• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Pariutumisen haasteet nykypäivänä ja sen vaikutukset

Puolison kehumisesta/mollaamisesta tuli mieleen: Onko muilla tällaisia havaintoja, että naiset harrastavat paljon enemmän puolison julkista (esim. työpaikan kahvipöydässä/iltatilaisuudessa) mollaamista ja edesottamusten päivittelyä, mutteivät vastaavasti juurikaan kehumista? Miehet taas eivät omien kokemusteni perusteella tee paljoa kumpaakaan, eivät juuri kehu mutta eivät ainakaan ikinä hauku naistaan.

Tuntuu että jos mies sanoo julkisesti jotain negatiivista naisestaan, sitä pidetään aina moukkamaisena ja halventavana. Sen sijaan jos nainen kertoo negatiiviseen sävyyn miehestään vaikka työpaikan kahvipöydässä, sitä ei pidetä vastaavasti tabuna, vaan pikemmin tunnutaan symppaavan naista - lähtökohtainen asenne on, että jos nainen haukkuu miestään niin kyllä se mies varmaan oikeastikin on tollo.

Asian voisi selittää sillä, että naiset puhuvat ylipäänsä enemmän ihmissuhdeasioista. Mutta tästä herää kysymys, miksi se sitten on tässä kohtaa vain negatiivista: miksi naiset sheimaavat miehiään, mutta eivät kehu? Kehuvatko naiset puolisoaan, mutta jostain syystä se tapahtuu vain läheisten (nais)kavereiden läsnäollessa, kun taas negatiiviset jutut avataan laajemmalle yleisölle?*

Vai onko mulla vain sattumalta vääristynyt otanta, tai olenko vain kiinnittänyt vääristyneesti huomiota asiaan? Kontekstikin voi vaikuttaa: kokemukseni ovat akateemisilta ja (lievästi) naisvaltaisilta työpaikoilta.

Itseäni ärsyttää/vaivaannuttaa aina jos joku puhuu puolisosta negatiiviseen sävyyn ulkopuolisille/isommassa porukassa.

*) Tullut jopa joskus mieleen, että onko puolison mollaaminen sekaporukassa ja puolitutuille jonkinlainen alitajuinen viesti paikalla oleville miehille, että "olen tyytymätön kumppaniini ja valmis vaihtamaan"?! Sainpa tästä tehtyä pienen aasinsillan pariutumiseen, ettei viesti mennyt ketjun kannalta ihan offtopiciksi :)
Joo, ja tää on tosi perseestä. Itse en kyllä ole juurikaan kuullut, edes lähimmältä ystäviltä kuin satunnaista purnausta tietyistä asioista, mutta tiedän, että joillain on valitus veressä. Netissä tämä tuntuu olevan todella yleistä. Ja jossain sivuraiteessa aiemmin kerroinkin, että kun olen puolustanut miehiä tällaisessa "miehet on porsaita" -keskustelussa, olen saanut paskaa niskaan lähinnä vain miehiltä. Palkitsevaa!

Mutta emt, ehkä tätä kuitenkin harrastavat lähinnä ne, joiden miehet istuvat siellä baarissa haikailemassa lapsen kokoisista naisista. :rofl:

Which reminds me
Joo, sinun tapauksessa varmaan pitää ihan rehdisti paikkansakin, mutta aika moni mies "julkisesti" sanoo että kyllä se vaimo on kaunein muija mitä on olemassa vaikka vähän lihava nykyään onkin, mutta sitten illanvietossa parin kaljan jälkeen avaudutaan että vielä kun saisi jotain 50kg kisakireää, oma muija ei kiinnosta koska läski.
Eikö nämä ukot vois sitten vaan lopettaa sen suhteen, jos on niin kamalaa? Ei tarvis täällä lukea valitusta siitä, miksi naiset laittaa enemmän eroja vireille.
 
Jos sulle eka asia mikä tulee toisen arkipäiväisestä kehumisesta on "hallinta-aseman korostamista", niin ei tuo nyt ihan normaalia ole.
Se tulee esim. sellaisessa kohtaa jos näitä päivittäisiä kehuja ei anneta niinä päivinä kun kyseinen nainen on vaikka ollut kanssasi eri mieltä jostain.

Eikä tuo ole eka asia mikä tulee mieleen, mutta kun itse ihmettelit ilmiötä niin tuo on yksi näkökulma asiaan. Muitakin on.
 
Itse olen huomannut, että aika harva suomalainen mies kehuu naistaan. Jostain syystä parisuhteessa tunnutaan ottavan kaiki itsestäänselvänä ja toinen on ikään kuin olemassa siinä. Ehkä tämä on jokin kulttuurinen asia, mutta itse ainakin muistan joka päivä naistani tavalla tai toisella. Huomioonottaminen on osa arvostuksen osoitusta. Tämä ei tarkoita, että toinen nostetaan jalustalle, vaan ihan kehutaan, autetaan, kysytään miten menee jne. pikkuasioita. Kukapa ei huomiosta tykkäisi.
Tämä. Ja kun ei sen toisen huomioimisen tarvitse aina olla jotain imartelua, vaan ihan arkisia asioita joita tekee pyytämättä ihan vain siksi, että tietää toisen ilahtuvan ja arvostavan. Esimerkkejä: Tekee pidempään nukkuvalle aamiaisen valmiiksi, tuo kaupasta kukkia tai lempisuklaata tai -olutta, tekee toisen lempiruokaa ja kattaa fiinisti, hieroo hartioita, järjestää keskelle lapsiperhearkea toiselle omaa aikaa jne. Kun vielä välillä muistaa luikauttaa ne kolme maagista sanaa, niin on tehnyt jo paljon enemmän suhteen eteen kuin keskimäärin ihmiset tekee. Ja tämä kaikki tietenkin sen lisäksi, että hoitaa oman osansa kotitöistä ja lasten asioiden hoitamisesta ilman, että täytyy erikseen pyytää ja ohjeistaa. Tämä viimeinen kohta lienee yleisin riitojen ja erojen syy

Kun arjessa tehdyn huomioimisen ja tasavertaisen vastuunkannon lisäksi otetaan kolmanneksi elementiksi avoin kommunikaatio ja kyky kuunnella ja huomioida toisenkin tarpeita, on toimivan ja pitkäikäisen suhteen elementit kasassa. Helpommin sanottu kuin tehty kuten kaikki varmaan tietää, etenkin pitkässä juoksussa kun elämä heittelee eteen kaikenlaisia itsestä riippumattomia haasteita.

Löyhänä aasinsiltana aiheeseen: em. asioiden luonteva ja suvereeni hallinta ovat kovaa valuuttaa pariutumisessa. Valitettavasti aivan liian moni esittää ensimmäiset kuukaudet jotakin roolia kehuen ja huomioiden naista, ja sitten kun ollaan eksklusiivisessa suhteessa kaikki tuo loppuu kuin seinään. Neuvoni siis on, että ottakaa se pysyväksi tavaksi. Jos toisen huomioiminen tuntuu teennäiseltä ja vaivaannuttavalta kannattaa pohtia miksi niin on, ja kuinka paljon sitä parisuhdetta ja kumppania sitten arvostaa vai arvostaako, jos ei ole halua näyttää sitä? Miehille kun tosiaan se huomioimattomuus voi maksaa lopulta koko parisuhteen.
 
Ulkomailta tulevat ovat usein maskuliinisempia ja seksikkäämpiä verrattuna suomalaisiin. Ovat myös erittäin aktiivisia markkinoilla, kun suomalaisia kivitetään jo kaupassa ohimennen katselemisesta. (tirsk)


Fillareilla tulevat urheilulliset ja hyväkroppaiset aiheuttavat siis lisääntyvää kilpailua markkinoille. Paperittomuus ja työttömyys ovat tässä ihmispoolissa koko ajan lähempänä yhdentekeviä asioita, koska niin moni nainen tienaa jo omat rahansa eikä miestä "tarvita" elättäjäksi. Statusta voi saada olemalla hyvännäköinen maahanmuuttaja. Ottamatta nyt sitten kantaa miten nopeasti saavatkaan mahdollisesti paperit ja pääsevät sosiaaliturvan piiriin.


Lainaan itseäni:

4) Keksitään uusi tasoteoriasääntö: "Naiset pariutuvat aina ylöspäin, paitsi jos kyseessä on työtön turvapaikanhakija. Tai renttu. Tai keksi-tähän-sopiva-selitys. Kuka tahansa paitsi ei naapurin suomalaistaustainen Erkki (nimi valittu satunnaisesti).
 
Lainaan itseäni:
Tasoteoreetikot voisivat nyt tosiaan päättää, että ratkaiseeko se rahan naisten miesvalinnoissa vai ei :asif:
Itselleni tulot ovat tärkeä asia, muttei todellakaan siksi, että miehen pitäisi elättää vaan siksi, että molemmilla on varaa ja halua tehdä samanlaisia asioita. Minulle ei olisi ongelma tarjota toisellekin, mutta miehillä tuntuu olevan vaikeuksia suhtautua siihen, jos nainen aina tarjoaa.
 
Ootteko koskaan miettineet maailmaa, jossa naisia olisi enemmistö?
Naisiahan olisi tuolloin nykyistä reippaammin uraa tekemässä, koska kaikille ei riittäisi miehiä perheen perustamiseen. Uraohjukset eivät sitten kuitenkaan houkuttele miehiä, joten väestö ei juuri pääsisi kasvamaankaan.
Miehillä olisi valinnanvaraa, eikä tarvetta asettua aloilleen, eipä juuri tarvetta työntekoon tai muuhunkaan järkevään aktiviteettiin, jonka vuoksi sitä työssäkäyvää, elättävää naista ei varmasti kiinnostaisi tehdäkään yhtä lasta enempää.. ei se miehen olemassaolo niin lottovoitto lopulta ole (vinkki: myöskään naisen olemassaolo ei pelasta elämää). Todennäköisesti jo epäsuhdanteen alussa lapsia syntyisi yhä vähemmän ja vähemmän, eikä tällaista tilannetta edes syntyisi.

Onko siis kenties luonnollista, noinniinkun ihmisen lisääntymisen ja leviämisen kannalta (jätetään nyt rahat ja maapallon voinnit pois), että nykytilanne - miehiä on enemmän - olisi se optimi? Kertooko siitä jo se, että poikia syntyy enemmän?

Onko tästä asiasta paasaaminen nyt kovinkaan järkevää energiankäyttöä? Mitä muita luonnonlakeja vastustatte näin voimakkaasti?

Mä luulen, että jokainen myös ymmärtää elämästä sen, että kaikki eivät lisäänny tai pääse sitä kokeilemaankaan. Jollain lajilla enemmistö poikasista kuolee ennen aikuistumistaan, ihmisillä selviämisprosentti on aika suuri. Kukaan ei silti ole oikeutettu yhtään mihinkään. Elämä on sattumaa. Joku saa seksiä päivittäin, joku ei koskaan. Mitä sitten? Se kaikkien rakastama normaalijakauma pätee tässäkin, emme kai sitäkään voi vastustaa?

Omasta elämästään saa tietysti valittaa. Turha naamioida sitä kaikkien miesten huoleksi (rasistisesti ja misogynistiseksi (ai että nautin kun naamanne menee punaiseksi pelkästään kahdesta sanasta)), rakentaa olkiukkoja ja paskantaa niiden päälle. Oikea, syvällinen keskustelu voisi jopa auttaa etenemään elämässä. Anonyymina se on myös helppoa.
Poikia syntyy enemmän, koska normaalioloissa poikia ja miehiä myös kuolee enemmän. Miehet on kulutustavaraa.

Nyky-yhteiskunta pitää toki miehet harvinaisen hyvin hengissä, paitsi Venäjällä ja Ukrainassa...

Mutta ei poikia synny enemmän siitä syystä, että naisilla olisi jotenkin enemmän valinnanvaraa. Vaan että säilyy jonkinlainen tasapaino (normaaleissa luonnonoloissa).

Sitä paitsi, syntyvyys ampaisi nousuun monessa maassa 2. maailmansodan jälkeen, vaikka siis miehissä oli vajausta, pahaakin vajausta... Syntyvyyden kannalta saattaa olla jopa edullista, että miesten määrä on maltillinen ja naiset joutuu ottamaan minkä miehen sattuvat saamaan. ;) Eivätkä voi luottaa siihen, että aidan takana on ruoho aina vihreämpää.
 
Viimeksi muokattu:
Lainaan itseäni:
Toistan itseäni: edelleenkään kukaan ei ole väittänyt, että nainen AINA pariutuu ylöspäin. Niin vain tapahtuu paljon todennäköisemmin, kuin toisinpäin ja siihen markkina-arvo sekä biologia antavat vastauksen. Status, ulkonäkö ja varallisuus vaikuttavat kaikki, mutta esimerkiksi Suomessa varallisuuden merkitys on pieni, köyhissä maissa äärettömän tärkeä.

Mitä muita luonnonlakeja vastustatte näin voimakkaasti?
Esitän saman kysymyksen markkina-arvoteorian vastustajille/naureskelijoille.
 
Toistan itseäni: edelleenkään kukaan ei ole väittänyt, että nainen AINA pariutuu ylöspäin. Niin vain tapahtuu paljon todennäköisemmin, kuin toisinpäin ja siihen markkina-arvo antaa vastauksen. Status, ulkonäkö ja varallisuus vaikuttavat kaikki, mutta esimerkiksi Suomessa varallisuuden merkitys on hyvin pieni, köyhissä maissa äärettömän tärkeä.


Esitän saman kysymyksen markkina-arvoteorian vastustajille/naureskelijoille.

Itse asiassa edellä noin on väitetty monestikin. Kuulemma poikkeustapaukset ovat vain poikkeustapauksia. Oma käsitykseni taas on, että valtaosa pareista on keskenään hyvin saman"tasoisia", eikä suinkaan niin että mies olisi "parempi". Tutkittu ilmiö toki on, että miehillä on tapana arvioida mm. omaa älykkyyttään ja ulkonäköään todellisuudesta ylöspäin, kun naiset näkevät itsensä kriittisemmin.






Keskustelu on välillä ollut ihan mielenkiintoistakin, kunnes sitten alkaa taas tasoteoriajankkaus, joka ei tuota mitään uutta informaatiota. Täytynee olla jatkossa vastaamatta näihin :smoke:
 
Viimeksi muokattu:
Itse asiassa edellä noin on väitetty monestikin. Kuulemma poikkeustapaukset ovat vain poikkeustapauksia. Oma käsitykseni taas on, että valtaosa pareista on keskenään hyvin saman"tasoisia", eikä suinkaan niin että mies olisi "parempi".
Entäs sitten kun ei puhuta pareista vaan sinkuista, jotka kuitenkin pelailee FWB:n yms. merkeissä?

Se on melkeinpä tilastotieteellinen vääjäämättömyys, että nämä sinkkunaiset pelailee ylöspäin.

Ja jos esimerkiksi mun kaltainen sinkkumies kuitenkin onnistuu jekuttamaan itseäni paremmantasoisen naisen sänkyyn, niin tekeekö se musta loppujen lopuksi erityisen heikkotasoisen vaan onko se pikemminkin osoitus mun älykkyydestä ja sosiaalisista taidoista eli tekeekin musta hyvätasoisen... Siinäpä hyvä filosofinen kysymys. Ja sen voin taata, että tällaista ei todellakaan "itsestään" tapahdu, että saisin hyvätasoisen naisen tai yhtään minkääntasoisen naisen sänkyyn. Miehenä on töitä tehtävä asian eteen. Se on raakaa työtä, ja kilometrejäkin kertyy.
 
Viimeksi muokattu:
Entäs sitten kun ei puhuta pareista vaan sinkuista, jotka kuitenkin pelailee FWB:n yms. merkeissä?

Se on melkeinpä tilastotieteellinen vääjäämättömyys, että nämä sinkkunaiset pelailee ylöspäin.


Jos kuitenkin pysyttäisiin pariutumisessa eli pariskuntien syntymisessä. Päästäisiin vähän eteenpäin siitä sinun saamiskeskustelustasikin. Eikö se sovi paremmin nettideittailuketjuun (kuten itse totesit aiemmin).




Ylen Taloustutkimuksella teettämä kysely osoittaa, että lähes puolet suomalaisista ei voisi kuvitella seurustelevansa vakavasti perussuomalaisia äänestävän kanssa ja hieman yli 40 prosenttia ei voisi kuvitella seurustelevansa vakavasti kristillisdemokraatteja äänestävän kanssa.


39-116524664f048107d72c
 
Valitettavasti aivan liian moni esittää ensimmäiset kuukaudet jotakin roolia kehuen ja huomioiden naista, ja sitten kun ollaan eksklusiivisessa suhteessa kaikki tuo loppuu kuin seinään. Neuvoni siis on, että ottakaa se pysyväksi tavaksi. Jos toisen huomioiminen tuntuu teennäiseltä ja vaivaannuttavalta kannattaa pohtia miksi niin on, ja kuinka paljon sitä parisuhdetta ja kumppania sitten arvostaa vai arvostaako, jos ei ole halua näyttää sitä? Miehille kun tosiaan se huomioimattomuus voi maksaa lopulta koko parisuhteen.
Kirjoitat asiaa, sillä lisäyksellä, että tämä ei valitettavasti todellakaan koske pelkästään miehiä. Aika vajavaista se huomioiminen arjessa on myös naisten puolelta, miehet tuntuu vaan kestävän sitä paremmin. Ehkä sitten osittain sen takia, että nainen hoitaa usein isomman osan kotitöistä, tai ehkä sen takia että joillekin miehille riittää kunhan vain on seksiä. Mä toivon että suhteessa on molemmin puolin pieniä muistamisia, hierontoja ja kosketuksia (ilman että niissä on toivetta seksistä). Useammankin naisen kohdalla on kuitenkin tullut vastaan, että tämä ei vastavuoroisesti koskaan ohikulkiessa esim. sipaise hartioita tai peppua, ei tule spontaanisti antamaan suukkoa tai niskahierontaa, eikä tuo kaupasta sitä lempiolutta. Tulee vähän hassu olo: pitääkö mun oikeasti ääneen sanoa, että kyllä mäkin tykkäisin jos säkin joskus tekisit näin? No, olen sanonut, ja se on ainakin hetkellisesti parantanut tilannetta. Mutta kun se ei ole tullut alun perin spontaanisti vaan ainoastaan sen jälkeen kun olen erikseen toivonut, niin fiilis ei ole ihan sama kuitenkaan.

Onko sitten kulttuuriset mallitkin vähän sellaisia, että miehen kuuluu huomioida, naisen ei niinkään tarvitse? Elokuvissakin se on aina mies joka kantaa kukkapuskaa tai suklaarasiaa, mutta mitä ne naiset elokuvissa antaa vastaavasti miehelle?

Kyllä näissä voisi molemmat sukupuolet tsempata aika paljon, niin parisuhteet olis kestävämpiä.
 
Jos kuitenkin pysyttäisiin pariutumisessa eli pariskuntien syntymisessä. Päästäisiin vähän eteenpäin siitä sinun saamiskeskustelustasikin. Eikö se sovi paremmin nettideittailuketjuun (kuten itse totesit aiemmin).

"Ylen Taloustutkimuksella teettämä kysely osoittaa, että lähes puolet suomalaisista ei voisi kuvitella seurustelevansa vakavasti perussuomalaisia äänestävän kanssa"
"Puolet suomalaisista" eli naiset... =) =)

Ei ole kovinkaan suuri salaisuus, että parisuhdemarkkinoilla ei kannata paljon mainostaa äänestävänsä persuja tai oikeistoa ylipäätään. Siis miehenä. Jos siis aikoo joskus jotain saadakin.
 
Kirjoitat asiaa, sillä lisäyksellä, että tämä ei valitettavasti todellakaan koske pelkästään miehiä. Aika vajavaista se huomioiminen arjessa on myös naisten puolelta, miehet tuntuu vaan kestävän sitä paremmin. Ehkä sitten osittain sen takia, että nainen hoitaa usein isomman osan kotitöistä, tai ehkä sen takia että joillekin miehille riittää kunhan vain on seksiä. Mä toivon että suhteessa on molemmin puolin pieniä muistamisia, hierontoja ja kosketuksia (ilman että niissä on toivetta seksistä). Useammankin naisen kohdalla on kuitenkin tullut vastaan, että tämä ei vastavuoroisesti koskaan ohikulkiessa esim. sipaise hartioita tai peppua, ei tule spontaanisti antamaan suukkoa tai niskahierontaa, eikä tuo kaupasta sitä lempiolutta. Tulee vähän hassu olo: pitääkö mun oikeasti ääneen sanoa, että kyllä mäkin tykkäisin jos säkin joskus tekisit näin? No, olen sanonut, ja se on ainakin hetkellisesti parantanut tilannetta. Mutta kun se ei ole tullut alun perin spontaanisti vaan ainoastaan sen jälkeen kun olen erikseen toivonut, niin fiilis ei ole ihan sama kuitenkaan.

Onko sitten kulttuuriset mallitkin vähän sellaisia, että miehen kuuluu huomioida, naisen ei niinkään tarvitse? Elokuvissakin se on aina mies joka kantaa kukkapuskaa tai suklaarasiaa, mutta mitä ne naiset elokuvissa antaa vastaavasti miehelle?

Kyllä näissä voisi molemmat sukupuolet tsempata aika paljon, niin parisuhteet olis kestävämpiä.
Amen. Kirjoitukseni ei suinkaan ollut tarkoitus sysätä vastuuta miehille tai syyttää vain heitä mahdollisesta huomioinnin puutteesta, vaan kuten kirjoitit, molemminpuolisuus on tärkeää. Itselläni on kuitenkin kokemusta vain (huomioivana) naisena vaihtelevasti huomioivista miehistä, eikä minulla ole oikein käsitystä kuinka paljon naiset keskimäärin huomioivat miehiään. Sellainen käsitys minullakin on ollut, että ei se liian yleistä ole. Usein taitaa mennä sillä kalsarit-isänpäivänä -linjalla.
 
"Puolet suomalaisista" eli naiset... =) =)

Ei ole kovinkaan suuri salaisuus, että parisuhdemarkkinoilla ei kannata paljon mainostaa äänestävänsä persuja tai oikeistoa ylipäätään. Siis miehenä. Jos siis aikoo joskus jotain saadakin.

Jos tavoitteena on oikea parisuhde teikäläisen kassientyhjentelyn sijaan, niin oman vakaumuksensa (polittinen, maailmankatsomuksellinen, uskonnollinen jne.) salailu ei ihan hirveän kauas kanna.
 
Jos tavoitteena on oikea parisuhde teikäläisen kassientyhjentelyn sijaan, niin oman vakaumuksensa (polittinen, maailmankatsomuksellinen, uskonnollinen jne.) salailu ei ihan hirveän kauas kanna.
Se ehkä vähän riippuu. En minä ole exien kanssa keskustellut paljoakaan politiikasta suhteen alkuvaiheessa (tai ylipäätään) eikä niitä ole kiinnostanutkaan. Ovat olleet aika epäpoliittisia tapauksia.
 

39-116524664f048107d72c

Itse voisin seurustella vakavasti ihmisen kanssa joka äänestää mitä tahansa puoluetta. Itse olen joskus äänestänyt Perussuomalaista, joskus Kristillisdemokraattia, joskus Vihreää jne.

Olen esim. äänestänyt Martti Ahtisaarta sekä Niinistöä (tosin Halosta enkä Haavistoa äänestänyt, en pidä kummastakaan mutta se on taas myöskin oma henkilökohtainen valintani) ja voin ihan rehellisesti sanoa että en muista mihin puolueeseen kukin noista kuului tai kuuluu.

Kuitenkin se äänestys yleensä on henkilöäänestys eikä puolue äänestys. Tai sanotaan että joku ihmeen oliko se sinimustaliike vai mikä missä oli vaaliesitteessä aika suoraan äärioikealta revitty mielipiteet ja lähes hakaristi ja muutenkin "äärimmäisen oikealle" jokainen mielipide oli jo vähän.. ei ihan minun juttu fiiliksiä herättävä.

Toki Persuista voisin sanoa että se kerta riitti, voittivat "tuli iso jytky" kuten eräs isompi herra ((Timo Soini) siellä totesi. Mutta kas, mikään ei muuttunut. Joten miksi turhaan äänestää niitä enää, puhuvat paljon mutta eivät tuoneet luvattua muutosta. Joten pyrin tulevaisuudessa äänestämään yksilöääniä mutta ei siitä sen enempää.

Samalla lailla voin seurustella vakavasti ihan mitä tahansa jääkiekko, jalkapallo jne. puoluetta kannattavan henkilön kanssa. Olen seurustellut myös vakavasti esim. vegaanin kanssa (useammankin).

Eipä se oikeasti ihmistä muuta mitä hän äänestää tai mistä seurasta hän pitää tai mitä ruokaa hän syö.

Toki sen olen havainnut että jos joku "jatkuvasti" postaa jonkun tietyn puolueen agendaa (esim. Persut) se tuntuu vaikuttavan hänen ajattelumaailmaansa ja tekevän hänestä "ei niin mielyttävän" (joku voisi suoraan käyttää esim. sanaa juntti) oloisen.
 
Se ehkä vähän riippuu. En minä ole exien kanssa keskustellut paljoakaan politiikasta suhteen alkuvaiheessa (tai ylipäätään) eikä niitä ole kiinnostanutkaan. Ovat olleet aika epäpoliittisia tapauksia.
Etkös sinä omien sanojesi mukaan ole ne exät jättänyt kun homma on yhteisellä tulevaisuudella vedättämisen jälkeen meinannut mennä vakavaksi? Näitä tuskin lasketaan mihinkään oikean parisuhteen piiriin
 
Aika turhaksi väittelyksi tahtoo tämä ketju kyllä mennä. Erkki puhuu panemisesta ja muut parisuhteesta...

Olisin Tanelin kanssa vähän eri mieltä siitä että sillä ei ole mitään väliä mitä toinen syö. Menee perusarki aika hankalaksi jos pitää aina tehdä kahta eri ruokaa.
 
Aika turhaksi väittelyksi tahtoo tämä ketju kyllä mennä. Erkki puhuu panemisesta ja muut parisuhteesta...

Olisin Tanelin kanssa vähän eri mieltä siitä että sillä ei ole mitään väliä mitä toinen syö. Menee perusarki aika hankalaksi jos pitää aina tehdä kahta eri ruokaa.
Tällä tuli jätettyä liha pois. Vähän kuin kirkosta eroaminen, jälkikäteen mietin että miksi vasta nyt. :D
 
Menee perusarki aika hankalaksi jos pitää aina tehdä kahta eri ruokaa.

Hommaa lapsia ja sit ne on pienenä allergisia kaikelle ja jos ykskin esim. vehnäatomi leijailee kielen päälle jostain ilmateitse niin tulee ripuli minuutissa, niin alat pääsemään aika hankala -määritelmän lähelle :D Oi niitä aikoja kun kaikki gluteeniton/viljaton/maitoproteiiniton/munaton/soijaton maksoi vielä 4-20x enempi ku se perus.

Jos parisuhde on hankala 2 eri ruuan takia, niin niin pienien juttujen aiheuttaessa ongelmaa kannattaa katsoa kyllä peiliinkin ja suorittaa pohdintaa ja ittensä kehittämistä. Jos joku kattilallinen sapuskaa on jo ongelma/hankalaa, niin mitä sit kun se toinen sairastuu vakavasti tms. tai tulee muita oikeita ongelmia?
 
Oma käsitykseni taas on, että valtaosa pareista on keskenään hyvin saman"tasoisia", eikä suinkaan niin että mies olisi "parempi".
Vähän suurpiirteinen heitto, kun pitäisi määritellä, että mitä sisällytetään paremmuuteen? Ikä, koulutustaso, varallisuus, ulkonäkö, status? Objektiivisesti on aika vaikea katsoa kadulla kulkevia pariskuntia, että mitenkäs markkina-arvot ovat olleet lähtötilanteessa. Kuitenkin mitä lähempänä markkina-arvot ovat toisiaan, niin sitä vähemmän konflikteja oletettavasti olisi edessä.
 
Objektiivisesti on aika vaikea katsoa kadulla kulkevia pariskuntia, että mitenkäs markkina-arvot ovat olleet lähtötilanteessa.

Mahdotonta. Iän ja ulkonäön voit arvioida. Varallisuutta on liki mahdoton arvata kun monet ökyrikkaatkin pukeutuvat nykyään tosi vaatimattomasti ja kävelevät Lidlin muovipussi kädessä. Koulutuksesta puhumattakaan. Peniksen pituuskaan ei näy päälle ellei miehellä ole Tom of Finland nahkahousut ja erektio.
 
Vähän suurpiirteinen heitto, kun pitäisi määritellä, että mitä sisällytetään paremmuuteen? Ikä, koulutustaso, varallisuus, ulkonäkö, status? Objektiivisesti on aika vaikea katsoa kadulla kulkevia pariskuntia, että mitenkäs markkina-arvot ovat olleet lähtötilanteessa. Kuitenkin mitä lähempänä markkina-arvot ovat toisiaan, niin sitä vähemmän konflikteja oletettavasti olisi edessä.
Ihan yhtä suurpiirteistä, kun nämä markkina-arvo höpinät. Eihän siinä muuta ollut, että toiset ihmiset on halutumpia kuin toiset.

Olen tätä ennenkin kysynyt, mutta miten markkina-arvo teoria sun mielestä selittää nämä hieman monimutkaisemmat piirteet ihmisissä. Esimerkiksi muiden huomioon ottaminen. Jollain naisella tämä voi olla sellainen tosi haluttu piirre kumppaninsa ja jonkun mielestä nössö mies ei pysty pitämään puoliansa.

Tosi helppoo sanoa, että jos on pitkä, komea ja rikas niin on haluttu. Sitten kun pitäis vastata esimerkiksi tohon yllä olevaan esimerkkiin niin jännästi vastaus jääkin uupumaan meidän teoreetikoilta.
 
Vähän suurpiirteinen heitto, kun pitäisi määritellä, että mitä sisällytetään paremmuuteen? Ikä, koulutustaso, varallisuus, ulkonäkö, status? Objektiivisesti on aika vaikea katsoa kadulla kulkevia pariskuntia, että mitenkäs markkina-arvot ovat olleet lähtötilanteessa. Kuitenkin mitä lähempänä markkina-arvot ovat toisiaan, niin sitä vähemmän konflikteja oletettavasti olisi edessä.


Ihmiset pariutuvat itsensä kanssa samankaltaisten kanssa. Se on minusta pariutumisen suuri "teoria", jota myös laajat tilastoaineistot tukevat. Ts. ihmisiä yhdistää samankaltainen tausta, koulutus, ikä, harrastukset, elämäntyyli, jne.

Linkkasin tämän tänne syyskuussa ja linkkaan nyt uudelleen:




COLORADON yliopiston psykologit kampasivat analyysissaan 200 aiheesta aiemmin tehtyä tutkimusta ja laskivat tilastollisesti, mitkä asiat sitovat pariskuntia yhteen ja mitkä eivät. Tämän lisäksi hyödynnettiin Britannian terveystietopankin aineistoa 80 000 pariskunnasta.

Tutkituista ominaisuuksista ja elintavoista lähes 90 prosenttia oli pariskunnille jollain tapaa yhteisiä.

Voimakkain yhteys oli syntymävuodella. Ihmiset useimmiten pariutuvat ikäistensä kanssa.

Poliittisilla ja uskonnollisilla näkemyksillä oli myös vahva korrelaatio, samoin älykkyysosamäärällä, koulutustasolla ja juomatottumuksilla. Ihminen siis todennäköisesti valitsee suunnilleen samalla henkisellä tasolla olevan kumppanin, jolla on samankaltainen maailmankatsomus.




Tuo ei tietenkään tarkoita etteikö tässä esiintyisi paljon hajontaa. Suuren ihmisjoukon keskiarvot kuitenkin menevät näin.
 
Hommaa lapsia ja sit ne on pienenä allergisia kaikelle ja jos ykskin esim. vehnäatomi leijailee kielen päälle jostain ilmateitse niin tulee ripuli minuutissa, niin alat pääsemään aika hankala -määritelmän lähelle :D Oi niitä aikoja kun kaikki gluteeniton/viljaton/maitoproteiiniton/munaton/soijaton maksoi vielä 4-20x enempi ku se perus.

Jos parisuhde on hankala 2 eri ruuan takia, niin niin pienien juttujen aiheuttaessa ongelmaa kannattaa katsoa kyllä peiliinkin ja suorittaa pohdintaa ja ittensä kehittämistä. Jos joku kattilallinen sapuskaa on jo ongelma/hankalaa, niin mitä sit kun se toinen sairastuu vakavasti tms. tai tulee muita oikeita ongelmia?

Ei se tietenkään ole prioriteettilistalla mitenkään korkealla, mutta toisaalta ei ihan täysin merkityksetönkään asia. Ja nyt oli kyse parisuhteen muodostamisesta, ei tilanteesta joka tulee mahdollisesti eteen silloin kun ollaan jo parisuhteessa.
Sanotaanko vaikka näin että sinulla on 2 muuten tasaväkistä vaihtoehtoa kenen kanssa lähdet treffeille, toinen syö niinkuin sinä ja toinen ei. Onko tässä tilanteessa asialla merkitystä?
 
Ihmiset pariutuvat itsensä kanssa samankaltaisten kanssa. Se on minusta pariutumisen suuri "teoria", jota myös laajat tilastoaineistot tukevat. Ts. ihmisiä yhdistää samankaltainen tausta, koulutus, ikä, harrastukset, elämäntyyli, jne.

Linkkasin tämän tänne syyskuussa ja linkkaan nyt uudelleen:









Tuo ei tietenkään tarkoita etteikö tässä esiintyisi paljon hajontaa. Suuren ihmisjoukon keskiarvot kuitenkin menevät näin.
Näinpä juuri. Kuten jo vanha kansa tiesi: lika barn leka bäst, ja omallakin kohdalla tämä on todeksi todettu :love2:
Edit: juttu oli hyvä. Siihen liittyen pidän itse tärkeänä myös sitä, ettei introversio-ekstroversio -janallakaan oltaisi liian kaukana toisistaan. Samankaltainen vrk-rytmi on plussaa, ja jos se ei ole samanlainen, täytyy molemmilla olla avarakatseisuutta hyväksyä toisen rytmi eikä tarvetta syyllistää ja yrittää muuttaa sitä.
T. Introvertti iltavirkku, jota on yritetty syyllistää molemmista
 
Ihmiset pariutuvat itsensä kanssa samankaltaisten kanssa. Se on minusta pariutumisen suuri "teoria", jota myös laajat tilastoaineistot tukevat. Ts. ihmisiä yhdistää samankaltainen tausta, koulutus, ikä, harrastukset, elämäntyyli, jne.

Varmasti pitääkin paikkaansa keskiarvoisesti. Sitten on meitä poikkeuksia jotka pariutuu melkein täysin vastakohtaisen henkilön kanssa...
 
"Puolet suomalaisista" eli naiset... =) =)

Ei ole kovinkaan suuri salaisuus, että parisuhdemarkkinoilla ei kannata paljon mainostaa äänestävänsä persuja tai oikeistoa ylipäätään. Siis miehenä. Jos siis aikoo joskus jotain saadakin.
Kokoomuksen äänestäjissä miehet/naiset menee about tasan, samoin rkp:n. KD:ssä naiset enemmistönä.
 
Ei se tietenkään ole prioriteettilistalla mitenkään korkealla, mutta toisaalta ei ihan täysin merkityksetönkään asia. Ja nyt oli kyse parisuhteen muodostamisesta, ei tilanteesta joka tulee mahdollisesti eteen silloin kun ollaan jo parisuhteessa.
Sanotaanko vaikka näin että sinulla on 2 muuten tasaväkistä vaihtoehtoa kenen kanssa lähdet treffeille, toinen syö niinkuin sinä ja toinen ei. Onko tässä tilanteessa asialla merkitystä?
Varmaan jos asuisin jossain ilomantsissa ja vaihtoehtoina olisi makkarabarbaari vs ituhippivegaani. Mut todennäköisesti noissa ihmisissä olisi vähän muutakin eroa kuin vain vakaumuksellinen ruokavalio.

Noin yleisestihän ruokavalio ei ole identiteetti, vaikka Mikkokärnä-tason lihansyöjät yrittää vegaaneista sellaista kuvaa piirtääkin näkemättä itsessään mitään vastaavaa. Jokainen tuntemani ihminen, entiset ja nykyiset deitit mukaanluettuna, syö just sitä mitä haluaa ihan kumppanistaan riippumatta. Ihan helposti mahtuu vegaanit, karppaajat ja metsästäjät samaan ravintolapöytään, usein samaan kotitalouteenkin.
 
Ettei nyt homma mene ihan ulkoisten avujen tuijotteluksi niin otetaan vähän jonkinlaista arvokeskustelua tähän väliin. Oletetaan että olette löyätneet mukavan ja itseänne kiinnostavan kumppaniehdokkaan ja tovin tutustuneet toisiinne. Mikä tai mitkä seuraavista ovat asioita jotka saisivat teidät lopettamaan koko alkaneen tutustumisen? Oletetaan että kumppaninne kertoo tästä teille avoimesti ettekä ole kuulleet asiasta kolmannelta osapuolelta.

a) hänellä on HIV
b) hän on istunut tuomion taposta
c) hänellä on pitkä rikosrekisteri pahoinpitelyistä ja muista kolttosista
d) hän on syvästi uskovainen, edustaa jotain uskontokuntaa joka mielestäsi on huuhaata
e) hänellä on ollut satoja seksikumppaneita
f) hän tekee "aikuisviihdettä" esim OnlyFansiin, eli töiden puolesta panee myös muita
g) hän tekee "aikuisviihdettä" esim OnlyFansiin - mutta tekee vain soolomateriaalia
h) hän käyttää laittomia päihteitä satunnaisesti (esim. 3 kertaa vuodessa)
i) hän käyttää laittomia päihteitä viikoittain
j) hän ravaa baareissa viikottain - ja käyttää tuolloin runsaasti alkoholia
k) hän on pettänyt yhtä aiempaa kumppaniaan
l) hän on pettänyt lähes kaikkia aiempia kumppaneitaan
m) hänellä on selviä haasteita pikavippien kanssa
n) hän uhkapelaa huomattavan summan tuloistaan

Eli siinä vähän listaa! :D Mitkä näistä on ehdottomia turn-offeja ja homma on sillä selvä - ja mitä näistä pystyisi hyväksymään. :) Sana on vapaa!

d kohta riippuisi täysin uskontokunnasta, ehkä myös silloin kun pätee tuo "mielestäsi on huuhaata". Joku new age höpsöttely voisi olla siedettävää (tai erittäin rasittavaa). Sitten taas esim. islam on kulttuurillisesti niin kaukana että hankalaa olisi seurustella omistautuneen muslimin kanssa.

Kohta k riippuu ehkä tilanteesta, kaikki muut kohdat sitten ovatkin aika luotaantyöntäviä.
 
Jos kuitenkin pysyttäisiin pariutumisessa eli pariskuntien syntymisessä. Päästäisiin vähän eteenpäin siitä sinun saamiskeskustelustasikin. Eikö se sovi paremmin nettideittailuketjuun (kuten itse totesit aiemmin).







39-116524664f048107d72c

"kuvitella seurustelevansa", juuh. Melko krantulta kuulostaa. Ihan mahdollista että mullakaan ei tiettyä puoluetta äänestävän kanssa synkkaisi niin hyvin kuin toisen, mutta ei se puoluekanta silloin olisi syy vaan seuraus.

Jos pitäisi ihan pakosti joku vastaus keksiä tuohon kysymykseen niin ehkä SKP, FEM, EOP voisi olla niitä puolueita jotka herättäisi eniten epäilyksiä. Hyvässä kakkosryhmässä myös VKK, SKE ja muut räikeät putinin hännystelijät.
 
Luulisi että kun toista rakastaa, niin hänelle haluaa kertoa kauniita asioita, joista toinen tulee hyvälle mielelle.

Itse olen huomannut helvetin pitkän parisuhteen aikana sen, että kun osaa olla ns. automaattisesti tukena toiselle on erittäin tärkeää.
Sitä oppii "näkemään" koska toisella on ns. huono päivä ja kun oma-aloitteisesti sen huomioi ja sanoo vaikka että tuuppas tänne niin hierotaan vähän niskoja jne. ja siinä sitten jutustellaan
mikä nyppii, niin ei juurikaan tarvi riidellä sen takia että toisella on huono päivä ja se puretaan sitten kiukuttelulla.
Liian usein homma on sitä että vaikka nähdään että toista risoo niin odotellaan vaan että se toinen tekee aloitteen eikä itse oma-aloitteisesti toimita ja huomioida, joka tietenkin voi jättää
sellaisen kuvan että toinen ei välitä jne. ja sitten menee riitelyksi.
 
Ei se tietenkään ole prioriteettilistalla mitenkään korkealla, mutta toisaalta ei ihan täysin merkityksetönkään asia. Ja nyt oli kyse parisuhteen muodostamisesta, ei tilanteesta joka tulee mahdollisesti eteen silloin kun ollaan jo parisuhteessa.
Sanotaanko vaikka näin että sinulla on 2 muuten tasaväkistä vaihtoehtoa kenen kanssa lähdet treffeille, toinen syö niinkuin sinä ja toinen ei. Onko tässä tilanteessa asialla merkitystä?

Ei se oikeasti niin paljoa haittaa. Kun ollaan kohtuu alussa ja tehdään yhdessä esim. sushia niin se että erikseen tuon graavilohipaketin ja keitän muutaman kananmunan ei paljoa lisää vaivaa tai työtä.
Tai jos syödään riisiä ja vihanneksia se että laitan yhden kanankoiven siihen lautaselleni riittää. Tai voi helposti lämmittää ruuan lisäksi yhden tai pari makkaraa mikrossa tms.

Tietysti jos lihansyöjällä tarkoitetaan henkilöä jonka tarvitsee syödä sitä lihaa joka päivä ja kilotolkulla huuhdellen se liha alas makkaran, nötkötin ja kinkkurasvan sekoituksella olen toki samaa mieltä. Se rajoittaa elämää tosi paljon jos ei voi eikä suostu syömään mitään muuta kuin lihaa tai lihan tapaista mössöä (kuten ne makkarat sun muut, HK:n sininen jne)

Kuitenkin suurin osa maailman tunnetuimmista kokeista on miehiä, joten se että osaa ja viitsii hieman lisätä siihen omaan / yhteiseen ruokaan ei paljoa vaadi. Eikä sitä joka päivä tarvitse syödä lihaa tai voi syödä sen lihapiirakan / hampurilaisen kun toinen syö jotain muuta. Ei jokaisen aterian tarvitse olla 100% samanlainen toisen kanssa. Lisäksi ainakin itse tykkään ihan "lihattomasta" puurosta esim. aamulla. Myös moni välipala (vaikka nyt löytyy jääkaapista persimoneja) maistuu vihanneksena tai juureksena sellaisenaan. Ehkä jos miehenä ja yksin syö niin se ranteen paksuinen siivu kurkkua on helppo ja nopea vs että alkaa tekemään salaattia siitä.

Sen "ei vegaani" jutun voi helposti lisätä vaikka juustona leivän päälle tms. ei sen tarvitse aina olla todella räikeää ja tappelua aiheuttavaa. "Nyt sitten tehdään kumpikin oma ruokamme koska SINÄ et syö MITÄÄN mitä minä syön, ota tästä kanaa, kalaa, lihaa, juustoa, maistuuko edes nakki?". Enkä itse esim. jossain levitteessä huomaa eroa onko se "vegaanista" vai ei.

Jos mietti ulkona syömistä niin vaihtoehtoja on tosi paljon, ei sitä tarvitse mennä johonkin ainoastaan kuumaa makkaraa tarjoavaan kioskiin mutta ei myöskään siihen vegaani ravintolaan. Siinä voi myös oppia paljon uutta eri vihanneksista tai mitä kaikkea voi lisätä siihen aamupuuroon (sen ei tarvitse olla ainoastaan mikrossa tehtyä "vesi + kaurahiutaleet" mihin varmasti kyllästyisi kohtuu nopeasti)
 
Kun mainitsit luolamiehesmäiset lihansyöjät niin samalla tavalla voi vegaanius olla myös aika iso punainen lippu. Toisille se on uskontoon verrattavissa oleva kiihkoileva ideologia jota yritetään tuputtaa kaikille muille ja paheksutaan kaikkia jotka ei noudata samoja sääntöjä...
 
Toki, mikä tahansa asia voi olla punainen lippu. Riippuen molemmista henkilöistä. Eli emme voi tietää millaisen taustan henkilöt omaavat. Jollekin alkoholi voi esim. olla täysin ei koska ehkä ex tai vanhemmat olivat juoppoja jotka tekivät ties mitä kännispäissään. Jollekin taas se että toinen ei juo voi olla samanlainen este koska "kaikki kiva elämässä" aina liittyy tai on suoranaisesti humalassa suoritettua tai liittyy ryyppäämiseen.

Lisäksi me kaikki luemme ja lähestymme tätä juttua omasta näkökannastamme.

Itse olen hieman sitä mieltä että liiallinen äärilaita lähes asiassa kuin asiassa on pahasta. Mutta sitten taas jos miettisi esim. "avointa suhdetta" missä kumpikin voisi, saisi ja jopa olettaisiin tämän harrastavan seksiä myös muiden kanssa joko yksin tai sitten sen toisen parisuhteen osapuolen kera kimpassa se taas olisi itselleni liikaa. Eli en usko että omat tunteeni pystyisivät tähän vaan minusta tulisi mustasukkainen enkä haluaisi jakaa toista muiden kanssa.

Esim. tuo Wandererin linkkaama juttu, itse en allekirjoita ekalla lukukerralla tuota syntymävuotta ja samaa ikää. Mutta kun mietin asiaa hieman enempi olen kuitenkin samaa mieltä. Eli nuorempana se oli todella tärkeä juttu, kun joku vuoden tai parin ikäero oli "todella suuri". Samaten kun miettii sitä nuoruusaikaa niin totta, lähes kaikki jotka tunsi olivat juuri sen joko rinnakkaisluokkalaisen tai samanluokkalaisen kanssa yhdessä ja mahdollisesti menivät jopa naimisiin myöhemmin.

Sitten kun hieman vanhemmiten katselen asiaa niin moni / "kaikki" (myös ne jotka silloin joko seurustelivat saman ikäisen tai jopa menivät naimisiin ja hankkivat lapsia sen samanikäisen kanssa) jotka syystä tai toisesta eivät ENÄÄ seurustele sen silloisen seurustelukumppaninsa kanssa ovat päätyneet ratkaisuun missä mies on edes hieman vanhempi.
Vaikka tiedän jopa pariskuntia missä ikäeroa oli noin vuosi ja nainen oli se vanhempi osapuoli kun he "nuorina" alkoivat seurustelemaan, päätyivät naimisiin, saivat pari lasta joista molemmat ovat jo täysi-ikäisiä ja ovat nyt eronneet...

Toisaalta sitten taas lähes kaiken muun allekirjoitan. Jos esim. itse haluaisin viettää viikonlopun tai mukavan iltapäivän siten että katson toisen kanssa sarjaa / elokuvaa tai luen kirjaa / kuuntelen musiikkia tms. ja toisen käsitys olisi disco/tekno/räppi tms. bileet ehkä metsässä siihen aikaan kun itse tahtoisin olla jo nukkumassa siinä väkisinkin joutuisi tekemään aika paljon myönnytyksiä molemmin puolin.
Varmaan myös tuo älykkyysosamäärä pitää jossain määrin paikkansa. On mielyttävää voida puhua, väitellä ja teorisoida toisen kanssa myös monista asioista joista ei ole olemassa "oikeaa" vastausta. Olisi ärsyttävää jos toinen olisi täysin "jees" tyyppi tai myötäilisi kaikessa. Vielä ärsyttävämpää olisi jos toinen ei edes ymmärtäisi mistä puhuttaisiin ja olisi "tee kuten sinusta on parasta rakas, olet niin fiksu".
 
En kyllä oikein muuta osaa sanoa kuin jos on pariutumisvaikeuksia, niin kuunnelkaa mitä nämä oletettavasti jokunen nainen tänne viitsii kirjoittaa
Joo. Jos haluat kalaa, niin kannattaa kysyä kalalta miten se pyydystetään? Itse kysyisin kalastajalta. Älkää ikinä kysykö naisilta miten pokaat naisen. naiset puhuu mitä puhuu, mutta tilanteessa vain tunne ratkaisee. Nämä asiat ratkeaa loogisesti ajattelemalla, eikä naisten mutulla. Kaikki naiset haluaa kuulemma sen kiltin miehen, mutta kuitenkin pyörivät jännämiesten kanssa.

Itse olen jo melkein 50v, joten homma toimii täällä Aasiassa paremmin. Perinteiset arvot jne. En ole hakemassa tyttäreni ikäisiä naisia, vaan about 35-40v. Tarjontaa löytyy. Nämä siis ihan työssäkäyviä tapauksia, eikä lapa ojossa olevia gold diggereita. Toki miehen pitää maksaa tietyt asiat, mutta vastapainoksi saa täysihoitoa :psmoke: Olikohan Kevin Samuels(rauha hänen muistolleen), joka sanoi että mies tarvitsee parisuhteessa safkaa, seksiä ja rauhaa. Aasialaiset naiset tajuavat tämän, kun mun ikähaarukan naiset harvemmin ovat yksinhuoltajien kasvattamia.
 
Mutta emt, ehkä tätä kuitenkin harrastavat lähinnä ne, joiden miehet istuvat siellä baarissa haikailemassa lapsen kokoisista naisista. :rofl:
Lapsen kokoisista naisista? Hyvin on aivopesu tehonnut. Joku tuommoinen 145cm/40kg on ihan oikea nainen, joka pystyy synnyttämään lapsia. Näitä on täällä Aasiassa enemmän kuin sotanorsuja. Toki täälläkin Mäkkäri lihottaa jengiä. Tämä tuntuu olevan jotenkin epäselvää länsimaissa, kun niissä Dove-mainoksissa on yli 100kg naisia. Kumman luulet olevan terveempi ihminen?
 
Olikohan Kevin Samuels(rauha hänen muistolleen), joka sanoi että mies tarvitsee parisuhteessa safkaa, seksiä ja rauhaa. Aasialaiset naiset tajuavat tämän, kun mun ikähaarukan naiset harvemmin ovat yksinhuoltajien kasvattamia.

Tuon voi siis lyhentää muotoon, että mies tarvitsee parisuhteessa seksiä. Koska ruokaa mies voi hommata ja laittaa yksinkin, ja samoin yksin on taatusti enemmän rauhaa kuin missään parisuhteessa.

Mielestäni olisi aika huono diili alkaa parisuhteeseen pelkän seksin takia, jos vaihdossa joutuu kuitenkin antamaan omia henkisiä ja aineellisia resursseja siihen suhteeseen. Jotain muutakin siis pitäisi tulla kuin säännöllistä peiton heiluttelua.
 
oo. Jos haluat kalaa, niin kannattaa kysyä kalalta miten se pyydystetään? Itse kysyisin kalastajalta.

Vähän on huono vertaus verrata saalistusta siihen että pyrkii "voittamaan toisen ihmisen sydämen" ja mahdollisesti jakaa arki tämän henkilön kanssa.
Lisäksi jos olisi mahdollista niin etkö esim. kysyisi kalalta ja missä paikassa järveä se tykkää saalistaa ja millaisesta saaliista se pitää että osaisit valita mahdollisimman hyvän vieheen ja paikan kalastella ?
Saalistus sopii tietenkin siihen jos etsitään vain pimperoa, silloin voi illan aikana puhua paskaa minkä kerkiää kun aamulla ovi sulkeutuu niin homma on siinä, jos taas pyrkii
pariutumaan (kuten ketjun otsikko kertoo) niin tuo on aika huono alku.

Kaikki naiset haluaa kuulemma sen kiltin miehen, mutta kuitenkin pyörivät jännämiesten kanssa.

Ei kai nyt sentään kaikki halua. Lisäksi keskiotanta jännämiesten naisista ei ole kovin imarteleva kun ajattelee esiim. koulutusta ja älykkyyttä.
 
Lisäksi tuossa kala vertauksessa ontuu sekin että osa ei ole nähnyt "kalaa" kuin ehkä lehdestä tai videolta.
Eli eikö se lisäksi kalastuksen onnistumisen mahdollisuutta jos olisi edes puhunut kaloille joskus elämässään?

Oikeasti pelkästään se että uskaltaa lähestyä naisia, puhua heille ja viettää aikaa heidän kanssaan auttaa jo todella paljon siihen että omaa mahdollisuudet seurusteluun jossain vaiheessa elämäänsä.

Eihän toki se nainen tajua miten vaikea miehen on saada vaikka vastauksia jossain Tinderissä. Mutta eihän kukaan sanokaan että miehen pitäisi pyytää naista tekemään se profiili tai laittamaan viestejä hänen puolestaan.

Lisäksi mitä enemmän niitä naispuolisia kavereita löytyy sen helpommin ja paremmin mies myös tajuaa että kaikki naiset ovat yksilöitä kuten miehetkin. Vaikka suurin osa miehistä ensimmäisenä kiinnittää huomiota siihen naisen takamukseen tai rintoihin naisissa jakaantuma on huomattavasti suurempi (ei ole vain 2kpl asioita mihin käytännössä 100% naisista kiinnittäisi huomiota kun ensimmäisen kerran näkee kenet tahansa miehen).

Jotkut naiset pitävät kaljusta, jotkut pitkistä hiuksista. Joku tykkää käsivarsista, joku perseestä, joku lihaksista, joku äänestä, joku sormista, joku käsistä, joku huulista, karismasta jne.

Mutta lähes 100% varmuudella voidaan sanoa että rasvaiset "setämies" vitsit ovat asia mistä kukaan nainen ei oikeasti pidä tai halua kuulla. Toki he voivat hymähtää ja esittää että eivät ymmärrä vitsiä (jos ovat esim. kaupan kassa tms. palveluala missä joutuvat sietämään sinua) mutta oikeasti. Kukaan nainen ei halua kuulla tuollaisia ja ehkä vielä yhdistettynä rasistisiin vitseihin ovat yksi varmimmista tavoista päättää ne treffit huonosti ja nopeasti.

Siksi varmaan moni "mutta minä olen niin hauska, naiset eivät ymmärrä vitsiä" tyyppi ei tajua miksi pysyy sinkkuna vaikka kavereiden mielestä hän on uskomattoman karismaattinen, hauska ja bileiden keskipiste. Mutta ne monet lapsiporno, eläimiinsekaantumis, alaikäis, ulkomaalais, pissa, kakka, pieru jne vitsit eivät välttämättä vaan uppoa naisiin ja ehkä muuten ihan fiksusta tyypistä voi saaada rasistisen juntin kuvan.
 
Hanakoimmin kalastusohjeita taitaa jaella he, jotka ovat erityisen kunnostautuneita kalajuttujen kertomisessa. Todellisuudessa saalis on vaatimaton tai se haetaan tiskiltä :asif:
Muoks. Tässä ketjussa on onneksi muutama säännön vahvistava poikkeus.
 
Eipä se nyt mitään rakettitiedettä ole miten naisia isketään ja vaikkapa saadaan parisuhteeseen.

Se menee suurin piirtein näin:

A) ole kivannäköinen tai ainakin ok
B) ole itsevarma
C) sijaitse järkevällä paikkakunnalla, jossa sinkkunaisia ylipäätään on läsnä, tai ainakin jollain järkevällä säteellä
D) halua naista. Koska jossei kovaa halua ole, niin tuskin tulee tulostakaan.

Osaisiko joku "kala" kertoa noi faktat? Ehkä, ehkä ei.
 
Olisin kyllä sitä mieltä että tämä ennemminkin haittaa parisuhteen muodostamista. Siis jos puhut siitä halusta josta aina puhut...
Et sä saa edes jalkaa ovenväliin, jossei sulla ole halua tehdä sitä.

Ihan riippumatta siitä, haluatko ensisijaisesti naisen sydäntä vai pimppalooraa vai molempia yhtä lailla, mikä on aika tavallista.
 
Joo. Jos haluat kalaa, niin kannattaa kysyä kalalta miten se pyydystetään? Itse kysyisin kalastajalta. Älkää ikinä kysykö naisilta miten pokaat naisen. naiset puhuu mitä puhuu, mutta tilanteessa vain tunne ratkaisee. Nämä asiat ratkeaa loogisesti ajattelemalla, eikä naisten mutulla. Kaikki naiset haluaa kuulemma sen kiltin miehen, mutta kuitenkin pyörivät jännämiesten kanssa.

Itse olen jo melkein 50v, joten homma toimii täällä Aasiassa paremmin. Perinteiset arvot jne. En ole hakemassa tyttäreni ikäisiä naisia, vaan about 35-40v. Tarjontaa löytyy. Nämä siis ihan työssäkäyviä tapauksia, eikä lapa ojossa olevia gold diggereita. Toki miehen pitää maksaa tietyt asiat, mutta vastapainoksi saa täysihoitoa :psmoke: Olikohan Kevin Samuels(rauha hänen muistolleen), joka sanoi että mies tarvitsee parisuhteessa safkaa, seksiä ja rauhaa. Aasialaiset naiset tajuavat tämän, kun mun ikähaarukan naiset harvemmin ovat yksinhuoltajien kasvattamia.
Tarkoitin lähinnä, että sen sijaan että kuuntelee näitä katkeroituneita analyysejä nykytilasta, tasoteorioita ja miespuolisten kertomana mitä kaikki naiset haluaa tai ovat, niin kannattaa kuunnella mikä naisten mielestä on usein vikana miehissä ketä tapailevat tai ovat heidän kanssaan olleet parisuhteessa. Siellä on ihan oikeita havaintoja jotka voi auttaa ymmärtämään mitä toinen osapuoli ajattelee ja haluaa. Jännämiehistä en tiedä, mutta tossukaksi tai kynnysmatoksi ei kannata ruveta ja sen sijaan olla omat mielipiteet, harrastukset, kaverit ja tekemiset. Kuka nyt ei tossukkaan kyllästyisi puolin ja toisin.

Aasia ei ole yhtenäinen kulttuuri ja eri maissa moni asia poikkeaa toisistaan. Voisin sanoa että Japani, Thaimaa ja Intia ovat hyvin erilaisia keskenään, puhumattakaan Indonesiasta joka on muslimienemmistöinen maa. Useimmat jotka täällä kaipaavat neuvoja, tuskin ovat Aasiaan valmiita lähtemään. Se on kyllä totta että monet alueet Aasiassa ovat perinteisempiä arvoiltaan kuin länsimaissa, ongelma vain on se ettei ne perinteet ole ihan samanlaisia mihin täällä on totuttu. Kuka meistä naimisiin mennessään Japanissa on valmis antamaan palkkansa ja pankkitilinsä 100% vaimolle, joka sitten kertoo miten rahat käytetään. Näin Japanissa avioliitossa olleilla on perinteisesti ollut ja pätee edelleen 30-40 vuotiaillakin.
 
Tarkoitin lähinnä, että sen sijaan että kuuntelee näitä katkeroituneita analyysejä nykytilasta, tasoteorioita ja miespuolisten kertomana mitä kaikki naiset haluaa tai ovat, niin kannattaa kuunnella mikä naisten mielestä on usein vikana miehissä ketä tapailevat tai ovat heidän kanssaan olleet parisuhteessa. Siellä on ihan oikeita havaintoja jotka voi auttaa ymmärtämään mitä toinen osapuoli ajattelee ja haluaa. Jännämiehistä en tiedä, mutta tossukaksi tai kynnysmatoksi ei kannata ruveta ja sen sijaan olla omat mielipiteet, harrastukset, kaverit ja tekemiset. Kuka nyt ei tossukkaan kyllästyisi puolin ja toisin.

Täällä ei tarvitse kuunnella näitä katkeria analyyseja, jos olet perillä paikallisesta kulttuurista. Toki useammat ukot eivät ole perillä ja lompakko on tyhjä nopeasti. Täällä on paljon näitä "passport brothereja" jenkeistä ja suurin osa on täysiä simppejä. Maan vaihtaminen ei auta jos ei ole mitään käryä miten naisen mieli toimii. Akat on haettu baarista ja ei ole vaikeata arvata mitä nuo baariakat haluaa.

Aasia ei ole yhtenäinen kulttuuri ja eri maissa moni asia poikkeaa toisistaan. Voisin sanoa että Japani, Thaimaa ja Intia ovat hyvin erilaisia keskenään, puhumattakaan Indonesiasta joka on muslimienemmistöinen maa. Useimmat jotka täällä kaipaavat neuvoja, tuskin ovat Aasiaan valmiita lähtemään. Se on kyllä totta että monet alueet Aasiassa ovat perinteisempiä arvoiltaan kuin länsimaissa, ongelma vain on se ettei ne perinteet ole ihan samanlaisia mihin täällä on totuttu. Kuka meistä naimisiin mennessään Japanissa on valmis antamaan palkkansa ja pankkitilinsä 100% vaimolle, joka sitten kertoo miten rahat käytetään. Näin Japanissa avioliitossa olleilla on perinteisesti ollut ja pätee edelleen 30-40 vuotiaillakin.
Ei ihme, ettei Japanissa ole paljoakaan perheitä ja kaikki ovat sinkkuja. Helpompi pelata pleikkaria kuin antaa kaikki fyrkat naiselle, joka ei osaa ajatella loogisesti. Jos Suomen deittimarkkinat vituttaa, kannattaa mennä sinne missä on helpompi tavata sellaisia naisia, jotka omaa silmää miellyttävät. Jos ei paikan vaihto kiinnosta, niin kannattaa lopettaa se itkeminen Tinderistä jne.
 
Ei ihme, ettei Japanissa ole paljoakaan perheitä ja kaikki ovat sinkkuja. Helpompi pelata pleikkaria kuin antaa kaikki fyrkat naiselle, joka ei osaa ajatella loogisesti. Jos Suomen deittimarkkinat vituttaa, kannattaa mennä sinne missä on helpompi tavata sellaisia naisia, jotka omaa silmää miellyttävät. Jos ei paikan vaihto kiinnosta, niin kannattaa lopettaa se itkeminen Tinderistä jne.
Kovaa analyysiä, kovaa anaalyysiä.
 
Täällä ei tarvitse kuunnella näitä katkeria analyyseja, jos olet perillä paikallisesta kulttuurista. Toki useammat ukot eivät ole perillä ja lompakko on tyhjä nopeasti. Täällä on paljon näitä "passport brothereja" jenkeistä ja suurin osa on täysiä simppejä. Maan vaihtaminen ei auta jos ei ole mitään käryä miten naisen mieli toimii. Akat on haettu baarista ja ei ole vaikeata arvata mitä nuo baariakat haluaa.


Ei ihme, ettei Japanissa ole paljoakaan perheitä ja kaikki ovat sinkkuja. Helpompi pelata pleikkaria kuin antaa kaikki fyrkat naiselle, joka ei osaa ajatella loogisesti. Jos Suomen deittimarkkinat vituttaa, kannattaa mennä sinne missä on helpompi tavata sellaisia naisia, jotka omaa silmää miellyttävät. Jos ei paikan vaihto kiinnosta, niin kannattaa lopettaa se itkeminen Tinderistä jne.
No on se kulma tuokin vastata viestiini :) En ihan päässyt kärryille oliko viestisi nimenomaan minulle vai yleisesti tähän ketjuun. Oletan että yleisesti.
 
:sclap:


Upea kommentti. Kiteytit asian, jota olen ihmetellyt.


Luulisi että kun toista rakastaa, niin hänelle haluaa kertoa kauniita asioita, joista toinen tulee hyvälle mielelle. Lepertelyssäkään ei ole sinällään mitään väärää :)

En tiedä ymmärtävätkö miehet, miten tärkeää naiselle on kuulla välillä vaikkapa näyttävänsä hyvältä. Yleistän nyt kaikkiin naisiin vaikka varmaan tässäkin on poikkeuksia (?), ja oletettavasti miehetkin pitää saamiaan kehuja ihan hyvänä asiana.

Miksi suomalaisessa parisuhteessa "ystävällismielinen naljailu" tai suoranainen vittuilu on normaalia, mutta kehujen antaminen on vaikeaa? Muistan lukeneeni jostain, että yhtä negatiivista palautetta kohti pitäisi olla tuplasti positiivisia, niin homma pysyy balanssissa. Mut aika moni unohtaa nuo positiiviset. (En voi sanoa itsekään tässä erityisen hyvin onnistuneeni.)

Tämän voi tietysti laajentaa muuhunkin elämään. Työelämässäkin palaute keskittyy paljon negatiiviseen.

Vastaan vanhaan, mutta vastaan silti.. Koska osui aika lähelle.

Minullla ei tee mitään ongelmia kehua naista kauniiksi ja haluttavaksi. Juuri eilen hän sovitteli pikkujouluvaatteita ja kerroin että kaikki ovat kivoja mutta tuo yksi on ehkä paras. Aika usein kun akka katselee yksinään telkkaria niin menen ohimennen myös hakemaan huomiota tai muuta ihan vain härnäämällä että mitä kaunis nainen tekee yksin olkkarissa yms tyhmää.

Vastalahjaksi saan lähinnä että "mee pois mä katon nyt", "vitun rumilus" jne.. Hän on introvertti ja minä ekstrovertti, kun olen mukana esim. taloyhtiötoiminnassa niin olen "iskemässä vitun lumppuja".

En tiedä miksi olen tässä suhteessa vielä.. Varmaan siksi kun ei ole tietoa paremmasta, vaan aina ne on tällaisia pidemmän päälle.. Ja itsehän olen syöttänyt nykyiseni siihen kuntoon että tuskin hän uutta miestä helposti saisi.

Olin ehkä vähän kärjekäs, mutta about noin.

 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
257 126
Viestejä
4 470 130
Jäsenet
73 894
Uusin jäsen
sampo_af

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom