Pariutumisen haasteet nykypäivänä ja sen vaikutukset

[AnnaKoo]

Oih, nuoruuden baari-illat ja kuskien etsiminen Olin itse kyllä vähän elitistiteini ja ajoin aina oikealla taksilla kotiin. Paitsi sen kerran, kun suuri ihastukseni kohde sattui bongaamaan minut taksiasemalta ja tuli kohteliaasti tarjoamaan ilmaista kyytiä. Vain kotiin, ei kotona. Ihana herrasmiesnuori, jonka kanssa sitten vähän aikaa seurustelinkin Pointti: ehkei kaikkia "tilaisuuksia" edes pidä yrittää hyödyntää. A: kyse ei ole välttämättä tilaisuudesta ollenkaan ja B: jos olisikin niin vielä suuremman vaikutuksen voi tehdä sen käyttämättä jättäminen - siis jos kaipaa muutakin kuin hetken hupia. Ehkäpä siis mieluummin varovainen puhelinnumeron tiedustelu sen sijaan, että pyrkisi sisään (pun intended).

 

[Erkki_erikeepperi]

Kyllä kuskit ovat nykyäänkin ihan suosittuja bileiden jälkeen. Siis nimenomaan kuskeina, eivät muussa mielessä.

Ei liftaus ole ollut mikään juttu enää vuosikymmeniin...

Tunnetut luottokuskit on (ihan) eri asia. Toisaalta nyt esimerkiksi skuutit syö osaltaan autokyydin tarvetta ylipäätään kesäkeleillä.

Ja sitten vielä se, että onhan yöelämä kokonaisuudessaankin hiljentynyt ja rauhoittunut takavuosista.

 

[ironth]

Ei ole reilua.

Tulihan se syy tähän kaikkeen jankkaamiseen sieltä. Maailma on ollut pedattu miehille muutamia satoja vuosia, ja vihdoin kun aletaan ymmärtää, että nainenkin on ihminen, alkaa miesten uhmaikä. Naurattaisi, ellei miehet oikeasti jopa tappaisi naisia tän takia.

Iso osa toki tyytyy vain huutamaan, että kuolet yksin kissojesi kanssa, kun et kelpuuta miestä. Naiset vastaavat, että haloo unelmani ei ole uhkaus. Miehet projisoivat omaa pelkoaan. En kyllä ymmärrä, miten he niin paljon kumppania tarvitsevat, mutta kohtelevat silti naisia miten kohtelevat. Miten puhuvat vaikka täällä. "Ei näitä naiselle kerrota" boiiii sun asenteesi hehkuu kyllä ympärilläsi ilman sanojakin.

Varmaan talvikin painaa ihmisten mielialaa, mutta enemmistö mun seurustelevista (avo- ja avioliitot) naisystävästä on tässä tän vuoden sisällä sanoneet, että jos tää suhde loppuu, ei kyllä enää ikinä ala miehen kanssa tällaiseen.

 

[Taneli-]

mutta enemmistö mun seurustelevista (avo- ja avioliitot) naisystävästä on tässä tän vuoden sisällä sanoneet, että jos tää suhde loppuu, ei kyllä enää ikinä ala miehen kanssa tällaiseen.

Tuo on jotain mitä sanotaan. Eli kun ollaan vihaisia tai onnettomia niin kerrotaan "ei enää ikinä". Muistan ja tunnen monia henkilöitä jotka on esim. alkoholin kanssa sanoneet samaa "ei enää ikinä, en juo enää ikinä" kun on ollut krapulaa. Tai kun ero tulee niin "ei enää ikinä".
Niin se mieli muuttuu eikä kaikki naiset tai miehet ole samanlaisia. Myös sitä alkoholia voi nauttia hieman viisaammin eikä aina juoda sinne krapulaan saakka...

Toki myös se mitä ihmiset haluavat muuttuu, joillekin (aika monelle) tekisi hyvää olla se vuosi tai pari ilman parisuhdetta ja opetella elämään myös itsenäisestikin sekä sen aikana miettiä miksi haluaisi sen parisuhteen. Jos suurin (tai ainoa) syy on seksi niin sanoisin että väärä syy.

 

[ironth]

Tuo on jotain mitä sanotaan. Eli kun ollaan vihaisia tai onnettomia niin kerrotaan "ei enää ikinä". Muistan ja tunnen monia henkilöitä jotka on esim. alkoholin kanssa sanoneet samaa "ei enää ikinä, en juo enää ikinä" kun on ollut krapulaa. Tai kun ero tulee niin "ei enää ikinä".
Niin se mieli muuttuu eikä kaikki naiset tai miehet ole samanlaisia. Myös sitä alkoholia voi nauttia hieman viisaammin eikä aina juoda sinne krapulaan saakka...

Toki myös se mitä ihmiset haluavat muuttuu, joillekin (aika monelle) tekisi hyvää olla se vuosi tai pari ilman parisuhdetta ja opetella elämään myös itsenäisestikin sekä sen aikana miettiä miksi haluaisi sen parisuhteen. Jos suurin (tai ainoa) syy on seksi niin sanoisin että väärä syy.

Toki sitä vain sanotaan, mutta ei kyseessä ole mitään riitojen aikaista tai jälkeistä hetkeä, vaan ihan samaa peruskaura-asiaa, kuin mitä teki ruuaksi. Pistin vain merkille, kun alkoi toistua. Eli eri asia kuin en enää ikinä juo.

 

[gramma]

Se mikä ei oikeen tunnu menevän jakeluun on tosiaan se, että miehet ei kilpaile niitä laatikkoleukaisia kirurgeja tai muita alfa-chadeja vastaan tässä pelissä, vaan sinkkuutta vastaan. Se on aika kovaa kilpailua se.

 

[AnnaKoo]

Se mikä ei oikeen tunnu menevän jakeluun on tosiaan se, että miehet ei kilpaile niitä laatikkoleukaisia kirurgeja tai muita alfa-chadeja vastaan tässä pelissä, vaan sinkkuutta vastaan. Se on aika kovaa kilpailua se.

Pakko se on uskoa, että sukupuolten välillä on joitain perustavanlaatuisia eroja. Molemmilla sukupuolilla on ongelmia näiden erojen hahmottamisessa ja hyväksymisessä. Yksi ero tuntuisi tosiaan olevan tämä, ettei naisilla ole yhtä vahvaa viettiä pariutumiseen kuin miehillä, ja pariutumisen motiivit ja kumppanin valintaperusteet ovat osin erilaiset. Miehet eivät tätä ymmärrä, vaan olettavat naiset itsensä kaltaisiksi ja tulkitsevat naisia jatkuvasti omista tarpeistaan käsin. Täälläkin toistuu narratiivi naisten valtavasta valinnanvarasta ja miten jokaisella naisella on mahdollisuus tilata seksiä pikatoimituksella kotiinsa - asia joka on sitten kai monen miehen unelma.

 

[4play]

Täälläkin toistuu narratiivi naisten valtavasta valinnanvarasta ja miten jokaisella naisella on mahdollisuus tilata seksiä pikatoimituksella kotiinsa

Toistunee sen vuoksi, että narratiivi pitää paikkaansa. Eri asia haluaako jälkimmäistä erityisesti hyödyntää. Miehet ainakin hyödyntäisi.

 

[Chromatin]

Yksi ero tuntuisi tosiaan olevan tämä, ettei naisilla ole yhtä vahvaa viettiä pariutumiseen kuin miehillä, ja pariutumisen motiivit ja kumppanin valintaperusteet ovat osin erilaiset. Miehet eivät tätä ymmärrä, vaan olettavat naiset itsensä kaltaisiksi ja tulkitsevat naisia jatkuvasti omista tarpeistaan käsin.

Tätä oon itsekin ihmetellyt. Naisten (yleistäen toki) narratiivi että "ei miestä tarvita" ei vaan käy järkeen. Asioita jota lopulta tarvitsee on todella vähän, hiukka ruokaa ja vähän vaatetta päälle oli mies tai nainen. Silti arki on kyllä helkkarin paljon mukavampaa jos on omakotitalo, rahaa tilillä ja toimiva auto. Tai sitten se kumppani joka nyt ei ihan aina mitään suuria tunteita herätäkään. Arki on parempaa jaettuna.

 

[Manala]

Toistunee sen vuoksi, että narratiivi pitää paikkaansa. Eri asia haluaako jälkimmäistä erityisesti hyödyntää. Miehet ainakin hyödyntäisi.

Ei todellakaan pidä paikkaansa. Näitä oheisen linkin kaltaisia aikuisia "seniorineitsyitä" on naisissakin paljon. Ja usein se neitsyyden syy on huonoon itsetuntoon ja sosiaaliseen ujouteen liittyvää, ihan niin kuin niillä miehilläkin, jotka valittavat saamattomuuttaan ja keksivät sille ihan muunlaisia tekosyitä, kuten ruman naaman tai markkina-arvoteorian.

Piia, 35: Lähdin risteilylle varta vasten menettämään neitsyyteni

Piia oli vielä 33-vuotiaana neitsyt. Hän häpesi asiaa ja päätti tehdä sille jotakin.

www.iltalehti.fi

 

[bahis]

Pakko se on uskoa, että sukupuolten välillä on joitain perustavanlaatuisia eroja. Molemmilla sukupuolilla on ongelmia näiden erojen hahmottamisessa ja hyväksymisessä. Yksi ero tuntuisi tosiaan olevan tämä, ettei naisilla ole yhtä vahvaa viettiä pariutumiseen kuin miehillä, ja pariutumisen motiivit ja kumppanin valintaperusteet ovat osin erilaiset. Miehet eivät tätä ymmärrä, vaan olettavat naiset itsensä kaltaisiksi ja tulkitsevat naisia jatkuvasti omista tarpeistaan käsin. Täälläkin toistuu narratiivi naisten valtavasta valinnanvarasta ja miten jokaisella naisella on mahdollisuus tilata seksiä pikatoimituksella kotiinsa - asia joka on sitten kai monen miehen unelma.

Tätä on jotenkin todella hankala ymmärtää. Itse olen ollut siinä käsityksessä että nimenomaan naiset haluaisivat enemmän parisuhdetta ja miehet mielummin kiertäisi vain naisesta toiseen seksin perässä...
En minä ainakaan miellä seksiä ja parisuhdetta samaksi asiaksi. Parisuhteessa ihan muut asiat on tärkeimpiä. Niinkuin @Chromatin mainitsi arki on parempaa jaettuna. Ja samoin hyvät asiat on parempia jaettuna ja huonot asiat helpompia jaettuna...
Se seksi tulee sitten bonuksena. Jos pelkkä seksi on syynä parisuhteen etsimiselle niin en usko että tulee koskaan onnistumaan, ainakin todella hankalaa se on. Ja tuolla pohjalla tuskin joitain kuukausia pidempään suhteet kestää...

 

[4play]

Ei todellakaan pidä paikkaansa.

Eli naisilla ei ole valtavaa valinnanvaraa eikä myöskään erittäin matalan kustannusten mahdollisuutta seksiseuran hankkimiseen?

Linkkaamasi artikkeli puhuu aiheen vierestä. Jos pysyy kotona tai lähtee aina karkuun kun joku lähestyy, niin ei tietenkään mitään tosiallisesti pääse tapahtumaan, mutta ei se poista potentiaalista valinnanvaraa mihinkään.

 

[gramma]

Tätä on jotenkin todella hankala ymmärtää. Itse olen ollut siinä käsityksessä että nimenomaan naiset haluaisivat enemmän parisuhdetta ja miehet mielummin kiertäisi vain naisesta toiseen seksin perässä...

Niin se voi hyvin olla, että jos pitää valita just näistä kahdesta 1) kiva parisuhde tai 2) random seksiä milloin kenenkin kanssa, niin naiset ottais ton ekan ja miehet tokan. Mutta kun täsmennetään, esim. 1) paska parisuhde jonkun urpon kanssa 3) paskaa seksiä milloin kenenkin kanssa tai 3) hyvä elämä yksin, niin ei tämäkään valinta oo mitenkään vaikea.

 

[bahis]

Niin se voi hyvin olla, että jos pitää valita just näistä kahdesta 1) kiva parisuhde tai 2) random seksiä milloin kenenkin kanssa, niin naiset ottais ton ekan ja miehet tokan. Mutta kun täsmennetään, esim. 1) paska parisuhde jonkun urpon kanssa 3) paskaa seksiä milloin kenenkin kanssa tai 3) hyvä elämä yksin, niin ei tämäkään valinta oo mitenkään vaikea.

Kyllä minäkin noista kolmesta jälkimmäisestä viimeisen valitsisin... Mutta suuri osa miehistä tuntuu olevan sen (paskan) seksin perässä.
Mutta tosiaan vaikka se random seksin saaminen sosiaalisille ja näteille naisille olisi helppoa, niin tuskin sitä enemmistö edes haluaa toisin kuin enemmistö miehistä...

 

[gramma]

Mutta tosiaan vaikka se random seksin saaminen sosiaalisille ja näteille naisille olisi helppoa, niin tuskin sitä enemmistö edes haluaa toisin kuin enemmistö miehistä...

Juuri näin. Mitä mä teen autoedulla, jos ei mulla oo ajokorttia? Mitä mä teen kaikella irtoseksillä, jota en halua? Mitä mä teen kaikilla niillä minusta kiinnostuneilla miehillä, jos ykskään ei kiinnosta mua?

 

[Manala]

Eli naisilla ei ole valtavaa valinnanvaraa eikä myöskään erittäin matalan kustannusten mahdollisuutta seksiseuran hankkimiseen?

Ihan suunnilleen yhtä paljon/vähän tuntuisi olevan kuin meillä keskiverto miehilläkin. Ei ne kuitenkaan pääosin keskenään sitä matalakustanteista seksiään harrastele.

 

[Joku_242]

Varmaan talvikin painaa ihmisten mielialaa, mutta enemmistö mun seurustelevista (avo- ja avioliitot) naisystävästä on tässä tän vuoden sisällä sanoneet, että jos tää suhde loppuu, ei kyllä enää ikinä ala miehen kanssa tällaiseen.

Mikä tämä juttu siis on, onko kyseessä joku arjen pikkuriita, se ettei ole sitä "syvää henkistä yhteyttä" vai ihan oikeasti urpo mies?

Niin se voi hyvin olla, että jos pitää valita just näistä kahdesta 1) kiva parisuhde tai 2) random seksiä milloin kenenkin kanssa, niin naiset ottais ton ekan ja miehet tokan. Mutta kun täsmennetään, esim. 1) paska parisuhde jonkun urpon kanssa 3) paskaa seksiä milloin kenenkin kanssa tai 3) hyvä elämä yksin, niin ei tämäkään valinta oo mitenkään vaikea.

Miksi pitää olla urpo, luulisi että ei-urpojakin löytyy? Vai onko ongelma se, että on vaikea löytää miestä joka a) saa syttymään b) ei ole urpo?

Pakko se on uskoa, että sukupuolten välillä on joitain perustavanlaatuisia eroja. Molemmilla sukupuolilla on ongelmia näiden erojen hahmottamisessa ja hyväksymisessä. Yksi ero tuntuisi tosiaan olevan tämä, ettei naisilla ole yhtä vahvaa viettiä pariutumiseen kuin miehillä, ja pariutumisen motiivit ja kumppanin valintaperusteet ovat osin erilaiset. Miehet eivät tätä ymmärrä, vaan olettavat naiset itsensä kaltaisiksi ja tulkitsevat naisia jatkuvasti omista tarpeistaan käsin. Täälläkin toistuu narratiivi naisten valtavasta valinnanvarasta ja miten jokaisella naisella on mahdollisuus tilata seksiä pikatoimituksella kotiinsa - asia joka on sitten kai monen miehen unelma.

Nii-in, kyllähän sen pitäisi olla selvää että pääsääntöisesti naiset ja miehet toimii ihan eri tavalla. Vaikka jätettäisiin huomiotta kukasta kukkaan lentelevät (tai siitä unelmoivat) miehet, erot on silti valtavia. Miehet ei pääsääntöisesti vaadi sellaista syttymistä tai "syvää henkistä yhteyttä" toisin kuin naiset.

Mutta sanoisin että useimmat miehet ei silti ole tästä läheskään niin pihalla kuin naiset tuntuu usein olevan...

Ihan suunnilleen yhtä paljon/vähän tuntuisi olevan kuin meillä keskiverto miehilläkin. Ei ne kuitenkaan pääosin keskenään sitä matalakustanteista seksiään harrastele.

No tämä kyllä on ihan paskapuhetta, naisilla on valtavasti valinnanvaraa, he eivät vaan pääsääntöisesti halua käyttää sitä mikä on eri asia.

 

[Cereal killah]

Miksi pitää olla urpo, luulisi että ei-urpojakin löytyy? Vai onko ongelma se, että on vaikea löytää miestä joka a) saa syttymään b) ei ole urpo?

Jotkut tykkää jännämiehistä

Vaikka jätettäisiin huomiotta kukasta kukkaan lentelevät (tai siitä unelmoivat) miehet, erot on silti valtavia. Miehet ei pääsääntöisesti vaadi sellaista syttymistä tai "syvää henkistä yhteyttä" toisin kuin naiset.
Mutta sanoisin että useimmat miehet ei silti ole tästä läheskään niin pihalla kuin naiset tuntuu usein olevan...

Sitten kun ollaan oikein pihalla niin keksitään että ollaan "demiseksuaaleja" koska voi harrastaa seksiä vain sellaisen kanssa jonka kanssa on "yhteys"

 

[gramma]

Vai onko ongelma se, että on vaikea löytää miestä joka a) saa syttymään b) ei ole urpo?

Niin, tämähän se. Urpot nyt ei saa mua syttymään muutenkaan, mutta se on aika harvinaista, että 1) sytyn jostain henkilöstä JA 2) se syttyy minusta. Molempien ehtojen pitää tietenkin täyttyä. Ja siis urpot ei sytytä, tosin ainahan sitä ei tiedä kuin vasta jälkikäteen, että kyseessä onkin urpo.

 

[ironth]

Mikä tämä juttu siis on, onko kyseessä joku arjen pikkuriita, se ettei ole sitä "syvää henkistä yhteyttä" vai ihan oikeasti urpo mies?

Tossahan just täsmensin, että ei liity riitoihin vaan ihan arkeen.
Toki monenkin mies on urpo juttujen perusteella, mutta juttuihin nyt tulee vain niitä urpoimpia. Eikai ne jatkuvasti sellaisia ole, tai ero ois otettu jo aikoja sitten. Yleisesti vaan ei oikein jaksettais miehiä.

---------------

Moni perheongelma juontuu siitä, että nainen on halunnut perheen ja mies on kuvitellut haluavansa perheen. Lähtökohtaisesti naisella on paljon realistisempi kuva perhe-elämästä, tai ilman lapsiakin ihan siitä normiarjesta. Liian moni nuoripari menee yhteen niin, että mies ei ole asunut yksin, tai asunut yksin niin kauaa, että ymmärtäisi kodinhoidon päälle. Eikä kyse ole vain siitä, vaan toisen kohtaamisesta ja odotuksista.

Miehelle "vaimomatsku" on sitä, että on kuin kotonansa elelisi - ruokahuolto pelaa, pyykkihuolto pelaa, ja seksiä saa silloin kun haluaa. Naiselle aviomiesmateriaali olisi luotettava, siisti mies, joka haluaa osallistua arkeen. Nainen ymmärtää tämän eri tavoin kuin mies, joka kertoo kyllä haluavansa tätä, mutta joka todellisuudessa on siinä ymmärryksessä, että nainenhan osaa kaikki kotihommat ja etenkin sitten, kun on äiti. Pikkulapsiaikana totuus valkenee kummallekin ja eroamistodennäköisyys on suurimmillaan. Nainen laittaa aluille, koska ei jaksa +1 lasta.

Yksi syntyvyyden vähenemisen tekijöistä on some. Somen kautta on saatu tietoa siitä, mitä monen arki on. Moni nainen sanoo, että voisi tehdä lapsia, jos saisi olla isä. Nykyajan naiset eivät enää suostu olemaan koko ruljanssin pyörittäjiä, he ovat nähneet äitinsä ja ystäviensä tekevän sitä, ja kiittävät 2000-lukua siitä, että voivat valita mitä tekevät. Miehet eivät ole mukana näissä keskusteluissa, koska on tärkeämpää esim. pelata ja katsoa pornoa, mietitään sitä elämää sitten myöhemmin.

Näissä parissa mediassa olleessa kyselyissä siitä, että moniko mies haluaisi perheen, on kyse pitkälti siitä, että miehen ei ole tarvinnut punnita asiaa koko elämäänsä ja heidän mielestään "lapset on ihan kivoja" ja niitä voisi siksi tehdä. Vastaus "haluan" ei sinällään siis ole ajateltu. Halutaan ilman mitään hajua siitä, mitä se oikesti on. Tämän takia täälläkin on esitetty miesten mielipiteitä naisista, jotka eivät halua lapsia: he ovat esim. kylmiä. Vaikka kyse ei ole millään tavalla siitä, pitääkö lapsista/perhe-elämästä/huolehtimisesta vai ei. "Pienehkö" kuilu miesten ja naisten ajattelun välillä...

Tähän lisäksi sitten metatyön käsitteen parjaaminen, mikä kertoo vain siitä, että metatyö ei todellakaan ole miehellä hallussa ja hän haluaa vain äitinsä helmoista vaimo(kkee)n helmoihin. Naiset ovat tälle sanoneet stopin. Ja mitä tulee tohon, ettei enää suostuisi miehen kanssa olemaan, juontuu vaan kaikesta siitä, mitä miehistä näkee, kokee ja kuulee, ja millaisen mielikuvan yhteiskunta ja some antaa miehistä. Täytyy sanoa, että näiden ketjujen jälkeen munkin mielikuva on vähän synkistyntyt, vaikka moni fiksu ja järkevän oloinen mies onkin. Ei vaan jaksaisi kiinnostaa yrittää etsiä sellaista, kun on muutakin elämää.

Ja ihan turha taas lässyttää jostain tunneyhteydestä (puuttuvista tunnetaidoista voidaan toki puhua) ja jännämiehistä. Tai että valitkaa sitten mies tarkkaan. No juu, harvasta se vaan näkyy kuitenkaan päälle, mitä siitä tulee elämän muuttuessa.

Voimakasta yleistämistä, mutta sehän on foorumin tapa. Not all men ja sillee.

 

[ironth]

Jotkut tykkää jännämiehistä


Sitten kun ollaan oikein pihalla niin keksitään että ollaan "demiseksuaaleja" koska voi harrastaa seksiä vain sellaisen kanssa jonka kanssa on "yhteys"

Miks pitäis harrastaa seksiä jonkun kanssa, jonka kanssa ei saa yhteyttä?

Eikö se nyt ollut parempi, että nainen ei anna kaikille?
Vai pitääkö antaa vaan sille miehelle, jonka navan ympärillä maailma pyörii... eli jokaiselle? Hetkinen

Ainiin, mutta suomalaiset naisethan on niin läskejä ja kauheita, ettei niitä yksikään mies halua.
Paitsi, että niillä on jono ovella ja tulva ikkunoissa. Hetkinen

Emt, musta on aika naurettavaa, että miehet kehtaa parjata jotain naisten logiikkaa, kun omansa on tollaista.

Voisinpa päivän ajan olla mies. Olisin aivan pihalla kaikesta, silti saisin isoa liksaa ja ihmiset kuuntelis, itse en kuuntelisi puolta väestöstä ollenkaan.

 

[Cereal killah]

Miks pitäis harrastaa seksiä jonkun kanssa, jonka kanssa ei saa yhteyttä?

Eikö se nyt ollut parempi, että nainen ei anna kaikille?
Vai pitääkö antaa vaan sille miehelle, jonka navan ympärillä maailma pyörii... eli jokaiselle? Hetkinen

Ainiin, mutta suomalaiset naisethan on niin läskejä ja kauheita, ettei niitä yksikään mies halua.
Paitsi, että niillä on jono ovella ja tulva ikkunoissa. Hetkinen

Emt, musta on aika naurettavaa, että miehet kehtaa parjata jotain naisten logiikkaa, kun omansa on tollaista.

Voisinpa päivän ajan olla mies. Olisin aivan pihalla kaikesta, silti saisin isoa liksaa ja ihmiset kuuntelis, itse en kuuntelisi puolta väestöstä ollenkaan.

Ihan kivaa avautumista ja jatka samaan malliin, mutta pointti oli se että tälle normaalille toiminnalle on keksitty oma "seksuaalinen suuntautuminen". Miksi ei voi olla vain "heteroseksuaali"? Kysymys oli retorinen, koska vastaus on että silloin ei voisi teeskennellä olevansa uniikki lumihiutale.

 

[ironth]

Ihan kivaa avautumista ja jatka samaan malliin, mutta pointti oli se että tälle normaalille toiminnalle on keksitty oma "seksuaalinen suuntautuminen". Mikse ei voi olla vain "heteroseksuaali"? Kysymys oli retorinen, koska vastaus on että silloin ei voisi teeskennellä olevansa uniikki lumihiutale.

Onhan heteroudellakin nimi, vaikka onkin aika normi? Mitä sitten?

Sano sä lumi, mä sanon vaihtelevasti lumi, räntä, loska, paska, jää, kide, puuteri ja tykky. Ja aion jatkaa samaan malliin ja keskustella ihmisten kanssa myös heitä kuullen.

 

[Rullis]

Emt, musta on aika naurettavaa, että miehet kehtaa parjata jotain naisten logiikkaa, kun omansa on tollaista.

Kannattaa muistaa, että tämä pieni ja äänekäs jännämies/markkinatalous/kaikki naiset on läskejä pihtarihuoria ei edusta kaikkia miehiä ja näiden ajatusmaailmaa.

Suurin osa kuitenkin on jonkinlaisessa suhteessa ainakin joskus ollut ja siinä joutuu uusia asioita, sekä toisen huomioon ottamista opettelemaan kaikki sukupuolesta riippumatta.

Osa saa lapsuudenkodista jo vinkkejä, miten esimerkiksi pienet huomionosoitukset ja kotitöihin osallistuminen näkyy makkarin puolella positiivisesti. Osa sitte ei opi noita koskaan ja päätyvät sitten näihin "jännämies estää minun pariutumisen" epäloogisuuksiin ja luulevat parisuhteen tarkoittavan jalkoja levittävää äidinkorviketta.

 

[wanderer_]

Tulihan se syy tähän kaikkeen jankkaamiseen sieltä. Maailma on ollut pedattu miehille muutamia satoja vuosia, ja vihdoin kun aletaan ymmärtää, että nainenkin on ihminen, alkaa miesten uhmaikä. Naurattaisi, ellei miehet oikeasti jopa tappaisi naisia tän takia.

Iso osa toki tyytyy vain huutamaan, että kuolet yksin kissojesi kanssa, kun et kelpuuta miestä. Naiset vastaavat, että haloo unelmani ei ole uhkaus. Miehet projisoivat omaa pelkoaan. En kyllä ymmärrä, miten he niin paljon kumppania tarvitsevat, mutta kohtelevat silti naisia miten kohtelevat. Miten puhuvat vaikka täällä. "Ei näitä naiselle kerrota" boiiii sun asenteesi hehkuu kyllä ympärilläsi ilman sanojakin.

Varmaan talvikin painaa ihmisten mielialaa, mutta enemmistö mun seurustelevista (avo- ja avioliitot) naisystävästä on tässä tän vuoden sisällä sanoneet, että jos tää suhde loppuu, ei kyllä enää ikinä ala miehen kanssa tällaiseen.

Saman olen kuullut monelta naiselta. Näihin liittyy olennaisesti yhdessä asuminen. Ilmeisesti näissä suhteissa koetaan, että toisesta ihmisestä koituu itselle liikaa vaivaa kotitöiden ja muun sellaisen merkeissä.

 

[AnnaKoo]

Tossahan just täsmensin, että ei liity riitoihin vaan ihan arkeen.
Toki monenkin mies on urpo juttujen perusteella, mutta juttuihin nyt tulee vain niitä urpoimpia. Eikai ne jatkuvasti sellaisia ole, tai ero ois otettu jo aikoja sitten. Yleisesti vaan ei oikein jaksettais miehiä.

---------------

Moni perheongelma juontuu siitä, että nainen on halunnut perheen ja mies on kuvitellut haluavansa perheen. Lähtökohtaisesti naisella on paljon realistisempi kuva perhe-elämästä, tai ilman lapsiakin ihan siitä normiarjesta. Liian moni nuoripari menee yhteen niin, että mies ei ole asunut yksin, tai asunut yksin niin kauaa, että ymmärtäisi kodinhoidon päälle. Eikä kyse ole vain siitä, vaan toisen kohtaamisesta ja odotuksista.

Miehelle "vaimomatsku" on sitä, että on kuin kotonansa elelisi - ruokahuolto pelaa, pyykkihuolto pelaa, ja seksiä saa silloin kun haluaa. Naiselle aviomiesmateriaali olisi luotettava, siisti mies, joka haluaa osallistua arkeen. Nainen ymmärtää tämän eri tavoin kuin mies, joka kertoo kyllä haluavansa tätä, mutta joka todellisuudessa on siinä ymmärryksessä, että nainenhan osaa kaikki kotihommat ja etenkin sitten, kun on äiti. Pikkulapsiaikana totuus valkenee kummallekin ja eroamistodennäköisyys on suurimmillaan. Nainen laittaa aluille, koska ei jaksa +1 lasta.

Yksi syntyvyyden vähenemisen tekijöistä on some. Somen kautta on saatu tietoa siitä, mitä monen arki on. Moni nainen sanoo, että voisi tehdä lapsia, jos saisi olla isä. Nykyajan naiset eivät enää suostu olemaan koko ruljanssin pyörittäjiä, he ovat nähneet äitinsä ja ystäviensä tekevän sitä, ja kiittävät 2000-lukua siitä, että voivat valita mitä tekevät. Miehet eivät ole mukana näissä keskusteluissa, koska on tärkeämpää esim. pelata ja katsoa pornoa, mietitään sitä elämää sitten myöhemmin.

Näissä parissa mediassa olleessa kyselyissä siitä, että moniko mies haluaisi perheen, on kyse pitkälti siitä, että miehen ei ole tarvinnut punnita asiaa koko elämäänsä ja heidän mielestään "lapset on ihan kivoja" ja niitä voisi siksi tehdä. Vastaus "haluan" ei sinällään siis ole ajateltu. Halutaan ilman mitään hajua siitä, mitä se oikesti on. Tämän takia täälläkin on esitetty miesten mielipiteitä naisista, jotka eivät halua lapsia: he ovat esim. kylmiä. Vaikka kyse ei ole millään tavalla siitä, pitääkö lapsista/perhe-elämästä/huolehtimisesta vai ei. "Pienehkö" kuilu miesten ja naisten ajattelun välillä...

Tähän lisäksi sitten metatyön käsitteen parjaaminen, mikä kertoo vain siitä, että metatyö ei todellakaan ole miehellä hallussa ja hän haluaa vain äitinsä helmoista vaimo(kkee)n helmoihin. Naiset ovat tälle sanoneet stopin. Ja mitä tulee tohon, ettei enää suostuisi miehen kanssa olemaan, juontuu vaan kaikesta siitä, mitä miehistä näkee, kokee ja kuulee, ja millaisen mielikuvan yhteiskunta ja some antaa miehistä. Täytyy sanoa, että näiden ketjujen jälkeen munkin mielikuva on vähän synkistyntyt, vaikka moni fiksu ja järkevän oloinen mies onkin. Ei vaan jaksaisi kiinnostaa yrittää etsiä sellaista, kun on muutakin elämää.

Ja ihan turha taas lässyttää jostain tunneyhteydestä (puuttuvista tunnetaidoista voidaan toki puhua) ja jännämiehistä. Tai että valitkaa sitten mies tarkkaan. No juu, harvasta se vaan näkyy kuitenkaan päälle, mitä siitä tulee elämän muuttuessa.

Voimakasta yleistämistä, mutta sehän on foorumin tapa. Not all men ja sillee.

Tälle tekstille ablodit, aaltoja ja kolme hurraahuutoa!
Mä olen lukenut tästä aiheesta paljon kaikenlaista lehti- ja foorumikirjoittelua ja keskustellut naispuolisten ystävien kanssa. Joukkoon mahtuu toinenkin vannoutunut sinkku, ja samoin kuin @ironth kuulin vast'ikään yhden suusta sanat: "jos meidän suhde päättyy, niin uutta ei enää tule". Sanoja oli minua nuorempi. Olen myös tutustunut hiukan tutkimukseen mm. koti- ja metatyön jakautumisesta. Ja onhan minulla oma kokemukseni siitä, miten paljon helpompaa ja mukavampaa elämä on yksin oman itsensä herrattarena. Kotikin on vähemmällä vaivalla siistimpi, noin niinkuin yhtenä konkreettisena esimerkkinä. Mainittua omakotitaloa ja autoa en edes halua, ja jos haluaisinkin, en tarvitsisi miestä niistäkään huolehtimaan. Yhä harvempi nainen tarvitsee, koska haluaa ja osaa tehdä joko paljon itse, tai hankkii palveluita omilla tuloillaan.

Edit. Eikä mun parisuhdekokemukset edes ole mitenkään erityisen aikaansaamattomien miesvauvojen kanssa. Silti vaaka kallistuu enemmän sille puolelle, että kodin seinien sisäpuolella ja parisuhteessa yleensäkin miehet ovat enemmän ja useammin vapaamatkustajan roolissa. Ja me naiset emme nyt vaan enää suostu siihen, kun meilläkin on nykyään omat tarpeemme, haaveemme ja tavoitteemme, jotka yhä useammin liittyvät muuhun(kin) kuin perheen perustamiseen ja kodinhoitoon.

 

[4play]

Taas piehtaroidaan markkina-arvon tontilla, vaikka sitä ei pitänyt olla olemassa.

Parisuhteiden tarjoamat edut eivät siis ole naisille yhtä merkittäviä kuin aikaisemmin, kun taas sinkkuuden mahdollistamat hyödyt ovat nousseet esiin. Lisäksi kelpoisten* kumppaneiden vähäisyys pienentää naisten halukkuutta olla parisuhteessa, koska kelvottomasta kumppanista ei saa mitään hyötyä. Miesten resursseja ei enää erityisesti tarvita ja ehkäisy mahdollistaa vapaan seksuaalisuuden.

Ulkopuolinen markkinatodellisuus siis vaikuttaa pariutumiseen

*Kun deittailumarkkinoilla on laaja valikoima potentiaalisia kumppaneita, vaatimustasot kumppanin suhteen kohoavat sekä tietoisesti että tiedostamatta.

Mihin unohtui puhe satunnaisuudesta ja täydestä ennustamattomuudesta?

 

[Erkki_erikeepperi]

Tulihan se syy tähän kaikkeen jankkaamiseen sieltä. Maailma on ollut pedattu miehille muutamia satoja vuosia, ja vihdoin kun aletaan ymmärtää, että nainenkin on ihminen, alkaa miesten uhmaikä. Naurattaisi, ellei miehet oikeasti jopa tappaisi naisia tän takia.

Nykyajan (länsimaiset) sukupolvet eivät ole millään tavalla vastuussa siitä, miten maailmaa on "pedattu" joskus vuonna kivi ja keppi.

Eikä se maailma ruusuinen ole ollut miehillekään! Pääasiassa sukupuolet ovat kyllä tehneet yhteistyötä ihan sulassa yhteisymmärryksessä, koska elämä on sitä vaatinut.

Tälle tekstille ablodit, aaltoja ja kolme hurraahuutoa!
Mä olen lukenut tästä aiheesta paljon kaikenlaista lehti- ja foorumikirjoittelua ja keskustellut naispuolisten ystävien kanssa. Joukkoon mahtuu toinenkin vannoutunut sinkku, ja samoin kuin @ironth kuulin vast'ikään yhden suusta sanat: "jos meidän suhde päättyy, niin uutta ei enää tule". Sanoja oli minua nuorempi. Olen myös tutustunut hiukan tutkimukseen mm. koti- ja metatyön jakautumisesta. Ja onhan minulla oma kokemukseni siitä, miten paljon helpompaa ja mukavampaa elämä on yksin oman itsensä herrattarena. Kotikin on vähemmällä vaivalla siistimpi, noin niinkuin yhtenä konkreettisena esimerkkinä. Mainittua omakotitaloa ja autoa en edes halua, ja jos haluaisinkin, en tarvitsisi miestä niistäkään huolehtimaan. Yhä harvempi nainen tarvitsee, koska haluaa ja osaa tehdä joko paljon itse, tai hankkii palveluita omilla tuloillaan.

Edit. Eikä mun parisuhdekokemukset edes ole mitenkään erityisen aikaansaamattomien miesvauvojen kanssa. Silti vaaka kallistuu enemmän sille puolelle, että kodin seinien sisäpuolella ja parisuhteessa yleensäkin miehet ovat enemmän ja useammin vapaamatkustajan roolissa. Ja me naiset emme nyt vaan enää suostu siihen, kun meilläkin on nykyään omat tarpeemme, haaveemme ja tavoitteemme, jotka yhä useammin liittyvät muuhun(kin) kuin perheen perustamiseen ja kodinhoitoon.

Lanseeraan termin, joka kuvaa tilannetta: wincel!

On vähän turhankin voimaannuttava termi, mutta menköön nyt kun oli niin hauska. "Losercel" olisi ollut kivempi, mutta se ei rimmaa.

ANYWAY, jottei nyt totuus kuitenkaan taas unohtuisi, niin miehet kollektiivisesti kyllä varmasti yhä edelleen loistavat tuottavan (netto-)työn tekemisessä ja tosiasiassa tuovat sen leivän myös wincel-emäntien pöytään. Wincelit voivat olla winceleitä vain, koska MIES on tällaisen yhteiskunnan rakentanut joka sen mahdollistaa.

Vai mennäänkö vaikka lähimpään paperitehtaaseen ja katsotaanko, millainen sukupuolijakauma siellä on?

Yhteiskunta tuskin olisi edennyt metsästäjä-keräilijä -tasolta mihinkään ilman miehistä energiaa, ja tuostakin termistä voi jättää sen "metsästäjä" pois.

 

[ironth]

Nykyajan (länsimaiset) sukupolvet eivät ole millään tavalla vastuussa siitä, miten maailmaa on "pedattu" joskus vuonna kivi ja keppi.

Eikä se maailma ruusuinen ole ollut miehillekään! Pääasiassa sukupuolet ovat kyllä tehneet yhteistyötä ihan sulassa yhteisymmärryksessä, koska elämä on sitä vaatinut.
--

Yhteiskunta tuskin olisi edennyt metsästäjä-keräilijä -tasolta mihinkään ilman miehistä energiaa, ja tuostakin termistä voi jättää sen "metsästäjä" pois.

Jos nyt taas halutaan puhua ihan eri asiasta, mistä oli puhe, niin ok.
Ei ilman naisiakaan olisi edetty mihinkään, mutta tuolloin ne naiset piti alistaa ja pakottaa, nyt siihen on enää yritys. Kyllä ne nykymiehet on ihan täysin osallisia nykyhetkeen, jossa vasta aletaan tutkia naisia koskevia sairauksia, jossa menkkatuotteita testattiin ekan kerran verellä eikä vedellä vuonna 2023, ja jossa edelleen halutaan viedä naiselta oikeus päättää lisääntymisestään. Sellainen todellakin on miehen rakentama yhteiskunta, jossa valitettavasti myös naiset ovat pitkälti olleet mukana.

Ja sitten se on "epäreilua", kun naiset voivat suurimmaksi osaksi valita, ketä panevat. Voi kamala miten on ruusuissa piikkejä. Sit ku naiset on vielä läskejäkin!!! Mikä kärsimys miehille!

 

[AnnaKoo]

Tätä oon itsekin ihmetellyt. Naisten (yleistäen toki) narratiivi että "ei miestä tarvita" ei vaan käy järkeen. Asioita jota lopulta tarvitsee on todella vähän, hiukka ruokaa ja vähän vaatetta päälle oli mies tai nainen. Silti arki on kyllä helkkarin paljon mukavampaa jos on omakotitalo, rahaa tilillä ja toimiva auto. Tai sitten se kumppani joka nyt ei ihan aina mitään suuria tunteita herätäkään. Arki on parempaa jaettuna.

Tässä on varmaan yksi merkittävä ero miesten ja naisten ajattelussa nykyään. Miehistä arki on parempaa jaettuna, koska kaikki koti- ja metatyöt, säännöllinen seksi jne. huomioonottaen miehelle parisuhde on yleensä hyvä diili. Naisille taas... niin, me olemme alkaneet ehkä kyseenalaistaa, että onko. Yhä useampi nainen on tullut siihen tulokseen, että pitää olla aivan poikkeuksellisen hyvä parisuhde, että on. Näin se on minullakin mennyt - pitäisi se yksisarvinen tulla vastaan, että elämänlaatu kokonaisvaltaisesti paranisi enää tästä.

 

[bahis]

Tässä on varmaan yksi merkittävä ero miesten ja naisten ajattelussa nykyään. Miehistä arki on parempaa jaettuna, koska kaikki koti- ja metatyöt, säännöllinen seksi jne. huomioonottaen miehelle parisuhde on yleensä hyvä diili. Naisille taas... niin, me olemme alkaneet ehkä kyseenalaistaa, että onko. Yhä useampi nainen on tullut siihen tulokseen, että pitää olla aivan poikkeuksellisen hyvä parisuhde, että on. Näin se on minullakin mennyt - pitäisi se yksisarvinen tulla vastaan, että elämänlaatu kokonaisvaltaisesti paranisi enää tästä.

Jos parisuhdetta ajattelee vain pelkästään kotityöt + seksi matematiikalla niin ei varmasti olekkaan hyvä diili...

 

[Joku_242]

Moni perheongelma juontuu siitä, että nainen on halunnut perheen ja mies on kuvitellut haluavansa perheen. Lähtökohtaisesti naisella on paljon realistisempi kuva perhe-elämästä, tai ilman lapsiakin ihan siitä normiarjesta. Liian moni nuoripari menee yhteen niin, että mies ei ole asunut yksin, tai asunut yksin niin kauaa, että ymmärtäisi kodinhoidon päälle. Eikä kyse ole vain siitä, vaan toisen kohtaamisesta ja odotuksista.

Miehelle "vaimomatsku" on sitä, että on kuin kotonansa elelisi - ruokahuolto pelaa, pyykkihuolto pelaa, ja seksiä saa silloin kun haluaa. Naiselle aviomiesmateriaali olisi luotettava, siisti mies, joka haluaa osallistua arkeen. Nainen ymmärtää tämän eri tavoin kuin mies, joka kertoo kyllä haluavansa tätä, mutta joka todellisuudessa on siinä ymmärryksessä, että nainenhan osaa kaikki kotihommat ja etenkin sitten, kun on äiti. Pikkulapsiaikana totuus valkenee kummallekin ja eroamistodennäköisyys on suurimmillaan. Nainen laittaa aluille, koska ei jaksa +1 lasta.

Tälle tekstille ablodit, aaltoja ja kolme hurraahuutoa!
Mä olen lukenut tästä aiheesta paljon kaikenlaista lehti- ja foorumikirjoittelua ja keskustellut naispuolisten ystävien kanssa. Joukkoon mahtuu toinenkin vannoutunut sinkku, ja samoin kuin @ironth kuulin vast'ikään yhden suusta sanat: "jos meidän suhde päättyy, niin uutta ei enää tule". Sanoja oli minua nuorempi. Olen myös tutustunut hiukan tutkimukseen mm. koti- ja metatyön jakautumisesta. Ja onhan minulla oma kokemukseni siitä, miten paljon helpompaa ja mukavampaa elämä on yksin oman itsensä herrattarena. Kotikin on vähemmällä vaivalla siistimpi, noin niinkuin yhtenä konkreettisena esimerkkinä. Mainittua omakotitaloa ja autoa en edes halua, ja jos haluaisinkin, en tarvitsisi miestä niistäkään huolehtimaan. Yhä harvempi nainen tarvitsee, koska haluaa ja osaa tehdä joko paljon itse, tai hankkii palveluita omilla tuloillaan.

Edit. Eikä mun parisuhdekokemukset edes ole mitenkään erityisen aikaansaamattomien miesvauvojen kanssa. Silti vaaka kallistuu enemmän sille puolelle, että kodin seinien sisäpuolella ja parisuhteessa yleensäkin miehet ovat enemmän ja useammin vapaamatkustajan roolissa. Ja me naiset emme nyt vaan enää suostu siihen, kun meilläkin on nykyään omat tarpeemme, haaveemme ja tavoitteemme, jotka yhä useammin liittyvät muuhun(kin) kuin perheen perustamiseen ja kodinhoitoon.

Siis onko kyse jostain sellaisesta, että haluatte pitää kodin mintissä kun miehille riittäisi vähempikin, vai oikeasti siitä, ettei miehet tee juuri mitään vaan ovat valmiita elämään vaikka sikolätissä? Jos olen ymmärtänyt oikein, teillä ei ole lapsia, jolloin homma on vähän eri kuin jollain lapsiperhesirkusta pyörittävillä. Ja mitä metatyö siis tarkoittaa, jotain organisointia yms?

Tosin johtaakohan tämä kehityssuunta siihen, että tasa-arvoiset yhteiskunnat kuolee pois, ja sellaiset joissa naiset oikeasti on hellan ja nyrkin välissä jyräävät? Ei toki ole teidän ongelma, mutta ei ehkä sinänsä miellyttävä kehityksen suunta ajatuksen tasolla.

 

[AnnaKoo]

Siis onko kyse jostain sellaisesta, että haluatte pitää kodin mintissä kun miehille riittäisi vähempikin, vai oikeasti siitä, ettei miehet tee juuri mitään vaan ovat valmiita elämään vaikka sikolätissä? Jos olen ymmärtänyt oikein, teillä ei ole lapsia, jolloin homma on vähän eri kuin jollain lapsiperhesirkusta pyörittävillä. Ja mitä metatyö siis tarkoittaa, jotain organisointia yms?

Tosin johtaakohan tämä kehityssuunta siihen, että tasa-arvoiset yhteiskunnat kuolee pois, ja sellaiset joissa naiset oikeasti on hellan ja nyrkin välissä jyräävät? Ei toki ole teidän ongelma, mutta ei ehkä sinänsä miellyttävä kehityksen suunta ajatuksen tasolla.

Kodin siistinä pitäminen on vain helppo ja konkreettinen, joskin vähän lapsellinen esimerkki. Ei kannata tarttua siihen, se on pikemminkin vertauskuva. Kaikkiaan yhdessä asuminen - kyllä, myös ilman lapsia - koetaan rasittavammaksi kuin yksin asuminen. Lisääntyneelle työmäärälle toivoisi jotain vastinetta tunnetasolla, mutta jos nekin tarpeet tulevat vajavaisesti täytetyiksi, kuten usein pidemmän päälle käy, ei ole oikein mitään pointtia lähteä koko leikkiin.

Vähemmällä analysoinnilla voidaan myös sanoa, että parisuhteen haluaminen on täysin verrattavissa vaikkapa lapsen, koiran tai auton haluamiseen. Ihan luonnollisia asioita nuo ovat haluta, mutta kaikki eivät silti vain halua niitä, niin paljon kuin niistä voisikin olla iloa. Niistä kaikista on kuitenkin myös vaivaa, ja ne kaikki vaativat kompromisseja jossain muualla. Jos ei halua, niin sitten ei halua, ja siinä se.

 

[bahis]

Kodin siistinä pitäminen on vain helppo ja konkreettinen, joskin vähän lapsellinen esimerkki. Ei kannata tarttua siihen, se on pikemminkin vertauskuva. Kaikkiaan yhdessä asuminen - kyllä, myös ilman lapsia - koetaan rasittavammaksi kuin yksin asuminen. Lisääntyneelle työmäärälle toivoisi jotain vastinetta tunnetasolla, mutta jos nekin tarpeet tulevat vajavaisesti täytetyiksi, kuten usein pidemmän päälle käy, ei ole oikein mitään pointtia lähteä koko leikkiin.

Vähemmällä analysoinnilla voidaan myös sanoa, että parisuhteen haluaminen on täysin verrattavissa vaikkapa lapsen, koiran tai auton haluamiseen. Ihan luonnollisia asioita nuo ovat haluta, mutta kaikki eivät silti vain halua niitä, niin paljon kuin niistä voisikin olla iloa. Niistä kaikista on kuitenkin myös vaivaa, ja ne kaikki vaativat kompromisseja jossain muualla. Jos ei halua, niin sitten ei halua, ja siinä se.

Olen kyllä täysin samaa mieltä...

Ja vaikkakin olen mies niin vähän samanlainen ajatus itsellä mitä useilla naisilla sanoitte olevan "jos nykyinen suhde päättyy, niin uutta ei tule".

Helpommalla pääsisi keskenään, monessakin asiassa...

 

[Manala]

Olen kyllä täysin samaa mieltä...

Ja vaikkakin olen mies niin vähän samanlainen ajatus itsellä mitä useilla naisilla sanoitte olevan "jos nykyinen suhde päättyy, niin uutta ei tule".

Helpommalla pääsisi keskenään, monessakin asiassa...

Miksi se toisen kanssa oleminen pitää ylipäätään muodostaa niin binääriseksi? Voihan sitä seurustella eri osoitteissa asuenkin, mikä todennäköisesti pudottaa mahdolliset arkiset kärhämänaiheet useammilla murto-osaan. Sopii ainakin kaltaiselleni kotityöt hyvin hanskaavalle erakkoluonteelle oikein hyvin.

 

[AnnaKoo]

Miksi se toisen kanssa oleminen pitää ylipäätään muodostaa niin binääriseksi? Voihan sitä seurustella eri osoitteissa asuenkin, mikä todennäköisesti pudottaa mahdolliset arkiset kärhämänaiheet useammilla murto-osaan. Sopii ainakin kaltaiselleni kotityöt hyvin hanskaavalle erakkoluonteelle oikein hyvin.

Tässä taitaa myös olla sukupuolten välillä eroa siten, että naisille kelpaisi useammin erillään asuminen kuin miehille. Mikä osaltaan tukee teoriaa siitä, että jollain tavalla saman katon alla asuminen tuntuisi antavan miehille enemmän kuin naisille. Toki tämä siis karkeasti yleistäen. Olettaisin, että naisistakin enemmistö haluaa yhä yhdessä asumista, mutta ehkäpä jonkinasteinen trendi on havaittavissa myös muunlaisten ratkaisujen lisääntymisestä.

 

[Gilden]

Olen myös tutustunut hiukan tutkimukseen mm. koti- ja metatyön jakautumisesta. Ja onhan minulla oma kokemukseni siitä, miten paljon helpompaa ja mukavampaa elämä on yksin oman itsensä herrattarena. Kotikin on vähemmällä vaivalla siistimpi, noin niinkuin yhtenä konkreettisena esimerkkinä.

tässä on varmaan yksi merkittävä ero miesten ja naisten ajattelussa nykyään. Miehistä arki on parempaa jaettuna, koska kaikki koti- ja metatyöt, säännöllinen seksi jne. huomioonottaen miehelle parisuhde on yleensä hyvä diili

Oma tyttöystäväni on kuulemma kanssani seuran, seksin, läheisyyden, ystävyyden, henkisen tuen ja ihan sen rakkauden takia. Hän voisi jokapäivä valita olevansa sinkku, mutta silti hän valitsee seurustelun kanssani koska hänen elämä on parisuhteessa kanssani kuulemma parempaa kuin sinkkuna.
Mitään metatöitä ja siivoamista hän ei joudu tekemään, koska siivoan oman kämppäni jossa myös hengailemme hänen kotinsa lisäksi jatkuvasti.

Millä tavalla esimerkiksi lapsettomassa parisuhteessa oleminen on naiselle rasittavampaa kuin sinkkuna oleminen, jos molemmilla on omat kämpät joita molemmat itse siivoavat?

Mitä koti ja metatöitä nainen joutuu tässä tilanteessa suorittamaan mitenkään millään tavalla enemmän?

 

[AnnaKoo]

Oma tyttöystäväni on kuulemma kanssani seuran, seksin, läheisyyden, ystävyyden, henkisen tuen ja ihan sen rakkauden takia. Hän voisi jokapäivä valita olevansa sinkku, mutta silti hän valitsee seurustelun kanssani koska hänen elämä on parisuhteessa kanssani kuulemma parempaa kuin sinkkuna.
Mitään metatöitä ja siivoamista hän ei joudu tekemään, koska siivoan oman kämppäni jossa myös hengailemme hänen kotinsa lisäksi jatkuvasti.

Millä tavalla esimerkiksi lapsettomassa parisuhteessa oleminen on naiselle rasittavampaa kuin sinkkuna oleminen, jos molemmilla on omat kämpät joita molemmat itse siivoavat?

Mitä koti ja metatöitä nainen joutuu tässä tilanteessa suorittamaan mitenkään millään tavalla enemmän?

Ei joudukaan, ja teidän tilannehan on tosi hieno! Ja ilmeisen harvinaista herkkua nykyään. Toki parisuhde vaatii aina kompromisseja myös erillään asuessa, mutta kun suhteessa on tuota kaikkea mitä luettelit, niin ne kompromissitkin tekee varmasti mielellään, eikä ne ehkä edes tunnu kompromisseilta.

 

[JLM]

Tässä taitaa myös olla sukupuolten välillä eroa siten, että naisille kelpaisi useammin erillään asuminen kuin miehille. Mikä osaltaan tukee teoriaa siitä, että jollain tavalla saman katon alla asuminen tuntuisi antavan miehille enemmän kuin naisille. Toki tämä siis karkeasti yleistäen. Olettaisin, että naisistakin enemmistö haluaa yhä yhdessä asumista, mutta ehkäpä jonkinasteinen trendi on havaittavissa myös muunlaisten ratkaisujen lisääntymisestä.

No siinä on vähän sellainen, että jos kysymys on vakavasta parisuhteesta (saati niin vanhanaikaisesta ja ilmeisesti jotenkin alistavasta instituutiosta kuin avioliitto) niin en ihan hirveästi ihmettele, jos erillään asuminen ei välttämättä ole ihan se mikä siinä tule mieleen. Kaikenlaiset ratkaisut toki lisääntyvät kun ajat muuttuvat - se tuottavatko ne pidemmän päälle mitään kovin hyvää jää nähtäväksi. Se oikeastaan mitataan siinä vaiheessa kun ajat muuttuvat kovemmiksi ja sehän meillä on aika väistämättä edessä. Osin sen takia että perhe ja lapset on sysätty arvoasteikossa aikalailla sinne häntäpäähän...

 

[Varistin]

Miksi se toisen kanssa oleminen pitää ylipäätään muodostaa niin binääriseksi? Voihan sitä seurustella eri osoitteissa asuenkin, mikä todennäköisesti pudottaa mahdolliset arkiset kärhämänaiheet useammilla murto-osaan. Sopii ainakin kaltaiselleni kotityöt hyvin hanskaavalle erakkoluonteelle oikein hyvin.

Olen myös miettinyt, että jos tämä nykyinen suhde joskus loppuu, olisi minulla todella iso kynnys muuttaa enää yhteen kenenkään kanssa. Omat asunnot ja pääosin oma arki kummallakin olisi oikein hyvältä kuulostava vaihtoehto mahdollisessa uudessa suhteessa. Silloin kumppanin ei välttämättä tarvitsisi olla myöskään täydellistä yksisarvisluokkaa, koska esim. yhtenevällä käsityksellä kodin siisteydestä, raha-asioista ja muusta arjen pyörittämisestä ei olisi niin suurta vaikutusta omaan elämänlaatuun.

Edit: Metatyöstä, konsepti on sinällään selkeä vaikka termistä en pidäkään. Toisaalta etenkin näin lapsettomalla pariskunnalla sen määrän voi pitää aika maltillisena. Jotain perusasioita jos on sovittu, että asuminen tulee maksettua, kaappiin tulee ruokaa ja koti ei ole ihan kaatopaikka, niin muuten kumpikin voi sitten hoitaa omat menonsa ja asiansa. Yhteiset lomat ja muut yksittäiset jutut pitää toki sopia, mutta niitäkään nyt ei joka viikolle tai edes kuukaudelle osu. Lapsiperheillä pakollisten sovittavien ja hoidettavien asioiden määrä sitten lisääntyy aika lailla, joten aikaisemmissa kirjoituksissakin mainitun mukaan pariskunnan todellinen kyky sopia ja ennakoida perheen asioita punnitaan vasta lasten syntymän jälkeen, ja siinä kohdassa äkkiä myös ristiriidat kärjistyvät.

 

[ironth]

Siis onko kyse jostain sellaisesta, että haluatte pitää kodin mintissä kun miehille riittäisi vähempikin, vai oikeasti siitä, ettei miehet tee juuri mitään vaan ovat valmiita elämään vaikka sikolätissä? Jos olen ymmärtänyt oikein, teillä ei ole lapsia, jolloin homma on vähän eri kuin jollain lapsiperhesirkusta pyörittävillä. Ja mitä metatyö siis tarkoittaa, jotain organisointia yms?

Tosin johtaakohan tämä kehityssuunta siihen, että tasa-arvoiset yhteiskunnat kuolee pois, ja sellaiset joissa naiset oikeasti on hellan ja nyrkin välissä jyräävät? Ei toki ole teidän ongelma, mutta ei ehkä sinänsä miellyttävä kehityksen suunta ajatuksen tasolla.

Mulla ei henkilökohtaisesti ole tällaisia ongelmia, ja olen aiemmin sanonutkin, että puolisoni on siistimpi kuin minä.

Metatyöstä löytyy paljon asiaa netistä. Omassa huushollissa se jakautuu suht ok ja pääasiassa sovitusti: puolisolla keittiö ja kämpän isot asiat, mulla pyykit ja yleissiivous, mukana toki kämpän asioissa. En sanoisi organisoinniksi, se on aika aktiivista tekemistä, mutta jonkinasteista päässä olevaa excelöintiä tää on. Eli tieto esim. siitä, milloin lakanat on vaihdettu, paljonko niitä on pyykkikorissa, onko puhtaita, milloin on aikaa (kotoa ei poistuta koneen ollessa käynnissä & muiden pyykkien tarve) ja pörssisähköä pestä, missä kuivatus (kämpän kosteusprosentti/ulkokuivatuksessa siitepölykausi/hellesade). Tää ei siis vaadi täsmällistä ajattelua päivittäin, mutta aivoissa on lokero sille. Ja kuitenkaan niitä lokeroita ei ole aivan mahdottomasti ja monen tällaisen asian kanssa kuormitus voi olla suurta. (Ja tää on taas virhe kirjoittaa tästä, koska väärinymmärtäjät kuittailevat seuraavat kolme kuukautta, kuinka naiset uupuvat lakanoiden pesusta.) Ja ei mulla oikeastaan ole vaihtoehtoa olla ajattelematta tätä, koska muuten ei lakanat vaihtuisi tai jos yrittäisi vaihtaa, ei olisi puhtaita kaapissa. Puhumattakaan sitten vaatteista, jotka tarvii myös ennakointia työn ja harrastusten takia.

Toisaalta sitten mulla ei oo mitään hajuakaan, mitä jääkaapin lokeroissa on. Eikä tarvitse, se ei ole mun tonttia. Itselle myös eroaminen olisi tosi iso juttu ja sinkkuus tai yksinasuminen olisi kuormittavampaa, koska pitäisi ottaa kokonaisuus haltuun. Ehkä 100 % etätyönä olisi helpompaa, mutta mulla on ollut paljon reissuilua tässä, ja on kiva tulla kotiin, kun ei ole jääkaapissa pelkkää hometta tarjolla.

Lasten kanssa näitä asioita on sitten miljoona. Ne kasvaa koko ajan ja jatkuvasti tarvitaan uuden vuodenajan uusia vaatteita, pitää vähän pelata, meniskö tämä syksyn uusi kurapuku vielä keväällä vai ei ja koska on seuraava neuvola ja voivittu onko puuro loppu ja mummolle ei ole soitettu. Tämmöstä kasautuu aika hyvin naisille. Reissuun kun lähdetään, mies pakkaa omansa ja nainen kaiken muun. Klassinen.

Eta. Ja juu ne suhteen metatyöt on ihan asia erikseen. Ja ehkä karkeasti niin erilaisia, koska eri ihmiset, ettei pysty kauheasti antamaan esimerkkejä. Mä en ihan kaikkea henksua viitsi tänne avata.

 

[AnnaKoo]

Mulla ei henkilökohtaisesti ole tällaisia ongelmia, ja olen aiemmin sanonutkin, että puolisoni on siistimpi kuin minä.

Metatyöstä löytyy paljon asiaa netistä. Omassa huushollissa se jakautuu suht ok ja pääasiassa sovitusti: puolisolla keittiö ja kämpän isot asiat, mulla pyykit ja yleissiivous, mukana toki kämpän asioissa. En sanoisi organisoinniksi, se on aika aktiivista tekemistä, mutta jonkinasteista päässä olevaa excelöintiä tää on. Eli tieto esim. siitä, milloin lakanat on vaihdettu, paljonko niitä on pyykkikorissa, onko puhtaita, milloin on aikaa (kotoa ei poistuta koneen ollessa käynnissä & muiden pyykkien tarve) ja pörssisähköä pestä, missä kuivatus (kämpän kosteusprosentti/ulkokuivatuksessa siitepölykausi/hellesade). Tää ei siis vaadi täsmällistä ajattelua päivittäin, mutta aivoissa on lokero sille. Ja kuitenkaan niitä lokeroita ei ole aivan mahdottomasti ja monen tällaisen asian kanssa kuormitus voi olla suurta. (Ja tää on taas virhe kirjoittaa tästä, koska väärinymmärtäjät kuittailevat seuraavat kolme kuukautta, kuinka naiset uupuvat lakanoiden pesusta.) Ja ei mulla oikeastaan ole vaihtoehtoa olla ajattelematta tätä, koska muuten ei lakanat vaihtuisi tai jos yrittäisi vaihtaa, ei olisi puhtaita kaapissa. Puhumattakaan sitten vaatteista, jotka tarvii myös ennakointia työn ja harrastusten takia.

Toisaalta sitten mulla ei oo mitään hajuakaan, mitä jääkaapin lokeroissa on. Eikä tarvitse, se ei ole mun tonttia. Itselle myös eroaminen olisi tosi iso juttu ja sinkkuus tai yksinasuminen olisi kuormittavampaa, koska pitäisi ottaa kokonaisuus haltuun. Ehkä 100 % etätyönä olisi helpompaa, mutta mulla on ollut paljon reissuilua tässä, ja on kiva tulla kotiin, kun ei ole jääkaapissa pelkkää hometta tarjolla.

Lasten kanssa näitä asioita on sitten miljoona. Ne kasvaa koko ajan ja jatkuvasti tarvitaan uuden vuodenajan uusia vaatteita, pitää vähän pelata, meniskö tämä syksyn uusi kurapuku vielä keväällä vai ei ja koska on seuraava neuvola ja voivittu onko puuro loppu ja mummolle ei ole soitettu. Tämmöstä kasautuu aika hyvin naisille. Reissuun kun lähdetään, mies pakkaa omansa ja nainen kaiken muun. Klassinen.

Eta. Ja juu ne suhteen metatyöt on ihan asia erikseen. Ja ehkä karkeasti niin erilaisia, koska eri ihmiset, ettei pysty kauheasti antamaan esimerkkejä. Mä en ihan kaikkea henksua viitsi tänne avata.

Tässä tulikin hyvää kuvausta metatyöstä. Lisäksi kaikenlainen kalenterointi ja sosiaalisen elämän ylläpitäminen ovat yleensä enemmän naisen harteilla. Pitkissä parisuhteissa naisen vastuulle kasautuu usein jopa miehenkin sukuun yhteydenpito tai ainakin merkkipäivien muistamiset yms.

Mä ymmärsin hyvin nuorena teininä jo paitsi lasten aiheuttaman konkreettisen työmäärän ja vastuun, myös metatyön määrän. Ja se on yksi syy vapaaehtoiseen lapsettomuuteeni. Yhä edelleen isä on sankari-isä, kun hän vie vähän sinne päin pukemansa lapsen leikkipuistoon tunniksi. Nainen hoitaa ihan kaiken muun ja saa tietenkin kontrollifriikin leiman, jos uskaltaa huomauttaa säähän soveltumattomasta jalkinevalinnasta. Tämä ei vastannut millään muotoa sitä kuvaa, millaista elämää itse aikuisena halusin ja haluan elää. Lapsettomana odotukset suhteen tasa-arvoisuudelle eivät ole olleet yhtä suuret, mutta kyllä ne erot ja epäkohdat lapsettomanakin puskee parisuhteissa esiin ja aiheuttaa toisinaan harmaita hiuksia - esimerkiksi mainittu siisteyskäsitys ja erot siinä voivat pitkässä juoksussa käydä todella sietämättömiksi.

Ja se on tosiaan varmaa, että väärinymmärtäjiä riittää kun näistä puhuu.

Edit. Tasa-arvoisuus parisuhteissa ja lastenhoidossa on onneksi lisääntynyt paljon ihan viimeisen 10 vuodenkin aikana. Silti monessa perheessä vallitsee vielä aika klassinen asetelma, ja vaikka esimerkiksi kotitöitä jaettaisiinkin, on metatyö silti lähes yksinomaan naisten/äitien vastuulla.

 

[ironth]

Tässä tulikin hyvää kuvausta metatyöstä. Lisäksi kaikenlainen kalenterointi ja sosiaalisen elämän ylläpitäminen ovat yleensä enemmän naisen harteilla. Pitkissä parisuhteissa naisen vastuulle kasautuu usein jopa miehenkin sukuun yhteydenpito tai ainakin merkkipäivien muistamiset yms.

Mä ymmärsin hyvin nuorena teininä jo paitsi lasten aiheuttaman konkreettisen työmäärän ja vastuun, myös metatyön määrän. Ja se on yksi syy vapaaehtoiseen lapsettomuuteeni. Yhä edelleen isä on sankari-isä, kun hän vie vähän sinne päin pukemansa lapsen leikkipuistoon tunniksi. Nainen hoitaa ihan kaiken muun ja saa tietenkin kontrollifriikin leiman, jos uskaltaa huomauttaa säähän soveltumattomasta jalkinevalinnasta. Tämä ei vastannut millään muotoa sitä kuvaa, millaista elämää itse aikuisena halusin ja haluan elää. Lapsettomana odotukset suhteen tasa-arvoisuudelle eivät ole olleet yhtä suuret, mutta kyllä ne erot ja epäkohdat lapsettomanakin puskee parisuhteissa esiin ja aiheuttaa toisinaan harmaita hiuksia - esimerkiksi mainittu siisteyskäsitys ja erot siinä voivat pitkässä juoksussa käydä todella sietämättömiksi.

Ja se on tosiaan varmaa, että väärinymmärtäjiä riittää kun näistä puhuu.

Edit. Tasa-arvoisuus parisuhteissa ja lastenhoidossa on onneksi lisääntynyt paljon ihan viimeisen 10 vuodenkin aikana. Silti monessa perheessä vallitsee vielä aika klassinen asetelma, ja vaikka esimerkiksi kotitöitä jaettaisiinkin, on metatyö silti lähes yksinomaan naisten/äitien vastuulla.

Juu yh-äitejä saa parjata vaikka kuinka paljon. Joko ovat itsekkäitä uraa tekeviä ja lapset hoidossa, tai sitten yhteiskunnan laiskoja elättejä kotona. Mitäs tekivät lapsia. Kukaan ei puhu siitä isästä, joka petti/jätti/kuoli. Mut ans olla jos äiti päättäisi jättää perheensä.

 

[bahis]

Miksi se toisen kanssa oleminen pitää ylipäätään muodostaa niin binääriseksi? Voihan sitä seurustella eri osoitteissa asuenkin, mikä todennäköisesti pudottaa mahdolliset arkiset kärhämänaiheet useammilla murto-osaan. Sopii ainakin kaltaiselleni kotityöt hyvin hanskaavalle erakkoluonteelle oikein hyvin.

Mistä päättelit että puhuin samassa osoitteessa asumisesta?
Itse asun tällä hetkellä eri osoitteessa kuin tyttöystävä ja vielä noin 3000km välimatkaa...

 

[bahis]

Juu yh-äitejä saa parjata vaikka kuinka paljon. Joko ovat itsekkäitä uraa tekeviä ja lapset hoidossa, tai sitten yhteiskunnan laiskoja elättejä kotona. Mitäs tekivät lapsia. Kukaan ei puhu siitä isästä, joka petti/jätti/kuoli. Mut ans olla jos äiti päättäisi jättää perheensä.

Kyllä se ikävän usein on myös se äiti joka pettää ja jättää... Ei sitä pelkästään miehet tee...

 

[KeljuK]

Kukaan ei puhu siitä isästä, joka petti/jätti/kuoli.

Saattaa taas kerran olla "kokemusasiantuntijuutta" sellaisissa piireissä jossa kaikki on aina naisen vika- mun yks tuttu teki sen (mies) että rakastu palavasti kun lapsi oli vauva ja lähti tekemään asiantuntijuustyötä britteihin. Et se siitä muksusta. Ja ei sitä kyllä kovin arvosteta tuosta tempusta.

 

[AnnaKoo]

Saattaa taas kerran olla "kokemusasiantuntijuutta" sellaisissa piireissä jossa kaikki on aina naisen vika- mun yks tuttu teki sen (mies) että rakastu palavasti kun lapsi oli vauva ja lähti tekemään asiantuntijuustyötä britteihin. Et se siitä muksusta. Ja ei sitä kyllä kovin arvosteta tuosta tempusta.

Tuo on yksi alhaisimmista tempuista mitä mies voi tehdä. Miehet, etenkään te kaikki kunnolliset joiden moraali ei ikinä antaisi periksi itse moista tehdä, ette ehkä tule edes ajatelleeksi millaisia riskejä nainen ottaa lisääntyessään. Se on terveydellinen, taloudellinen ja psyykkinen riski, yhä tänäkin päivänä. Mitä jos kaikki ei sujukaan hyvin? Mitä jos raskaus on vaikea tai menee kesken, mitä jos synnytys on kauhea ja hajottaa kropan, mitä jos lapsi onkin vaikeasti vammainen tai hengenvaarassa, mitä jos imetys ei suju tai iskee synnytyksen jälkeinen masennus, mitä jos mies jättää kesken raskaimman vauva-arjen?

Lisääntymisajokortin tulisi olla pakollinen, ja sen tulisi sisältää autenttinen synnytys- ja äitiyssimulaattori myös miehille.

 

[KeljuK]

Kyllä se ikävän usein on myös se äiti joka pettää ja jättää... Ei sitä pelkästään miehet tee...

Pettäminen on muuten joku hassu aivokemian juttu jostain evoluution pyörteistä. Että mikä ihme tekee siitä isomman asian kun monesta muusta asiasta mitä parisuhteessa luvataan mut sit lipsahtaa?

Jos ehkäisy on ollut kunnossa niin mitä sitten sanoo järki. "Juon pari kaljaa kavereiden kanssa ja tuun kotiin" .. aamu neljä ja sikiöasentoyrjöä kylppärin lattialla- ilman toista naista/miestä. Ei nähty tässä viikkoon niin mä leikin vibralla torstaina ja katoin pornoa on kuitenkin ok.

Et joku siinä on että tollainen asia 1 rikkoo parisuhteen ja toinen ei- ainakaan jos se ei nyt ole jokaviikkoista ja selkeä ongelma.

Onko se yhteiskunta vai evoluutio pistänyt nimenomaan seksuaalisesti monogaamisen suhteen erityisarvoon.

Ennenkun joku kysyy, niin mun päässä on sama kytkin.

 

[JLM]

Onko se yhteiskunta vai evoluutio pistänyt nimenomaan seksuaalisesti monogaamisen suhteen erityisarvoon.

Luotettava ehkäisy on erittäin tuore keksintö, jonka kaikkia seurauksia emme vielä edes tiedä. Mutta aikana ennen sitä monogaaminen vakaa perhesuhde on vain huomattu yleisesti ottaen kaikkein vakaimmaksi ja parhaaksi kasvualuastaksi lapsille.

 

[Gilden]

Pitkissä parisuhteissa naisen vastuulle kasautuu usein jopa miehenkin sukuun yhteydenpito tai ainakin merkkipäivien muistamiset yms.

Seurustelusuhteen alkaessa on itsestäänselvää että molemmat pitää itse yhteyttä omiin sukulaisiinsa ja muistavat merkkipäiviä jos niin haluavat. Miksi tämän pitäisi muuttua seurustelusuhteen edetessä? Mikäli miestä ei kiinnosta olla yhteydessä sukulaisiinsa ja muistaa heidän merkkipäiviä, niin eikö tämä ole tämän miehen ja hänen sukulaisten välinen asia? Naisen ei todellakaan tarvitsisi tehdä tästä mitään ongelmaa ja lisätyötä itselleen jos ei halua.

Lapsettomana odotukset suhteen tasa-arvoisuudelle eivät ole olleet yhtä suuret, mutta kyllä ne erot ja epäkohdat lapsettomanakin puskee parisuhteissa esiin ja aiheuttaa toisinaan harmaita hiuksia - esimerkiksi mainittu siisteyskäsitys ja erot siinä voivat pitkässä juoksussa käydä todella sietämättömiksi.

Tämän ongelman ehkäisemiseen on helppo ratkaisu. Suostu ainoastaan seurustelemaan miehen kanssa joka osaa siivota kämppänsä ja osaa olla siivosti ollessaan kylässä.