Parisuhteen kiemurat

En ole ihan varma, onko tämä paras ketju tälle kysymykselle, mutta...

Oletetaan tilanne, jossa mies on ollut säästeliäs ja ostanut oman kämpän, ja asuntovelkaa on vielä reilusti. Nainen on asunut vuokralla eikä ole kerännyt säästöjä.

Jos nämä kaksi ostavat yhteisen asunnon (luonnollisesti velalla, miehen kämpän myymisen jälkeen), avioliitolla tai ilman, miten mies voi varmistaa, että mahdollisen eron myötä hän ei menetä naiselle enempää kuin naisella oli ennen yhteisen asunnon ostamista?
Jos ostavat asunon yhdessä puoliksi, niin ostavat puoliksi. Ei sillä väliä miten rahoittavat, miten aiemmin asuttu jne (no riskienhallinassa huomoida jos asunta vakuutena)

Riippumatta miten ostavat, ja mitä puolisoilla on aiemmin ollut, niin avioehto ehtottomasti, edes ns yleisellä tasolla ja tarkkaan ne mitkä haluaa kirjata tarkkaan, sitä ehtoi voi päivitellä yhteisestä tahdosta tilanteiden mukaan.

Asunnon kohdalla huomioitavat että toista voi olla vaikea potkia pihalle sovittelematta vaikka vain toinen omistaisi sen. Mutta kannattaa kysyä nevoijalta miten menee ja se miten asiat tänään, ei ole tae huomisesta.

Sitä voi miettiä mikä on järkevä omistussuhde asuntoon, pitkässä suunnitelmassa jos toinen ei ole aiemmin omistanut asuntoa, niin voi olla etua että hän ostaa, mutta jos ajatus on yhteisomistus joksikin aikaa, niin liika kikkailu voi kostautua.
 
Viimeksi muokattu:
Saa mutta kuka sellaisen allekirjoittaa? Avioliitossa on vähän kai idea, että sen ajan edes ollaan "yhtä" ja usein toinen uhraa uraansa toisen uran tai perheen vuoksi. Eikä se tasajako avioliiton aikaisistakaan välttämättä korvaa jos sen jälkeen toinen jatkaa uraa, johon panostanut ja toinen ollut lasten kanssa kotona.
Avioliiton tuomat edut on pitkälti talouellisia, avioehto ei ideaa romuta, päinvastoin tuo selkeyttä .

Jos aluksi tehdään aviehot jossa idea omat on omia, niin liiton aikana on silti hyvät välineet tasata varallisuuden kiertymistä ja turvata toisen asemaa, myös ehtoa voi pävitellä tilanteen mukaan.

Jos taasen pitkä liitto ja toisesta ei ole varallisuuden kierryttämisen kannalta pidetty huolta, niin avioehto ei 100% kerro miten jaetaaan ja hyvitellään.

Jos tarkoitus kevyellä verolla siirtää omaisuutta toiselta toiselle, niin avioliitto ja ero voi olla yksi konstti , verosuunnittelussa, kannattaa silti käyttää lakiaupua.


Saa mutta kuka sellaisen allekirjoittaa?
Molemmat.
Ja jos jommalle kummalle jokin ongelma, niin sitten häävalmistelut jäihin ja käydä asia läpi.

Jos puoliso on tiukasti avioehtoea vastaan, niin ei kannata luopua, vaan ottaa ihan kunnon aikalisä.

Jos itse on avioehtoa vastaan ja puoliso haluaa, niin tehdä itselle selväksi mitä haluaa avioliiton päätyttyä/erossa ja esittää ne toiveet selkeästi, jos löytyy yhteisymmärrys niin ne sitten siihen avioehtoon.

Samalla myös Testamentti, edunvalvontavaltuutus, hoitotahto jne.
 
Viimeksi muokattu:
Kaikesta voi toki sopia mutta jos ollaan ns. muropaketista etsimässä avioehtoneuvoja niin en usko, että kovin aktiivinen avioliiton aikaisen omaisuuskertymän tasaaminen tai parisuhteen sisäinen "palkanmaksu" ja niiden suuruuden objektiivinen arviointi on helppo homma.
 
Kun avioliitossa menee kaikki 50-50 ilman veroseuraamuksia niin voiko avioliittoa käyttää lahjoittamiseen ilman lahjaveroa? Jos siis haluaisi antaa jollekulle ison summan rahaa niin voiko vaan mennä naimisiin ja sitten erota heti niin saa lahjoitettua köyhemmälle osapuolelle rahaa reilusti ilman lahjaveroa?

En nyt tiedä kuka näin haluaisi tehdä, mutta ilmeisesti tuo olisi mahdollista? No ei nyt liity tähän ketjuun enää.

Itse en menisi naimisiin jos ei olisi 100% selvää että omat rahani ovat minun myös jos ero tulee.
 
Avioehdon tekeminen kuulostaa aina palstoilla ja talouslehdissä helpolta. Käytännössä aika harvoilla tuntuu avioehto olevan. Omallakin kohdalla kävi niin, että asiasta puhuminen ennen häitä nostatti kunnon myrskyn, eikä sitä lopulta sitten otettu. Vaimon argumentteihin kuului epäromanttisuus ja että ajattelen avioeroa jo ennen kuin ollaan namisissa, eli ei varmaan tarvitse mennä naimisiin ollenkaan. Aikalisät ja uuden puolison etsiminen käytännössä aika raskaita vaihtoehtoja. Itselle ainakin oli tärkeämpää päästä elämässä "eteenpäin" eli käytännössä hankkia lapsia rakastamani naisen kanssa, sen sijaan että optimoin raha-asioita. Toisaalta kovin merkittävää omaisuutta ei itseltäni edes löydy, perintönä saattaa joskus jotain tulla.
 
Avioehdon tekeminen kuulostaa aina palstoilla ja talouslehdissä helpolta. Käytännössä aika harvoilla tuntuu avioehto olevan. Omallakin kohdalla kävi niin, että asiasta puhuminen ennen häitä nostatti kunnon myrskyn, eikä sitä lopulta sitten otettu. Vaimon argumentteihin kuului epäromanttisuus ja että ajattelen avioeroa jo ennen kuin ollaan namisissa, eli ei varmaan tarvitse mennä naimisiin ollenkaan. Aikalisät ja uuden puolison etsiminen käytännössä aika raskaita vaihtoehtoja. Itselle ainakin oli tärkeämpää päästä elämässä "eteenpäin" eli käytännössä hankkia lapsia rakastamani naisen kanssa, sen sijaan että optimoin raha-asioita. Toisaalta kovin merkittävää omaisuutta ei itseltäni edes löydy, perintönä saattaa joskus jotain tulla.
Juuri tämän takia minusta avioliittoon pitäisi kuulua pakollinen avioehto. En oikein ymmärrä koko asiaa että miksi ihmeessä kaikki menee tuossa kohtaa mystisesti tasan ja missään muussa tilanteessa et saa antaa kenellekkään kun pennosia ettei mene lahjaveroa?

Muutenkin mennään kovin kevein perustein naimisiin ja sitten erotaan, ja homma saattaa maksaa miljoonia euroja. Ihan käsittämättömän leväperäisesti ihmiset hoitavat näitä avioliitto hommia. Sitten jossain muussa asiassa pihistellään joku euro ja yhtäkkiä ollaan kuitenkin valmiita antamaan pois puolet kaikesta mitä omistaa, pahimmillaan jonkun hetken tuttavuuden takia.
 
Kun avioliitossa menee kaikki 50-50 ilman veroseuraamuksia niin voiko avioliittoa käyttää lahjoittamiseen ilman lahjaveroa? Jos siis haluaisi antaa jollekulle ison summan rahaa niin voiko vaan mennä naimisiin ja sitten erota heti niin saa lahjoitettua köyhemmälle osapuolelle rahaa reilusti ilman lahjaveroa?

Veronkierto on rikos joten harkintaa varmasti käytetään.

Itse en menisi naimisiin jos ei olisi 100% selvää että omat rahani ovat minun myös jos ero tulee.

Silloin tulee vaan aika paljon huolehtimista siitä, että tulonjako liiton aikana on reilu eikä toinen tee esim. palkatonta työtä liittoon, joka hyödyttää esim toisen uraa ja nostaa tuloja.
 
Avioehdon tekeminen kuulostaa aina palstoilla ja talouslehdissä helpolta. Käytännössä aika harvoilla tuntuu avioehto olevan. Omallakin kohdalla kävi niin, että asiasta puhuminen ennen häitä nostatti kunnon myrskyn, eikä sitä lopulta sitten otettu. Vaimon argumentteihin kuului epäromanttisuus ja että ajattelen avioeroa jo ennen kuin ollaan namisissa, eli ei varmaan tarvitse mennä naimisiin ollenkaan. Aikalisät ja uuden puolison etsiminen käytännössä aika raskaita vaihtoehtoja. Itselle ainakin oli tärkeämpää päästä elämässä "eteenpäin" eli käytännössä hankkia lapsia rakastamani naisen kanssa, sen sijaan että optimoin raha-asioita. Toisaalta kovin merkittävää omaisuutta ei itseltäni edes löydy, perintönä saattaa joskus jotain tulla.
Jos molemmilla varallisuutta tai ovat yhtä köyhiä niin ei mitään väliä avioehdosta, meillä oli juuri niin että minulla rahaa enemmän kuin nykyisellä vaimolla ja hänelle oli itsestään selvää että teemme avioehdon.
 
Avioehdon tekeminen kuulostaa aina palstoilla ja talouslehdissä helpolta. Käytännössä aika harvoilla tuntuu avioehto olevan.
Olet aivan oikeassa, ja teknisesti yksinkertainen lisäksi aika helppo.

että asiasta puhuminen ennen häitä nostatti kunnon myrskyn, eikä sitä lopulta sitten otettu.
Joillekkin tuo menee tunteisiin ja vielä tuolla tavalla. Ja varmaan siinä huumassa sitten jää tekemättä tuo.

Vaimon argumentteihin kuului epäromanttisuus ja että ajattelen avioeroa jo ennen kuin ollaan namisissa, eli ei varmaan tarvitse mennä naimisiin ollenkaan. Aikalisät ja uuden puolison etsiminen käytännössä aika raskaita vaihtoehtoja.
Onko sitten joissain lehdissä aviehtoa niin vahvasti mollattu, vai mistä jollekkin tuollainen vastustaminen syntyy.

Sinänsä nuo argumentit on helppo kumota ja jos noilla jatkaa senkin jälkeen, niin aikalisä todella paikallaan. Mutta onhan se vaikea paikka niissä tunnehuuruissa.

Kypsää ja tervetta avioliittosolmiessa ajatelle myös sitä että avioliitto jossain vaiheessa päättyy, jos ei ajattele, niin avioliiton kaltainen sopimuksen tekemistä kannattaa lykätä.


Toisaalta kovin merkittävää omaisuutta ei itseltäni edes löydy, perintönä saattaa joskus jotain tulla.
No jos testamentti fiksu, niin siinä perintöön ei avio-oikeutta.

Sen aviehdon voi tehvä vieläkin, eli ei tilanne korjattavissa.


Silloin tulee vaan aika paljon huolehtimista siitä, että tulonjako liiton aikana on reilu eikä toinen tee esim. palkatonta työtä liittoon, joka hyödyttää esim toisen uraa ja nostaa tuloja.
Avioehto ei vaikuta avioliiton aikaiseen elättämisvelvollisuukseen.
Jos nyt mielessäsiä näet jotain kiekko mutsia, jossa rahakasta uraa tekevä puolisi pitää orajana (avioliitto)puolisoaan ja uran jälkeen mahdollisten lasten kasvettua heittaa orjan mäelle, niin jos ollaan Suomessa niin halutessaan saa korvauksen, vaikka olisi millaisia soppareita tehty.

Jos suhde on sellainen että toinen kontroloi rahoja, niin ongelmat on ihan muualla kuin avioehdossa.

Tyypillisemmässä tilanteessa rahakasta uraa tekevä rahoittaa perheen ja puolison elämän. Se on sitten tapauskohtaista millaisesta urasta toinen on luopunut, vai onko jopa tehtynyt juuri sen haluamansa uran. Jos puolisot joutuvat tekemään valintoja uran suhteen, niin siinä samalla voi päivitellä avioehtoja jos tarpeen.
 
Viimeksi muokattu:
Avioehto ei vaikuta avioliiton aikaiseen elättämisvelvollisuukseen.
Jos nyt mielessäsiä näet jotain kiekko mutsia, jossa rahakasta uraa tekevä puolisi pitää orajana (avioliitto)puolisoaan ja uran jälkeen mahdollisten lasten kasvettua heittaa orjan mäelle, niin jos ollaan Suomessa niin halutessaan saa korvauksen, vaikka olisi millaisia soppareita tehty.

Jos suhde on sellainen että toinen kontroloi rahoja, niin ongelmat on ihan muualla kuin avioehdossa.

Tyypillisemmässä tilanteessa rahakasta uraa tekevä rahoittaa perheen ja puolison elämän. Se on sitten tapauskohtaista millaisesta urasta toinen on luopunut, vai onko jopa tehtynyt juuri sen haluamansa uran. Jos puolisot joutuvat tekemään valintoja uran suhteen, niin siinä samalla voi päivitellä avioehtoja jos tarpeen.

Ei mulla tässä oikeastaan mitään muuta pointtia ole ollutkaan sen suhteen kuin kerroin, että yleinen malli on sellainen ja sellainen ja syyt ovat nämä. Jos osaamista ja tietoa riittää niin kaiken voi varmaan hoitaa järkevämmin. Mutta jos avioehto ei kata avioliiton aikana tienattua omaisuutta niin on yksi asia vähemmän huolehdittavana kun tulee hoitovapaita, komennuksia ulkomailla, sairastumisia, työttömyyttä (jonka aikana hoidetaan luultavasti kaikki kotona) jne. Varmaan kaikille löytyisi optimaalisempikin malli mutta jos kaikista paikoista täällä asiasta kyselee niin vakiomalli varmaan on toimivin.
 
Mutta jos avioehto ei kata avioliiton aikana tienattua omaisuutta niin on yksi asia vähemmän huolehdittavana kun tulee hoitovapaita, komennuksia ulkomailla, sairastumisia, työttömyyttä (jonka aikana hoidetaan luultavasti kaikki kotona) jne. Varmaan kaikille löytyisi optimaalisempikin malli mutta jos kaikista paikoista täällä asiasta kyselee niin vakiomalli varmaan on toimivin.
Avioehto ei vaikuta noihin tilanteisiin.

Avioliiton aikana ne elättämis ja omaisuusasiat pitää hoitaa siitä riippumatta
 
Avioehto ei vaikuta noihin tilanteisiin.

Avioliiton aikana ne elättämis ja omaisuusasiat pitää hoitaa siitä riippumatta

Ei vaikutakkaan, sitähän tässä yritän sanoa. Avioehdossa tavallisesti todetaan, että avio-oikeus ei koske avioliittoa edeltävää omaisuutta, perintöjä, arpajaisvoittoja jne. eli toisin sanoen avioehto koskee vain niitä. Avioehto ei koske avioiliiton aikana tienattua omaisuutta, johon avio-oikeus siis on olemassa ja joka jaetaan 50/50 tms. eron sattuessa.

Yllä keskusteltiin tilanteesta, jossa henkilö on rajannut avio-oikeuden pois myös avioiliiton aikana tienatulta omaisuudelta. Tällöin kotiin jäävän osapuolen on syytä huolehtia, että omaisuutta kertyy myös hänelle eikä tyytyä siihen, että toinen elättää.
 
Ei sitä avioehtoa aina tarvita, riippuen henkilöstä tietenkin. Meillä ei ollut ehtoa, osituksessa sovittiin kumpikin pitää omansa, ennen liittoa ja liiton aikana hommatut jutut. Huonompi diili exälle mutta näin hän itse halusi.
 
Ei vaikutakkaan, sitähän tässä yritän sanoa. Avioehdossa tavallisesti todetaan, että avio-oikeus ei koske avioliittoa edeltävää omaisuutta, perintöjä, arpajaisvoittoja jne. eli toisin sanoen avioehto koskee vain niitä. Avioehto ei koske avioiliiton aikana tienattua omaisuutta, johon avio-oikeus siis on olemassa ja joka jaetaan 50/50 tms. eron sattuessa.



Yllä keskusteltiin tilanteesta, jossa henkilö on rajannut avio-oikeuden pois myös avioiliiton aikana tienatulta omaisuudelta. Tällöin kotiin jäävän osapuolen on syytä huolehtia, että omaisuutta kertyy myös hänelle eikä tyytyä siihen, että toinen elättää.
Yksinkertaisin avioehto on sellainen missä puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Tuollainen yksinkertaisin on se mistä kannattaa lähteä liikkeelle, jos monimutkaisempi, niin selitaa avustajalle mitä tavoitellaan.

Yllä keskusteltiin tilanteesta, jossa henkilö on rajannut avio-oikeuden pois myös avioiliiton aikana tienatulta omaisuudelta. Tällöin kotiin jäävän osapuolen on syytä huolehtia, että omaisuutta kertyy myös hänelle eikä tyytyä siihen, että toinen elättää.
Avioehto ei vaikuta siihen miten sen aikana kierryttää omaisuutta. Toki pidettävä huoli että yhteiset omaisuudet on yhteisiä, eikä niin että toinen ne pöllii. Tämä ihan riippumatta onko avioehtoa.

Toki jos toinen ei tienaa, niin enemmän tienaavan/varakkaamman on elätettävä, se vähän avioliiton idea.

Se on sitten parin asia jos haluavat siirella varoja toisilleen, avioliiton aikana huomioitava verotus. Jos toinen nolla tulloinen, ja toinen tienaa hyvin, niin jälkimmäinen elättää ja maksaa viikkoraahaa, lainata jne, eli konsteja on.


Jos halutaan että avioliitonpurkautuessa toinen saa toiselta jotain, niin ne sitten avioehtoon.


Ei sitä avioehtoa aina tarvita, riippuen henkilöstä tietenkin. Meillä ei ollut ehtoa, osituksessa sovittiin kumpikin pitää omansa, ennen liittoa ja liiton aikana hommatut jutut. Huonompi diili exälle mutta näin hän itse halusi.
Jos molemmat on hengissä ja tolkuissaan, mutta mistä sitä etukäteen tietää.
 
Jos uusi asunto ja velka on miehen nimissä, nainen tuskin haluaa lyhentää velkaa. Ja jos ero tulee, eikö yhteinen omaisuus mene kuitenkin jakoon?

Avioehdollahan tuosta selviää. Se voi olla esimerkissi sellainen että jos osituksen perusteena on ero niin kummallakaan ei ole oikeutta toisen omaisuuteen. Jos perusteena on kuolema niin nomraali jakosysteemi. Silloin ne menee ihan sen omistusprosentin mukaan - muijan varmaan kannattaa joku osuus ostaa talosta.
 
Avioehdon tekeminen kuulostaa aina palstoilla ja talouslehdissä helpolta. Käytännössä aika harvoilla tuntuu avioehto olevan. Omallakin kohdalla kävi niin, että asiasta puhuminen ennen häitä nostatti kunnon myrskyn, eikä sitä lopulta sitten otettu. Vaimon argumentteihin kuului epäromanttisuus ja että ajattelen avioeroa jo ennen kuin ollaan namisissa, eli ei varmaan tarvitse mennä naimisiin ollenkaan. Aikalisät ja uuden puolison etsiminen käytännössä aika raskaita vaihtoehtoja. Itselle ainakin oli tärkeämpää päästä elämässä "eteenpäin" eli käytännössä hankkia lapsia rakastamani naisen kanssa, sen sijaan että optimoin raha-asioita. Toisaalta kovin merkittävää omaisuutta ei itseltäni edes löydy, perintönä saattaa joskus jotain tulla.


Millä tavalla avioliitto vie elämässä eteenpäin ja mitä tekemistä sillä on lapsiin liittyen?

Avioliitto omasta mielestäni vaikeuttaa elämää helvetisti, en esimerkiksi voisi tehdä vuokrasopimusta naiselleni jos hän asuu minun omistamassa asunnossa (yleinen asumistuki esim hoitovapaa ajalle yms), tämä esimerkiksi yksi monista syistä miksi me ei olla naimisiin menossa. Myös lapset tehtiin, ja se onnistui ilman avioliittoakin ilman mitään ongelmia. Me molemmat kerrytämme omaa varallisuutta ja tottakai asumiskuluissa maksan itse enemmän koska tuloni ovat isommat. Mutta hän pystyy silti kerryttämään omaa varallisuuttaan vaikka lapsista huolehtiikin.

Minun näkemys on että avioliitto on historiallinen asia, joka nykypäivänä vain vaikeuttaa elämää. Nykyään tasa-arvo on kuitenkin olemassa, ja molemmat osapuolet pystyvät keräämään omaa varallisuuttaan tilanteesta kuin tilanteesta huolimatta. Enää emme elä 40 luvulla jossa nainen ei käy töissä ja kasvattaa 10 lasta poistumatta kotoa.
 
Ihan mielenkiinnosta, että mitä etua avioliitto tuo suhteeseen? Itse näen tuon jo vähän menneen ajan juttuna.
Lähinnä taloudellisia juttuja iso juttu on se että avioliitonaikana syntyvät lapset on puolison. (lähinnä jos vaimo synnyttää, niin mies puoliso on isä)

Avioliitto omasta mielestäni vaikeuttaa elämää helvetisti, en esimerkiksi voisi tehdä vuokrasopimusta naiselleni jos hän asuu minun omistamassa asunnossa (yleinen asumistuki esim hoitovapaa ajalle yms), tämä esimerkiksi yksi monista syistä miksi me ei olla naimisiin menossa.
Tässä kai kommentoijat vertasi avoliittoa ja avioliittoa, jos asutte asumuserossa, tosiasiallisesti ette asu yhdessä, ettekä paperilla yhdessä, ettekä halua taloudellisesti olla yhdessä, niin avioliitto ei ole se juttu. (en tarkoita etteikö voisi avoliitossa voisi puljata asioita, kaukosuhteessa vähän vaikeampia, varsinkin jos ei yhteisiä lapsia)

Avioliitto lähinnä avoliitossa olevilla vaihtoehto jos haluvat syventää taloudellisesti liittoaan.

Osalle toki jonkinlainen status juttu, tai jotkut haluavat sitouttaa (kontroloida) puolisoa tiuekemmin. Tämä tietenkin vaarallista jos ei tehdä avioehtoa.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllähän varmaan yli 90% lapsista kastetaankin ja sillä nyt on vielä vähemmän merkitystä elämässä kuin avioliitolla..
 
Kyllähän varmaan yli 90% lapsista kastetaankin ja sillä nyt on vielä vähemmän merkitystä elämässä kuin avioliitolla..
65% oli vuonna 2018, varmaan vähentynytkin tuosta.

En kyllä viihtyisi varmaan parisuhteessa naisen kanssa, joka avioehdosta puhuttaessa rupeaisi höpöttämään jotain epäromanttisuudesta. Tietty nykyinen on parempituloisempi. :D
 
Lähinnä taloudellisia juttuja iso juttu on se että avioliitonaikana syntyvät lapset on puolison. (lähinnä jos vaimo synnyttää, niin mies puoliso on isä)

Perusteluja?
Taloudellinen asia on päinvastoin, et voi hakea niin paljon tukia koska toisesta tehdään sinun elättäjä. (oma kokemus, sen takia ei olla naimisissa)
Tuota lapsi asiaa en ymmärrä? Isällä on kuitenkin oikeus lapseen ihan samalla tavalla kuin avioliitossa. Mikä on pointtisi? (oma kokemus, lapsi on virallisesti 50% minun vaikka ei olla naimisissa)
 
Lähinnä taloudellisia juttuja iso juttu on se että avioliitonaikana syntyvät lapset on puolison. (lähinnä jos vaimo synnyttää, niin mies puoliso on isä)
Tämähän on ongelmallista, jos vaimo onkin ollut petollinen, niin isyyttä on todella vaikea saada kumottua joka voi johtaa miehelle todella suuriin vaikeuksiin. Tästähän on se erään kunnallispoliitikon (tms) julkisuudessakin ruodittu keissi esimerkkinä.
 
Lähes 10 k€:n verovähennykset tulee itselle vuosittain, joita ei tulisi avoliitossa.

Laitatko esimerkkiä mistä tuota verovähennystä tulisi? Ihan mielenkiinnosta, koska mitä olen lukenut, myös avoliittokin pitäisi mahdollistaa aika paljon verovähennyksiä (kuten matkat yms).
 
Laitatko esimerkkiä mistä tuota verovähennystä tulisi? Ihan mielenkiinnosta, koska mitä olen lukenut, myös avoliittokin pitäisi mahdollistaa aika paljon verovähennyksiä (kuten matkat yms).
Tuo koostuu matkavähennyksistä kodin ja työasunnon välillä sekä työasunnon kuluista. Lapsettomana parina noita ei saa menemättä naimisiin.
 
Tuo koostuu matkavähennyksistä kodin ja työasunnon välillä sekä työasunnon kuluista. Lapsettomana parina noita ei saa menemättä naimisiin.

Meillä on lapsia niin tuo ei tosiaan olisi ongelma. Mutta toisaalta, nykyään kyllä avoliitto ilman lapsia pitäisi myös tuon mahdollistaa, ainakin jos Vero.fi on uskomista.

Sinua pidetään verotuksessa perheellisenä

  • jos olet avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa
  • jos sinulla on avopuoliso, jonka kanssa sinulla on tai on ollut yhteinen lapsi.



Edit: toki voin olla väärässä. Pitäisi lukea tarkemminj mitä tuo rekisteröidyssä parisuhteessa tarkoittaa.
 
Laitatko esimerkkiä mistä tuota verovähennystä tulisi? Ihan mielenkiinnosta, koska mitä olen lukenut, myös avoliittokin pitäisi mahdollistaa aika paljon verovähennyksiä (kuten matkat yms).
Työasuntovähennys on tosiaan yksi tällainen ja meillä on sitä kautta tullut aika reilusti vähennyksiä. Suurimmat hyödyt tulevatkin sitten kun toinen puolisoista kuolee ja jos on sitä yhteistä omaisuutta.
 
Perusteluja?
Taloudellinen asia on päinvastoin, et voi hakea niin paljon tukia koska toisesta tehdään sinun elättäjä. (oma kokemus, sen takia ei olla naimisissa)
Jos et ole avioliitossa, niin ei ole talouellisia sitoimuksia. Kumppanin ei tarvi elättää tai päinvastoin. Jonkin random ihmisen elättäminen taasen voi tuoda herkemmin veroseurauksia.


Eli jos puolisot ei halua elättää toisiaan, niin ei ehkä kannata tehdä selalista sopparia missä siihen sitoutuu.

Avoliitossa oleville avioliitto ei taida pahemmin pienentää sossurahoja.

Mutta jos pari ei ole ns. avoliitossa, ei asu yhdessä, niin avioliitto voi jossain tapauksissa olla järkevä. (jos nyt haluaa sellaisen sopparin jostain syystä tehdä). Jos haluaa kumppanille vuokrata asunnon ja periä siitä rehdisti vuokraa jonka kumppani maksaa asumistuella, niin se ei ole selalinen syy.

Avioliiton taloudellinen vaikutus on myös suuri kun liitto päättyy, kaikki päättyy joskus. Sekin voi olla voimakas syy avioliittoon.

Tuota lapsi asiaa en ymmärrä? Isällä on kuitenkin oikeus lapseen ihan samalla tavalla kuin avioliitossa. Mikä on pointtisi? (oma kokemus, lapsi on virallisesti 50% minun vaikka ei olla naimisissa)
Pointti non siinä että avioliitossa syntyvä lapsi on puolisoiden yhteinen.

Nykyään se ei ole yhtäehdoton, eli jos ei haluta että se on yhteinen, niin se on mahdollista muuttaa.

Eli jos mies ja nainen haluaa että naisen synnyttämä lapsi on yhteinen, niin ei tarvi tehdä mitään. Jos tulaankin toisiin aatoksiin, niin kannattaa tulla nopeasti ja toimia heti. Nyky pykälin aikaikkuna sulketuu aika nopeasti.

Onko hyötyä, joskus, mutta se voi olla myös haitaksi.



Jos haluaa että syntyvä lapsen isyys nimenomaan selvitellään syntymän jälkeen, niin avioliitto ei ole se juttu.

Se on sitten kunkinasia pohtia kumpi parempi.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä on lapsia niin tuo ei tosiaan olisi ongelma.
Ymmärsin että ette ole avoliitossa asu yhdessä.

Se puoliso kenellä lapset asuu vuokralla jossain sinun kämpässä

Vai oliko tuo jokin vanha tapaus, ja nykyään avoliitossa yhdessä asuen.

Edit: toki voin olla väärässä. Pitäisi lukea tarkemminj mitä tuo rekisteröidyssä parisuhteessa tarkoittaa.
Jos olette samaa sukupuolta ja rekisteröineet suhteen, poliittisistä syistä lähinnä eri nimi avioliitolle.

En näe tätäkään ongelmana, kun on yhteisiä lapsia. Omaisuus menee muksuille, jonne se ajan myötä päätyisi muutenkin.
Haluista ja tavoitteista riippuen avioliitto voi olla vähän ongelmallinen.
Yleensä kuitekin avioliitto eduksi, kunhan avioehdolla ja testamentilla , vakuutuksilla (sis eläkkeet) hoidettua asiat sopivasti .

Huomattava että se kuolema voi tulla kovasti ennenaikaisesti


Jos kumppaneilla ei ole tarkoitus mitään toisilleen jättää, eikä jotkin edut ole sen arvoisia, niin avioliitto ei ole se juttu.
 
Viimeksi muokattu:
Ymmärsin että ette ole avoliitossa asu yhdessä.

Se puoliso kenellä lapset asuu vuokralla jossain sinun kämpässä

Vai oliko tuo jokin vanha tapaus, ja nykyään avoliitossa yhdessä asuen.

Virallisestihan ei tietenkään kannata yhdessä asua, koska silloin Kela ei lyhentäisi asuntolainaa (yleisellä asumistuella + hoitovapaa). Tämähän ei eroa millään muotoa firmojen verosuunnittelusta, niin kauan kuin jokin asia on laillista, kaikki verorahat kannattaa hyödyntää.
 
Virallisestihan ei tietenkään kannata yhdessä asua, koska silloin Kela ei lyhentäisi asuntolainaa (yleisellä asumistuella + hoitovapaa). Tämähän ei eroa millään muotoa firmojen verosuunnittelusta, niin kauan kuin jokin asia on laillista, kaikki verorahat kannattaa hyödyntää.
Taitaa vaan tuo sun "verosuunnittelu" johtaa korvausvastuuseen, jos jäät kiinni, joten ei kannata turhia täällä huudella. Se, että asiasta on hankala jäädä kiinni ei tee siitä laillista.
 
Virallisestihan ei tietenkään kannata yhdessä asua, koska silloin Kela ei lyhentäisi asuntolainaa (yleisellä asumistuella + hoitovapaa). Tämähän ei eroa millään muotoa firmojen verosuunnittelusta, niin kauan kuin jokin asia on laillista, kaikki verorahat kannattaa hyödyntää.

Kannattaa olla tarkkana veroja vältellessään koska menee helposti sille alueelle, jossa tuomari arvioi, onko syyllistytty laittomaan veronkiertoon:


Tahtoo sanoa, että varta vasten veron kiertämiseksi toteen pannut keinotekoiset liiketoimet ovat kiellettyä veronkiertoa samoin kuin sellaiset toimenpiteet, joihin "on ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin".
 
Viimeksi muokattu:
Taitaa vaan tuo sun "verosuunnittelu" johtaa korvausvastuuseen, jos jäät kiinni, joten ei kannata turhia täällä huudella. Se, että asiasta on hankala jäädä kiinni ei tee siitä laillista.

Mitään laitontahan kukaan ei tietenkään tee, siinä se juju onkin.
 
Menee jo offtopiciks...

Palaten aiheeseen, niin olen vahvasti silti sitä mieltä että naimisiin meno ei kuulu nykypäivään, tekee lapsia tai ei. Naimisiinmenon ainoa tarkoitus oli turvata naisen "varallisuus" eron hetkellä, mutta nyky-yhteiskunnassa kaikki pystyvät kerryttämään omat rahansa niin sellaiselle systeemille ei ole enää tarvetta. Itsekkin käytän kaikki omat isyysvapaani jolloin taas nainen voi itselleen tienata rahaa jos haluaa ja itse olen lasten kanssa kotona. Tämä on sitä nykyajan tasa-arvoa joka on erittäin positiivinen asia omasta mielestäni.
 
Menee jo offtopiciks...

Palaten aiheeseen, niin olen vahvasti silti sitä mieltä että naimisiin meno ei kuulu nykypäivään, tekee lapsia tai ei. Naimisiinmenon ainoa tarkoitus oli turvata naisen "varallisuus" eron hetkellä, mutta nyky-yhteiskunnassa kaikki pystyvät kerryttämään omat rahansa niin sellaiselle systeemille ei ole enää tarvetta. Itsekkin käytän kaikki omat isyysvapaani jolloin taas nainen voi itselleen tienata rahaa jos haluaa ja itse olen lasten kanssa kotona. Tämä on sitä nykyajan tasa-arvoa joka on erittäin positiivinen asia omasta mielestäni.
Leskeneläke?
 
Tuohon en ole tutustunut. Villi arvaus on että pitää käydä aika hyvä lottovoitto että tuosta hyötyy. Pitääkin lukasta tuosta ja ties vaikka joskus mennä naimisiin sitten jos jompi kumpi sairastuu syöpään tai vastaavaan.
Avioliittoon pitää olla mennyt 2 vuotta ennen aviopuolison kuolemaa, joten kuolinvuoteella on myöhäistä mennä avioon.
 
Tuohon en ole tutustunut. Villi arvaus on että pitää käydä aika hyvä lottovoitto että tuosta hyötyy. Pitääkin lukasta tuosta ja ties vaikka joskus mennä naimisiin sitten jos jompi kumpi sairastuu syöpään tai vastaavaan.
Eikai tuossa mitään ihmeempää. Jostain muistan että pitää olla mennyt naimisiin myös ennenkuin täyttää 50v että tuota saisi tms. Tuossa iässä on myös piikki naimisiinmenossa juuri tästä syystä.

Muuten ei kyllä varsinaisesti kannata mennä naimisiin. Lapset saa helposti isän nimiin parilla paperilla ja kuolemaan voi varautua testamentilla. En tosin nyt ihan 100% varma ole perintö jutuista, mutta meillä on testamentit ristikkäin 100% osuudesta. Nuo tehtiin tosin ennen lasta, joten lapsi saanee nyt 50% ja avopuoliso 50% jos kuolen. Mutta noin tuo siis on ihan hyvä minusta.
 
Aika itsevarma asenne sulla :thumbsup: :lol:

Mutta asiaan tavallaan, muistan lukeneeni jostain että leskeneläkkeeseen olisi jotain huononnuksia leivottu viimevuosina. Joku takaraja minkä jälkeen ei enää maksettaisi. Voin kyllä olla täysin väärässä tämän suhteen.

Ei taida olla vielä koko prosessin läpi mennyt, mutta ainakin pituutta rajoitettaisiin ja myös AVOpuoliso pääsisi osille ;)

Aika paljonhan noita etuja on viimevuosina otettu myös avopuolisolle, mutta taitaa edelleen monessa pikkujutussa avioliitosta olla etua asioiden sujuvuuden kannalta. Ainakin pienemmällä todistelulla pääsee niitä hyödyntämään...

Avoliitossa on se etu että voi testamentata kaiken lapsilleen, eikö niin? Välttää veroja jos se kesämökki on kuitenkin sinne menossa tms.
 
Aika itsevarma asenne sulla :thumbsup: :lol:
En ajatellut helpolla luovuttaa, kyllä tässä joku ikuisen elämän lääke vielä keksitään. :cigar2:

Mutta joo siis meinasin että jos kuolen ensin (kuten varmaan käykin todennäköisyyksien mukaan kun mies kerran olen) niin olen hoitanut asian jo testamentilla niin ei ole tarvetta mennä naimisiin.

Jos vielä tuossa vaiheessa kun lähestytään 50 vuotta ollaan yhdessä niin täytyy tutustua leskeneläkeasioihin jos niitä vielä silloin on ja mennä naimisiin jos siitä saa jotain suurta etua.
 
Avoliitossa on se etu että voi testamentata kaiken lapsilleen, eikö niin? Välttää veroja jos se kesämökki on kuitenkin sinne menossa tms.
Voihan perinnönjaossa myös leski päättää ettei halua esim. mökkiä jos se tiedetään menevän lapsille kuitenkin. Perinnönjaossahan nämä sovitaan ja jos on fiksua porukkaa niin on jo ennakkoon puhuttu ja sovittu.

Tietysti riitelijät ja "minulle kuuluu" on erikseen.
 
Virallisestihan ei tietenkään kannata yhdessä asua, koska silloin Kela ei lyhentäisi asuntolainaa (yleisellä asumistuella + hoitovapaa).
Jos ette asu yhdessä, niin avioliitto ei ole ehkä ole se juttu.

Jos asutten yhdessä, avoliitossa, niin kuviosi ei toimi.

Jos taasen väärentelettä papereita, valehtelette jne. niin se sitten teidän valinta, jos haluaa salata, peitelleä suhdetta niin ei kannata mennä naimisiin, tai rekisteröidä parisuhdetta.

Tämähän ei eroa millään muotoa firmojen verosuunnittelusta,
Jos tekee veropetoksen, niin se ei ole verosuunnittelua, vaan veropetos.

niin kauan kuin jokin asia on laillista, kaikki verorahat kannattaa hyödyntää.
Siis oliko teilla avoliitto, vai oletko jonkin random vuokralaisen lapsen isän.

Jos teillä ei ole mitään avoliittoa, vaan suhde rajoittuu lähinnä siihen että olet vuokralaisen lapsen isä, niin ei se laitonta vältämättä ole. Mutta en sitä nyt verosuunnitteluksi kutsuisi. tulee mieleen vähän muita sanoja.
 
Viimeksi muokattu:
Avoliitossa on se etu että voi testamentata kaiken lapsilleen, eikö niin? Välttää veroja jos se kesämökki on kuitenkin sinne menossa tms.
Öö, ei avioliitto estä testamanttaamatta lapsille.

Avioliiton/reksiteröidyn parisuhteen etu tulee siinä että jos haluaa sille kumppanille jakaa omaisuutta.

Mutta jos ei tahdo sille puolisolle antaa mitään ja haluaa sen siitä kämpästäkin mäkeen, niin avioliitto (tai nykyään pitkä avoliittokin) voi vaikeuttaa, vs kuvio missä "salattu" kumppani asuu "rehdisti" jossain vuokrakämpässä lapsineen.

Naimisiinmenon ainoa tarkoitus oli turvata naisen "varallisuus" eron hetkellä,
Huomenlahja vai mikä se oli ?

Avioliitolla ollut vähän muutkin merkitykset, toki jos se mies kuoli aiemmin kuin vaimo, niin kai siitä jotain etua, miehen nimissähän kaikki jossain vaiheessa oli.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 453
Viestejä
4 512 681
Jäsenet
74 372
Uusin jäsen
Akeboy78

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom