajattelu aiheuttaa myös sitä että Norjan ja Suomen kaltaisissa maissa sukupuolet edelleen menevät varsin eri aloille, naiset ihmisläheisiin hoiva-ammatteihin jne., miehet enemmän tekniikan yms. pariin. Lisääntynyt tasa-arvo missä kaikilla on vapaammat kädet itse valita mille alalle suuntautuvat, tämä ero on tuntunut vain kasvavan.



Onko tää oikeasti ollut miehille joku juttu viimeisten 30 vuoden aikana, vai vaan joku meemi tai vitsi? :hmm:
Kyllä, edelleen varsin monet miehet pitävät naisessa ihanteena siveellisyyttä, eli ettei ole jakorasia. Naisetkin tuntuvat yleisesti tietävän tämän koska arvioivat tarkoituksella omien seksikumppaniensa määrän alakanttiin. Jos takerrut siihen että käytin sanaa "neitsyys", voit halutessasi korvata sen siveellisyydellä ja ehkä jopa kokemattomuudella.

Tämä osittain vaikuttaa varmasti myös siihen miksi lapsetonta naista pidetään yleisesti haluttavampana kuin lapsellista. Tai miksi ajatusta (ex-)prostituoidun tai pornonäyttelijän kanssa seurustelusta tai pariutumisesta pidetään yleisesti kovin kammottavana ajatuksena, molempien sukupuolten taholla.
 
Viimeksi muokattu:
Niin että mitä helvettiä?

Tuota ei tule käsittääkseni läheskään kaikille mutta osalle miehistä kyllä. Eli kun se mieshormoonien määrä vähenee = kun tulee niitä "kolmenkympin" tai "viidenkympin" villityksiä.

Ostellaan urheiluautoa, moottoripyörää, nahkahousuja, erotaan silloisesta kumppanista ja aletaan etsimään nuorempaa naista niin ilmeisesti ei katsota peiliin ja mietitä että voisi hieman laihduttaa, tai mietitä lääketieteellistä syytä (se mieshormoonien tuotanto on voinut vähentyä) vaan pohditaan vaan että enää ei jakseta tikata samaa tahtia kuin sen nyt jätetyn naisen kanssa nuoruuden päivinä kun saatettiin hyvin harrastaa seksiä yhden päivän aikana sen 10+ kertaa.

Ei ollut mitään erektiö ongelmia, pelkkä ajatuskin sai heijarin aikaan bussissa, oli vielä omat hiukset, parta ei kasvanut (tai ainakaan sitä ei tarvinut värjätä) jne. Siihen sitten aletaan miettimään mahdollisimman kiihottavaa lääkettä mikä monilla miehillä on se kielletty, eli mieluusti joku hädin tuskin 16 vuotias neitsyt minkä vaikka baarista saisi ehkä mukaan "kun olihan hän baarissa, hänen täytyi olla 18". Toki myös sitä sinistä pilleriä otetaan myös, "ihan vaan kaiken varalta kun tuli juotuakin hieman".

Moni ei vaan ole rehellinen itselleen, sitä selitetään jopa kavereille että "en vaan ollut koskaan käynyt, kulttuurillisesti oli mielenkiintoista" vaikka nuoren lihan ja halvan viinan takia sitä jonnekin bangkokiin mentiin.

(Video liittyy):
 
Minä en osaa vetää tuosta suoraa yhteyttä koulutustasoon, vaikka loogiselta kuulostaisikin että korkeakoulutetummat olisivat jotenkin monipuolisempia ja henkevämpiä keskustelijoita mahdollisesti korkeamman älykkyysosamäärän takia, kun taas se Alepan kassa on tymä ja nauraa vain pieruhuumorille.

Vaimoni omaa alhaisen koulutustason, enkä sanoisi että keskustelu hänen kanssaan on jotenkin hedelmättömämpää tai ristiriitaisempaa kuin esim. ekonomin tai... en muista mikä koulutus hänellä oli mutta jonkin sortin biologi hän oli (nuo molemmat olivat ehkä alle vuoden seurusteluja, joten aikaa ehdittiin viettää yhdessä). He kaikki ovat ajattelutavaltaan yksilöitä, ja sanoisin että huonoiten noista tulin juttuun kyseisen biologin kanssa. Keskustelut hänen kanssaan olivat yleensä jotenkin kuivakkaita mielestäni, eivätkä huumorintajumme oikein kohdanneet, hän ei pitänyt minua erityisen hauskana enkä minä häntä.

Miten se korkea koulutustaso sitten näkyy päivittäisessä keskustelussa? "Hei kulta käytkö kotiin tullessasi kaupassa ja ostat banaaneita, ja ehditkö hakea Lassin ja Lissun päiväkodista?" Sanooko korkeakoulutettu tuon asian jotenkin henkevämmin ja mielenkiintoisemmin, vai pohditaanko iltaisin takkatulen ääressä ääreettömyysteorian suhdetta oidipaalisen murtoanalyysin kiertoisuuteen kosmisessa mittakaavassa?

Edes maailmanpoliittiset keskustelut eivät välttämättä mielestäni ole korkeakoulutetun kanssa sen henkevämpiä, koska ihmisillä tuppaa olemaan oma värittynyt maailmankuvansa eivätkä he kuitenkaan ole niin avoimia kuulemaan sen vastaisia näkökantoja, edes omalta kullaltaan. Jos Halla-aho ja Ohisalo muuttaisivat yhteen, en tiedä kuinka hedelmällistä ja ristiriidatonta heidän korkealentoinen keskustelunsa maailmanpolitiikasta olisi.

Siis eihän näillä ole suoraa yhteyttä välttämättä, tämähän on täysin yksilökohtaista. Olen tavannut useamman duunarin jolla on kykyä nähdä asioista myös ne kuuluisat harmaan sävyt. Mutta sitten on valitettavasti sitä porukkaa, jolle uppoaa somesyötteet suoriltaan vailla mitään omaa ajattelua. Itse en ainakaan tälläisen ihmisen kanssa pystyisi parisuhteeseen enää.

Seurustelen itsekin parhaillaan ihan duunarinaisen kanssa ja en ole kokenut tätä millään tapaa ongelmalliseksi, päinvastoin. :)
 
Kyllä, edelleen varsin monet miehet pitävät naisessa ihanteena siveellisyyttä, eli ettei ole jakorasia. Naisetkin tuntuvat yleisesti tietävän tämän koska arvioivat tarkoituksella omien seksikumppaniensa määrän alakanttiin. Jos takerrut siihen että käytin sanaa "neitsyys", voit halutessasi korvata sen siveellisyydellä ja ehkä jopa kokemattomuudella.
Missä menee jakorasian raja?
 
Missä menee jakorasian raja?

Eiköhän se oo tapauskohtaista, mutta luulen että yleisesti ottaen miehille kuitenkin vähemmän on enemmän.

Joillain on muuten kumma tarve aina tulla haukkumaan epävarmoiksi niitä miehiä jotka vähän vihjaavat siihen suuntaan että suuri seksikumppaneiden määrä naisella voi olla ongelma. Mistähän se johtuu? Mieltymyksensä saa kullakin olla ja saahan sitä naida vaikka minkälaisen seksihurjastelijan. Toiseen suuntaan sitten ei joidenkin mielestä saa olla preferenssiä?

Joku incel-tyyppi voisi jopa päätellä että siinä on menty "jakorasian" kanssa suhteeseen ja nyt on pakko perustella itselleen miksi siinä ei ole mitään ongelmaa? :think:

Ehkä ei pitäisi vetää tällaista johtopäätöstäkään.

Incelfoorumeilla postataan säännöllisesti tilastoja siitä miten enemmän seksikumppaineita tarkoittaa heikompaa sitoutumista jne. Mutu-tuntuma sanoo että se on loogista ja just niin, mutta mitäpä osaisin siitä oikeasti sanoa.


hyvä artikkeli asista. Allekirjoitan.
pullamössö sukupolvi ollaan. Meidän vanhemmat hoiti hommansa vielä tyylikkäästi.

Ei huono artikkeli tääkään. Lopussa myös kerrottiin se mitä mä veikkaan erittäin suureksi syyksi lapsikatoon. Eli individualismi, itsenäisyys, hetkestä nauttiminen, siis nykykulttuuri ylipäätään.
 
Eiköhän se oo tapauskohtaista, mutta luulen että yleisesti ottaen miehille kuitenkin vähemmän on enemmän.

Joillain on muuten kumma tarve aina tulla haukkumaan epävarmoiksi niitä miehiä jotka vähän vihjaavat siihen suuntaan että suuri seksikumppaneiden määrä naisella voi olla ongelma. Mistähän se johtuu? Mieltymyksensä saa kullakin olla ja saahan sitä naida vaikka minkälaisen seksihurjastelijan. Toiseen suuntaan sitten ei joidenkin mielestä saa olla preferenssiä?

Itse miettisin nopeasti että olisi varmaan hyvä jos niin miehillä kuin naisillakin se lukumäärä olisi huomattavasti alempi kuin oma ikä.

Eli miettien tilannetta että kukin teistä vaikka kävisi keskustelun vanhempienne kanssa niin itse olen 100% sitä mieltä että EN todellakaan tahtoisi kuulla isältäni "no, on se nyt päälle 80 helposti, en ikinä ole äitiäsi pettänyt mutta nuorempana hieman enemmän tuli pariuduttua". Tai äidiltäni "no isääsi en tietysti ole pettänyt mutta täytyy myöntää että ei hän ihan ensimmäinen ollut, alle 80 se määrä on mutta päälle 70 reippaasti kuitenkin".

Mutta no, ainahan niitä löytyy jotka toteavat että se on vaan numero eikä esim. siinä ole mitään väärää vaikka toinen olisi maksusta itseään myynyt, elokuvia tehnyt ja kuvia jakanut, menneet on menneitä. Mutta itsestäni se olisi hieman ikävää jos äidin, isän, veljen, siskon, itseni tai vaimoni kuvia olisi pornolehdissä, netissä jne.. toki jokainen tyylillään.
 
@Taneli- Erittäin hyvin sanottu muuten tuokin.


Mutta jos käännytään positiivisempiin aiheisiin niin tapasin tuossa eräässä yhteydessä mukavanoloisen naisen.
Ei siinä vielä mitään ilmennyt että jompikumpi olisi toisesta kiinnostunut, vaikka kovasti tahtoisinkin uskoa niin.

En ole vuosikausiin varsinaisesti ihastunut keneenkään mutta nyt on jännä olo ja tää nainen pyörii mielessä. Ahdistaakin kun tiedän, että en tule ainakaan ihan heti tapaamaan häntä uudestaan.
Se on myös erityistä, että kun yleensä ajattelen viehättävistä naisista lähinnä seksin kautta, niin tätä naista en edes katso ensisijaisesti seksiobjektina. Siis onhan hän myös todella nätti, mutta ajattelen nyt jotenkin syvemmin. Näin on käynyt ennenkin mutta todella harvoin.

En todellakaan tiedä mitä tämä nainen ajattelee minusta. Sitä pelkää usein että antoi itsestään jotenkin oudon kuvan. Ja siksikin sitä haluaisi tavata uudestaan jossain sopivan rauhallisessa yhteydessä ja tutustua enemmän.

Mulla ei ole tämän naisen yhteystietoja, mutta voisin saada ne jos kysyisin joltain sen ystävältä, jonka yhteystiedot mulla on. Mutta saanko siitä jonkun stalkkerin leiman itselleni? :confused:

Tiedän missä voisin mahdollisesti tavata hänet, ilman suurempaa stalkkausfiilistä. Pitäisi vaan rohkaista itseään menemään sinne. Ja yrittää käyttäytyä normaalisti ja luontevasti. Saatan olla outo mutta käyttäytymisellä pystyy kyllä sitä ulos näkyvää outouttaan vähän säätelemään. Kun ei vaan sanoisi mitään outoa tai typerää, siitä on valitettavasti kokemusta. :lonely:

Ja tämä tapaaminen tapahtui oikeastaan juuri niin kuin olen täällä pohtinut ja muutkin ovat. Ei tinderissä, ei netissä, vaan siellä missä ihmisiä on. Ei myöskään baarissa, se ei ollut mulle oikea paikka etsiä seuraa, vaikka joillekin voi ollakin.
Jotain pitäisi nyt keksiä että ei taas joudu syyttelemään itseään raskaasti. :dead:



Oikeastaan samalla, osittain tämän takia ja osittain muiden tapahtuineiden asioiden takia, heräsi kipinä siihen että veisi omaa elämänmuutosta askeleella eteenpäin. Jos vihdoin jaksaisi (ja kehtaamisongelmalta uskaltaisi) mennä kuntosalille, voisi nyt ainakin kesäkauden treenata. Fysiikkaa ja ryhtiä vähän paremmaksi kehittämällä ei ainakaan asiat huonompaan suuntaan menisi. Ja saisi jotain järkevämpää tekemistä iltapäiviin.
Salillehan olen suunnitellut, että menisin, moneen kertaan, aika usein krapulassa näitä mietin, mutta nyt voisi olla aika tehdä asiasta totta. Tuossa olisi yksi sali sopivan lähellä, siellä on myös asiallinen hinnoittelumalli ja PT palvelut järjestyy myös.
Kun miettii sitä normaalin, tyypillisen arkipäivän kulkua, että töiden jälkeen atk:n ääreen ja siinä kulutan päämäärättömästi nettiä kunnes tulee aika syödä tai mennä nukkumaan, tuli sellainen olo että näin ei voi jatkua.
Pelaamiseen meni kiinnostus jo aikaisemmin, sittemmin olen vähän harrastellut muita ns nörttimäisempiä juttuja, mutta ei nekään jaksa loputtomiin kiinnostaa.
 
Seurustelen itsekin parhaillaan ihan duunarinaisen kanssa ja en ole kokenut tätä millään tapaa ongelmalliseksi, päinvastoin. :)

Toisinpäin se ongelma sitten usein ilmestyykin. Naiset vaativat miehiltä enemmän kuin miehet naisilta. Koska markkina-tilanne suosii. Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa...
 
Toisinpäin se ongelma sitten usein ilmestyykin. Naiset vaativat miehiltä enemmän kuin miehet naisilta. Koska markkina-tilanne suosii. Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa...


Vaativatkohan tosiaan. Katsopa sukulaisiasi ja muuta tuttavapiiriä. Vaikuttavatko kovinkin epäsuhtaisilta pariskunnilta?

Omassa suht akateemisessa kuplassani ei ole kuin yksi pariskunta, jossa mies on korkeammin koulutettu kuin nainen (molemmilla maisterin paperit, mutta miehellä toinenkin maisterintutkinto). Sen sijaan tiedän useampia pareja, joissa nainen on korkeammin koulutettu. Isoin ero on parilla, jossa nainen on tohtori + diplomi-insinööri, mies amiksen sähköpuolelta. Ulkonäöllisesti en ole havainnut mitään Komistus ja hirviötär -komboja, vaan jengi näyttäisi pariutuvan aika samanlaisten kanssa eli tavikset (joita valtaosa ihmisistä on) keskenään. Mutta ehkä tämä on vain kupla.

Sanoisin, että naiset saattavat vaatia joissain asioissa enemmän, ja miehet taas toisissa, jotka eivät ole naisille yhtä tärkeitä (ja päinvastoin).
 
Vaativatkohan tosiaan. Katsopa sukulaisiasi ja muuta tuttavapiiriä. Vaikuttavatko kovinkin epäsuhtaisilta pariskunnilta?

Teet johtopäätöksiä lopputuloksesta. Se ei suinkaan tarkoita sitä etteikö miehet joutuisi panostamaan (huomattavasti) enemmän päästäkseen tasapainoiselta vaikuttavaan maaliin...
 
Teet johtopäätöksiä lopputuloksesta. Se ei suinkaan tarkoita sitä etteikö miehet joutuisi panostamaan (huomattavasti) enemmän päästäkseen tasapainoiselta vaikuttavaan maaliin...

Tämä on sinänsä mielenkiintoinen aihe. Itselleni käytännössä lähes kaikki seurustelusuhteet ovat alkaneet siitä että olen ensin jossain ympäristössä tutustunut naiseen ihan normaalisti. Esimerkkejä harrastukset (lautapelit, roolipelit, larpit jne) sekä ihan työ, opiskelu tai kouluympäristö.

Sitten monesti olen jälkikäteen vasta tajunnut että joku on ollut kiinnostunut minusta (kuten varmaan myös jälkikäteen moni nainen / tyttö tajuaa että joku poika / mies on ollut kiinnostunut hänestä). Kuitenkin, todella monesti se lähtee ihan siitä että vaihdetaan normaalisti numeroita ja yhteystietoja, ollaan yhteyksissä myös näiden tapahtumien välissä muissa (tai tapahtumiin liittyvissä) asioissa.

Esimerkkejä on ollut vaikka peliin liittyvät kysymykset, tai kouluun liittyvät "moi soitin vaan ja kyselen mitä tuli läksyksi / kun nyt haetaan samaan kouluun otatko alkuperäisen todistuksen vai kopion siitä?" (jolloin ensin ihmettelet mistä toinen on edes saanut numerosi.. mikä on kohtuu iso vinkki että hän on kiinnostunut sinusta) kunnes ne alkavat eskaloitua tyyliin: "vapriikissa olisi mielenkiintoinen näyttely, tulisitko sinne kanssani?" tai sitten yhteisen juomisen jälkeen kaverilla yöpyessä läheisempään yhdessäoloon tms.

Ehkä tärkeintä on kuitenkin se että ei tarvitse (eikä varmaan saa) olla mitenkään epätoivoinen, yrittää liikaa vaan olla ihan aidosti oma itsensä. Eli ystävällinen, kohtelias jne. toiselle. Mikäli hän on sinusta kiinnostunut (ja sinä olet vapaa, tai tulet vapaaksi kaverisuhteen aikana) hän kyllä antaa tietää jos on kiinnostunut lähemmästäkin tuttavuudesta.

Ainakin itselläni monesti ne naiset haluavat ihan rauhassa edetä ns. "kaveripohjalta" ja katsoa millainen oikeasti olen eikä vaan että näkee tietyssä tilanteessa (harrastus, koulu, peli, foorumi, miitti, työ tms) olen kiinnostava. Koska moni pystyy feikkaamaan olevansa "järkevä henkilö" vaikka olisi ties millainen vapaalla.

Sitten kun on tutustutta tarkemmin ja he uskaltavat luottaa sinuun että et ole vain seksin perässä he avautuvat enempi ja jos et itse kysy asiaa heiltä he tekevät sen yhä suuremmassa määrin selväksi (esim. yksi selvimpiä oli tilanne missä neitokainen kyseli miten paljon tahtosin vuokraa jos hän tulisi asumaan samaan asuntoon, koska hän on "tottunut kimppa asumiseen")

Moni varmaan toteaa että eihän ketään tapaa nykyisin noi ja ainoa vaihtoehto on se tinder tai joku Suomi24 treffi tyyppinen sovellus. Itse taas tunnen että niissä ei oikeasti pääsisi tutustumaan siihen henkilöön vaan moni olisi pelkästään seksin takia siellä. Mikä tietysti joillekin on se suurin syy "pariutua" on se sitten ollut perinteisesti baari tai myöhemmin deitti appi.
 
Tämä osittain vaikuttaa varmasti myös siihen miksi lapsetonta naista pidetään yleisesti haluttavampana kuin lapsellista. Tai miksi ajatusta (ex-)prostituoidun tai pornonäyttelijän kanssa seurustelusta tai pariutumisesta pidetään yleisesti kovin kammottavana ajatuksena, molempien sukupuolten taholla.
Lapsellisessa naisessa ongelmana on etenkin ne lapset. (Ja jos oikein ollaan poliittisesti epäkorrekteja, niin joskus myös löysä toosa, mutta ei aina.)

En tiedä, jos puhutaan vaikkapa 40-vuotiaasta naisesta, niin onko loppujen lopuksi enemmän plussa vai miinus, että lapsia on? Se onkin hyvä filosofinen kysymys. Lapsettomuuskin kertoo jostain ja se voi myös kertoa siitä, että vielä olisi vauvakuumetta jäljellä, vaikka lasten tekeminen ei enää olisikaan kovin järkevää siinä iässä eikä keskiverto mieskään välttämättä jaksa innostua ajatuksesta.
 
Lapsellisessa naisessa ongelmana on etenkin ne lapset. (Ja jos oikein ollaan poliittisesti epäkorrekteja, niin joskus myös löysä toosa, mutta ei aina.)

Tykkäätkö Erkki itse lapsista ja löytyykö jopa omia (tunnustettuja)?

Kaikki ei edes näe lapsia miinuksena. Erittäin hyvännäköistä yh:takin löytyy ja varsinkin jos on vaikeuksia saada parisuhdetta niin miksi antaa pikkuasioiden häiritä!

Nuoriakin yh-naisia on ja miksei edelleen tiukkojakin - varsinkin jos on synnytyssairaalassa laitettu yksi ylimääräinen tikki :D

Pahoittelut asiattomasta miesten pukuhuonekeskustelusta..
 
Tykkäätkö Erkki itse lapsista ja löytyykö jopa omia (tunnustettuja)?

Kaikki ei edes näe lapsia miinuksena. Erittäin hyvännäköistä yh:takin löytyy ja varsinkin jos on vaikeuksia saada parisuhdetta niin miksi antaa pikkuasioiden häiritä!

Nuoriakin yh-naisia on ja miksei edelleen tiukkojakin - varsinkin jos on synnytyssairaalassa laitettu yksi ylimääräinen tikki :D

Pahoittelut asiattomasta miesten pukuhuonekeskustelusta..
Suottaapi olla, suottaapi olla olematta... ;)

Ei lapset ole välttämättä miinus, mutta harvoin ne plussaakaan on. On ihan luonnollista, että lähtökohtaisesti mies haluaa kasvattaa omia lapsiaan eikä jonkun toisen miehen lapsia. Mutta ei se tosiaan ole kaikille mikään kynnyskysymys. Mitä vanhempi mies niin ehkä sitä vähemmän se on kynnyskysymys.

Mutta mietipä jotain 20-vuotiasta poitsua. Olisiko ihan ykkösvaihtoehtona ottamassa yksinhuoltaja-äitiä?
 
Mutta mietipä jotain 20-vuotiasta poitsua. Olisiko ihan ykkösvaihtoehtona ottamassa yksinhuoltaja-äitiä?

20-vuotias poitsu tuskin on loppuelämän kumppania vielä hakemassa joten "helppo" yh-äiti olisi varmasti hänen kannaltaan hyvä vaihtoehto. Tosin yh-äipät yleensä katselee itselleen ja muksuilleen elättäjää joten juuri kotoa muuttanut parikymppinen opiskelijapoitsu tuskin yh-äiskää ihmeemmin kiinnostaa. Saisi vain yhden lisäpaapottavan omien muksujen lisäksi.
 
20-vuotias poitsu tuskin on loppuelämän kumppania vielä hakemassa joten "helppo" yh-äiti olisi varmasti hänen kannaltaan hyvä vaihtoehto. Tosin yh-äipät yleensä katselee itselleen ja muksuilleen elättäjää joten juuri kotoa muuttanut parikymppinen opiskelijapoitsu tuskin yh-äiskää ihmeemmin kiinnostaa. Saisi vain yhden lisäpaapottavan omien muksujen lisäksi.
Vaikka YH-mutsi olisikin vaihtoehto, niin ei varmasti ole mikään ykkösvaihtoehto. Ei äitiys sen nuoren naisen osakkeita todellakaan nosta.

Äitiydestä on myös käytännön ongelmia, jos nuori lapsi vie paljon äidin aikaa ja yhteisen ajan järjestäminen miehen kanssa on haasteellista.
 
Vaativatkohan tosiaan. Katsopa sukulaisiasi ja muuta tuttavapiiriä. Vaikuttavatko kovinkin epäsuhtaisilta pariskunnilta?

Omassa suht akateemisessa kuplassani ei ole kuin yksi pariskunta, jossa mies on korkeammin koulutettu kuin nainen (molemmilla maisterin paperit, mutta miehellä toinenkin maisterintutkinto). Sen sijaan tiedän useampia pareja, joissa nainen on korkeammin koulutettu. Isoin ero on parilla, jossa nainen on tohtori + diplomi-insinööri, mies amiksen sähköpuolelta. Ulkonäöllisesti en ole havainnut mitään Komistus ja hirviötär -komboja, vaan jengi näyttäisi pariutuvan aika samanlaisten kanssa eli tavikset (joita valtaosa ihmisistä on) keskenään. Mutta ehkä tämä on vain kupla.

Sanoisin, että naiset saattavat vaatia joissain asioissa enemmän, ja miehet taas toisissa, jotka eivät ole naisille yhtä tärkeitä (ja päinvastoin).

Itse en elä akateemisessa kuplassa mutta havainnut kyllä aivan samaa.


Mulla ei ole tämän naisen yhteystietoja, mutta voisin saada ne jos kysyisin joltain sen ystävältä, jonka yhteystiedot mulla on. Mutta saanko siitä jonkun stalkkerin leiman itselleni? :confused:


Et saa stalkkerin mainetta. Rohkeasti vain kysymään. Mistäkö tiedän? Kokemuksesta.
 
Joku incel-tyyppi voisi jopa päätellä että siinä on menty "jakorasian" kanssa suhteeseen ja nyt on pakko perustella itselleen miksi siinä ei ole mitään ongelmaa? :think:

Ehkä ei pitäisi vetää tällaista johtopäätöstäkään.

Varmasti näinkin voi ajatella ja voi olla toki totuuttakin joissain parisuhteissa. Itse en vaan ole huomannut naisissa ihmisinä mitään eroa, onko seksikumppaneita ollut yhden käden sormella laskettava määrä vai kymmenluvuissa menevää numeroa. Ainoa asia jossa sen huomaa ja tämä on erittäin yksilöllistä, on seksuaalisen itsevarmuuden taso. Parisuhteessa tosin on miljoonaa muuta asiaa, kuin seksi joiden olisi hyvä olla kunnossa.
 
Vaikka YH-mutsi olisikin vaihtoehto, niin ei varmasti ole mikään ykkösvaihtoehto. Ei äitiys sen nuoren naisen osakkeita todellakaan nosta.

Äitiydestä on myös käytännön ongelmia, jos nuori lapsi vie paljon äidin aikaa ja yhteisen ajan järjestäminen miehen kanssa on haasteellista.

Ei äitiys yleensä nosta osakkeita mutta se saattaa avata uusia mahdollisuuksia miehelle.

Yhdellä viiskymppisellä tutulla on noin 25 vuotias todella kaunis (luonnollinen, ei meikkihirviö) ja sporttinen yh-nainen. Mies on ihan tavallisen näköinen eikä mitenkään varakas, toki töissä käy mutta ei io-tech palkoilla ole.

Suurin osa naisen ikäisistä miehistä varmaan torpaa naisen suoraan lapsen takia. Vanhempi mies osaa suhtautua lapseen bonus-lapsena eikä toisen sonnin tuotoksena kuten nuorempi lippispää. Nainen saa turvaa ja vakautta vanhemmasta miehestä.

Yhteinen aika tuollaisessa tosiaan on enimmäkseen kolmistaan oloa. Toki pienet lapset menevät aikaisin nukkumaan niin jää siinä illalla kahdenkeskistä aikaa, Netflix and chill.
 
Ehkä tärkeintä on kuitenkin se että ei tarvitse (eikä varmaan saa) olla mitenkään epätoivoinen, yrittää liikaa vaan olla ihan aidosti oma itsensä. Eli ystävällinen, kohtelias jne. toiselle. Mikäli hän on sinusta kiinnostunut (ja sinä olet vapaa, tai tulet vapaaksi kaverisuhteen aikana) hän kyllä antaa tietää jos on kiinnostunut lähemmästäkin tuttavuudesta.

Ainakin itselläni monesti ne naiset haluavat ihan rauhassa edetä ns. "kaveripohjalta" ja katsoa millainen oikeasti olen eikä vaan että näkee tietyssä tilanteessa (harrastus, koulu, peli, foorumi, miitti, työ tms) olen kiinnostava. Koska moni pystyy feikkaamaan olevansa "järkevä henkilö" vaikka olisi ties millainen vapaalla.

Sitten kun on tutustutta tarkemmin ja he uskaltavat luottaa sinuun että et ole vain seksin perässä he avautuvat enempi ja jos et itse kysy asiaa heiltä he tekevät sen yhä suuremmassa määrin selväksi (esim. yksi selvimpiä oli tilanne missä neitokainen kyseli miten paljon tahtosin vuokraa jos hän tulisi asumaan samaan asuntoon, koska hän on "tottunut kimppa asumiseen")

Mitä muuten tarkoitat tuolla, että pystyy feikkaamaan olevansa "järkevä henkilö"? Yleistä elämänhallinnan puutetta vai jotain muuta?


Mutta muuten tuossa kaveripohjalta etenemisessä on helposti ongelmana se, että nuorena on usein helpompi olla aidosti oma itsensä kun nainen ei aidosti ollenkaan kiinnosta seksuaalisessa mielessä - jos on puutteessa, se saattaa paistaa läpi vaikkei tietoisesti yrittäisikään mitään tai elättelisi toiveita, jos nainen on kiinnostava. Mutta kun oikeasti on vain ja ainoastaan kaverimielessä liikkeellä eikä seksin perässä, naiselle saattaa olla karvas pettymys kun se ei hänen kanssa kiinnostakaan, vaikka olisikin sinkku. :D
 
Viimeksi muokattu:
Mitä muuten tarkoitat tuolla, että pystyy feikkaamaan olevansa "järkevä henkilö"? Yleistä elämänhallinnan puutetta vai jotain muuta?

Niin miehistä kuin naisistakin löytyy todella outoja tyyppejä. Kun olet esim. töissä tai tietty tilanne kuten koulu tms. on "helppoa" olla samanlainen kuin muutkin. Sitten kun oikeasti viettää aikaa toisen kanssa huomaa eri asioita.

Se voi olla sairaalloista mustasukkaisuutta (esim. oikeasti tiedän naisia jotka ovat soittaneet poikakaverilleen vaikka oltiin vastapäätä kaupassa ja noin 3 minuuttia poissa näkyviltä (ikkunasta asunnosta ei nähnyt) ja samainen nainen soitteli esim. tälle miehelle töihin useita kertoja päivässä. Piti tarkkaa kirjaa miten pitkään hänen työmatkansa kesti ja kuulusteli aina jos aikaa meni enempi.

Löytyy myös miehiä jotka esim. pahimmillaan eristävät naisen täysin, kloonaavat puhelimen ja lukevat kaikki viestit tai toisen nukkuessa / vessassa käydessä blokkaavat kavereita laittaen viestiä ettei halua enää ikinä nähdä tms. toisen nimissä ja tietämättä.

Eli sairaalloista kontrollinhalua tai mustasukkaisuutta. Voi myös olla väkivaltaa (ihan molemmin puolin) tai sitä ettei ole ikinä aikuistuttu ja sitten parisuhteen toinen osapuoli joutuu toimimaan vanhempana (hoitaa pyykit, laskut, roskat kaiken). Siihen saakka eletty joko vanhempien luona tai sitten asunnossa missä pahimmillaan vanhemmat käyvät toisen opintojen / työn aikana siivoamassa, tiskaamassa, petaamassa, ottavat likaiset vaatteet lattialta ja tuovat uudet kaappiin, tuovat ruokaa jääkaappiin jne.

Myös sairaalloista riippuvuutta. Osa naisista esim. jopa uhkaa viillellä / satuttaa itseään jos haluat viettää yön kavereiden kanssa / bilettää tai tehdä jotain muuta. Eli on läheisriippuvuus ja ei saisi olla mitään muuta kuin se toinen henkilö. Myös miehistä löytyy tälläisiä.

Oma luokkansa on sitten henkilöt joilla on tietty ruokavalio tai elämännäkemys. Se ei yleensä haittaa, paitsi jos se menee luokkaan "tämä sitten koskee myös sinua, vaikka väkisin". Eli voit huomata miten sinun täytyy syödä tietyllä tavalla, pukeutua tietyllä tavalla, käyttäytyä ja jopa jakaa samat mielipiteet. (Ei, en ymmärrä miksi mutta tälläisiä ihmisiä on eikä ainoastaan "Turkis on murha" tyyppisiä vaan ihan joka yhteiskuntaluokassa ajatuksena että koko perheen täytyy noudattaa samoja / tiettyjä arvoja, jotka vain yksi henkilö päättää)

Eli tosi moni asia voi olla ihan täysin hakusessa / vääristynyt eikä sitä tajua jos näkee vain toisen "työ" tai "opiskelu" minän.

Varsinkin miehistä löytyy myös tyyppejä joilla on tosi heikko itsetunto, eli heidän täytyy olla aina oikeassa ja tiedän tapauksia jotka etsivät ja lukevat jopa wikipediasta jotain tietoa suoraan seurustelukumppanilleen koska haluavat näyttää että tietävät asiasta enempi kuin tämä / hänen vanhempansa / kaverinsa. Lisäksi aina vähättelevät muita, kehuvat itseään.

Vähän aikaa sitten kuulin ihan aikuisesta (päälle 40v) miehestä joka katseli jotain vaaliohjelmaa ja alkoi pilkata siinä näkyvää miestä nauraen, osoitellen sormella TV:tä ja kysellen treffikumppaniltaan "näetkö miten pieni toi mies on, toi nainen on sitä pidempi". Hän oli itse jonkun 172cm tjsp. Eli varmaan jotain traumoja ja epävarmuutta siitä.. mutta siis.. öh? Ei jatkoon...

Myös se miten toimii toisia kohtaan, ihan perus ravintolassa vaikka tarjoilijoita ja työntekijöitä kohtaan. Se voi antaa vinkkejä miten tämä henkilö oikeasti ajattelee ihmisistä. Tai miten hän puhuu entisistä / ei paikalla olevista kavereista tai seurustelukumppaneista. Jos mollaa niitä, puhuu pahaa ja kertoo miten toinen oli "joku pirihuora, olis pitänyt tempasta" tms. kertoo aika paljon henkilöstä.

Eihän kaikista voi aina puhua kauniisti mutta varsinkin suhteen alkuaikoina on tärkeää vaikuttaa "järkevältä" eikä katkeralta sekopäältä joka vuodattaa entistä suhdettaan tai haukkuu suomalaisittain naapurit ja kaikki koska itsellä ei mene hyvin.
 
Viimeksi muokattu:
Niin miehistä kuin naisistakin löytyy todella outoja tyyppejä. Kun olet esim. töissä tai tietty tilanne kuten koulu tms. on "helppoa" olla samanlainen kuin muutkin. Sitten kun oikeasti viettää aikaa toisen kanssa huomaa eri asioita.

Se voi olla sairaalloista mustasukkaisuutta (esim. oikeasti tiedän naisia jotka ovat soittaneet poikakaverilleen vaikka oltiin vastapäätä kaupassa ja noin 3 minuuttia poissa näkyviltä (ikkunasta asunnosta ei nähnyt) ja samainen nainen soitteli esim. tälle miehelle töihin useita kertoja päivässä. Piti tarkkaa kirjaa miten pitkään hänen työmatkansa kesti ja kuulusteli aina jos aikaa meni enempi.

Löytyy myös miehiä jotka esim. pahimmillaan eristävät naisen täysin, kloonaavat puhelimen ja lukevat kaikki viestit tai toisen nukkuessa / vessassa käydessä blokkaavat kavereita laittaen viestiä ettei halua enää ikinä nähdä tms. toisen nimissä ja tietämättä.

Eli sairaalloista kontrollinhalua tai mustasukkaisuutta. Voi myös olla väkivaltaa (ihan molemmin puolin) tai sitä ettei ole ikinä aikuistuttu ja sitten parisuhteen toinen osapuoli joutuu toimimaan vanhempana (hoitaa pyykit, laskut, roskat kaiken). Siihen saakka eletty joko vanhempien luona tai sitten asunnossa missä pahimmillaan vanhemmat käyvät toisen opintojen / työn aikana siivoamassa, tiskaamassa, petaamassa, ottavat likaiset vaatteet lattialta ja tuovat uudet kaappiin, tuovat ruokaa jääkaappiin jne.

Myös sairaalloista riippuvuutta. Osa naisista esim. jopa uhkaa viillellä / satuttaa itseään jos haluat viettää yön kavereiden kanssa / bilettää tai tehdä jotain muuta. Eli on läheisriippuvuus ja ei saisi olla mitään muuta kuin se toinen henkilö. Myös miehistä löytyy tälläisiä.

Oma luokkansa on sitten henkilöt joilla on tietty ruokavalio tai elämännäkemys. Se ei yleensä haittaa, paitsi jos se menee luokkaan "tämä sitten koskee myös sinua, vaikka väkisin". Eli voit huomata miten sinun täytyy syödä tietyllä tavalla, pukeutua tietyllä tavalla, käyttäytyä ja jopa jakaa samat mielipiteet. (Ei, en ymmärrä miksi mutta tälläisiä ihmisiä on eikä ainoastaan "Turkis on murha" tyyppisiä vaan ihan joka yhteiskuntaluokassa ajatuksena että koko perheen täytyy noudattaa samoja / tiettyjä arvoja, jotka vain yksi henkilö päättää)

Eli tosi moni asia voi olla ihan täysin hakusessa / vääristynyt eikä sitä tajua jos näkee vain toisen "työ" tai "opiskelu" minän.

Varsinkin miehistä löytyy myös tyyppejä joilla on tosi heikko itsetunto, eli heidän täytyy olla aina oikeassa ja tiedän tapauksia jotka etsivät ja lukevat jopa wikipediasta jotain tietoa suoraan seurustelukumppanilleen koska haluavat näyttää että tietävät asiasta enempi kuin tämä / hänen vanhempansa / kaverinsa. Lisäksi aina vähättelevät muita, kehuvat itseään.

Vähän aikaa sitten kuulin ihan aikuisesta (päälle 40v) miehestä joka katseli jotain vaaliohjelmaa ja alkoi pilkata siinä näkyvää miestä nauraen, osoitellen sormella TV:tä ja kysellen treffikumppaniltaan "näetkö miten pieni toi mies on, toi nainen on sitä pidempi". Hän oli itse jonkun 172cm tjsp. Eli varmaan jotain traumoja ja epävarmuutta siitä.. mutta siis.. öh? Ei jatkoon...

Myös se miten toimii toisia kohtaan, ihan perus ravintolassa vaikka tarjoilijoita ja työntekijöitä kohtaan. Se voi antaa vinkkejä miten tämä henkilö oikeasti ajattelee ihmisistä. Tai miten hän puhuu entisistä / ei paikalla olevista kavereista tai seurustelukumppaneista. Jos mollaa niitä, puhuu pahaa ja kertoo miten toinen oli "joku pirihuora, olis pitänyt tempasta" tms. kertoo aika paljon henkilöstä.

Eihän kaikista voi aina puhua kauniisti mutta varsinkin suhteen alkuaikoina on tärkeää vaikuttaa "järkevältä" eikä katkeralta sekopäältä joka vuodattaa entistä suhdettaan tai haukkuu suomalaisittain naapurit ja kaikki koska itsellä ei mene hyvin.

Osa näistä jutuista, mitä saa esim iltapaskelehdistöstä lukea, on aivan käsittämättömiä ja vieraita itselle. Sitä ihmettelee, miten sellaiset ihmiset mitään naisseuraa (tai mies-) edes saavat. Mutta niin kuin voi lukea, kyllä niillekin sitä jostain löytyy, ainakin lyhytaikaisesti.
Mietin joskus että olen elävä esimerkki siitä miten se, ettei ole tällainen tapaus, ei vielä takaa mitään naisten kanssa. Tosin olen varmaan muilla tavoin sen verta epänormaali, että ei pitäisi vetää johtopäätöksiä kumpaankaan suuntaan. :cigarbeye:
 
Osa näistä jutuista, mitä saa esim iltapaskelehdistöstä lukea, on aivan käsittämättömiä ja vieraita itselle. Sitä ihmettelee, miten sellaiset ihmiset mitään naisseuraa (tai mies-) edes saavat. Mutta niin kuin voi lukea, kyllä niillekin sitä jostain löytyy, ainakin lyhytaikaisesti.
Mietin joskus että olen elävä esimerkki siitä miten se, ettei ole tällainen tapaus, ei vielä takaa mitään naisten kanssa. Tosin olen varmaan muilla tavoin sen verta epänormaali, että ei pitäisi vetää johtopäätöksiä kumpaankaan suuntaan. :cigarbeye:

Eikös aiemmissa keskusteluissa ole todettu että narsismi tai muut pimeän triadin piirteet kiihottavat naisia? Sairaalloinen kontrollinhalu tai mustasukkaisuus menevät varmaan usein siihen kategoriaan. :hmm: Se sitten on vaikeampaa ymmärtää, että miten noi miehet joiden elämänhallintataidot on täysin nolla kelpaa kenellekään.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 257
Viestejä
4 506 572
Jäsenet
74 346
Uusin jäsen
jonppaasi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom