Pariutumisen haasteet nykypäivänä ja sen vaikutukset

[Manala]

Miksi ei 49 kelvannut, tai 50? Kuinka korkea todennäköisyys on että 51 tulee olemaan viimeinen?

Aika korkea, jos se ei päättänyt niiden muidenkin olevan naimisiin menemisen ja lapsien tekemisen arvoinen.

 

[Tonald J. Drump]

Aika korkea, jos se ei päättänyt niiden muidenkin olevan naimisiin menemisen ja lapsien tekemisen arvoinen.

Kunnes alkuhuuma on lakannut ja alkaa olemaan ikävä herra nr. 43. Siis pitäähän se nyt ottaa huomioon, että naiset ei ajattele kuin miehet. He ovat melko emotionaalisia olentoja ja pienetkin tunteenpurkaukset voi viedä herra 12 luo koska asuu viiden minuutin päässä.

Kunnes herra 37 tulee vastaan ruokakaupassa naisensa kanssa. Ehkäpä jos tekisi mieli vähän kilpailla kuka antaa paremmin?

 

[Erkki_erikeepperi]

Miksi se häiritsisi? Jos se nainen pitää sua parhaana vaihtoehtona 50:stä, niin eikö se ole ennemmin itsetuntoa nostava kuin laskeva juttu?

Näinköhän pitää "parhaana vaihtoehtona" vai beta-providerina, johon lopuksi tarraudutaan kun ikä alkaa painaa ja seinä lähestyä...

Ja jos tämä kuulosti jotenkin ilkeältä, niin esim. koomikko Louis C.K. sanoi saman asian paljon ilkeämminkin tuhatpäiselle nauravalle yleisölle. Joten älkää nyt v*ttu jaksako joka asiasta repiä herneitä nenästä...

Mutta siis jos naisella on ollut paljon miehiä historiassaan, niin eihän se nyt sitä tarkoita, että paras niistä päätyy lopulta kumppaniksi. Come on.

Eikö realistisempaa olisi pelätä sitä, että jos oletkin hänen ainoa kokemuksensa, niin häntä voisi alkaa kiinnostaa jossain kohtaa kokeilla millaisia hommat olisivat jonkun toisen kanssa?

Mun kokemuspohjan perusteella melko kokemattomat naiset on olleet just hyviä ja luotettavia. Asiaa toki auttaa, että olen antanut hyvät kyydit.

Täytyy toki sanoa, että maailma on muuttunut ihan viime vuosina, ja tuskin parempaan suuntaan.

 

[Manala]

Kunnes alkuhuuma on lakannut ja alkaa olemaan ikävä herra nr. 43.

Edelleen, miksi se olisi todennäköisempää kuin se, että jos sinä olet herra numero yksi niin hänelle ei tule koskaan himoa kokeilla herra numero kahta? Toinen heistä on sentään päässyt tyydyttämään kokeilunhalunsa siinä missä toiselle ne asiat ovat ikuinen "mitä jos".

 

[Tonald J. Drump]

Edelleen, miksi se olisi todennäköisempää kuin se, että jos sinä olet herra numero yksi niin hänelle ei tule koskaan himoa kokeilla herra numero kahta? Toinen heistä on sentään päässyt tyydyttämään kokeilunhalunsa siinä missä toiselle ne asiat ovat ikuinen "mitä jos".

En minä herran numero 1 puolesta puhu, onhan se toki hyvä että jonkinsortin kokemusta on jonkinlaisesta kusipäästä niin osaa arvostaa toista paremmin. Ogelma on että tietyillä naisilla ei ole rajoja. Ja tämä saattaa liittyä johonkin syvällisempään ongelmaan. Seksi on heille eräänlainen "lääke" eikä kyse ole pelkästään hauskanpidosta.

Jotta pointti nyt menee perille niin otetaan äärimmäinen esimerkki. Miksi jotkut naiset viiltelevät itseään? Koska heidän henkinen kipu on niin suuri että pyrkivät aiheuttamaan suurempaa fyysistä kipua jolloin henkinen kipu heikkenee. Samaa voi vähän soveltaa joidenkin naisten seksualiseen käyttäytymiseen. Tähän myös lukeutuu lievemmät ongelmat kuten huono itsevarmuus jne. Kuvittele naisena jos miehellä jokin viikko ei seiso niin nainen alkaa pohtimaan että onko siinä jotain vikaa, jolloin se menee hakemaan huomiota muualta.

 

[Erkki_erikeepperi]

Edelleen, miksi se olisi todennäköisempää kuin se, että jos sinä olet herra numero yksi niin hänelle ei tule koskaan himoa kokeilla herra numero kahta? Toinen heistä on sentään päässyt tyydyttämään kokeilunhalunsa siinä missä toiselle ne asiat ovat ikuinen "mitä jos".

Jos peruskiltillä naisella on ollut aiemmin (melko huonoja) seksikokemuksia ihan vaikka 1-2 miehen kanssa, niin hyvät kyydit antamalla tällaisen naisen saa kyllä ihan hyvin koukkuun, eikä se luule, että ruoho on aidan takana välttämättä vihreämpää.

Se on sitten eri asia, että mistä tuollaisia naisia löytää.. Niinpä niin.

 

[Derzu]

Niin olisi. Ei tämä trollien ruokkiminen kauaa jaksa hauskuuttaa.

Olisi tehnyt mieli jo moneen väliin tuoda esiin se ajatus, joka toistuu usein sinkkunaisten puheissa ja nettikirjoitteluissa: että parisuhteen tulisi tuoda jo ennestään hyvään ja mukavaan elämään jotain lisää, että siihen edes ryhtyisi. Miesten näkövinkkelistä tässä ollaan ongelman ytimessä, koska te ette "kilpaile" vain toisianne vastaan (sallinette kärjistyksen), vaan koko ajan lisääntyvää naisten vapaaehtoista sinkkuutta vastaan. Me valitaan sinkkuus koska noh, kokemus on voinut osoittaa sen lopulta kokonaisvaltaisesti eniten onnellisuutta tuottavaksi valinnaksi.

Monella etenkin ei-ihan-nuorella naisella on talous kunnossa, kiva koti, sosiaaliset tarpeet täyttäviä ihmissuhteita ja useimmilla kai seksiäkin (jos sitä sinkkuna edes kaipaa, aika moni nainen pärjää hyvin ilmankin). Arvostetaan vapautta, etenkin jos on jo kokemusta pitkästä parisuhteesta. Valitettavan usein pitkä parisuhde on merkinnyt naiselle päävastuuta kotitöistä, mahdollisista lapsista ja ylipäätään arjen pyörittämisestä. On voitu kokea yksinäisyyttä ja rakkaudettomuutta parisuhteessa. Suhteen päätyttyä mietitään, oliko vörttiä? Monella, kun huomioi eron aiheuttamat surutkin, lopputulema on ettei välttämättä enää ainakaan uusiksi ottaisi.

Oma mielipiteeni on, että kyllähän meidän naisten vaatimukset ovat kasvaneet sitä mukaa, kun olemme saavuttaneet taloudellista riippumattomuutta. Ei meitä saa enää suhteeseen tilipussia vilauttamalla ja luvaten mukavaa toimeentuloa nyrkin ja hellan väliin. Meillä on oma toimeentulo ja oma elämä. Mitä sellaista mies siis voisi tarjota, jota emme muualta saa ja mitä emme voi vastustaa? Emme ehkä aina itsekään tiedä vastausta. Tai jos meillä onkin jokin ajatus saatamme epäröidä, onko toiveemme ylipäätään realistisia. (That's me.)

Monet miehet tuntuvat olevan vähän hukassa sen suhteen, mikä oma rooli miehenä tässä muuttuvassa ympäristössä on. Enkä ihmettele, koska ainakin meidän (~40->) ikäluokassa vanhemmilta saatu parisuhteen malli voi olla vielä aika konservatiivinen sukupuolirooleineen, ja melko tunteetonkin. Jos kerran vanha kunnon perheen pää -mentaliteetti ja renkaidenvaihtotaidot eivät enää teekään riittävää vaikutusta naisiin, niin mikä sitten? Epätietoisuus ja epävarmuus siitä, miten olla kiinnostava ja arvokas naisten silmissä ja miten olla hyvä kumppani, voivat sitten purkautua turhautumisena ja äärimmillään misogyniana.

Mutta mitä te vastaisitte, mitä just sinulla on tarjota naiselle ja parisuhteelle? Entä mitä itse odottaisit ja toivoisit kumppaniltasi ja parisuhteelta? Parisuhteessa olevatkin voivat toki vastata.

Ja ei please yksisanaista vastausta "rakkaus", "läheisyys" tmv., vaan avatkaa mitä se teistä on, mikä sen rooli parisuhteessa mielestänne on ja miten se tai sen puute konkreettisesti näkyy?

Ps. Jättäkää ne parru-, BMI- ja tasojutut tällä kertaa kirjoittamatta, pretty please.

Sori, kysymykseesi vastaaminen tuntuu jotenkin epäinnostavalta. Olen itse hahmottanut tämän yksinkertaisesti niin että on parisuhdeorientoituneita naisia ja sitten on sinun kaltaisiasi yksinään pysytteleviä naisia. Eikä tämä ole millään tavalla jälkimmäisten dissausta, mutta ensin mainitut nyt vain ovat jotenkin näistä se ainoa ryhmä joka tuntuu kohteena mielekkäältä ja kiinnostavalta, eikä heille tarvitse alkaa selitellä mitä hyvää mies voisi tuoda heidän elämäänsä. Tavallaan on autonostajia ja sitten on renkaanpotkijoita, eikä renkaanpotkijalle jaksa alkaa kertoa kovin paljon auton sielunelämästä. En tiedä miksi alkaisin kertoa kovin paljon henkilökohtaisista ominaisuuksistani parisuhteen kannalta täällä. Ja sitten taas ne universaalit jutut kumppanin ja parisuhteen merkityksestä kyllä tietää jokainen, joka tosissaan sellaista etsii ja kaipaa. Ja nämä jälkimmäiset ovat ratkaisevia, eikä niiden kannalta ole eroa sukupuolten välillä - toim.huom., jos nyt edes heterosuhteesta puhutaan, tätä voi miettiä vaikka sen kautta että ne ihan samat asiat on ratkaisevia lesbosuhteessa vaikkei siinä ole ainuttakaan miestä. Eli molemmat tarjoavat aika lailla samoja tärkeimpiä asioita toisilleen.

Ylipäänsä vähän karsastan tätä ajattelua "mitä tuot suhteeseen, mitä tuot elämääni, mitä minä saan". Hyvä parisuhde on jotain paljon enemmän kuin osiensa summa, siinä kai se oikeastaan kiteytettynä onkin se vastaus kysymykseesi. Ei se ole jotain jota mies tuo sinulle, vaan jotain jonka saat kun uskallat rakastaa ja kun jossain kohtaa tajuatkin, että tärkeämpää on antaa toiselle kuin saada. Silloin maailma ja parisuhde alkaa laulaa sinulle.

 

[draco76]

Mietippä asetelma, jossa vuoden kuluttua sinusta tulee työtön, kuukausi sen jälkeen miljonääri parkkeeraa luksusautollaan etupihaan, ja kysyy naiseltasi haluaako hän lähteä mukaan.

Ei lähtisi, markkina-arvoni täytyy siis olla huippua.

 

[AnnaKoo]

Usko tai älä, mutta moni varttuneempi mies välttää naista joka ajattelee "nykyaikaisesti".

Aivan. Siksi meillä on näitä pariutumishaasteita, koska miesten ja naisten ajatusmaailmat eivät aina kohtaa. Onneksi kuitenkin on edelleen olemassa konservatiivisia naisia ja yhä enenevissä määrin myös liberaaleja miehiä.

 

[draco76]

Osa tuntuu ajattelevan seksuaalista vetoa ainoana miehillä ja naiset taas olisi vain rahan perään. Tässä eri tyyppisiä vetovoimatekijöitä ihmissuhteissa, parhaassa suhteessa on kaikki mukana. Jokainen voi sitten arvottaa nuo itse, mikä on itselle tärkeintä. Minusta tärkeimmät ovat platoninen ja romanttinen, ilman niitä ei tule suhdetta kanssani.

 

[AnnaKoo]

Sori, kysymykseesi vastaaminen tuntuu jotenkin epäinnostavalta. Olen itse hahmottanut tämän yksinkertaisesti niin että on parisuhdeorientoituneita naisia ja sitten on sinun kaltaisiasi yksinään pysytteleviä naisia. Eikä tämä ole millään tavalla jälkimmäisten dissausta, mutta ensin mainitut nyt vain ovat jotenkin näistä se ainoa ryhmä joka tuntuu kohteena mielekkäältä ja kiinnostavalta, eikä heille tarvitse alkaa selitellä mitä hyvää mies voisi tuoda heidän elämäänsä. Tavallaan on autonostajia ja sitten on renkaanpotkijoita, eikä renkaanpotkijalle jaksa alkaa kertoa kovin paljon auton sielunelämästä. En tiedä miksi alkaisin kertoa kovin paljon henkilökohtaisista ominaisuuksistani parisuhteen kannalta täällä. Ja sitten taas ne universaalit jutut kumppanin ja parisuhteen merkityksestä kyllä tietää jokainen, joka tosissaan sellaista etsii ja kaipaa. Ja nämä jälkimmäiset ovat ratkaisevia, eikä niiden kannalta ole eroa sukupuolten välillä - toim.huom., jos nyt edes heterosuhteesta puhutaan, tätä voi miettiä vaikka sen kautta että ne ihan samat asiat on ratkaisevia lesbosuhteessa vaikkei siinä ole ainuttakaan miestä. Eli molemmat tarjoavat aika lailla samoja tärkeimpiä asioita toisilleen.

Ylipäänsä vähän karsastan tätä ajattelua "mitä tuot suhteeseen, mitä tuot elämääni, mitä minä saan". Hyvä parisuhde on jotain paljon enemmän kuin osiensa summa, siinä kai se oikeastaan kiteytettynä onkin se vastaus kysymykseesi. Ei se ole jotain jota mies tuo sinulle, vaan jotain jonka saat kun uskallat rakastaa ja kun jossain kohtaa tajuatkin, että tärkeämpää on antaa toiselle kuin saada. Silloin maailma ja parisuhde alkaa laulaa sinulle.

Ymmärrän tämänkin näkökulman ja analysointihaluttomuuden. Mutta juuri siksi haluaisin herätellä keskustelua siitä, mitä rakkaus ja parisuhteen hienous kenenkin mielestä on, koska tuntuu että usein se minkä mies mieltää rakkaudeksi ja perushyväksi suhteeksi onkin naisen mielestä rakkaudetonta ja kädenlämpöistä kämppistelyä. Sehän on tosiaankin yleensä nainen, joka on tyytymätön suhteeseen ja haluaa erota, ja usein tämä tulee miehelle puskista. Kun nainen sitten eron jälkeen puntaroi lähtisikö toiselle kierrokselle toiveissa on suhde, joka ei menisi samanlaiseksi kädenlämpöiseksi kämppistelyksi ja kotipiikomiseksi. Ja tässä tulee miehille tuhannen taalan paikka avata ajatuksiaan siitä, mitä rakkaus itselle merkitsee. "No se nyt vaan on, kyl sä tiiät, tosi tärkee asia" ei ehkä enää vakuuta.

Olen täällä joskus itse avannut ajatuksiani parisuhderakkaudesta ja millaiset asiat tekee parisuhteesta erityisen hienon. Ja kyllä mä uskallan väittää, että mies joka myös on näitä asioita miettinyt ja osaa ja haluaa niitä kumppaniehdokkaalle sanoittaa on pirun vahvoilla siellä "markkinoilla". Yleinen kokemus tuntuu naisten keskuudessa olevan, ettei sellaisia miehiä juuri vapaana ole. He pysyvät suhteissaan tai jos eroavat, he ovat uudessa suhteessa suurinpiirtein heti kun sellaisen haluavat.

 

[wanderer_]

Mä nyt vielä varmistan kun en tyhmänä naisena ehkä ymmärtänyt tätä hypoteettista asetelmaa oikein: miksi mies on valinnut kumppanikseen naisen, joka ei rakasta tätä vaan lähtisi epäröimättä Brad Pittin matkaan? Vai pohjautuuko ajatusrakennelmasi oletukselle, että ihan jokainen nainen tekisi niin, poikkeusyksilöitä ei ole? Miksi miehet tällöin ylipäätään olisivat parisuhteissa?

Koska

Ehkeivät kaikki usko pohjimmiltaan olevansa rakkauden arvoisia. Silloin saa varmasti turvaa siitä, että sitoo kumppanin itseensä vaikkapa taloudellisella hyödyllä.

 

[Neuvostoliitto]

Ei tähän liity mitään aatteellisia arvolatauksia, vaan se on biologinen fakta.

Tarkoittanet, että mies on fyysisesti & älyllisesti ylivertainen naiseen verrattuna. Henkisellä puolella tilanne on päinvastainen, yhdessä ovat parhaimmillaan.

 

[AnnaKoo]

Tarkoittanet, että mies on fyysisesti & älyllisesti ylivertainen naiseen verrattuna.

Oikeasti, mitä te saatte tällaisella trollaamisella? Ette ainakaan naisia
Ainakaan tämän ketjun empiria ei tue väitettä, vaan pikemminkin päinvastoin. Niin paljon ketjun taso on laskenut jokaisen uuden paikalle pölähtäneen trollin ja incelin myötä.

 

[draco76]

Tarkoittanet, että mies on fyysisesti & älyllisesti ylivertainen naiseen verrattuna. Henkisellä puolella tilanne on päinvastainen, yhdessä ovat parhaimmillaan.

Fyysisesti jos mitataan voimaa. Älylliisestä samaa, mutta miehissä enemmän hajontaa. Jos voi sanoa miehiä älyllisesti ylivertaisiksi niin voi sanoa heitä myös tyhmemmiksi.

Pariutumisen suhteen ei kannata olla liian kaukana toisistaan älyllisesti.

 

[Neuvostoliitto]

Fyysisesti jos mitataan voimaa. Älylliisestä samaa, mutta miehissä enemmän hajontaa. Jos voi sanoa miehiä älyllisesti ylivertaisiksi niin voi sanoa heitä myös tyhmemmiksi.

Pariutumisen suhteen ei kannata olla liian kaukana toisistaan älyllisesti.

Hyvin tarkennettu. Nykyään tosin sukupuolet tuntuvat muistuttavan toisiaan enemmän kuin 100 vuotta sitten. Monet miehet eivät enää tiedä, miltä tuntuu olla vahva. Tätä tukee myös länsimaissa jatkuvasti alenevat miesten testoarvot. Nykyään "normaali" taitaa olla 8-28 vähän labrasta riippuen, normaalitilanne on oikeasti 30-70 joka oli vielä sotien aikaan. Olen lukenut kirjallisuudesta, en ole kykenevä näyttämään lähdettä.

 

[Neuvostoliitto]

Oikeasti, mitä te saatte tällaisella trollaamisella? Ette ainakaan naisia
Ainakaan tämän ketjun empiria ei tue väitettä, vaan pikemminkin päinvastoin. Niin paljon ketjun taso on laskenut jokaisen uuden paikalle pölähtäneen trollin ja incelin myötä.

No kertonet missä naiset ovat ylivertaisia mieheen verrattuna? Minä kerron sitten, missä tilanne on päinvastainen.

 

[draco76]

Hyvin tarkennettu. Nykyään tosin sukupuolet tuntuvat muistuttavan toisiaan enemmän kuin 100 vuotta sitten. Monet miehet eivät enää tiedä, miltä tuntuu olla vahva. Tätä tukee myös länsimaissa jatkuvasti alenevat miesten testoarvot. Nykyään "normaali" taitaa olla 8-28 vähän labrasta riippuen, normaalitilanne on oikeasti 30-70 joka oli vielä sotien aikaan. Olen lukenut kirjallisuudesta, en ole kykenevä näyttämään lähdettä.

Mitä tarkoitat olla vahva? Fyysisesti?

 

[AnnaKoo]

No kertonet missä naiset ovat ylivertaisia mieheen verrattuna? Minä kerron sitten, missä tilanne on päinvastainen.

Miksi kummankaan sukupuolen pitäisi olla ylivertainen yhtään missään toisiinsa nähden? Jos sinulle elämä on jokin sukupuolten välinen paremmuuskilpailu en ihmettele lainkaan, jos on hankaluuksia löytää parisuhde.

 

[Jarlaxle]

Niin olisi. Ei tämä trollien ruokkiminen kauaa jaksa hauskuuttaa.

Olisi tehnyt mieli jo moneen väliin tuoda esiin se ajatus, joka toistuu usein sinkkunaisten puheissa ja nettikirjoitteluissa: että parisuhteen tulisi tuoda jo ennestään hyvään ja mukavaan elämään jotain lisää, että siihen edes ryhtyisi. Miesten näkövinkkelistä tässä ollaan ongelman ytimessä, koska te ette "kilpaile" vain toisianne vastaan (sallinette kärjistyksen), vaan koko ajan lisääntyvää naisten vapaaehtoista sinkkuutta vastaan. Me valitaan sinkkuus koska noh, kokemus on voinut osoittaa sen lopulta kokonaisvaltaisesti eniten onnellisuutta tuottavaksi valinnaksi.

Ihan hyviä pointteja. Onnellisuuden (matemaattinen) kaava on : elämän todellisuus vähennettynä elämän odotuksilla. Kun edellinen on vähintään nolla tai positiivinen, eli todellisuus vastaa odotuksia tai on parempi kuin odotukset elämästä niin ihmiset ovat onnellisia.

Ihmiset ovat tyypillisesti hyviä siinä mitä paljon tekevät ja treenaavat, esimerkiksi kun elävät yksin, niin ei tarvitse neuvotella tai sopia arkisista asioista että kuka vie roskat ulos tms eikä pettyä näiden arkisien asioiden hoidosta kumppanin kanssa. Kun ihmiset ovat paljon sinkkuna, kuten tilanne suomessa nyt on, niin siinä ei synny tilannetta jossa ihmiset pääsevät harjoittelemaan parisuhdetaitoja, siis toisen hurmaamista, oppia toinen ihminen mikä tekee hänet iloiseksi, mutta ei myöskään neuvottelua parisuhteessa, sopimista ja säätämään omia elämän odotuksia sellaiseksi että olisi parisuhteessa onnellinen. Kun elää järkevän ihmisen kanssa niin todennäköisesti osaa säätää omat odotukset järkeviksi. Se voi toki olla hankalaa jos on perfektionisti ja tykkää käyttää sosiaalista mediaa paljon ja verrata omaa elämää muiden feikkielämään jossa on vain lyhyitä otoksia elämästä ja vaikka valittaa miehellensä siitä. Niitäkin on.

Monella etenkin ei-ihan-nuorella naisella on talous kunnossa, kiva koti, sosiaaliset tarpeet täyttäviä ihmissuhteita ja useimmilla kai seksiäkin (jos sitä sinkkuna edes kaipaa, aika moni nainen pärjää hyvin ilmankin). Arvostetaan vapautta, etenkin jos on jo kokemusta pitkästä parisuhteesta. Valitettavan usein pitkä parisuhde on merkinnyt naiselle päävastuuta kotitöistä, mahdollisista lapsista ja ylipäätään arjen pyörittämisestä. On voitu kokea yksinäisyyttä ja rakkaudettomuutta parisuhteessa. Suhteen päätyttyä mietitään, oliko vörttiä? Monella, kun huomioi eron aiheuttamat surutkin, lopputulema on ettei välttämättä enää ainakaan uusiksi ottaisi.

Se voi olla. Sinkkuudessa parhaus on toki vapaus ja oma aika. Jos näitä arvostaa enemmän kuin parisuhdetta ja kumppanuutta jonka rakentaa puolison kanssa ja mieleen jää vain elämän haasteet ja kompromissit joihin suostui tahtomattaan niin ihmisen perimmäinen ongelma mahdollisesti on huonot neuvottelu ja/tai keskustelutaidot tai muu ongelma miksei pystynyt rakentamaan mieluista parisuhdetta.

Oma mielipiteeni on, että kyllähän meidän naisten vaatimukset ovat kasvaneet sitä mukaa, kun olemme saavuttaneet taloudellista riippumattomuutta. Ei meitä saa enää suhteeseen tilipussia vilauttamalla ja luvaten mukavaa toimeentuloa nyrkin ja hellan väliin. Meillä on oma toimeentulo ja oma elämä. Mitä sellaista mies siis voisi tarjota, jota emme muualta saa ja mitä emme voi vastustaa? Emme ehkä aina itsekään tiedä vastausta. Tai jos meillä onkin jokin ajatus saatamme epäröidä, onko toiveemme ylipäätään realistisia. (That's me.)

Se on mielestäni varsin totta, että moni suomalainen nainen on modernin parisuhdekuvan vanki ja perinteinen parisuhdekuva koetaan "huonoksi" eikä sitä saa tavoitella. Missään ei tietääkseni yhteiskunnallisella tasolla neuvoteltu, että millainen parisuhde olisi sekä miehelle että naiselle hyvä. Naisia on ohjattu esimerkiksi uranaisiksi. Ei uranaiselle parisuhde ole kovin korkea prioriteetti koska parisuhde ja perhe ei mahdu naisen tavoitteisiin. Se mitä tulevaisuudessa on tulollaan, on se että väestö romahtaa 25-40% kaikissa niissä valtioissa joita naisia on aktivisesti kannustettu tavoittelemaan uraa. Nämä naiset (ja vastaavasti osa miehistä) eivät koskaan oppineet (halunneet tai ehtineet oppia) niitä taitoja joita vastapuoli parisuhteessa arvostaa ja paljon sekä naisia että miehiä nyt siis käytännössä kuolee kulttuurin & yhteiskunnan tavoitteiden sanelemina sukupuuttoon koska iso osa naisista tavoittelee asioita jotka ohjaavat heidät tekemään asioita jolloin heillä ei ollut aikaa harjoitella parisuhde taitoja ja saada heidät oppimaan & tietämään sen mitä haluavat parisuhteelta. Edellinen toki vaikutti sen ikäryhmän miehiin myös ikäänkuin heidän tahtomattaan tai siihen pystymättä vaikuttamaan, mutta lopputulos on toki näiden sukupuutto. Käytännössä yhteiskunta & ympäristö antaa usein sen yksilöille suunnan ja tavoitteen ilman että yksilö itse sitä kovin paljon tiedostaen valitsee ja kun massoittain ihmiset tekevät asioita jotka ajavat heidät lapsettomuuteen, niin se on tavallaan aika surullista jos ja kun se ei ollut tietoinen valinta.

Jos aihe kiinnostaa niin tässä on mielestäni ihan hyvä haastattelua joissa näitä aiheita käsitellään. On toki muitakin.

Miehen (oma) kokemus uranaisesta tyttöystävänä tai kesäheilana: itsellä on oma pisin parisuhde melkein 10 vuotta kestävä joka päättyi parisen vuotta sitten ja lapsikin on siitä suhteesta. Viime kesänä tapailin naista joka oli omalla määritelmällä uranainen, korkeasti koulutettu, älykäs, kaunis, pitänyt itsestänsä huolta, 36 vuotias ja sovittiin että ollaan tyttö & poikaystävä, moni juttu oli tuntui olevan hienosti. Kuitenkin hänellä pisin parisuhde koko elämässä oli ollut alle 2 vuotta joista vain vähän alle vuosi asuttu yhdessä aikaisemman kanssa. Moni asia oli ns. hieno juttu, mutta sitten kun tutkin omia fiiliksiä, niin puutteet mitkä tunsin oli se että nainen ei saanut minua tuntemaan että olen poikaystävä eikä minusta tietyllä tavalla tuntunut että minulla on tyttöystävä. Suhde päättyi, päätin sen itse koska ei tuntunut oikealta. Jälkeenpäin mietin että oliko omat odotukset vääriä ja epärealistisia että miltä voi tuntua noin 2kk aikana, mutta totesin kyllä itselleni, että ei nainenkaan ollut oppinut että miten olla parisuhteessa. Se vaan, että kun nainen (tai mies) huomaa joskus 35 ikävuoden jälkeen että perhana, joku tässä pitäisi varmaan löytää, niin se on aika myöhäistä siinä kohtaa jos ei ole kokemusta ja jos haluaa vielä perhettäkin, varsinkin haluaa löytää jonkun jolla jo on melko paljon kokemusta. Sen todellakin huomaa ja tuntee miehenä jos nainen on ollut jossain normaalissa parisuhteessa esimerkiksi vuosikymmenen ajan ja oppinut paljon hyviä parisuhdetaitoja vs. joku kokemattomampi nainen parisuhteen osalta ja vastaavasti tämä varmasti pätee toisinkin pän.

Monet miehet tuntuvat olevan vähän hukassa sen suhteen, mikä oma rooli miehenä tässä muuttuvassa ympäristössä on. Enkä ihmettele, koska ainakin meidän (~40->) ikäluokassa vanhemmilta saatu parisuhteen malli voi olla vielä aika konservatiivinen sukupuolirooleineen, ja melko tunteetonkin. Jos kerran vanha kunnon perheen pää -mentaliteetti ja renkaidenvaihtotaidot eivät enää teekään riittävää vaikutusta naisiin, niin mikä sitten? Epätietoisuus ja epävarmuus siitä, miten olla kiinnostava ja arvokas naisten silmissä ja miten olla hyvä kumppani, voivat sitten purkautua turhautumisena ja äärimmillään misogyniana.

Samahan se pätee naisiinkin aivan yhtälailla.

 

[Taneli-]

Mutta mitä te vastaisitte, mitä just sinulla on tarjota naiselle ja parisuhteelle? Entä mitä itse odottaisit ja toivoisit kumppaniltasi ja parisuhteelta? Parisuhteessa olevatkin voivat toki vastata.

Se riippuu tietysti naisesta. Eli jollekin en voisi tarjota mitään koska tämä ei halua tai etsi asioita mitä voisin tarjota. Eikä minusta parisuhde perustu siihen että tarjotaan toiselle jotain ja toinen tarjoaa jotain vaan enempi yhteensopivuuteen ja siihen että ne omat kulmat sitten hioutuvat toisen kulmia vasten.

Jos nyt jotain tarvisi mainita niin kait voisin ja toimisin kodin IT-tukena, rakentaisin hänelle koneen, ylläpitäisin sekä päivittäisin sitä sekä kodin verkkoja. Luonnollisesti huolehtisin myös siitä kodista minkä tarjoaisin vaikka olisinkin valmis kuuntelemaan toiveita uudistusten suhteen pienehkössä mittakaavassa (sisustuksen muuttaminen jne. olisi OK, sileäksi vetäminen ja uusiksi rakentaminen ei).
Hän saisi kohtuu laajahkon kirjaston luettavaksi mihin voisi lisätä omia kirjojaan sekä tietysti sähköistä kirjanlukijaa ja sähköisiä kirjoja mistä suurin osa englanninkielisiä käyttöönsä. Joten olisi toki suotavaa että hän paitsi osaisi lukea myös pitäisi siitä.

Mutta se mitä odottaisin ja toivoisin olisi ettei sitä draamaa olisi. Se on toki mukavaa elokuvissa ja sarjoissa mutta ei oikeassa elämässä. Toki välillä on erimielisyyksiä mutta kuten jo äidinkielen opettaja aikoinaan totesi asiat riitelevät keskenään eivät ihmiset. Tietysti kaikilla on myös oma menneisyytensä, mutta olisi hyvä jos se pysyisi menneisyydessä eikä pahimmillaan tulisi mukaan uuteen suhteeseen tai uusi suhde olisi se tapa millä päästä eroon entisestä suhteesta (ns laastari).

Odottaisin että meillä olisi edes jonkun verran yhteneväisyyksiä, miten haluamme viettää iltojamme jne. Olisi toivottavaa että hän pitäisi asunnostani sekä kissoista mitä täällä on. Olisi siis eläinrakas. Tahtoisin ettei hänelle liikaa maistuisi alkoholi (sekä ettei hän tupakoisi) vaan hän osaisi nauttia myös koti-illoista. Joko tehden itsenäisesti jotain omassa huoneessa minkä räätälöi sellaiseksi kuin haluaa (on se sitten ateljee, tietokonesali, kirjasto tms) tai minun kanssani lukien, elokuvaa tai sarjaa katsoen, tehden ruokaa, keskustellen ja jakaen ajatuksia, kävellen, tutkien ympäröivää luontoa, pelaten lautapelejä tms.

Jonkinasteinen kokeilevaisuus olisi positiivista, miettien lähinnä uusien paikkojen tutkimista, uusien ruokien maistamista sekä reseptien kokeilemista jne.
Jakaisi myös arjen esim. tulisi mukaan kauppaan, kertoisi siellä mitä ehkä tahtoisi että ostaisin ja kävelisi myös sieltä kotiin kun kantaisin ostokset. Eikä vaan makaisi kotona ehkä laitaen viestiä "mikä kestää, laskin google mapsista että sinun olisi pitänyt olla jo 5min sitten takaisin. Tuo myös suklaata, dippiä ja sipsejä". Tietysti myös vastavuoroisesti tulisin mukaan kirppareille "ihastelemaan" mitä uusia vaatteita sieltä löytyy sekä kohteliaasti kantamaan niitä kotiin tai mitä hän sitten toivoisikin.

Toki hänellä saisi (ja olisi hyvä jos olisikin) olla omat kaveripiirinsä, omia harrastuksia, intohimon kohteita jne. Henkilö joka tahtoisi vain viettää (kaiken) aikansa katsellen, kuunnellen ja ihmetellen minua voisi käydä hieman tylsäksi aika nopeasti.

Ylläoleva on otettu paitsi omasta kokemuksesta ja elämästä myös mitä olen sivusilmällä nähnyt parhaimpia tai pahimpia puolia kavereiden liitoista. Enkä nyt viitsi pahimpia paloja edes laitella tähän, jokainen tietää ettei henkinen (tai fyysinen) väkivalta ole OK, mustasukkaisuus teeskenneltynä voi olla mukava piriste parisuhteeseen mutta oikeana asiana rasite mikä voi vaikuttaa todella paljon myös kaverisuhteisiin jne.

 

[JaySon]

Mun kokemuspohjan perusteella melko kokemattomat naiset on olleet just hyviä ja luotettavia. Asiaa toki auttaa, että olen antanut hyvät kyydit.

Tää kirvoitti pikku hymynkareen.. Mites, onko niitä pidempiä suhteita miten ollut noiden kokemattomien, hyvien ja luotettavien naisten kanssa? Vai onko jäänyt kyyti-osastolla sittenkin vajaaksi ettei mirkku pysy kainalossa?

 

[Neuvostoliitto]

Mitä tarkoitat olla vahva? Fyysisesti?

Kyllä

 

[Neuvostoliitto]

Miksi kummankaan sukupuolen pitäisi olla ylivertainen yhtään missään toisiinsa nähden? Jos sinulle elämä on jokin sukupuolten välinen paremmuuskilpailu en ihmettele lainkaan, jos on hankaluuksia löytää parisuhde.

Kun et tiedä parisuhde-elämästäni mitään, älä esitä siitä olettamuksia. Älä myöskään hauku keskustelijoita trolleiksi, inceleiksi tai miksikään muuksikaan.

Itsehän kerroit aluksi, että on biologinen fakta, että nainen on edellä. Tähän esitin tarkennuspyynnön, jossa toin oman näkökantani, joka on myös totuus. Jatkoit lainaamalla kertomani vain osittain ja tyhjänpäiväisellä haukkumisella.

 

[Taneli-]

Kyllä

Eli Toni Halme (Viikinki Halme) jne. ovat sitten niitä ihanteita mitä pitäisi katsella ylöspäin. Naisista kait Virpi Butt (Timantti) mikä oli myös Gladiaattoreissa Toni Halmeen kanssa samaan aikaan.. ..toki molemmat "sankarit" nykyisin edesmenneitä...

 

[Neuvostoliitto]

Eli Toni Halme (Viikinki Halme) jne. ovat sitten niitä ihanteita mitä pitäisi katsella ylöspäin. Naisista kait Virpi Butt (Timantti) mikä oli myös Gladiaattoreissa Toni Halmeen kanssa samaan aikaan.. ..toki molemmat "sankarit" nykyisin edesmenneitä...

Toki saat olla sitä mieltä, itse en ole.

Edit. AnnaKoo esitti, että on biologinen fakta, että naiset ovat kaikessa edellä. Toin ilmi, että se ei pidä paikkaansa. Myöhemmässä viestissä lausumani "moni mies ei enää tiedä, miltä tuntuu olla vahva" viittaa samassa viestissä kertomaani länsimaisten miesten testotasojen pitkäaikaisesta, jatkuvasta laskusuunnasta, joka on johtanut siihen, että sukupuolet muistuttavat aiempaa enemmän toisiaan fyysisesti. Toki hyvillä testoilla on myös henkisiä hyötyjä, kaikki vaikuttaa kaikkeen.

 

[Frankie]

Mutta mitä te vastaisitte, mitä just sinulla on tarjota naiselle ja parisuhteelle? Entä mitä itse odottaisit ja toivoisit kumppaniltasi ja parisuhteelta? Parisuhteessa olevatkin voivat toki vastata.

Koska täytän tuon viimeisen ehdon, rohkenen vastata. Tai en ole varma, vastaanko edes kysymyksiin. Mulla on ollut ihan toisenlainen lähestymistapa parisuhdeasioihin. Kertaakaan en ole muistaakseni lähtenyt suhteeseen tuolta pohjalta, että olisin ollut tarjoamassa tai odottamassa jotain. Olen vain tutustumisvaiheessa ollut tarkkana, että minkälaisen ihmisen kanssa tässä ollaan tekemisissä. Kyllä mä myös avoimena tyyppinä kerroin, minkälaisen ihmisen kanssa he olivat tekemisissä. Kun aikanaan tulevan vaimoni kanssa hoksattiin, että tämä on molemminpuolin toimiva homma ja oltiin jo suunnittelemassa tulevaisuutta, ainoa varsinainen neuvottelu käytiin siitä, halusiko kumpikaan lapsia. Se oli nopea keskustelu.

Tiesin kyllä valmiiksi, minkälaisen ihmisen kanssa mun ei edes kannata yrittää yhteiselämää, kyse on siis mun kohdalla poissulkemisesta eikä odotusten täyttymisessä. Enkä muista, että multa oltaisiin myös ikinä kysytty tai odotettu jotain ääneen. Sen takia mun on niin vaikea suhtautua näihin markkina-arvojuttuihin ja kosmiset mittasuhteet saavuttaviin teoretisointeihin. Olen vain mennyt sinne, mihin elämä kuljettaa, ollen samalla oma itseni. Nykytilanteessa ei mitään valittamista. Enkä usko tilanteen enää tässä vaiheessa muuttuvan. Kyllä tuo toinenkin aika tyytyväiseltä vaikuttaa.

 

[Taneli-]

Edit. AnnaKoo esitti, että on biologinen fakta, että naiset ovat kaikessa edellä. Toin ilmi, että se ei pidä paikkaansa.

Tuskin hän sanoi että ovat kaikessa edellä.
Yleensä miehet ovat parempia matemaattisissa aineissa ja naiset lingvistisissä aineissa.
Mies on yleensä fyysisesti vahvempi, nainen yleensä kypsyy henkisesti (sekä fyysisesti) nopeammin (maailman nuorin äiti taisi olla 5 vuotias kun hän synnytti lapsensa).

Ei se tee kummastakaan sukupuolesta "parempaa" tai "huonompaa" yleismaailmallisesti.

 

[Raskolnikov]

Mitä sellaista mies siis voisi tarjota, jota emme muualta saa ja mitä emme voi vastustaa? Emme ehkä aina itsekään tiedä vastausta. Tai jos meillä onkin jokin ajatus saatamme epäröidä, onko toiveemme ylipäätään realistisia. (That's me.)

Ensimmäisenä tulee mieleen perhe ja lapset, jotka kyselytutkimusten perusteella tuovat eniten merkitystä ihmisten elämään.

In the first half of 2021, the Pew Research Center surveyed almost 20,000 people in 17 countries. Their question was simple: “What aspects of your life do you currently find meaningful, fulfilling, or satisfying?

Indeed, people ranked family as their main source of meaning in 14 out of the 17 countries.

 

[Neuvostoliitto]

Tuskin hän sanoi että ovat kaikessa edellä.
Yleensä miehet ovat parempia matemaattisissa aineissa ja naiset lingvistisissä aineissa.
Mies on yleensä fyysisesti vahvempi, nainen yleensä kypsyy henkisesti (sekä fyysisesti) nopeammin (maailman nuorin äiti taisi olla 5 vuotias kun hän synnytti lapsensa).

Ei se tee kummastakaan sukupuolesta "parempaa" tai "huonompaa" yleismaailmallisesti.

Olen samaa mieltä, siksi alkuperäisen viestin päätinkin sanoihin "yhdessä ovat parhaimmillaan" eli täydentävät toisiaan. Tämän AnnaKoo sivuutti lainauksessaan, tuotakoon siis vielä kerran julki.

 

[AnnaKoo]

Toki saat olla sitä mieltä, itse en ole.

Edit. AnnaKoo esitti, että on biologinen fakta, että naiset ovat kaikessa edellä.

Täh?? Tytöt/naiset kehittyvät poikia/miehiä varhaisemmin tarkoittaen siis lähinnä sitä, että murrosikä alkaa ja päättyy aikaisemmin. Sama kehityksen ajoitusero saattoi koskea myös etuotsalohkon kehittymistä, mutten jaksa tarkistaa nyt lähteistä. Mistä ihmeestä sä vetäisti tuollaisen tulkinnan, ja lätkäisit siihenkin vielä jonkin kilpailullisen arvolatauksen päälle? Luulen, että muut kyllä ymmärsivät oikein mistä on puhe, kaikkihan tuon eron kehittymisessä tietävät eikä siinä ole mitään erikoista. Selittää vain lähinnä puheena ollutta naisten ja miesten ikäeroa pariutumisessa etenkin nuorena.

Edit. Tajusit näköjään itsekin tulkintasi äkkivääryyden ja poistit viestistäsi tuon "kaikessa".

 

[Neuvostoliitto]

Täh?? Tytöt/naiset kehittyvät poikia/miehiä varhaisemmin tarkoittaen siis lähinnä sitä, että murrosikä alkaa ja päättyy aikaisemmin. Sama kehityksen ajoitusero saattoi koskea myös etuotsalohkon kehittymistä, mutten jaksa tarkistaa nyt lähteistä. Mistä ihmeestä sä vetäisti tuollaisen tulkinnan, ja lätkäisit siihenkin vielä jonkin kilpailullisen arvolatauksen päälle? Luulen, että muut kyllä ymmärsivät oikein mistä on puhe, kaikkihan tuon eron kehittymisessä tietävät eikä siinä ole mitään erikoista. Selittää vain lähinnä puheena ollutta naisten ja miesten ikäeroa pariutumisessa etenkin nuorena.

Edit. Tajusit näköjään itsekin tulkintasi äkkivääryyden ja poistit viestistäsi tuon "kaikessa".

Tulkintani tein vastauksestasi tähän: " Tämä on varmaan feminismiä sanoa näin että naiset ovat miehiä parempia & kehittyneempiä, mutta jos sukupuolet tuossa kääntäisi väitteessä päikseen niin se olisi sovinismia?"

Tulkitsinko väärin, kun esität faktana, että "naiset ovat miehiä parempia ja kehittyneempiä"?

 

[Jarlaxle]

Pitkästä aikaa voin ainakin pienin varauksin olla suunnilleen samaa mieltä. Virkistävää On ihan totta, että pojat/nuoret miehet kehittyvät tyttöjä/nuoria naisia hitaammin, ja tämä näkyy etenkin niissä nuorena solmituissa parisuhteissa. Ihan kokonaan ero ei tosiaan tunnu katoavan myöhemminkään, joskin yksilön ominaisuudet ratkaisee kyllä enemmän.

Ei tähän liity mitään aatteellisia arvolatauksia, vaan se on biologinen fakta.

Täh?? Tytöt/naiset kehittyvät poikia/miehiä varhaisemmin tarkoittaen siis lähinnä sitä, että murrosikä alkaa ja päättyy aikaisemmin.

Niin, jos on mielenkiintoa käydä lukemassa omat kirjoituksesi niin kyllä yksiselitteisesti sanot, että naiset ovat kehittyneempiä jo nuorena mitä miehet eikä ero tasaannu edes iän karttuessa. Edellinen tarkoittaa väittämänä omalla ymmärrykselläni sitä, että väität tyttöjen olevan kehittyneempiä jo nuorempana eikä ero tasaannu iän myötä.

edir: itse toki tulkitsin kirjoituksesi pelkäksi trollaukseksi ja jätin sen sittemmin sikseen vaikka kommentoinkin siihen että hölynpölyä.

 

[AnnaKoo]

Tulkintani tein vastauksestasi tähän: " Tämä on varmaan feminismiä sanoa näin että naiset ovat miehiä parempia & kehittyneempiä, mutta jos sukupuolet tuossa kääntäisi väitteessä päikseen niin se olisi sovinismia?"

Tulkitsinko väärin, kun esität faktana, että "naiset ovat miehiä parempia ja kehittyneempiä"?

Siis mitä helvettiä nyt oikeesti

 

[Pitkä_ja_hikinen_hevari]

Tottakai naiset ovat miehiä parempia kaikessa. Me naiset - lehden 3/2023 tieteellisen tutkimuksen mukaan [sic].
Alhaisen miehen pitää vain olla tyytyväinen jos joku pirttihirmu hänet kelpuuttaa kynnysmatokseen.

 

[hundi]

Siis mitä helvettiä nyt oikeesti

Tätä tulee kysyttyä melko usein, kun lukee ketjua.

 

[Neuvostoliitto]

Siis mitä helvettiä nyt oikeesti

Yksinkertaistan, ymmärrätkö kuinka olen tulkinnut sinua:

Kirjoittaja sanoo: Naiset ovat miehiä parempia
Sama kirjoittaja jatkaa: Naiset ovat miehiä kehittyneempiä

Sinä sanot että näin on, se on biologinen fakta.

Juuri tuolla tavoin olen kertomasi tulkinnut, ilman tahallista väärinymmärtämistä. Kerro toki, jos olen tulkinnut väärin, mielestäni lausumasi oli erittäin yksiselitteinen.

 

[AnnaKoo]

Alkuperäinen keskustelu meni siis näin:

No siis nuoret pojat/miehet kehittyy hieman hitaammin kuin naiset. Se on tieteellinen tosiasia.

Mutta ei tässä pelkästään siitä ole kysymys, vaan myös siitä, että vanhemmalla miehellä on tyypillisesti muutenkin enemmän viisautta ja tasapainoisuutta kuin nuoremmalla miehellä, ja se nyt vaan vetoaa naisiin, toisiin enemmän ja toisiin vähemmän.

Pitkästä aikaa voin ainakin pienin varauksin olla suunnilleen samaa mieltä. Virkistävää On ihan totta, että pojat/nuoret miehet kehittyvät tyttöjä/nuoria naisia hitaammin, ja tämä näkyy etenkin niissä nuorena solmituissa parisuhteissa. Ihan kokonaan ero ei tosiaan tunnu katoavan myöhemminkään, joskin yksilön ominaisuudet ratkaisee kyllä enemmän.

Kiinnostava ilmiö on, että viha ja väärintulkinta kohdistuu minuun, eikä ajatuksen alkuperäiseen esittäjään Erkkiin, jota komppasin pienin varauksin.

Paremmuudesta en ole puhunut missään. Kumpikaan sukupuoli ei ole toista parempi. Aivan kummallinen ajatus, että edes pitäisi olla.

 

[Erkki_erikeepperi]

Tää kirvoitti pikku hymynkareen.. Mites, onko niitä pidempiä suhteita miten ollut noiden kokemattomien, hyvien ja luotettavien naisten kanssa? Vai onko jäänyt kyyti-osastolla sittenkin vajaaksi ettei mirkku pysy kainalossa?

Mun kaikki pidempiaikaiset, yli vuoden suhteet on olleet melko kokemattomien naisten kanssa, yhtä lukuunottamatta.

 

[Frankie]

Mun kaikki pidempiaikaiset, yli vuoden suhteet on olleet melko kokemattomien naisten kanssa, yhtä lukuunottamatta.

Mulla on kans ollut autoja, joilla ajettiin vain sunnuntaisin kirkkoon.

 

[Neuvostoliitto]

Alkuperäinen keskustelu meni siis näin:





Kiinnostava ilmiö on, että viha ja väärintulkinta kohdistuu minuun, eikä ajatuksen alkuperäiseen esittäjään Erkkiin, jota komppasin pienin varauksin.

Paremmuudesta en ole puhunut missään. Kumpikaan sukupuoli ei ole toista parempi. Aivan kummallinen ajatus, että edes pitäisi olla.

Muuta vihaa en ole havainnut kuin välittömän trolliksi / inceliksi haukkumisen ja panettelun esittäen olettamuksia parisuhde-elämästäni. Hyvä kuitenkin, että väärä tulkintani on nyt oikea. Ilman keskustelua se olisi jäänyt vääräksi.

 

[Mehtikkö]

Kolmanneksi, pyrkiikö naiset pitämään säätösuhteet poissa toisten näkyviltä, sen pelossa että tätä katsottaisiin pahalla?

Mutta miksi sinua kiinnostaa noin paljon naisten seksikokemukset?

Itsekin olen utelias tämän "naistodellisuuden" suhteen, koska siitä ei näe/kuule kuin harvoin. Niinä ohimenneinä hetkinä kun olen naisporukan kuulleen sinkku(suhde)-elämäänsä peranneen, se on tuntunut (mutu) olevan kiertoilmausten täyttämää. Mielenkiintoiseksi nämä vilautukset on tehnyt se täysi erilaisuuden tuntu, verrattuna henkilökohtaiseen todellisuuteeni näillä suhdemarkkinoilla, ja mitä niillä heille tapahtuu. Itsehän olen täysi niche-tuote näillä markkinoilla, siksikin minua kiinnostaisi tietää, mitä on se ns. tavallinen sinkkuus (kummaltakin puolen aitaa), jota vasten voin asioitani tarvittaessa itse peilata.

Reilun pelin hengessä kerronkin ensin minun markkinatodellisuudestani Se on sitä, etten helposti saa luotua uusia kontakteja, koska en ole selkeästikään mitenkään vetovoimainen, johon haluttaisiin tutustua ainakaan missään satunnaisissa kohtaamisissa. No, jos kuitenkin yhteys pääsee jostain syntymään, niin siitä suhteen suuntaan kehittyminen onkin sitten ihan mahdollista. Tarkoittaa sitä, että mitään villiä sinkkuelämää ei ole, eikä tule. Naisten tarinoissa sinkkuudesta kuulostaisi olevan usein mukana jotain epämääräisiä säätöjä tai kivoja viikonloppureissujuttuja, kunnes tapaavat vakavammin otettavan vaihtoehdon!

Minä en sitten tiedä, mikä on totta, mikä tarua. Utelias olen silti, mitenhän se elämä yleensä muille on!

 

[Derzu]

Ja kyllä mä uskallan väittää, että mies joka myös on näitä asioita miettinyt ja osaa ja haluaa niitä kumppaniehdokkaalle sanoittaa on pirun vahvoilla siellä "markkinoilla". Yleinen kokemus tuntuu naisten keskuudessa olevan, ettei sellaisia miehiä juuri vapaana ole. He pysyvät suhteissaan tai jos eroavat, he ovat uudessa suhteessa suurinpiirtein heti kun sellaisen haluavat.

Tjaa. Mä olen tällainen mies, eikä mussa pitäisi mitään muutakaan selkeää turn-offia olla (elämänhallinta, ulkonäkö, talous, koulutus, asenteet jne.). Mutta niin vain olin 4 vuotta vapaana, joista 3 vuotta halusin parisuhdetta. Vaan eipä löytynyt. Ei Suomessa vaan oikein tapaa ihmisiä. Ja kuule, ihan yhtä lailla ne parisuhdeorientoituneet ja -kelpoiset (sanottakoon nyt että omissa kriteereissä tähän sisältyy normaalipainoisuus) naiset ovat varattuja, jopa useammin kuin vastaavat miehet. Kyllä, tein useita aloitteita, mutta kaikki olivat varattuja. Moni muu paljastui varatuksi tietysti jo ennen kuin ehdin tehdä aloitetta. Ne harvat naiset, jotka ilmaisivat kiinnostusta minuun, eivät olleet itselleni kiinnostavia (muuten, nyt kun oikein rupesin laskemaan niin näistäkin 5/7 oli varattuja!). Tinder oli ajanhukkaa, olin siellä puolisen vuotta eikä sieltä tullut mitään kiinnostavaa, koko skene alkoi tympiä.

No, nyt olen pari kuukautta seurustellut live-elämästä ennestään tutun ihmisen kanssa (nainen joka, yllätys yllätys, oli juuri äskettäin vapautunut pitkästä parisuhteesta!) ja tästä voi tulla jotain vakavaa Mutta siis pointtina, että kyllä näitä - sekä miehiä että naisia - varmasti on tässä maassa pilvin pimein. Eivät vain kohtaa toisiaan. Mutta naisetkin voisivat lopettaa sen itkemisen siitä että hyviä miehiä ei ole missään ja siitä miten vapaat miehet ovat lähes järjestään parisuhdekelvottomia. Ihan turhaa miessukupuolen ylenkatsomista, josta tulee helposti itseään toteuttava profetia naisen pään sisällä. Kyllä meitä on, mutta miten sellaisen löytää jos ei koskaan pääse tutustumaan?

 

[Taneli-]

Itsekin olen utelias tämän "naistodellisuuden" suhteen, koska siitä ei näe/kuule kuin harvoin.

Ei "naistodellisuus" ole sen ihmeempää kuin "miestodellisuuskaan".
Se riippuu ihmisestä joten se on "ihmistodellisuus".
Mieti esim. siskoasi tai äitiäsi, miten hänen elämänsä eroaa jotenkin radikaalisti siitä elämästä mitä itse elät?
Tai jos olet hyvissä väleissä kavereiden kanssa (myös naispuolisten) olet varmaan huomannut että suurinta eroa ehkä tulee siinä miten uusiin tuttavuuksiin suhtaudutaan tai miten esim. uskalletaan liikkua baareissa tms.
Mies harvemmin pelkää että hänen kimppuunsa käydään tai että jos hän torjuu jonkun ehdotuksen sitä ei uskota. Monille naisille tuo (ainakin pelko) on arkipäivää sekä perään huutelu, viheltely, kaikenlainen vihjaileminen jne.

Siitä varmaan tulee se suurin ero miten mies voi todeta uudelle (mies tai naispuoleiselle) kaverille. Nyt on viikonloppu, ota pullo mukaan ja tule tänne. Vedetään viinaa, katsotaan TV:tä, laitan saunan päälle, saunotaan ja mennään vaikka baariin. Kun taas nainen ei välttämättä uskalla.

 

[Mehtikkö]

Mieti esim. siskoasi tai äitiäsi, miten hänen elämänsä eroaa jotenkin radikaalisti siitä elämästä mitä itse elät?

Meidän elämämme ja -tapamme ovat niin eri laduilla menneet, ettei tästä ole miksikään relevantiksi vertailukohdaksi. Mene lavatansseihin, tapaa puolisosi, elä 50v valintasi kanssa. No ei, tuo maailma oli ja meni kauan sitten jo Suomi-filmeissäkin ohitse ;-)

 

[draco76]

Ei "naistodellisuus" ole sen ihmeempää kuin "miestodellisuuskaan".
Se riippuu ihmisestä joten se on "ihmistodellisuus".
Mieti esim. siskoasi tai äitiäsi, miten hänen elämänsä eroaa jotenkin radikaalisti siitä elämästä mitä itse elät?
Tai jos olet hyvissä väleissä kavereiden kanssa (myös naispuolisten) olet varmaan huomannut että suurinta eroa ehkä tulee siinä miten uusiin tuttavuuksiin suhtaudutaan tai miten esim. uskalletaan liikkua baareissa tms.
Mies harvemmin pelkää että hänen kimppuunsa käydään tai että jos hän torjuu jonkun ehdotuksen sitä ei uskota. Monille naisille tuo (ainakin pelko) on arkipäivää sekä perään huutelu, viheltely, kaikenlainen vihjaileminen jne.

Siitä varmaan tulee se suurin ero miten mies voi todeta uudelle (mies tai naispuoleiselle) kaverille. Nyt on viikonloppu, ota pullo mukaan ja tule tänne. Vedetään viinaa, katsotaan TV:tä, laitan saunan päälle, saunotaan ja mennään vaikka baariin. Kun taas nainen ei välttämättä uskalla.

Tuo on aika merkittävä ero. Ahdistelua naisilla, miehillä taas se naiset osoittavat harvoin kiinnostusta. Parinmuodostuksessa aloitteen teko jää pääosin miehille. Varsinkaan tässä iässä naisten lähestymisiä tulee tosi harvoin.

 

[Taneli-]

Parinmuodostuksessa aloitteen teko jää pääosin miehille.

Parinmuodostusta kyllä, mutta tarvitsee osata lukea rivien välistä. Jos se yksi nainen aina odottaa sinua ja kävelee yhtä matkaa ulos kanssasi, jää juttelemaan autonsa viereen. Kyselee asioita, pyytää joskus syömään kanssasi, vitsailee kanssasi ja saat ehkä kuulla muilta miten teitä on "mukava katsella kun tulette niin hyvin toimeen keskenänne", antaa sinulle ehkä ystävänpäiväkorttia minkä on itse tehnyt missä on sydämiä jne. Hän luultavasti on kiinnostunut sinusta.

Sinä voit vastavuoroisesti jutella hänelle, antaa numeroa, pyytää tulemaan käymään jossain vaiheessa esim. kun sinulla on syntymäpäivää, peli-iltaa tms ja viedä asiaa eteenpäin.

Eli aika harva nainen suoraan kysyy "haluatko treffeille kanssani?" saati "haluatko seurustella kanssani?". Mutta hän voi muuten kysellä mielipidettäsi, pyytää apuasi, jopa kutsua sinua käymään ja auttamaan sen parissa missä tietää sinun osaavan auttaa (on se sitten tietokone, tiskikone, auto tai jokin muu juttu).

Ei miehenkään tarvitse suoraan ensimmäisenä kysyä tuollaista. Mutta tietysti josssain vaiheessa on järkevää tehdä myös se kysymys ettei suhde ole vain kaverisuhde missä ehkä kumpikin odottaa toisen kysyvän / tekevän sen lopullisen aloitteen.

 

[melville]

Kiinnostava ilmiö on, että viha ja väärintulkinta kohdistuu minuun, eikä ajatuksen alkuperäiseen esittäjään Erkkiin, jota komppasin pienin varauksin.

Paremmuudesta en ole puhunut missään. Kumpikaan sukupuoli ei ole toista parempi. Aivan kummallinen ajatus, että edes pitäisi olla.

Se ei ole mitään väärintulkintaa. Sä olet uhriutuva feministi, joka ei näe itsessään mitään vikaa ja en viitsi edes alkaa eritellä "red flagejä" miehille, jotka mahdollisesti haluavat parisuhteen kanssasi. Tällaiset naiset ovat yksi iso red flag, joihin ei kannata kajota edes kolmen metrin kepillä, ellei halua sitä tunteellista sählinkiä, jota kukaan mies ei oikeasti halua, ellei ole todella pahassa pillun puutteessa.

 

[Pitkä_ja_hikinen_hevari]

Incelhän tarkoittaa: "involuntarily celibate" eli "pakollisesti selibaatissa olevat henkilöt". Eli käytännössä miehet jotka eivät ole saaneet haluamaansa määrää seksiä naisten kanssa.
Naisiahan "involuntarily celibate" koske. Nainen voi kännykällä tilata karvasen äijän panemaan koska vaan.

 

[Drinkkeri]

Incelhän tarkoittaa: "involuntarily celibate" eli "pakollisesti selibaatissa olevat henkilöt". Eli käytännössä miehet jotka eivät ole saaneet haluamaansa määrää seksiä naisten kanssa.
Naisiahan "involuntarily celibate" koske. Nainen voi kännykällä tilata karvasen äijän panemaan koska vaan.

Käsittääkseni sihteeriopisto vai mikähän se nykyään onkaan toimii myös puhelimella niin saa miehetkin karvaista ja karvatonta seuraa kotiovelle jos ei muuten onnistu