• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Pariutumisen haasteet nykypäivänä ja sen vaikutukset

Kerrohan mielestäsi hyväksytyt syyt kriteereihin.
Eiköhän se hauskuus tässä ole siinä että kaikilla saa olla omat kriteerit, paitsi jos on persun näköinen tai oloinen. Silloin se on väärin.

Jos kritisoi muiden kriteerejä, niin ei voi vetää hernettä nenään heti jos joku argumentoi juuri samalla tavalla takaisinpäin. Moraalisaarna kun yleensä jossain vaiheessa osuu myös siihen omaan nilkkaan.
 
Eiköhän se hauskuus tässä ole siinä että kaikilla saa olla omat kriteerit, paitsi jos on persun näköinen tai oloinen. Silloin se on väärin.
No _osa_ naisista vaikuttaa kyselytutkimuksen perusteella olevan tuota mieltä, jos asiaa tarkastellaan tyhjiössä.

En ihan ymmärrä miks naisten tuossa antamaa näkökulmaa pitää minimoida?

Ei kukaan ole väittänyt että persuus on väärin.
 
No _osa_ naisista vaikuttaa kyselytutkimuksen perusteella olevan tuota mieltä, jos asiaa tarkastellaan tyhjiössä.

En ihan ymmärrä miks naisten tuossa antamaa näkökulmaa pitää minimoida?

Ei kukaan ole väittänyt että persuus on väärin.
No kun mun kokemusten mukaan se ei näy tuolla oikeassa elämässä mitenkään. Toki olen jo hieman vanhempi, ehkä nuoret naiset pelkää sitä jos joku nyt sattuu äänestämään "väärää" puoluetta, mutta se on niiden oma ongelmansa. Edelleen, olet sitten persu tai kommunisti tai jotain siitä väliltä, niin jos osaat kommunikoida ja on itsetunto kohdillaan, niin löytyy tarpeeksi ihmisiä jotka kiinnostuu.

Helvetti, jos kaiken maailman naamatatuoidut rikollisetkin löytää parisuhteen, niin ihme kohkaamista siitä etteikö joku perus hitsari joka äänestää persuja löytäisi myös. Kyllä se on ihan muusta kiinni kuin siitä että ketä äänestää vaaleissa.
 
Edelleen, olet sitten persu tai kommunisti tai jotain siitä väliltä, niin jos osaat kommunikoida ja on itsetunto kohdillaan, niin löytyy tarpeeksi ihmisiä jotka kiinnostuu.
Silti kohtaanto-ongelma senkun voimistuu. Onko itsetunto tai kommunikaatiotaidot heikentyneet, vai voisko taustalla olla muutakin?
Helvetti, jos kaiken maailman naamatatuoidut rikollisetkin löytää parisuhteen, niin ihme kohkaamista siitä etteikö joku perus hitsari joka äänestää persuja löytäisi myös.
Mitään syytä ei ole miksei voisi löytää.
Kyllä se on ihan muusta kiinni kuin siitä että ketä äänestää vaaleissa.
Esim. arvoista. Kenties? Tai sit puristusvoimasta ja autosta?
 
Eiköhän se hauskuus tässä ole siinä että kaikilla saa olla omat kriteerit, paitsi jos on persun näköinen tai oloinen. Silloin se on väärin.

Jos kritisoi muiden kriteerejä, niin ei voi vetää hernettä nenään heti jos joku argumentoi juuri samalla tavalla takaisinpäin. Moraalisaarna kun yleensä jossain vaiheessa osuu myös siihen omaan nilkkaan.
Ei tuo namlevon kommentista avautunut minulle, mutta ehkä hän yritti ironiaa.
 
No on aika konservatiivistä tuollaista odottaa nykypäivänä naisilta. Mutta itsehän olenkin enemmän sellainen liberaali.
 
No on aika konservatiivistä tuollaista odottaa nykypäivänä naisilta. Mutta itsehän olenkin enemmän sellainen liberaali.
Paria valitessa voi asettaa vaikka mitä, kunhan ei muuten vaadi. Valitsee vain sellaisen, joka tykkää kokkailusta. Omani kokkailee mielellään, kunhan hoidan tiskit ja suostun maistelemaan uusia makuja. Toinen konservatiivinen asia haluissani on, että ei polyamorista suhdetta. Kyllä konservatiivikin löytää puolison nykyaikana, osa naisista haluaa samaa.

Ihannkuin täällä kohutussa persujutussa. Osa naisista nimenomaan haluaa persun. Kyse on siitä, että löytää itselleen sopivan. Siksi en suosita pelaamaan taikka peittelemään mitä on. Sitä suuremmalla todennäköisyydellä löytää sopivan itselleen mitä avoimempi on. Täydellistä tuskin kukaan löytää, joten jostain täytyy tinkiä.

Patisuhteen saamiseksi kannattaa liikkua sellaisissa piireissä, joissa sopivia ehdokkaita on, myös siihen suuntaan että kelpuuttavat hakijan itsensä. Joillakin vähemmän yhteensopivia ehdokkaita, jolloin täytyy liikkua laajemmalla alueella. Liikkuminen voi tapahtua tietoverkoissakin, kuten deittisovelluksissa. Liberaalilla on kuitenkin enemmän valinnanvaraa yleisesti kuin konservatiivilla, naiset kun ovat enemmän liberaaleja ja vasemmistolaisia. Konservatiivin asema paranee mitä vanhempia naisia katsoo.
 
Onhan se tosin ihan faktaa, että nuoret ei pariudu enää samaan tahtiin kuin vaikka 20 vuotta sitten. Ja nykyään on joka toinen lapsi transu/homo/muunsukupuolinen, mikäli uskoo mediaa kun sitä tuputetaan joka tuutista.

Tähän on monia syitä, joista yksi on se että nykyään on coolia olla muu kuin hetero. Varsinkin nuoret tytöt haluavat huomiota ja nykyään helpoin tapa saada huomiota on sanoa olevansa zee/zää/zoi tai olla transu. Jokainen saa toki olla mitä haluaa, mutta trendinä tuo on huolestuttavaa kun nuoret ovat niin sekaisin päästään nykyään etteivät edes tiedä mitä sukupuolta ovat.

Siis hetkinen, sanotko että muut kuin heterot eivät pariudu? Löytyyköhän tästä jotain tutkimusta/dataa? Oma empiirinen kokemus on, että muutkin kuin heterot pariutuvat ja perustavat perheitä.
 
Eli se, että 60% naisista ei halua persuja, ei haittaa ollenkaan kun vientiä riittää? Tässä oli nimenomaan kyse vain ja ainoastaan noista naisista ja miten he tunnistavat oletetun persun (eli millaiseksi ajattelivat persujen olevan vastatessaan noin). Vai karsivatko he mielestäsi sivistyneemmätkin persut pois?

Tuohon lapsien hankintaan vaikuttaa sitten halu hankkia niitä, ja kuvittelisin konservaattisten naisten haluavan lapsia. 40 prosenttia naisista ei kuitenkaan sulje persuja pois.

(Edit. Luku oli 60%, ei 40%)
Otetaan tähän sellainen laajempi näkökanta Yhdysvaltojen tilanteesta. Taustoitusta sen verran, että kysyttäessä kansalaisilta arvoista, Yhdysvaltalaiset ovat hyvin yhtenäinen kansakunta. Kuitenkin poliittinen eliitti on hyvin jakautunut. Kansalainen tekee päätelmänsä vastapuolen kansalaisista poliittisen eliitin puheiden perusteella. Eli jos me täällä olemme maltillisia demokraatteja, kaikki republikaanit on trump- meuhkaajia. Sama myös toiseen suuntaan. Me täällä ollaan maltillisia repsuja, mutta demarit on jotain ocasio-cortez mesoojia.

Kuitenkin tosiasiassa molempien puolien vallitsevin ryhmä on ns. moderate, ja äärikiihkoilijoita on lähinnä vain politiikassa mukana olevat ja "suurkuluttajat".

Kun nämä ihmiset laitetaan tapaamaan vastapuolen ihmisiä, katsomaan vastapuolelle tarkoitettua uutislähetystä (mm. CNN--Fox News), nää ihmiset maltillisti nopeasti mielipidettään vastapuolesta. Kun vastapuoli olikin enemmän heidän kaltainen kuin trumpin tai jonkun muun kiihkoajan kaltainen.

Tämä sama homma voi olla myös tässä suomen hommassa. 60% naisista ei halua persuja niin kauan kun heidän vastaan ei ole kävellyt yhtään sellaista ja päätelmät persuista tehdään jonkun halla-ahon tms. perusteella. Samaten miehet ei halua vasemmistoliiton äänestäjiä puolisokseen niin kauan kunnes tapaavat sellaisen.

Tähän verrattuna, en tekisi juuri minkäänlaista päätelmää siitä kuka voi pariutua kenenkin kanssa, väitän ettei politiikka näyttele kovinkaan suurta osaa perheen perustamisissa. Enemmän se asuinpaikka ja muu olemus, yleisesti ylipolitisoitunut ihminen on luotaantyöntävä kaikkissa ryhmissä.
 
Palataan noihin käy suihkussa ja pese pyykit -tason neuvoihin... eikö ihmiset muka oikeasti tajua että kyllä tuollaisten asioiden pitäisi sujua tyhmimmältäkin apinalta, vai onko tarkoituksena vaan aukoa päätä ja kohottaa omaa statustaan näin anonyymisti netissä? Esim. ei niiden pitäisi olla elämäntapatyöttömillekään mikään ongelma. :D Lähinnä päihderiippuvuuden loppusuoralla olevat tai vakavasti mielisairaat eivät ehkä näihin kykene.
 
60% naisista ei halua persuja niin kauan kun heidän vastaan ei ole kävellyt yhtään sellaista ja päätelmät persuista tehdään jonkun halla-ahon tms. perusteella. Samaten miehet ei halua vasemmistoliiton äänestäjiä puolisokseen niin kauan kunnes tapaavat sellaisen.
Ehkä sillä huomiolla, että vassareista löytyy sentään poliitikkoja jotka on ollu julkisuudessa ja ei vaikuta olevan ihan pösilöitä. Kirjotellu jotain tappofantasioita, saa jatkuvasti ylinopeussakkoja, heitä natsiläppiä tai tykkää epäilyttävän nuorista tytöistä. Jos persut puolueena ei profiloituisi tollaseksi ”kyky” puolueeksi, niin naiset ei yleisesti varmaan suhtautuisi niin negatiivisesti niiden äänestäjäkuntaan.

Mutta ihan totta että ei tommonen kysely oikeasti kerro totuutta itse pariutumisesta, siihen tarttis paljon laajemman sosiologisen tutkimuksen.
 
Palataan noihin käy suihkussa ja pese pyykit -tason neuvoihin... eikö ihmiset muka oikeasti tajua että kyllä tuollaisten asioiden pitäisi sujua tyhmimmältäkin apinalta
Juu siinä olet täysin oikeassa, että mitään vaikeaa kvanttifysiikkaa tämä ei ole. Puhtaat siistit kuteet niskaan ja pää pystyssä, silmiin katsoen, naisille puhumaan, siitä se lähtee jos on lähteekseen.
 
Juu siinä olet täysin oikeassa, että mitään vaikeaa kvanttifysiikkaa tämä ei ole. Puhtaat siistit kuteet niskaan ja pää pystyssä, silmiin katsoen, naisille puhumaan, siitä se lähtee jos on lähteekseen
No juu, ei tässä kvanttifysiikasta ole kyse, mutta jos markkina-arvoa voisi noin yksinkertaisesti nostaa, niin tuskin olisi tämä ketju niinkin suosittu, kuin on. Voi olla, että tässä pelissä on enemmän muuttujia kuin vain siistit vaatteet ja suora ryhti. Jotkut asiat vaatii enemmän kuin pelkkää itsevarmuutta.

Toki voidaan ääriyksinkertaistaa asia niin, että tarpeeksi volyymia vaan niin joskus tärppää :bored:
 
En tiedä missä piireissä jotkut pyörii, mutta en tunne ketään joka ei osaisi suihkussa käydä ja pistää puhtaita vaatteita päälle. Kannattaa vaihtaa tuttavapiiriä jos tällainen on isokin ongelma.
 
Toki voidaan ääriyksinkertaistaa asia niin, että tarpeeksi volyymia vaan niin joskus tärppää :bored:
Ainaki todennäköisyys kasvaa tavata joku yhteensopiva. Bonuksena saa harjoitusta kanssakäymisistä normaalien ihmisten kanssa.
 
No juu, ei tässä kvanttifysiikasta ole kyse, mutta jos markkina-arvoa voisi noin yksinkertaisesti nostaa, niin tuskin olisi tämä ketju niinkin suosittu, kuin on. Voi olla, että tässä pelissä on enemmän muuttujia kuin vain siistit vaatteet ja suora ryhti. Jotkut asiat vaatii enemmän kuin pelkkää itsevarmuutta.

Toki voidaan ääriyksinkertaistaa asia niin, että tarpeeksi volyymia vaan niin joskus tärppää :bored:
Mä mistään hiton pörssiosakkeiden arvosta kirjoittanut, vaan suomalaisen miehen näkökulmasta naisiin tutustumisesta.

Miten muuten kuin kuvaamallani tavalla luulet, että parisuhde saa alkunsa? Pitääkö käydä parilla kymppitonnin pelimieskurssilla ja lukea jotain Laasanen kymmenen vuotta vanhoja blogikirjoituksia ennen naisille puhumista, että näinkin yksinkertainen asia saadaa omassa päässä monimutkaiseksi.
 
Ehkä sillä huomiolla, että vassareista löytyy sentään poliitikkoja jotka on ollu julkisuudessa ja ei vaikuta olevan ihan pösilöitä.
Kun puheenjohtajakisaa johtaa Veronika Honkasalon kaltainen pösilö, niin herää kysymys, missä ne ei pösilöt ovat. Ehkäpä vpj:na nähdään vielä Johannes Yrttiaho ja Anna Kontula.
 
Mä mistään hiton pörssiosakkeiden arvosta kirjoittanut, vaan suomalaisen miehen näkökulmasta naisiin tutustumisesta.

Miten muuten kuin kuvaamallani tavalla luulet, että parisuhde saa alkunsa? Pitääkö käydä parilla kymppitonnin pelimieskurssilla ja lukea jotain Laasanen kymmenen vuotta vanhoja blogikirjoituksia ennen naisille puhumista, että näinkin yksinkertainen asia saadaa omassa päässä monimutkaiseksi.
No ei tietenkään tarvitse/ole pakko pelimieskursseja tai vanhoja blogeja kahlata, mutta jos homma olisi niin yksinkertaista kuin kuteet kuntoon ja katse silmiin, niin eiköhän me kaikki oltaisi jo siinä unelmien parisuhteessa. Se, että yksinkertaistaa asiaa, ei valitettavasti tee siitä sen helpompaa, mutta toisaalta, jos se toimii sinulla, niin hieno homma. Suurimmalle osalle vaan ei toimi, kun katsoo sinkkuustilastoja tai Nettitreffit-ketjun kertomuksia oikeasta elämästä.
 
Kun puheenjohtajakisaa johtaa Veronika Honkasalon kaltainen pösilö, niin herää kysymys, missä ne ei pösilöt ovat. Ehkäpä vpj:na nähdään vielä Johannes Yrttiaho ja Anna Kontula.
Nyt sekotat taas poliittiset mielipiteet (jotka nyt kuulemma ei ole mikään ongelma juuri kenellekkään parisuhteen muodostumiseksi) siihen että on politiikan ulkopuolella täys torvelo.
 
No ei tietenkään tarvitse/ole pakko pelimieskursseja tai vanhoja blogeja kahlata, mutta jos homma olisi niin yksinkertaista kuin kuteet kuntoon ja katse silmiin, niin eiköhän me kaikki oltaisi jo siinä unelmien parisuhteessa. Se, että yksinkertaistaa asiaa, ei valitettavasti tee siitä sen helpompaa, mutta toisaalta, jos se toimii sinulla, niin hieno homma. Suurimmalle osalle vaan ei toimi, kun katsoo sinkkuustilastoja tai Nettitreffit-ketjun kertomuksia oikeasta elämästä.
Toki toistojen määrä pitää myös saada ylös. Jos ei parin sadan treffin jälkeen löydä yhtäkään kenen kanssa viettää enempää aikaa niin olis mielenkiintoista tarkistella tapausta tarkemminkin.

Jos siis siisti, ei kahjo, osaa katsoa silmiin ja niin edelleen perusasiat kunnossa.
 
Toki toistojen määrä pitää myös saada ylös. Jos ei parin sadan treffin jälkeen löydä yhtäkään kenen kanssa viettää enempää aikaa niin olis mielenkiintoista tarkistella tapausta tarkemminkin.
Analyysi tältä osin aivan oikein, eli itsensä markkinoiminen on melko kriittisessä roolissa. Tosin ei se aloitteiden teko ongelmatonta ole ja sitten vielä pitäisi osata viedä hommaa eteenpäin, kun on puheyhteys löytynyt. Siitä pikkuhiljaa se naisteniskennän koko kirjo paljastuu ja miten monen osa-alueen täytyy olla kunnossa tai jopa parempi kuin keskimäärin, että "kemiaa" syntyisi.
 
No ei tietenkään tarvitse/ole pakko pelimieskursseja tai vanhoja blogeja kahlata, mutta jos homma olisi niin yksinkertaista kuin kuteet kuntoon ja katse silmiin, niin eiköhän me kaikki oltaisi jo siinä unelmien parisuhteessa. Se, että yksinkertaistaa asiaa, ei valitettavasti tee siitä sen helpompaa, mutta toisaalta, jos se toimii sinulla, niin hieno homma. Suurimmalle osalle vaan ei toimi, kun katsoo sinkkuustilastoja tai Nettitreffit-ketjun kertomuksia oikeasta elämästä.

Suurimmalle osalle mistä? Kummasti se toistot tässäkin asiassa auttaa pariutumisen kanssa kun kanssakäynti toisen kanssa kehittyy luontevammaksi, jolloin ei tarvitse turvautua keinotekoisiin ennaltaopeteltuihin iskurepliikkeihin. Toki jos rupikonnana yrittää tavoitella prinsessaa suoriltaan, niin voi olla hieman paha rasti ellei ole keskimääräistä kiinnostavampi persoona.

Jos parisuhdemarkkinoilla ei nykytilanteessa natsaa, niin kannattaa vaihtaa strategiaa. Panostamalla itseensä huomaa ettei oma onnellisuus ole kytköksissä parisuhteeseen. Samalla vetovoima haluttuun suuntaan kasvaa, kun vastapuoli näkee ettei epätoivo paista toisessa kilometrien päähän. Toki MAT-uskovaisille teoria tarjoaa oivan tekosyyn olla tekemättä koetulle ongelmalle mitään, kun oman pariutumattomuuden syyn voi vierittää muille.
 
Juu siinä olet täysin oikeassa, että mitään vaikeaa kvanttifysiikkaa tämä ei ole. Puhtaat siistit kuteet niskaan ja pää pystyssä, silmiin katsoen, naisille puhumaan, siitä se lähtee jos on lähteekseen.

Avainsanoina "jos on lähteäkseen"... osalla tämä toimii hyvinkin nopeasti, ja osalla taas hyvin hitaasti jos on toimiakseen, ja ennenkaikkea vaatii ympäristön jossa sinkkunaisia ylipäätään on olemassa. Toki se on silti useimmille parempi vaihtoehto kuin nettideittiäpit. @Derzu kirjoitti aiheeseen liittyen hyvän viestin joitain viikkoja sitten, eli että iso osa ongelmasta on kyllä lähtenyt liikkeelle naisista, mutta sekoilu on levinnyt myös miehiin, mikä näkyy esim. juuri niissä täysin ylimenevissä punapillerijutuissa yms.

Hesarissa ihan hyvä juttu (maksumuurin takana), jossa sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa esittelee kaksi ilmiötä, jotka ovat nykypäivänä parisuhteen löytämisen esteenä. Ensimmäinen on näennäinen vapaus valita, ja toinen on nykyihmisen halu kontrolloida kaikkea. Alla muutama lainaus jutusta.

Jutun voi tietysti lukea monenlaisten silmälasien ja arvostusten läpi. Siinä voi nähdä varovaista kritiikkiä trad-parisuhteista luopumiselle ja äärettömälle valinnanvapaudelle, jossa keskeiseksi tavoitteeksi nousee yksilön egoististen kriteerien täyttyminen. Hyvä nosto oli myös tuo ristiriita, joka tulee siitä että pitäisi sitten kuitenkin olla sitä kipinöivää kemiaa, jonka löytyminen ei useinkaan pelaa yksiin niiden minäkeskeisten tavoitteiden kanssa. Ja sitten tuo kontrolloinnin tarve - joka sekin minusta liittyy pohjimmiltaan yksilökeskeiseen ajatteluun, jossa elämästä tehdään jonkinlainen henkilökohtainen suoritus. Individualistisessa suoritusyhteiskunnassa yksilö on täysin omillaan, mikä aiheuttaa turvattomuuden tunteen jota sitten yritetään kompensoida maksimaalisella kontrollilla.

Jotenkin jutussa kiteytyy se, kuinka nimenomaan nuoret naiset tuntuvat olevan jotenkin ihan totaalisesti hukassa tämän koko kuvion kanssa.

Miehille taas yleisesti ottaen tuntuisi riittävän paljon realistisempi lähtökohta parisuhteilulle, mutta he joutuvat kuitenkin tuskailemaan yrittäessään täyttää kaikki naisten vaatimukset ja palloillessaan jatkuvassa hylkäämisflipperissä. Mahdoton yhtälö johtaa sitten miestenkin puolelta oireiluun ja epäterveisiin eskapismin muotoihin (vetäytyminen pelien ja pornon pariin, incel-naisviha, pelimieskulttuuri). Ja jotkut miehet hyödyntävät sekavaa tilannetta niin, että "kuluttavat" näitä poukkoilevia naisia lyhyissä suhteissa seksin perässä, koska eivät itse edes hae mitään sen enempää.

Sinänsä rohkaisevaa, että nyt asiantuntijatkin alkavat nostaa esiin, että pariutuminen on myös yhteiskunnan ratkaistava ongelma eikä vain yksilöiden pulma.



Toki toistojen määrä pitää myös saada ylös. Jos ei parin sadan treffin jälkeen löydä yhtäkään kenen kanssa viettää enempää aikaa niin olis mielenkiintoista tarkistella tapausta tarkemminkin.

Jos siis siisti, ei kahjo, osaa katsoa silmiin ja niin edelleen perusasiat kunnossa.

Tässähän puhuttiin naisille juttelusta, ei treffeistä. Treffit on jo eri juttu. :hmm:
 
Tosin ei se aloitteiden teko ongelmatonta ole ja sitten vielä pitäisi osata viedä hommaa eteenpäin, kun on puheyhteys löytynyt.
Enpä tiedä mikä siinä niin vaikeaa väitetysti on. Noissakin jutuissa toistoja vaan lisää niin homma alkaa sujumaan. Luovuttaa ei kannata, sillä se ei johda mihinkään.
Siitä pikkuhiljaa se naisteniskennän koko kirjo paljastuu ja miten monen osa-alueen täytyy olla kunnossa tai jopa parempi kuin keskimäärin, että "kemiaa" syntyisi.
Ei nimenomaan tarvitse olla ”keskimääräistä parempi” missään jos vaan on riittävästi toistoja ja omat kriteerit ei ole mallia ”keskimääräistä huomattavasti parempi”.
Tässähän puhuttiin naisille juttelusta, ei treffeistä. Treffit on jo eri juttu. :hmm:
Kaikki osaa naisille puhua. Soita vaikka elisalle ja yritä ostaa puhelinliittymä. Ei mitään ongelmaa.

Pariutumisesta luulin että täällä keskustellaan, ja siinä hommassa toistojen määrä ratkaisee. Oli kyse sit suun avaamisesta vai jo siitä kun näkee toisen treffeillä. Persu saattaa tarvita tuplamäärän toistoja, edelleen sen yhden kyselyn perusteella, mut semmosta se on.
 
Suurimmalle osalle mistä?
Vastasin siis siihen, että pelkät "mene itseesi ja ole oma suihkusi"-neuvot ovat oikeastaan yhtä tyhjän kanssa, koska tuskin pariutuminen olisi niin haasteellisista, jos ainoastaan tuo riittäisi.

Jos parisuhdemarkkinoilla ei nykytilanteessa natsaa, niin kannattaa vaihtaa strategiaa. Panostamalla itseensä huomaa ettei oma onnellisuus ole kytköksissä parisuhteeseen. Samalla vetovoima haluttuun suuntaan kasvaa, kun vastapuoli näkee ettei epätoivo paista toisessa kilometrien päähän. Toki MAT-uskovaisille teoria tarjoaa oivan tekosyyn olla tekemättä koetulle ongelmalle mitään, kun oman pariutumattomuuden syyn voi vierittää muille.

Itsensä kehittäminen ja onnellisuuden löytäminen ilman parisuhdetta on ehdottomasti hyvä juttu, eikä siinä ole mitään väärää. Kait "vaihda strategiaa ja odota, että joku nappaa kiinni" - on taktiikka sekin. MAT puolestaan selittää pariutumismarkkinoiden toimintaa. Ties kuinka monennen kerran korjaan tuon käsityksen, että itse pohdiskelen ja keskustelen juurikin noista pariutumiseen vaikuttavista tekijöistä. Se nyt sitten on typerää jos sanallasanoen syyttää omasta tilanteesta muita, eikä halua tehdä asialle mitään. Voi silti neutraalisti todeta, että markkinatilanne on heikohko keskimääräiselle miehelle / voisi olla huomattavasti parempikin.
 
Kaikki osaa naisille puhua. Soita vaikka elisalle ja yritä ostaa puhelinliittymä. Ei mitään ongelmaa.

Pariutumisesta luulin että täällä keskustellaan, ja siinä hommassa toistojen määrä ratkaisee. Oli kyse sit suun avaamisesta vai jo siitä kun näkee toisen treffeillä. Persu saattaa tarvita tuplamäärän toistoja, edelleen sen yhden kyselyn perusteella, mut semmosta se on.

Mitä sää nyt taas selität? Vastasit viestiin jossa puhuttiin naisille puhumisesta, eihän sen tosiaan pitäisikään olla mikään ongelma. Eiköhän useimmilla ole ongelmana että miten viedä siitä hommaa eteenpäin, ja jos on parilla sadalla treffillä käynyt niin se menee jo hyvin.

Ja mitä jos lakkaisit jo jauhamasta persuista? Ei varsinkaan jossain satunnaisessa jutustelussa tai treffeillä kukaan tiedä onko persu vai mikä, ellei tosiaan ole jotain leijonapaitaa päällä. Mutta harvallapa on. :facepalm:
 
Vastasin siis siihen, että pelkät "mene itseesi ja ole oma suihkusi"-neuvot ovat oikeastaan yhtä tyhjän kanssa, koska tuskin pariutuminen olisi niin haasteellisista, jos ainoastaan tuo riittäisi.

Jos henkilöllä on haasteita henkilökohtaisen hygienian kanssa, niin takaan että tämän toimenpiteen ROI on aivan eri luokkaa kuin pelimiesopuksen ulkoa opettelu.

Itsensä kehittäminen ja onnellisuuden löytäminen ilman parisuhdetta on ehdottomasti hyvä juttu, eikä siinä ole mitään väärää. Kait "vaihda strategiaa ja odota, että joku nappaa kiinni" - on taktiikka sekin. MAT puolestaan selittää pariutumismarkkinoiden toimintaa. Ties kuinka monennen kerran korjaan tuon käsityksen, että itse pohdiskelen ja keskustelen juurikin noista pariutumiseen vaikuttavista tekijöistä. Se nyt sitten on typerää jos sanallasanoen syyttää omasta tilanteesta muita, eikä halua tehdä asialle mitään. Voi silti neutraalisti todeta, että markkinatilanne on heikohko keskimääräiselle miehelle / voisi olla huomattavasti parempikin.

Ei kukaan sanonut että tarvitsisi odottaa että joku nappaa kiinni, vaan fokus on muissa asioissa. Siinä on vissi ero onko tapaaminen rentoa kanssakäymistä vai hampaat irvessä vääntämistä potentiaalisen kumppanin löytämiseksi.

MAT on karkea yksinkertaistus monimutkaisesta prosessista täynnä epäjohdonmukaisuuksia. Toki tämäkin on joillekin riittävä, kun se tarjoaa vapautuksen henkilökohtaisesta vastuusta omassa tilanteessaan.
 
Eiköhän useimmilla ole ongelmana että miten viedä siitä hommaa eteenpäin
Kysyy treffeille? Emt miten toi voi olla niin vaikeeta. Jos vaikka joka kymmenes reagoi myönteisesti, niin ei tarvi ku tuhannelta kysyä jotta päätyy sata kertaa treffeille.

Nykyään tinderin ja muiden avulla on todella helppo päätyä tilanteeseen keskustelussa jossa oletus on että jompi kumpi kysyy treffeille jossain vaiheessa. Jos siis se naisille puhuminen ylipäänsä onnistuu.
 
Jos henkilöllä on haasteita henkilökohtaisen hygienian kanssa, niin takaan että tämän toimenpiteen ROI on aivan eri luokkaa kuin pelimiesopuksen ulkoa opettelu.

Varmasti, mutta kellä muka on tällainen tilanne? Eikös juuri todettu että kyllä kuka tahansa apina osaa suihkussa käydä ja käyttää pesukonetta? :D
 
Kysyy treffeille? Emt miten toi voi olla niin vaikeeta. Jos vaikka joka kymmenes reagoi myönteisesti, niin ei tarvi ku tuhannelta kysyä jotta päätyy sata kertaa treffeille.

Nykyään tinderin ja muiden avulla on todella helppo päätyä tilanteeseen keskustelussa jossa oletus on että jompi kumpi kysyy treffeille jossain vaiheessa. Jos siis se naisille puhuminen ylipäänsä onnistuu.
Sata treffiä on minusta aivan liian paljon, varsinkin jos ne on eri henkilöiden kanssa. Vaikka kävisi treffeillä kerran viikossa, niin menisi kaksi vuotta. Ei ihme että väki tuskastuu.
 
Sata treffiä on minusta aivan liian paljon, varsinkin jos ne on eri henkilöiden kanssa. Vaikka kävisi treffeillä kerran viikossa, niin menisi kaksi vuotta. Ei ihme että väki tuskastuu.
Luulen että liian usein ihmiset luovuttaa siinä kymmenen+ huonon kokemuksen kohdalla, kuvitellen että vika on itsessä, tai naisissa yleisesti. Eikä (ensi)treffien tarvi olla muuta kuin puoli tuntia kahvilassa töiden jälkeen. Eihän toi ole ku yhden counter strike matsin mittanen, tai puolikas dota2 erä. Jos ei ole ton vertaa aikaa käyttää ihmisten kanssa keskustelemiseen (ja käytännössä itsensä kehittämiseen), niin ei ole realistisesti aikaa sille parisuhteellekkaan elämässä.

Turhauttavaa varmasti, ja voi ottaa herkkäegoiseen aika kovaa jatkuva epäonnistuminen.
 
Varmasti, mutta kellä muka on tällainen tilanne? Eikös juuri todettu että kyllä kuka tahansa apina osaa suihkussa käydä ja käyttää pesukonetta? :D

Valitettavasti todellisuus on tarua ihmeellisempää, useampi treffikumppani on kertonut kuinka miesoletetut ovat saapuneet tapaamiseen hieltä haisevana ja tukka rasvaisena. :facepalm:
 
Nykyään tinderin ja muiden avulla on todella helppo päätyä tilanteeseen keskustelussa jossa oletus on että jompi kumpi kysyy treffeille jossain vaiheessa. Jos siis se naisille puhuminen ylipäänsä onnistuu.

Harvempi saa noin paljoa järkeviä mätsejä Tinderissä...

Valitettavasti todellisuus on tarua ihmeellisempää, useampi treffikumppani on kertonut kuinka miesoletetut ovat saapuneet tapaamiseen hieltä haisevana ja tukka rasvaisena. :facepalm:

Ok. Olen hämmentynyt. :confused2:
 
Harvempi saa noin paljoa järkeviä mätsejä Tinderissä...

Montako mätsiä tarvitaan treffejä varten, jos profiili on luotu ajatuksen kera? Taisi oma prosentti olla lähemmäksi viittäkymppiä matchista treffeihin.



Mulle on sanottu, että kiva kun olet pessyt vehkeesi joten tämäkään ei vaikuta olevan mitenkään itsestäänselvää

Samaa todettu myös mulle, eli aika heikoilla avuilla näemmä sitä jengi pääsee peitonheilutukseen jos tuokaan ei ole itsestäänselvyys. Toki tässä naisillakin olisi petraamisen paikka, ei ole pelkästään kaksilahkeisten synti. Silloin olen kyllä kieltäytynyt kunniasta, melkoinen turn off.
 
Montako mätsiä tarvitaan treffejä varten, jos profiili on luotu ajatuksen kera? Taisi oma prosentti olla lähemmäksi viittäkymppiä matchista treffeihin.

Tuo on aika hyvin, mutta pointti on että kaikki ei saa mätsejä kovinkaan helposti, vaikka olis siistit kuvat ja järkevä profiili - jos siis on mitään standardeja. Kuten olet itsekin sanonut, siellä tarvii erottua massasta ja osata vedota tunteisiin. :)


Hesarissa oli muuten taas juttu Tinderistä, linkkasin sen Tinderketjuun...

Tinderissä näyttää olevan just semmoinen meno kuin arvelinkin, kun nelikymppinen sinkkuäiti saa kasoittain treffipyyntöjä, myös alle kolmikymppisiltä miehiltä. :D
 
Hesarissa oli muuten taas juttu Tinderistä, linkkasin sen Tinderketjuun...
Täällä sanottu, että naisten markkina-arvo pienenee roimasti kolmenkympin jälkeen, mutta on noilla silti paljon valinnanvaraa.
"Adonis ei nimittäin riitä. Miehen pitää olla aidosti kiinnostava, jotta jaksaisin nähdä kaiken vaivan. En myöskään halua olla pois lapseni luota ihan kenen tahansa vuoksi."

Minusta tuo on hyvä asenne.
 
Taannoin luin juttuja täällä pariutumisen haasteista. Sitten vastikaan luin toisen ketjun juttuja siitä, kuinka pitäisi löytää parikymppinen supermalli fwb tyylisesti Tinderistä ja mietitään, kun ei vaan homma lähde rullaamaan...

Hieman rohkenen epäillä, että ainakin jonkun kohdalla pariutumisen haaste taitaa olla se, että etsitään sitä 22-25 hoikkaa muodokasta naista, joka lienee aika kysytty ylipäätään parisuhdemarkkinoilla ja sitten mietitään sitä, kun sellainen ei tartu omaan haaviin. Joku mainitsi markkina-arvon, mutta toisin tähän ilmiönä mukaan myös "resurssit". Eikä kyse ole välttämättä taloudellisista resursseista, vaan resurssi voi olla myös hyvät sosiaaliset taidot. Toisin sanoen, jos kaipaat korkean markkina-arvon kumppania, olisi varmaan hyvä miettiä, mitä itse tuot pöytään, eli miksi tällaisen ihmisen pitäisi kiinnostua juuri sinusta?

En nyt mene liikoja olettamaan, mutta kuvittelisin, että pelkästään siistin olemuksen omaava vähän parempituloinen hoikahko 35v mies ei sinällään ehkä ole harvinaisuus ja väittäisin, että sosiaalinen kyvykkyys auttaa aika paljon erottumaan joukosta. Toki myös aitous. Kaiken maailman pelimies ja muut säädöt voinee jättää omaan arvoonsa. Tai ei sillä välttämättä ainakaan hyvää kumppania saa. Toki en voi mennä sanomaan, mitä kukakin sitten etsii.
 
Taannoin luin juttuja täällä pariutumisen haasteista. Sitten vastikaan luin toisen ketjun juttuja siitä, kuinka pitäisi löytää parikymppinen supermalli fwb tyylisesti Tinderistä ja mietitään, kun ei vaan homma lähde rullaamaan...

Hieman rohkenen epäillä, että ainakin jonkun kohdalla pariutumisen haaste taitaa olla se, että etsitään sitä 22-25 hoikkaa muodokasta naista, joka lienee aika kysytty ylipäätään parisuhdemarkkinoilla ja sitten mietitään sitä, kun sellainen ei tartu omaan haaviin.

En tiedä kehen viittasit, mutta jos joku tämmöisestä haaveilee, niin se toki olis liikoja luultu itsestään. Varsinkin kun Tinderissä tilanne on just semmoinen kuin mitä mun aiemmassa viestissä linkatussa hesarin artikkelissa kuvataan. :)
 
Viimeksi muokattu:
Harvempi saa noin paljoa järkeviä mätsejä Tinderissä...
Järkevä postinumero ja muutama vuos niin luulis saavan ihan järkeviä määriä matcheja. Jos ei, niin profiili kuntoon.
jos siis on mitään standardeja
Jos standardit on liian kovat, niin ei ikinä pääse mihinkään. Jos treffailu ja naisten kanssa muu kanssakäyminen on vaikeaa, niin standardeja kannattaa laskea jo ihan senkin takia että homma sujuu sit sen kerran ku tulee ”standardit ylittävä” matchi.
Peiliin katsomisen sijaan kehottaisin päähänpotkittuja nostamaan niin suuren metelin asiasta, että luopioista kaikki ne, jotka eivät ole totaalisia psykopaatteja traumatisoituvat loppuelämäkseen tempuistaan.
Mitä käytännössä ehdoittaisit ihmisiä tekemään?
 
Järkevä postinumero ja muutama vuos niin luulis saavan ihan järkeviä määriä matcheja. Jos ei, niin profiili kuntoon.

Ei kai siinä jos ne nelikymppiset YH-mammat maistuu, itse en kyllä kykene - alkaa oma käsikin vaikuttamaan kumman kiihottavalta. :smoke:

Jos standardit on liian kovat, niin ei ikinä pääse mihinkään. Jos treffailu ja naisten kanssa muu kanssakäyminen on vaikeaa, niin standardeja kannattaa laskea jo ihan senkin takia että homma sujuu sit sen kerran ku tulee ”standardit ylittävä” matchi.

Kaikella kunnioituksella, mutta ihan kaikkeen ei vaan pysty. Ja mieluummin harrastaa sitä kanssakäymistä reaalimaailmassa Internetin ihmeellisen maailman ulkopuolella... Samalla tapaa myös huomattavasti normaalimpaa porukkaa. :)
 
Ehkä sillä huomiolla, että vassareista löytyy sentään poliitikkoja jotka on ollu julkisuudessa ja ei vaikuta olevan ihan pösilöitä. Kirjotellu jotain tappofantasioita, saa jatkuvasti ylinopeussakkoja, heitä natsiläppiä tai tykkää epäilyttävän nuorista tytöistä. Jos persut puolueena ei profiloituisi tollaseksi ”kyky” puolueeksi, niin naiset ei yleisesti varmaan suhtautuisi niin negatiivisesti niiden äänestäjäkuntaan.

Mutta ihan totta että ei tommonen kysely oikeasti kerro totuutta itse pariutumisesta, siihen tarttis paljon laajemman sosiologisen tutkimuksen.
Kaikissa puolueissa on uuvatteja ja järkiporukkaa ja ihminen jostain syystä tuntuu muodostavan mielipiteensä koko ryhmästä sen ryhmän uuvateimman lenkin mukaan.
 
Kaikki osaa naisille puhua. Soita vaikka elisalle ja yritä ostaa puhelinliittymä. Ei mitään ongelmaa.
Kysyy treffeille? Emt miten toi voi olla niin vaikeeta. Jos vaikka joka kymmenes reagoi myönteisesti, niin ei tarvi ku tuhannelta kysyä jotta päätyy sata kertaa treffeille.

Nykyään tinderin ja muiden avulla on todella helppo päätyä tilanteeseen keskustelussa jossa oletus on että jompi kumpi kysyy treffeille jossain vaiheessa. Jos siis se naisille puhuminen ylipäänsä onnistuu.
Luulen että liian usein ihmiset luovuttaa siinä kymmenen+ huonon kokemuksen kohdalla, kuvitellen että vika on itsessä, tai naisissa yleisesti. Eikä (ensi)treffien tarvi olla muuta kuin puoli tuntia kahvilassa töiden jälkeen. Eihän toi ole ku yhden counter strike matsin mittanen, tai puolikas dota2 erä. Jos ei ole ton vertaa aikaa käyttää ihmisten kanssa keskustelemiseen (ja käytännössä itsensä kehittämiseen), niin ei ole realistisesti aikaa sille parisuhteellekkaan elämässä.

Turhauttavaa varmasti, ja voi ottaa herkkäegoiseen aika kovaa jatkuva epäonnistuminen.

On kyllä taas vähän sellaisia "sitten piirrät vaan loput siitä vitun pöllöstä" - tason vinkkejä...

Se pelkkä "naisille puhuminen" kun ei riitä edes alkuunsa, vaan miehen oletetaan edelleen hyvin voittopuoleisesti olevan se osapuoli joka koko ajan "eskaloi" hommaa eteenpäin, siinä missä naiset tyytyväisinä istuvat valitsijan roolissa, heidän hommanaan lähinnä päättää sallivatko nämä "eskalaatiot" vai ei. Miehen pitää olla päättäväinen ja viedä hommaa koko ajan eteenpäin, mutta samalla kuitenkin olla huomaavainen, sensitiivinen, jatkuva suostumus jne. Ei ole ihan helppoa edes tuon navigoiminen nykypäivänä...

Itse olen ollut jo pitkään onnellisesti avioliiton satamassa ja siinä mielessä "poissa geimistä" jo jonkin aikaa, mutta omalta kohdaltani pitää todeta, että juuri se miehiltä odotettu "jatkuva eskalaatio" oli se suurin kompastuskiveni naisten kanssa. Olen silleen (aika monen lähteen mukaan, ja muidenkin kuin oman äidin mielestä) ihan jonkin verran keskimääräistä komeampi mies, minkä ansiosta naisten huomion saaminen ei ole ikinä ollut ongelma. Nuorempana oli kuitenkin sen verran heikko itsetunto ja muutenkin olen vaan sen verran burgeri, että nimenomaan se aloitteiden teko ja asioiden seuraavalle tasolle vieminen oli se suurin ongelma.

"Naisille puhuminen" ei siis ollut ikinä se ongelma, varsinkin kun he usein tekivät sen ensimmäisen aloitteenkin ja olen noin muutenkin ihan kohtuullisen supliikki kaveri. Siitä eteenpäin, kun pallo oli yleensä täysin minulla, tuli kuitenkin aina suuria vaikeuksia viedä hommaa eteenpäin. Kuumotteli torjutuksi tuleminen ja ihan vaan sekin, että toinen kokisi sen aloitteen epämieluisana tai suoranaisesti ahdistavana. Seurauksena ensin hirveät kuumottelut edes treffeille pyynnöstä, sitten treffien (tai oikeasti yleensä useampien...) jälkeen hirveät kuumottelut minkäänlaisesta fyysisen läheisyyden aloittamisesta, vaikka ihan kädestä pitämisestä, mistään suudelmista tai varsinkaan seksiin asti etenemisestä puhumattakaan. Kuumotelujen tietysti kasvaessa sitä mukaa mitä enemmän oli ehtinyt toiseen viehtymään. Varsin klassinen "kerran meinasin saada pillua, mutta selvisin onneksi puhumalla" - keissi siis.

Toki en suinkaan ole ainoa jolla on tällaisia tunteita. Päin vastoin, uskoisin että varmaan suurin osa kokee jotain tuollaista ja tuskin kukaan oikeasti haluaa tulla torjutuksi. Naisilla on myös varmasti ihan samat kuumotukset, mutta heillä on vaan se massiivinen "kotikenttäetu", että he ovat hyvin pitkälti vain se aloitteita vastaanottava osapuoli. Ehkä sen takia naisia "itsevarmuus" miehissä viehättääkin, koska se käytännössä takaa sen että naisen ei tarvitse vahingossakaan olla aloitteellinen ja mahdollisesti altistaa itseään torjutuksi tulemiselle? Eipä siinä, että se aloitteiden torjuminenkaan olisi erityisen kivaa, jonkun verran kun "joutui" sitäkin tekemään kun tuli aloitteita naisilta joista ei itse ollut kiinnostunut, mutta ainakin henkilökohtaisesti koin huomattavasti helpompana lempeästi torjua toinen, kuin kuumotella itse torjutuksi tulemista. Oikeasti varmaan ainoa syy miksi itse päädyin parisuhteisiin tai ylipäätään mihinkään tekemisiin naisten kanssa oli monella tapaa "etuoikeutettu" asemani (perusterve, n. 180cm pitkä, "klassisesti komea", korkeakoulutettu ja muutenkin sivistynyt, kohtuulliset sosiaaliset taidot jne.), minkä seurauksena naiset olivat edes jonkin verran aloitteellisia minua kohtaan ja luultavasti myös huomattavasti kärsivällisempiä burgerointieni kanssa, kuin olisivat mahdollisesti olleet jonkun vähemmän "bokseja tikkaavan" miehen kanssa.

Olet sinänsä ihan oikeassa siinä, että toistojen määrä lisää onnistumisen todennäköisyyttä, mutta on oikeasti aika helvetin brutaalia odottaa kenenkään vain päättäväisesti marssivan leuka rinnassa eteenpäin pettymyksestä ja torjunnasta toiseen. Varsinkin kun asiolla on tapana lumipalloutua ja jatkuvat negatiiviset kokemukset vievät helposti koko ajatusmaailman itseään ruokkivalle negatiiviselle kehälle. Toki homma toimii myös toiseen suuntaan ja positiiviset kokemukset helposti luovat vastakkaiseen suuntaan momentumia, mutta se tosiaan vaatii että saisi edes sen yhden positiivisen kokemuksen. Kuinka monta kymmentä/sataa negatiivista kokemusta voi odottaa jonkun olevan valmis kokemaan, jahdatessaan edes sitä yhtä positiivista? Eipä siinä, olen kyllä ihan henkilökohtaisesti todistanut sitä kuinka miehet vailla mitään minun etujani, ovat kuitenkin menestyneet naisten kanssa erittäin hyvin, ihan vaan päättäväisyydellä ja (edes feikatulla) itsevarmuudella.

Summa sumarum, vaikka "puhut vaa naisille" on sinänsä ihan yksinkertainen juttu, niin ei se oikeasti vaan ole niin helppoa, vaikka olisi jaettu ihan hyvätkin kortit, paskoista korteista sitten puhumattakaan. Tähän kun vielä sotketaan se miten internet on oikeasti vielä paskonut ihan kaiken, niin ei kyllä kateeksi käy ketään tällä hetkellä parisuhdetta etsivää miestä...
 
Viimeksi muokattu:
Itse olen ollut jo pitkään onnellisesti avioliiton satamassa ja siinä mielessä "poissa geimistä" jo jonkin aikaa, mutta omalta kohdaltani pitää todeta, että juuri se miehiltä odotettu "jatkuva eskalaatio" oli se suurin kompastuskiveni naisten kanssa. Olen silleen (aika monen lähteen mukaan, ja muidenkin kuin oman äidin mielestä) ihan jonkin verran keskimääräistä komeampi mies, minkä ansiosta naisten huomion saaminen ei ole ikinä ollut ongelma. Nuorempana oli kuitenkin sen verran heikko itsetunto ja muutenkin olen vaan sen verran burgeri, että nimenomaan se aloitteiden teko ja asioiden seuraavalle tasolle vieminen oli se suurin ongelma.

Itsellä oli suunnilleen sama juttu. Todennäköisesti muutamat parisuhteen alut jäi väliin ihan siksi kun en alkanut monien "ihan hyvin" menneiden treffien loppupäässä puskemaan seuraavia siirtoja. Toisaalta sitten kun eteen tuli se jonka kanssa olen parisuhteessa, niin jotenkin sitten luonnostaan tein kaikki ne oikeat asiat vaivattomasti ja ilman miettimistä. Todennäköisesti minulla oli jotkut sellaiset alitajuiset defenssit päällä että en halunnut ajautua keskinkertaisiin parisuhteisiin sen takia että osaa sujuvasti teeskennellä pelimiestä ja ohjata random naisia. Joissakin tapauksissa tuli jälkikäteen sellainen "dodged a bullet" fiilis kun näki jonkun aiemman treffikumppanin jonkun satunnaisen miekkosen kanssa käsi kädessä. Ja toki joukossa oli monia hyviä tyyppejä jotka jollain hieman eritavalla menneellä sattumankaupalla olisivat johtaneet johonkin muuhun kuin radiohiljaisuuteen.
 
Taannoin luin juttuja täällä pariutumisen haasteista. Sitten vastikaan luin toisen ketjun juttuja siitä, kuinka pitäisi löytää parikymppinen supermalli fwb tyylisesti Tinderistä ja mietitään, kun ei vaan homma lähde rullaamaan...

Hieman rohkenen epäillä, että ainakin jonkun kohdalla pariutumisen haaste taitaa olla se, että etsitään sitä 22-25 hoikkaa muodokasta naista, joka lienee aika kysytty ylipäätään parisuhdemarkkinoilla ja sitten mietitään sitä, kun sellainen ei tartu omaan haaviin. Joku mainitsi markkina-arvon, mutta toisin tähän ilmiönä mukaan myös "resurssit". Eikä kyse ole välttämättä taloudellisista resursseista, vaan resurssi voi olla myös hyvät sosiaaliset taidot. Toisin sanoen, jos kaipaat korkean markkina-arvon kumppania, olisi varmaan hyvä miettiä, mitä itse tuot pöytään, eli miksi tällaisen ihmisen pitäisi kiinnostua juuri sinusta?

En nyt mene liikoja olettamaan, mutta kuvittelisin, että pelkästään siistin olemuksen omaava vähän parempituloinen hoikahko 35v mies ei sinällään ehkä ole harvinaisuus ja väittäisin, että sosiaalinen kyvykkyys auttaa aika paljon erottumaan joukosta. Toki myös aitous. Kaiken maailman pelimies ja muut säädöt voinee jättää omaan arvoonsa. Tai ei sillä välttämättä ainakaan hyvää kumppania saa. Toki en voi mennä sanomaan, mitä kukakin sitten etsii.

Sori väsynyt koko quottaus, mutta mä voisin väittää että se miksei perus jamppa joka tätä ketjua lukee, pariudu, johtuu ihan vain siitä että kun se tindermatchi löytyy, tai kadulla/työpaikalla joku nainen flirttailee, niin..

Se ahdistetaan heti nurkkaan, just noilla "mitä teet työksesi/mitä puoluetta kannatat" jne kysymyksillä.. Ei anneta sille naiselle hetken rauhaa miettiä että onko toi hyvä tyyppi oikeasti.. Sillon on helppo swaippaa se menemään.

"Mentäiskö kaivopuistoon kävelylle" yms on myös niin teennäistä että plaaplaa swaippia menemään..

Mielummin koittaisin jotain omaperäistä, vaikka "jos haen sut tunnin päästä ovelta, ja palautan, niin käyäänkö mäkkärissä iltapaloilla",
ei kukaan tavallinen nainen halua ensitreffeille hienoon ravintolaan miettimään etikettejä, tai jos haluaa, niin kannattaa itte perua.
 
Summa sumarum, vaikka "puhut vaa naisille" on sinänsä ihan yksinkertainen juttu, niin ei se oikeasti vaan ole niin helppoa, vaikka olisi jaettu ihan hyvätkin kortit, paskoista korteista sitten puhumattakaan.

Tämä pitää paikkansa. Myös se että "jokainen osaa" kuulostaa nopeasti sanottuna helpolta mutta se että soittaa Elisan palvelupuhelimeen, puhuu äidille tai opettajalle on hieman eri asia kuin mikä on monella aremmalla miehellä se ongelma.

Eli voidaan olla ihan kohtuullisen hauskoja kaveri ja perhepiirissä. Mutta pahimmillaan ollaan oltu ihastuneita ehkä jopa vuosia johonkin henkilöön eikä uskalleta sen lähellä edes puhua mitään tai puhe ja käytös on todella jäykkää. Siihen ei auta se (täysin normaali) ehdotus että harjoittelee sitten muiden kanssa. Eli lähestyy jotain täysin tuntematonta ja aloittaa puhumisen, katsoo miten keskustelu etenee.. koska tälläinen mies (tai poika) ei voi edes ajatella tälläistä "petosta". Mitä jos se hänen ihastuksensa saa tietää vaikkei oikeasti ketään kiinnosta tämän henkilön asiat.

Sitten ollaan pahimmillaan tilanteessa missä ollaan jo päälle 20, päälle 30, päälle 40 jne vuotias mies joka ei ole koskaan harrastanut seksiä, koskaan suudellut, koskaan seurustellut, koskaan pitänyt edes kädestä ja ehkä pahimmillaan haaveillaan siitä koulussa olleesta ihastuksesta ja odotetaan luokkakokousta missä petytään katkerasti kun tämä onkin naimisissa, kolme lasta eikä häntä edes tunnista.

Sitten JOS päästään tämän ensimmäisen ongelman ylitse (eli saadaan tietää toisen nimi, lähestytään, puhutaan, saadaan numeroa ja ehkä tavataankin) tulee kasa uusia ongelmia mutta niihin voidaan palata sitten kun edes tämä ensimmäinen osio saataisiin selvitettyä.

Lisäksi se mitä tässäkin ketjussa muutama on sanonut: ei kannata fiksautua siihen parisuhteeseen ja seurusteluun. Koska sellainen epätoivo oikeasti näkyy eikä nainen halua sellaista miestä joka roikkuu perässä kuin pieni koiranpentu jos hänelle erehtyy kerran puhumaan tai hymyilemään.

Toinen asia mitä tässäkin ketjussa on mainittu on se että "jokainen osaa" peseytyä, pukeutua, siivota, huolehtia taloudesta. Eivät kaikki osaa. Ei tarvitse olla vaikeasti masentunut alkoholisti joka myös narkkaa. Toki suurin osa pitää näitä juttuja itsestään selvinä ja on opetellut niitä jo asuessaan vanhempiensa luona. Eli se että kun muuttaa omilleen osaa tehdä ruokaa, pestä vaatteita, vaihtaa petivaatteet, siivota, tiskata, käydä kaupassa, hoitaa laskut ajallaan, käy töissä ja kouluissa ajallaan tehden ne hommat mitä pitääkin, huolehtia asioistaan.. löytyy todella monia jotka eivät vaan osaa eikä heitä ole koskaan opetettu.
 
Ensinnäkin on täysin ilmiselvää, että toisten menestyminen on monessa tapauksessa muilta pois. Täysin itsestään selvää. Samoin jo ihan yrityksistäkin melkoinen osa on nykyaikana tuhoavia. Eli esimerkiksi tekevät terveen yritystoiminnan alaan hyvin vaikeaksi.

Kyllä tarvitaan älliä, sinnikyyttä ja työntekoa. Sitten ehkä ja vain ehkä siihen halukas nuori mies voi perustaa perheen. Eikö kuulosta yhtään persiilleen menneeltä yhteiskunnalta?

Pitäisi nimittäin olla niin, että kaltaisiani startupin yrittäjiä pitäisi olla vähän, ja se saa olla vaikeaa. Perheen perustamisen taas pitäisi olla peruskauraa, johon riittäisi normiälli, normisinnikyys ja ihan normaali työnteko.
Korjaappa lainauksesi. Väärä käyttäjänimi päätyny tohon.
Optimitilassa Suomesta alkaisi löytymään koko ajan enemmän miehiä. Miehiä jotka ovat tajunneet miten epäreilusti peli pelataan ja tajuavat sen, että heidän optimaalinen peliliike on pelata heidän aidolle laumalleen, eli vastaavasti ajatellen ajattelevien miesten etua ajatellen.
Eli mitä _käytännössä_ ehdoitat että tekisivät?
Ja mieluummin harrastaa sitä kanssakäymistä reaalimaailmassa Internetin ihmeellisen maailman ulkopuolella... Samalla tapaa myös huomattavasti normaalimpaa porukkaa. :)
No sinne siis sitten, ketjussa valittamisen sijaan :)
Olet sinänsä ihan oikeassa siinä, että toistojen määrä lisää onnistumisen todennäköisyyttä, mutta on oikeasti aika helvetin brutaalia odottaa kenenkään vain päättäväisesti marssivan leuka rinnassa eteenpäin pettymyksestä ja torjunnasta toiseen.
Sitähän se on, en yhtään kiellä. Kokemuksen kautta kaiken vasta valitettavasti oppii, ja mitä vanhempana aloittaa niin sitä hankalempaa se varmaan on.

Niin kauan kun oman kylän pappi ei naista osoita, niin vaihtoehdot on olemattomat toistojen lisäämisen rinnalla. On ihan absurdi ajatus että vaikka itsensä kehittäminen automaattisesti naisia ovelle toisi, vaan sekin vaatii että niitä toistoja tulee jotta kehittymisen voi ulosmitata.
Eli voidaan olla ihan kohtuullisen hauskoja kaveri ja perhepiirissä. Mutta pahimmillaan ollaan oltu ihastuneita ehkä jopa vuosia johonkin henkilöön eikä uskalleta sen lähellä edes puhua mitään tai puhe ja käytös on todella jäykkää.
Joo aloitekyvyttömyys on varmasti todella iso ongelma jos ihastuu ihan normaalissa elämässä johonki ja on melko kokematon. Onneksi nykyään on myös tider ja muita palveluita joissa oletus on että kysytään ulos, niin ei käytännössä ole samalla tavalla mahdollista pelätä torjutuksi tulemista ihan noin aikaisessa vaiheessa. Bonuksena ihmiset on sellasia mihin et välttämättä törmäisi muualla ja sosiaaliset piirit ei järky jos joku sattuu torjumaan. Ei tietty auta jos on jumissa jossain yksisuuntaisessa ihastumisessa josta ei kykene kenellekkään puhumaan ja joka täyttää koko maailman.
 
Toinen asia mitä tässäkin ketjussa on mainittu on se että "jokainen osaa" peseytyä, pukeutua, siivota, huolehtia taloudesta. Eivät kaikki osaa.

Yhteiskunta pyrkii tekemään mahdollisemman vaikeaksi elämän. Koodauspuolelta löytyy hyvin esimerkkiä. Pääsyy miksi junioritason koodareilla on usein vaikeaa löytää töitä on, että työnantajat ovat täysiä mulkkuja. Tai siis ajattelevat vain omaa, ja vain lyhyen ajan etuaan. Seurauksena yhteiskunta, jossa voidaan yleisesti pahoin. Siksi vallankumous!
 
Kehotat siis nauramaan? Yllättävän positiivinen viesti kaiken paasaamisen takana!

Kuinka monta naurajaa tarvitaan nauramaan jotta (joku?) muutos tapahtuu?

Luultavasti Suomessa jo jotain tuhat riittää, jos samalla pääosa mediasta on pelattu tilaan, jossa eivät saa ilmiselviä valheitaan yleisiksi totuuksiksi toistollaan.

Poismuutto Suomesta tapahtuu seuraavalla mekanismilla. Höpöukko tai -akka on saanut karmeuksillaan suuren valtaposition. Kun tapahtuu niin, että hänen kuvottava persoonansa ei enää riitä tapahtuu se, että hänen egonsa murskaantuu. Tätä itselleen selitelläkseen henkilö muuttaa jonnekin Ranskaan selitellen, kuinka ei se hänestä itsestään johtunut.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
255 643
Viestejä
4 442 782
Jäsenet
73 588
Uusin jäsen
JPEEE

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom