Ilmalämpöpumput eli ILPit

Meillä n50km napapiiriltä etelään toinen talvi takana Mitsun LN25:n kanssa. Pari tonnia oli valmis paketti kotitalouvähennyksen jälkeen. Mitsuhan oli pumppujen mersu takavuosina, nyt hyvän löytäminen taitaa olla isompi urakka kun kilpailijat ovat ottaneet kiinni.
Asennuspaikka on olohuoneessa TVn yläpuolella, eipä nuo suhinat ole juuri häirinneet. Huoleton peli on ollut, mitä nyt kondenssiveden kaukalon tyhjentely joskus sieppaa.

Harvemmin nykyään pakkanen painuu edes alle -30c, yhden käden sormilla saa laskea tältäkin talvelta. Vuosittaiset keskilämpötilat on lämpenemään päin, joten kyllä ILPpi aika mukavalla alueella pääsee toimimaan.

Hyviä pointteja, ei toki ihan tavallista ole nuo -30 asteen pakkaset, mutta kyllä niitä on. Eli että pumppu nyt ei ainakaan itseään ajaisi alas kovillakaan pakkasilla.

Niin olen tullut siihen tulokseen, ettei taida hirveästi noissa paremman pään merkeissä ainakaan olla eroja. Mitsuhan se oli tosissaan ennen se paras, mutta eipä taida enää olla sillä etumatkaa.
 
Parvekkeen ovea vastapäätä olohuoneen takana on avokeittiö ja sen takana makuuhuone, joiden viilennys olisi tärkeää, lopuilla huoneilla ei ole niin väliä. Eli tosiaan parvekkeen oven yläpuolella olisi tässä mielessä paras paikka.



Onnistuisiko timanttiporaus siis tuosta parvekkeen oven ja sivuseinän väliin jäävän kaistaleen kohdalta, vaikka siinä on seinää vain noin 80 mm leveydeltä?

ilp4.png


e: Daikinin asennusohjeen perusteella laitteen alaosan ja reiän alaosan väliin jäisi 12 mm tilaa. Eli reikä tulisi aika tarkkaan noin sentin päähän seinän alareunasta. Riittääköhän tällainen marginaali timanttiporauksessa vai meenkö liian läheltä reunaa? Paljoa enempää ei jäisi marginaalia tuossa oikealla olevassa seinäkaistaleessakaan.

Tähän asuntoon oli tulossa taloyhtiön yhteistilauksella Toshiba Seiya 13, mutta mikään ei tietysti estä vaihtamasta sitä vaikka tuohon Daikiniin. Onko tietoa onko näillä kahdella laitteella mitään merkittäviä eroja?
En usko, että timanttiporaus onnistuu kovin kätevästi täysin seinän nurkkaan koska itse porauskalusto on jonkun kokoista. Sentti betonin reunasta voi olla haastava mutta mahdollinen jos mietit ikkunan yläkaistaletta. Jäähdyttävät pumput lienevät perustoiminnallisuudeltaan aika vakiokamaa eli eri merkkien välillä on lähinä ulkonäköeroja ja toki joku merkki voi olla laadullisesri huonompi. Ootko miettinyt jos tuota verhokiskon peitelevyä poistaisi esim paikallisestikin, verhohan ei siinä pumpun kohdalla ole kuitenkaan.

Entäs jos sisäyksikön laittaisi viereiselle seinälle? Kai noihin saa jotain pumppuja sille kondenssivedelle ettei aina tuo kaato ole vaadittuna jos sellaisella asian ratkaisee.
 
Parvekkeen ovea vastapäätä olohuoneen takana on avokeittiö ja sen takana makuuhuone, joiden viilennys olisi tärkeää, lopuilla huoneilla ei ole niin väliä. Eli tosiaan parvekkeen oven yläpuolella olisi tässä mielessä paras paikka.



Onnistuisiko timanttiporaus siis tuosta parvekkeen oven ja sivuseinän väliin jäävän kaistaleen kohdalta, vaikka siinä on seinää vain noin 80 mm leveydeltä?

ilp4.png


e: Daikinin asennusohjeen perusteella laitteen alaosan ja reiän alaosan väliin jäisi 12 mm tilaa. Eli reikä tulisi aika tarkkaan noin sentin päähän seinän alareunasta. Riittääköhän tällainen marginaali timanttiporauksessa vai meenkö liian läheltä reunaa? Paljoa enempää ei jäisi marginaalia tuossa oikealla olevassa seinäkaistaleessakaan.

Tähän asuntoon oli tulossa taloyhtiön yhteistilauksella Toshiba Seiya 13, mutta mikään ei tietysti estä vaihtamasta sitä vaikka tuohon Daikiniin. Onko tietoa onko näillä kahdella laitteella mitään merkittäviä eroja?
Tuo 12mm on liian vähän. Reikä porataan vielä hiukan alaviistoon, eli parvekkeen puolella marginaali on olematon. Ota kuva koko parvekkeen vastaisesta seinästä, niin se helpottaisi kokonaiskuvaa ja saisit varmaan paremmin ehdotuksia.

Edit. Ilmeisesti myös tuo lasitettu parveke on teidän hallinnassa? Onko sen päädyssä myös syöksyputki johon saisi kondenssiveden johdettua? Voisiko ulkoyksikön sijoittaa sille puolelle ikkunan alle tai päätyyn?

Toinen vaihtoehto on katkaista verhokisko ja sen peitelevy tai tehdä siihen 90 cm leveä kolo väliin. Silloin tuo 385 mm korkeus pitäisi riittää. Daikin:ssa läpivientireiän alareuna on minimi 30mm kattomarginaalilla noin 300mm katosta. Tähän suunnitelmaan kannattaa etukäteen ottaa asentajalta hyväksyntä. Käytännössä tämän voisi toteuttaa siten, että irrotat ennen asennusta kiskon ja peitelevyn. Asennuksen jälkeen katsot miten se kannattaa asentaa takaisin? Nämä omistajan lisätyöt eivät ole mitenkään poikkeuksellisia kerrostaloasennuksissa. Tämä on vielä aika helppo ja kannattaa toteuttaa jotta sisäyksikkö saadaan asennettua optimaaliselle paikalle. Sivuseinä on jo paljon huonompi vaihtoehto, kun ilmaa pitää saada siirrettyä olohuoneen takaisiin tiloihin.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos vinkeistä. Taidan tehdä niin että verhokisko pois kokonaan, kannattimet jää edelleen kattoon joten niihin saa myöhemmin vaikka peitelevyttömän kiskon kiinni. Sisäyksikön alle jää 5 cm vapaata seinää, jonka pitäisi riittää läpiviennille?

ilp-suunnitelma-1.png


ilp-suunnitelma-2.png


ilp-suunnitelma-3.png


ilp-suunnitelma-4.png
 
Mittojen mukaan olet Daikin:iin päätymässä Kodin-viilentaminen-ilmalampopumpulla.pdf (daikin.fi) Varsinkin Stylish malli on mielestäni todella tyylikäs ja hiljainen premium pumppu. Läpivientiinkin porataan hiukan kallistusta alaspäin joten se on matalammalla parvekkeen puolella. Läpiviennin ulostulokohta on hiukan arpapeliä eikä sen ulostuloa pysty etukäteen kohdistamaan paneelien keskelle. Tuo panelointi on hiukan haastava ja suosittelen molemmilta puolilta poraamista jotta se säilyisi ehjänä. Timanttiterä ei ole varsinaisesti puuhun tarkoitettu ja voi repiä ulostulon kohdalta paneelia. Yleensä asennuksissa käytetään perusvalkoisia asennuskanavia, mutta tuohon sopisi mielestäni paremmin ruskeat kanavat. Putket kulkevat samassa 60x80mm kanavassa ulkoyksikköön asti, josta jatkuu kondenssivesiputki noin 25x25mm kotelossa syöksyputkelle. Koteloita voi myös myöhemmin maalata, mutta on hankalaa. Tuossa esim. rusketa 60x80mm koteloa. Tulisi aika siisti myös ulkopuolelta https://www.k-rauta.fi/kategoria/lvi/lammitys/asennuskanavat?brands[]=ARTIPLASTIC

Joka tapauksessa pumppu ja myös joskus 10-15 vuoden kuluttua tuleva korvaava pumppu tulee todennäköisesti olemaan niin kauan tuossa kun talo on pystyssä. Asennukseen kannattaa käyttää hiukan enemmän aikaa vaikka se tuottaisi nyt enemmän työtä. Asentajat asentavat pumput yleensä siihen mihin se helpoimmin on asennettavissa eivätkä mielellään ala tekemään mitään extraa.

Ja sitten vielä lopuksi, todella hyvät (ehkä parhaat) ulkoyksikön tärinän vaimentimet parvekkeelle ovat nämä: ARTIPLASTIC VÄRINÄNVAIMENNIN ARTIPLASTIC KUMIJALUSTA 400MM 0400SGN | Ilmalämpöpumppujen tarvikkeet
Ulkoyksikköä ei kannata asentaa maton päälle vaan kunnollisilla tärinänvaimentimilla suoraan parvekkeen lattialle.

Piste ii:n päälle olisi vielä mittojen mukaan tehty suorakantinen kotelo. Tämä firma Tuotekuvasto - PuuSi Ky kuvastossa hiukan puolivälin yläpuolella. Hintaan 280€ mikä tahansa kotelo. Tekee aukot joissa 60X80mm kanavat pystyvät kulkemaan, että saa kotelon seinään kiinni. (Menee ehkä jo hiukan mainostamiseksi, mutta tuolta tilasin itselleni. Minun tilaamani on yksi mikä näkyy kuvastossa).

Kuten jo mainitsin kannattaa tuo asennus etukäteen hyväksyttää asentajalla.
 
Viimeksi muokattu:


Mielenkiintoinen video ilmalämpöpumpuista. Toki aika jenkkikeskeinen tulokulma, mutta monet huomiot pätee ainakin Etelä-Suomeen ihan yhtälailla. Teeäldeerränä: ilmalämpöpumput kehittyy koko ajan, COP paranee ja on yli yhden koko ajan alemmissa lämpötiloissa. Tämän seurauksena ilmalämpöpumput voi toimia enenevissä määrin pääasiallisena lämmitysmuotona yhä kylmemmilläkin alueilla, koska edes niillä ei kovin montaa alle -15 asteen päivää tai edes tuntia vuositasolla ole. Toki nyt viimeiset pari talvea ovat täällä Etelä-Suomessakin olleet poikkeuksellisen kylmiä, mutta eiköhän laitteet kehity koko ajan paremmiksi.

Lisäksi videossa sivutaan sitä, että on paljon energiatehokkaampaa ajaa maakaasulla voimalassa turbiinista sähköä, vaikka hyötysuhde onkin vain 40% luokkaa, kuin kuskata sitä kaasua paikan päällä poltettavaksi, koska jo 2.5 COPilla ILP on energiatehokkaampi. Toki meillä ei (onneksi) hirveästi tuota suoraa kaasulämmitystä harrasteta.
 
Meidän 2017 asennettu ilmalämpöpumppu, Mitsubishi Heavy Industries SRK20ZS-S, ei enää puhalla lämmintä ilmaa. Soitin huoltomiehelle joka tuon asensi ja hän veikkasi että kylmäaineet ovat karanneet. Onko tuo yleinenkin vika ja onko putkistoon vain tullut reikä vai miten tuollainen tilanne on voinut tulla vastaan?
 
Meidän 2017 asennettu ilmalämpöpumppu, Mitsubishi Heavy Industries SRK20ZS-S, ei enää puhalla lämmintä ilmaa. Soitin huoltomiehelle joka tuon asensi ja hän veikkasi että kylmäaineet ovat karanneet. Onko tuo yleinenkin vika ja onko putkistoon vain tullut reikä vai miten tuollainen tilanne on voinut tulla vastaan?
Noita ilppien liitoksiahan putkituksen osalta tehdään varmaan jollakin asteella samalla menetelmällä, kuin vaikkapa autojen ilmastoinneissa, joskin tuntuvat pitävän kylmäaineet reippaasti paremmin sisällään vrt autot johtuen varmaan hieman staattisemmista olosuhteista. Vika voi olla ihan vaan joku jostain syystä huonosti tehty liitos tms, joten kannattaa vaan pyytää joku korjaaja mestoille, selviää kyllä sitten, missä vika on.
 
Maanantaina tuli tilattua Mitsun RW35 vanhan 2009 asennetun Panasonicin tilalle. Hintaa asennuksineen noin 2800e ja myyjä soitti siinä samalla maahantuojalle, joka sanoi että heinäkuun lopulla tulee. Myyjä sanoi että viimevuoden perusteella tuo arvio on ylioptimistinen. Että jos joku miettii kesällä ilpin asennusta, ei kannata kovin kauaa mietiskellä ainakaan Mitsuissa. Tuota mallia ja LN35, sekä Toshiba Premium+ malleja mietin, mutta Toshibasta ei löydy mittauksia kuin Scanofficen sivuilta ja niiden mukaan ei ole pakkasilla lähelläkään Mitsua. Mittauksia ei kylläkään löydy RW35 vielä, mutta valmistaja väittää että vielä parempi kuin LN, joka on mittausten perusteella hyvä.

Vanha toimii vielä, mutta -15 asteessa kuulostaa siltä että lentoon lähdössä, ja -20 asteessa ei oikein enää lämpöä tule. Toivottavasti uudempien ilppien mittausten hyvät pakkastulokset siirtyy oikeaan elämään, että tulisi säästöä kovilla pakkasilla.
 
Maanantaina tuli tilattua Mitsun RW35 vanhan 2009 asennetun Panasonicin tilalle. Hintaa asennuksineen noin 2800e ja myyjä soitti siinä samalla maahantuojalle, joka sanoi että heinäkuun lopulla tulee. Myyjä sanoi että viimevuoden perusteella tuo arvio on ylioptimistinen. Että jos joku miettii kesällä ilpin asennusta, ei kannata kovin kauaa mietiskellä ainakaan Mitsuissa. Tuota mallia ja LN35, sekä Toshiba Premium+ malleja mietin, mutta Toshibasta ei löydy mittauksia kuin Scanofficen sivuilta ja niiden mukaan ei ole pakkasilla lähelläkään Mitsua. Mittauksia ei kylläkään löydy RW35 vielä, mutta valmistaja väittää että vielä parempi kuin LN, joka on mittausten perusteella hyvä.

Vanha toimii vielä, mutta -15 asteessa kuulostaa siltä että lentoon lähdössä, ja -20 asteessa ei oikein enää lämpöä tule. Toivottavasti uudempien ilppien mittausten hyvät pakkastulokset siirtyy oikeaan elämään, että tulisi säästöä kovilla pakkasilla.
Meillä ainakin LN35 työskenteli pakkasilla aika hyvin. Sisäyksikkö on olohuoneessa, jonka toisella puolella on päämakuuhuone ja kylppärit ja toisella puolella on muut makkarit ja eteinen ja jonka takana on keittiö, eli ei nyt ihan puolivälissä taloa, mutta lähelle. Muuna lämmitysmuotona on lattialämmitys sähköllä. Päämakkarin, olohuoneen, eteisen ja keittiön termostaatit ei muistaakseni koko talvena aktivoituneet ilpin toiminnan seurauksena, kylppärissä mukavuus ja kosteussyistä kovempi lattialämpö. Nämä kauimmat erilliset huoneet lähinä olivat lattialämmityksen varassa, jos halusi saman sisälämmön kuin muualla kämpässä. Ilpin targetti oli 22 astetta, ja jos lattialämmitys ei ollut käytössä työhuonekäytössä olevissa pikkumakkareissa, niin näissä tippui lämpötila 17-18 asteen väliin, eli sen verran se ilppi jaksoi 130+ neliöistä kämppää lämmittää. Aivan paukkupakkasilla poltettiin tosin takkaakin, eli ihan ääriolosuhteita ei koeteltu ilpin osalta täysiä, mutta suorituskyky oli kuitenkin kokonaisuudessaan hyvä.
 
Noita ilppien liitoksiahan putkituksen osalta tehdään varmaan jollakin asteella samalla menetelmällä, kuin vaikkapa autojen ilmastoinneissa, joskin tuntuvat pitävän kylmäaineet reippaasti paremmin sisällään vrt autot johtuen varmaan hieman staattisemmista olosuhteista. Vika voi olla ihan vaan joku jostain syystä huonosti tehty liitos tms, joten kannattaa vaan pyytää joku korjaaja mestoille, selviää kyllä sitten, missä vika on.
Autojen kylmäaineet vuotaa ihan luonnostaan niistä kumiletkuista läpi, ja toinen ongelma on se että kompressoria pyöritetään ulkopuolisella energialla, se akselitiiviste vuotaa aina vähän ja ennenpitkää pettää. Lisäksi vielä lauhdutin on auton nokalla ensimmäisenä jossa se ottaa kaikki kiveniskemät ja maantiesuolan vastaan..

Mutta eihän nuo ilmastoinnin systeemit ikuisia ole, ja periaatteessa voidaan lähteä siitä että suurinosa käytetystä kylmäaineesta päätyy taivaalle. Ikävä kyllä ne jokseenkin neutraalit kylmäaineet ovat kalliimpia käyttää, joten raha ratkaisee niinkuin aina ennenkin.
 
Autojen kylmäaineet vuotaa ihan luonnostaan niistä kumiletkuista läpi, ja toinen ongelma on se että kompressoria pyöritetään ulkopuolisella energialla, se akselitiiviste vuotaa aina vähän ja ennenpitkää pettää. Lisäksi vielä lauhdutin on auton nokalla ensimmäisenä jossa se ottaa kaikki kiveniskemät ja maantiesuolan vastaan..

Mutta eihän nuo ilmastoinnin systeemit ikuisia ole, ja periaatteessa voidaan lähteä siitä että suurinosa käytetystä kylmäaineesta päätyy taivaalle. Ikävä kyllä ne jokseenkin neutraalit kylmäaineet ovat kalliimpia käyttää, joten raha ratkaisee niinkuin aina ennenkin.
Joo sehän on selvä, meinasin lähinä, että tollanen lämpöpumppu ei toimi kuitenkaan niinkuin jääkaappi, että se koko kierto on hermeettisesti suljettu, vaan on liitoksia jne. Noissa kylmäaineissa on muuten ihan määräyksiä, että mitä saa käyttää ja kun tulee ilmakehälle tai ilmastolle parempi aine, niin käytetään sitä. Vanhempia kylmäaineita sitten korvataan tuoreemmilla jne, joten kokoajan mennään parempaan suuntaan.
 
"Olen käsitellyt liitteenä olevan remontti-ilmoituksenne tänään 6.4.2022. Voitte suorittaa remontti-ilmoituksen mukaiset työt huomioiden liitteenä/alla olevat ohjeistukset.

Mikäli teillä on kysyttävää, niin voitte olla yhteydessä allekirjoittaneeseen."

Noniin, eli enää pitää jokin ILP-sopimus allekirjoittaa taloyhtiön kanssa, ja homma on selvä. 3.5. asennus ja hei hei helteet.
 
Kuinka paljon valmistajien välillä on eroja? Minulle tarjotaan Panasonicia ja Toshibaa, mutta moni tuttu on kehunut Mitsubishia.

Tila on 75 neliötä ja asennus suoraviivainen, käyttö viilennykseen kesällä.

Onko haju oikea ongelma, jos pumppu ei kuivaa itseään sammutuksen jälkeen? Ovatko jotkin pumput häiritsevän äänekkäitä? Vaikea tietää, mikä on mainospuhetta ja mikä totta.
 
Kuinka paljon valmistajien välillä on eroja? Minulle tarjotaan Panasonicia ja Toshibaa, mutta moni tuttu on kehunut Mitsubishia.

Tila on 75 neliötä ja asennus suoraviivainen, käyttö viilennykseen kesällä.

Onko haju oikea ongelma, jos pumppu ei kuivaa itseään sammutuksen jälkeen? Ovatko jotkin pumput häiritsevän äänekkäitä? Vaikea tietää, mikä on mainospuhetta ja mikä totta.

Suurimmat erot pumppujen välillä tulee niiden kyvystä tuottaa lämpöä talvella kovissa pakkasissa sekä melutasosta kovilla kierroksilla. Kumpikaan näistä ei ole kynnyskysymys 75 neliön huoneistoa jäähdyttäessä. Tuommoiseen käyttöön voi hyvin valita hinnan, ulkonäön ja toivottujen ominaisuuksien pohjalta.

Jos pumppu jää märäksi jäähdytyksen jälkeen sammuttaessa niin se ei pelkästään ala haista, vaan voi myös homehtua sisältä. Siksi kannattaa rullata muutama tunti pelkällä puhalluksella ennen kuin pistää pumppua kiinni. Kesällähän sen voi pitää päällä 24/7, pumppu puhaltaa kylmää vain kun tarvitsee ja muuten vaan kierrättää ilmaa (ainakin yleensä).
 
Circulator/Takkatoimintoa voi käyttää myös kesällä. Kun tavoite lämpötila on saavutettu, niin laite jatkaa pelkällä puhalluksella, asetetulla nopeudella. Näin ollen ainakin kuvittelisi auttavan siihen, ettei hajuja pääse syntymään. Olettaen siis, että pumpusta tuo ominaisuus löytyy.
 
Onko kaikissa pumpuissa yleensä mahdollisuus puhaltaa ilman jäähdytystä/lämmitystä?

Mainostivat Toshibaa, että se tekee näin (automaattisesti?), mutta Mitsubishi ei.
 
Mitsussa pitää kaukosäätimestä painaa Circulator nappia, niin silloin toiminto on päällä. Alkaa lämmittää, kun sisään menevä ilma alkaa olla tavoitteen alapuolella ja siirtyy pelkälle puhallukselle, kun lämpötila on saavutettu. En tiedä Toshiban käyttölogiikkaa tässä, mutta ei tuo Mitsulla kummempia ponnisteluja vaadi. Vanhemmissa Mitsuissa tuo ei tainnut toimia automaattisesti, vaan se piti aina manuaalisesti heitää puhallustilaan ja muistaa vaihtaa takaisin lämmitykselle. Ainut mitä itse kaipaan, on että tuo Circulator toiminto löytyisi myös Melcloudista. Ainut syy pitää kaukosäädintä ulottuvilla on tuo, että saa takkatoiminnon päälle/pois tarpeen tullen.
 
Onko kaikissa pumpuissa yleensä mahdollisuus puhaltaa ilman jäähdytystä/lämmitystä?

Mainostivat Toshibaa, että se tekee näin (automaattisesti?), mutta Mitsubishi ei.

Käsittääkseni kaikissa pumpuissa on ainakin manuaalinen tuuletintoiminto.

Panasonic osaa ainakin myös siirtyä automaattisesti puhaltelemaan minimikierroksilla kun tavoite on saavutettu kunnes tarvitsee taas lämmittää/jäähdyttää.
 
Käsittääkseni kaikissa pumpuissa on ainakin manuaalinen tuuletintoiminto.

Panasonic osaa ainakin myös siirtyä automaattisesti puhaltelemaan minimikierroksilla kun tavoite on saavutettu kunnes tarvitsee taas lämmittää/jäähdyttää.
Joo toki myös Mitsu tekee noin, jos ei takkatoiminto ole käytössä. Tai käytännössä varmaan kaikki vehkeet jotka mittaa lämpötilan sisäänimettevästä ilmasta jää puhaltamaan hiljaa.
 
Käsittääkseni kaikissa pumpuissa on ainakin manuaalinen tuuletintoiminto.

Panasonic osaa ainakin myös siirtyä automaattisesti puhaltelemaan minimikierroksilla kun tavoite on saavutettu kunnes tarvitsee taas lämmittää/jäähdyttää.
Minimipuhallus on kaukana aidosta takkatoiminnosta. Pakkohan sen on edes vähän puhaltaa että saa haisteltua sisäilman lämpötilaa. Panasonicin huoltovalikosta löytyy hyvin piilotettuna sellainen koodi että se pitää tuulettimen nopeuden aina vakiona vaikka jäähdytys/lämmitys menee pois päältä.
 
Muuttaako noi pumput sitten manuaalisesti säädettyä puhallinnopeutta kun lämmitys tai jäähdyttystarve loppuu? Mä olen aina kuvitellut että vain se "auto" asento säätää puhallinnopeutta.

Sille miniminopeudellehan se jää yleensä ihan siksi että laite tietäisi vallitsevan huonelämpötilan, harvassa laitteessa on ulkoinen lämpötila-anturi.
 
Jos hankkii pelkästään viilentävän pumpun, voiko niissä tulla ongelmia, että eivät kestäisi talvea yhtä hyvin? Vaikka ovatkin vain säilytyksessä ulkona.
 
Muuttaako noi pumput sitten manuaalisesti säädettyä puhallinnopeutta kun lämmitys tai jäähdyttystarve loppuu? Mä olen aina kuvitellut että vain se "auto" asento säätää puhallinnopeutta.

Sille miniminopeudellehan se jää yleensä ihan siksi että laite tietäisi vallitsevan huonelämpötilan, harvassa laitteessa on ulkoinen lämpötila-anturi.
Panasonic ainakin hiljentää puhallusnopeutta kun lämpötila on saavutettu riippumatta onko puhallus auto tai manuaaliasennossa.
 
Jos hankkii pelkästään viilentävän pumpun, voiko niissä tulla ongelmia, että eivät kestäisi talvea yhtä hyvin? Vaikka ovatkin vain säilytyksessä ulkona.
Varmaan häviää jotain käyttämättömyydessä, mutta säästävätpä kompressoria sitten yli puolet vuodesta.

Tai näin ainakin omalla kohdalla ajattelin. Ensimmäinen talvi "takana".
 
Ilppiä viilennykseen hommaamassa. Kannattaakohan Panasonicin TZ35-pumpusta maksaa satasen ylimääräistä verrattuna pienemmän tehon TZ25-malliin? Pinta-alaa 85 m^2.
 
Ilppiä viilennykseen hommaamassa. Kannattaakohan Panasonicin TZ35-pumpusta maksaa satasen ylimääräistä verrattuna pienemmän tehon TZ25-malliin? Pinta-alaa 85 m^2.
Jos seinät ei ole kuumaa betonia tai lasia etelästä länteen, riittää pienempi. Meillä pohdin samaa 187m2, enkä tiedä tulee isommasta ikinä mitään oikeaa hyötyä jatkuvalla käytöllä.
 
25-mallissa pitäisi olla paperilla pienempi minimiteho kuin 35-mallissa eli teoriassa se voisi olla pitkäikäisempi kun kompressoria pysäytellään vähemmän, mutta se riippuu niin monesta tekijästä että tuskin sillä on käytännössä mitään merkitystä. Yleensä pienemmissä malleissa pitäisi olla pari kymmenystä parempi COP muttei silläkään säästä kuin pari penniä.
 
Miltäs kuulostaa pumppu ruokapöydän lähellä? Kokemuksia?

Kuulostaa lentäviltä lautasliinoilta:D

Ei kai ole mietinnässä keittiöön tai turhan lähelle sitä? Ruuanlaitosta leijaileva rasva kulkeutuu yksikön sisään ja paskastaa kennon ja lavat jos on kyökissä…
 
Ei kai ole mietinnässä keittiöön tai turhan lähelle sitä?
Ei toki, keittiö on kaukana. Yksikkö voisi tulla ruokailijan selän taakse, tai sitten ruokapöydän keskiosan yläpuolelle.

Noissa olisi hyötynä se, että ilmavirta pääsee hyvin sekoittamaan takan lämmintä ilmaa. Mutta mietityttää häiriöt ruokailussa.

Vaihtoehtona olis yksikkö eteisessä, mutta silloin ei virtaa niin hyvin takkaa kohti.
 
Ei toki, keittiö on kaukana. Yksikkö voisi tulla ruokailijan selän taakse, tai sitten ruokapöydän keskiosan yläpuolelle.

Noissa olisi hyötynä se, että ilmavirta pääsee hyvin sekoittamaan takan lämmintä ilmaa. Mutta mietityttää häiriöt ruokailussa.

Vaihtoehtona olis yksikkö eteisessä, mutta silloin ei virtaa niin hyvin takkaa kohti.
Voisin kuvitella ettei ole kovin kivaa olla kesällä kylmässä tuulessa ja talvella lämpöisessä föönissä ruokailemassa.
 
Voisin kuvitella ettei ole kovin kivaa olla kesällä kylmässä tuulessa ja talvella lämpöisessä föönissä ruokailemassa.
Ei kai sen pumpun täysiä tarvitse puhaltaa ruokailun aikana. Huminakin alkaa olla aika häiritsevää sellaisella puhalluksella että irtaimisto lähtee lentoon. Omalla käytöllä pumppu automaattipuhalluksella se harvemmin yltyy itsestään kovemmille tasoille. Varsinkaan jäähdyttäessä 24/7 ei pumput ikinä käy 2/5 -puhallusta kovemmalla, joka on lähinnä hento tuulenvire sisäyksikön edessä ja se on suunnattu kattoon.

Manuaalisäädöt ja ajastukset ovat sitten oma asiansa, itselläni pumppu alkaa klo. 8 puhaltamaan täysiä ja suuntaus on olohuoneen ruokailupöydän suuntaan, jolloin kaikki pöydälle unohtuneet servetit ja paperit lähtevät varmasti lentoon. Mutta ei tulisi mieleenkään ruokailla tai edes oleilla kovan puhalluksen aiheuttamassa huminassa, on se sen verran häiritsevää.
 
Mä tutkisin poistoilmalämpöpumppua vaihtoehtona. Eli korvausilma perinteisesti poistamalla 20cm ikkunatiivistettä, ja PILP joka kerää poistoilmasta energian talteen ja jakaa sen takaisin asuntoon vesikiertoisesti, sekä käyttöveteen. Tuon järjestelyn hyötysuhde on parempi kuin lto koneella, ja puolet putkista voi jättää vetämättä, joka säästää työkuluissa ja tekee lopputuloksesta siistimmän. Itse kone toki on kalliimpi, mutta se maksaa ajan kanssa itsensä.
Pilp on ihan ok laite, mutta en usko että pelkkä perinteinen ikkkunatiivisteiden välistä tuleva korvausilma riittäisi pilpille. Pilp tarvii aika ison määrän ilmankiertoa että se saa kompressorille riittävästi töitä ja hyötysuhteen hyväksi. En ole rakennusalan ammattilainen joten en tiedä sanoa määriä litroina tai kuutioina.

Mulla on siis kotona pilp käytössä, korvausilma tulee suoraan ulkoa 10cm halkaisija kokoisista pyöreistä räppänöistä. Räppänöitä on käytännössä joka huoneessa eli meillä 170m2 talossa noin 10kpl. Talo on pilpin takia käytännössä aina "vähän" alipaineinen koska muuten korvausilmaa ei tulisi sisään.

Olen tähän IV järjestelyyn ihan ok tyytyväinen, meillä pilp tuottaa sekä käyttö että lämmitysveden. Mielestäni lämmityskulut pysyvät pilpillä maltillisina ja kun korvausilmaputkistoja ei ole niin eipähän niitä tarvi nuohota. Toki noi räppänät on hyvä puhdistaa ja suodattimet vaihtaa pari kertaa vuodessa.
Huonot puolet on pieni vetoisuus erityisesti mikäli lämmityspatteria ei ole asennettu ikkunan ja korvausräppänän alapuolelle (sekoittaa kylmän korvausilman ja lämpimän ilman). Kuumalla säällä ulkoilma herkästi lämmittää asuntoa jolloin viilennykseen tarvii käyttää erillistä laitetta (meillä siis myös ilp).

Se mikä meillä on vielä edessä on uuden laitteen hankinta. Pilp laitteena kestää jotain 15v paikkeilla (yhdellä kompressorin vaihdolla/korjauksella). Uusi laite maksaa 8-10teur ja huhupuheiden mukaan pari-kolme tonnia laitteen asennus jo valmiiksi paikoillaan oleviin putkiin.

Mikäli korvausilmaputket jättää pilpistä pois niin se IV putkien veto on aika pljon vähäisempi kuin puolet. Poistoilmaputket vedetään vain ns likaisista tiloista eli ei tarvi vetää putkia joka makkariin.
 
Se mikä meillä on vielä edessä on uuden laitteen hankinta. Pilp laitteena kestää jotain 15v paikkeilla (yhdellä kompressorin vaihdolla/korjauksella). Uusi laite maksaa 8-10teur ja huhupuheiden mukaan pari-kolme tonnia laitteen asennus jo valmiiksi paikoillaan oleviin putkiin.
Kovin on hinnat nousseet, jos noin paljon maksaa 4 tunnin asennus ja päälle tunnin parin säätö. Kannattaa kyllä kilpailuttaa. Ennen koronaa sai asennukseniin pilpin valmiisiin putkiin alle kympillä.
 
Pilp on ihan ok laite, mutta en usko että pelkkä perinteinen ikkkunatiivisteiden välistä tuleva korvausilma riittäisi pilpille. Pilp tarvii aika ison määrän ilmankiertoa että se saa kompressorille riittävästi töitä ja hyötysuhteen hyväksi. En ole rakennusalan ammattilainen joten en tiedä sanoa määriä litroina tai kuutioina.
Jossain tuossa 2002 paikkeilla rakennetussa talossa oli ihan orkkiksena tuo pilp, jossa kovausilma tuli makkareissa tiivisteenraosta ja tupakeittiötakkahuoneessa oli kaksi venttiiliä seinässä.

Kuulemma talo on ollut edullinen lämmittää, mutta sen tarkemmin en tiedä kuluista.
 
Onkohan tässä meiän ILPssä kaikki ok, kun olen nyt ehkä 2 kertaa tässä kohta 2v aikana ottanut nuo suodattimet irti ja pessy. Kummallakaan kerralla ei niissä ollut juuri mitään. Nyt satuin vaan aurinkoisella ilmalla kahtomaan ja tuohan on ihan paskassa sisältäpäin.
IMG_20220407_122534.jpg
IMG_20220407_122546.jpg
IMG_20220407_122541.jpg
IMG_20220407_122549.jpg
IMG_20220407_122555.jpg

Pitääkö tuota ulkoyksikköä huollattaa? Itte kattonu että päälinpuolin siisti, muttei tuolle varmaan koskaan ole mitään tehty 10 vuodessa. Tulipahan vaan mieleen, kun naapurin ulkoyksikkö selvästi antautunut, kun piti niin kamalaa ääntä.
 
Jossain tuossa 2002 paikkeilla rakennetussa talossa oli ihan orkkiksena tuo pilp, jossa kovausilma tuli makkareissa tiivisteenraosta ja tupakeittiötakkahuoneessa oli kaksi venttiiliä seinässä.

Kuulemma talo on ollut edullinen lämmittää, mutta sen tarkemmin en tiedä kuluista.

Pilpin kohdalla ilmamäärän kierron ja alipaineen osalta on aika ongelmallista, jos ei ole tarkoitukseen sopivia raitisilmaventtiilejä. Joko ilmaa ei vaihdu riittävästi tai sitten asunnossa on liian kova paine-ero. Edellisessä asunnossa oli karmiventtiilit, jotka eivät riittäneet vaan jälkikäteen oli asennettu vielä lisäksi yksi 16cm suora raitisilmaventtiili. Jokaisessa ikkunassa siis oli karmiventtiili. En kyllä nyt muista enää niitä virtausmääriä, mutta jäi tosiaan vajaaksi kesäasennossa. Lisäksi oli mallia, missä talviasento tarkoitti vain venttiilin osittaista sulkua. Noissa karmiventtiileissä kannattaa myös suosia sellaisia malleja, missä talviasennossa saa kierrätettyä ilmaa ikkunan välissä. Nuo suorat luo ikävää vedon tunnetta talvella.

Meillä oli 95 neliön asunnossa 10 000 kWh vuoden ajalta kulutus kun pilp lämmitti sekä lattiakierron että käyttöveden lto avulla. Lisäksi oli esimerkiksi tietokone 24/7 päällä, monta elektroniikan suurkuluttajaa talossa ja sauna lämpeni 3-4 kertaa viikossa.
 
Onkohan tässä meiän ILPssä kaikki ok, kun olen nyt ehkä 2 kertaa tässä kohta 2v aikana ottanut nuo suodattimet irti ja pessy. Kummallakaan kerralla ei niissä ollut juuri mitään. Nyt satuin vaan aurinkoisella ilmalla kahtomaan ja tuohan on ihan paskassa sisältäpäin.
undefined

En tiedä millaisia suodattimia sulla pumpussa on, mutta mulla on sellaiset verkkosuodattimet ilmanotossa jotka kerää pölyä ja ne olis tarkoitus imuroida puhtaaksi parin viikon välein. Siitä huolimatta sitä pölyä ja paskaa kertyy jonkin verran koneen sisälle niin olen peseskellyt sisäyksikköä kerran vuodessa, yleensä keväällä kun lämmityskausi päättyy. Pesuvehkeinä soveltuvaa pesuainetta suihkepullossa, höyrypesuri, pulloharja ja pitkiä vanupuikkoja.

Toi näyttää kuvia katsoen jo siltä että onko toi jo jotain mikä kasvaa siellä vai ihan vaan kertynyttä pölyä..?
 
En tiedä millaisia suodattimia sulla pumpussa on, mutta mulla on sellaiset verkkosuodattimet ilmanotossa jotka kerää pölyä ja ne olis tarkoitus imuroida puhtaaksi parin viikon välein. Siitä huolimatta sitä pölyä ja paskaa kertyy jonkin verran koneen sisälle niin olen peseskellyt sisäyksikköä kerran vuodessa, yleensä keväällä kun lämmityskausi päättyy. Pesuvehkeinä soveltuvaa pesuainetta suihkepullossa, höyrypesuri, pulloharja ja pitkiä vanupuikkoja.

Toi näyttää kuvia katsoen jo siltä että onko toi jo jotain mikä kasvaa siellä vai ihan vaan kertynyttä pölyä..?
Ihan kertynyttä paskaa. Otatko koko yksikön alas? Kyllä toi pitäiw varmaan kunnolla auki ottaa ja pestä kunnolla :dead: ja joo just tollaset suodattimet o.
 
Otatko koko yksikön alas?

En ole ottanut alas, koska silloin pitäis aukoa putkien liitoksetkin eli pitäis ottaa asentaja irrottamaan ja kiinnittämään mööpeli.

Omasta panasonicista saa kuoret aika helposti irti jolloin pääsee putsaamaan sisäosia. Joistain koneista saa flektinkin järkevästi irti, mutta omasta ei niin pitää sen kanssa vähän puuhastella että saa putsattua; siksi noita pulloharjoja ja pitkiä pumpulipuikkoja.

Mutta ihan siis kylmästi vaan reilusti sanomalehteä lattialle koneen alle, tasotikkaat eteen ja putsaamaan. Normaalisti ottaa noin pari tuntia, alkuvaiheessa tein amatöörivirheen enkä kuivattanut kunnolla jäähdytyskauden loputtua niin pääs paska homehtumaan, silloin meni melkein työpäivä saada kone puhtaaksi :sori:

Edit: ja ehdottomasti sitten kone irti sähköistä (turvakytkin/sulake) kun sitä alkaa putsaamaan.
 
Kellään ulkoyksikköä kakkoskerroksen seinässä siten, että kondenssit valuu ykköskerroksen katolle? Mitens jäähommat hoituu?
 
Onkohan tässä meiän ILPssä kaikki ok, kun olen nyt ehkä 2 kertaa tässä kohta 2v aikana ottanut nuo suodattimet irti ja pessy. Kummallakaan kerralla ei niissä ollut juuri mitään. Nyt satuin vaan aurinkoisella ilmalla kahtomaan ja tuohan on ihan paskassa sisältäpäin.
IMG_20220407_122534.jpg
IMG_20220407_122546.jpg
IMG_20220407_122541.jpg
IMG_20220407_122549.jpg
IMG_20220407_122555.jpg

Pitääkö tuota ulkoyksikköä huollattaa? Itte kattonu että päälinpuolin siisti, muttei tuolle varmaan koskaan ole mitään tehty 10 vuodessa. Tulipahan vaan mieleen, kun naapurin ulkoyksikkö selvästi antautunut, kun piti niin kamalaa ääntä.
Homekasvustoa?
 
Pilpin kohdalla ilmamäärän kierron ja alipaineen osalta on aika ongelmallista, jos ei ole tarkoitukseen sopivia raitisilmaventtiilejä. Joko ilmaa ei vaihdu riittävästi tai sitten asunnossa on liian kova paine-ero. Edellisessä asunnossa oli karmiventtiilit, jotka eivät riittäneet vaan jälkikäteen oli asennettu vielä lisäksi yksi 16cm suora raitisilmaventtiili. Jokaisessa ikkunassa siis oli karmiventtiili. En kyllä nyt muista enää niitä virtausmääriä, mutta jäi tosiaan vajaaksi kesäasennossa. Lisäksi oli mallia, missä talviasento tarkoitti vain venttiilin osittaista sulkua. Noissa karmiventtiileissä kannattaa myös suosia sellaisia malleja, missä talviasennossa saa kierrätettyä ilmaa ikkunan välissä. Nuo suorat luo ikävää vedon tunnetta talvella.

Meillä oli 95 neliön asunnossa 10 000 kWh vuoden ajalta kulutus kun pilp lämmitti sekä lattiakierron että käyttöveden lto avulla. Lisäksi oli esimerkiksi tietokone 24/7 päällä, monta elektroniikan suurkuluttajaa talossa ja sauna lämpeni 3-4 kertaa viikossa.
No ei siellä mitään tyypillisiä liian kovan alipaineen merkkejä ole, siis ovea ei tarvii riuhtoa auki, ikkunaa voi pitää myös vähän raollaan jne.. Mutta mistä tuota tietää mitä mittari näyttää..

Kaipa ne ikkunat on kuitenkin ihan tarkoituksella sinne hankittu, kun se pilp on alunperin ollut tarkoitus sinne laittaa.
 
Kiitos vinkeistä. Taidan tehdä niin että verhokisko pois kokonaan, kannattimet jää edelleen kattoon joten niihin saa myöhemmin vaikka peitelevyttömän kiskon kiinni. Sisäyksikön alle jää 5 cm vapaata seinää, jonka pitäisi riittää läpiviennille?

ilp-suunnitelma-1.png


ilp-suunnitelma-2.png


ilp-suunnitelma-3.png


ilp-suunnitelma-4.png
Meikäläiselle on myös tulossa asennus (12.4.). Pakkohan sitä oli lähteä hommaamaan, kun taloyhtiö tarjosi mahdollisuuden. Oli kyllä sen verran kuumat oltavat viime kesänä, että varmaan aika monelta meri hermot tässä taloyhtiössä. ;)

Itse tosin otin Seiya 10j2:n 13j2:n sijaan, kun luulisi tuon kyllä riittävän (kaksio). Käytännössä juurikin samalla lailla ajatellut tuon sijainnin. Itsellä parveke avautuu lasitetulle puolelle ja lasittamattomalla puolella on sitten iso ikkuna (jonka päälle se sen voisi sitten asentaa).
 
Viimeksi muokattu:
Vanhemmat on hankimassa pumppua kesäksi (hankita jo nyt, ennekuin kiivas sesonki alkaa) ja saivat tarjouksen Daikinin sensira 35 asennuksiseen 1900€. Onko täällä kokemusta tuosta merkistä ja pumpusta josta herää isoon kysymysmerkki? Pumpun hinta taisi olla tarjouksessa noin 1400€ ja asennus sitten noin 500€.

Pumppu tulee vain viilennyskäyttöön koska talossa maalämmitys + lattilämmitys.
 
Vanhemmat on hankimassa pumppua kesäksi (hankita jo nyt, ennekuin kiivas sesonki alkaa) ja saivat tarjouksen Daikinin sensira 35 asennuksiseen 1900€. Onko täällä kokemusta tuosta merkistä ja pumpusta josta herää isoon kysymysmerkki? Pumpun hinta taisi olla tarjouksessa noin 1400€ ja asennus sitten noin 500€.

Pumppu tulee vain viilennyskäyttöön koska talossa maalämmitys + lattilämmitys.
Daikin on premium valmistaja. Tuo Sensira on Daikinin viilennyspumppusarjan "karvalakki malli" ilman ylimääräisiä tilpehöörejä. Koneisto ja laatu huippuluokkaa. Kodin-viilentaminen-ilmalampopumpulla.pdf (daikin.fi)
 
Daikin on tosiaan japanilainen valmistaja ja jos ei ny muuten niin premium hinnoiltaan. Ostin Perfera 30 mallin ja se asennettiin yli kuukausi sitten. Se alkoi pitämään heti muutaman tunnin pyörimisen jälkeen tikittävää ääntä kuin olisi ollut jotain tuulettimen välissä. Siihen tilattiin uusi tuuletinrumpu ja sen jälkeen toiminut moitteettomasti. Tämä malli ainakin toimii hyvin ja sen android app myös toiminut ihan hyvin vaikka luinkin etukäteen moitteita toiminnasta.
 
Toshiba Premium 25 on pitänyt pitkään nakuttavaa ääntä enkä saanut ketään huoltomiestä paikalle. Lopulta alkoi yhtäkkiä sulatuksen jälkeen rymisemään helvetin lailla, koko muovikoret resonoi ja piti maailmanlopun ääntä. Tuuletusasetusta ei voinut pitää enää kuin pienimmällä asetuksella ryminän takia ja sitten alkoi vinkuvat äänet.

Tässä nyt vihdoin sain huoltomiehen käymään ja totesi vaan, että puhallinmoottorin laakerit pitää vaihtaa äänen perusteella. Koitin kysellä voisiko joutua koko moottorin vaihtamaan mutta ei kuulemma äänen perusteella. Laakerit lähti tilaukseen.

Nyt onkin tilanne ettei ILP reagoi mitenkään jos tuuletinnopeutta nostaa kaukkarilla 1->2 tai siitä ylöspäin 5 asti. Eihän tämä enää laakerivialta vaikuta? Osaako joku sanoa viittaako että moottori viallinen (toimii kuitenkin pienellä nopeudella?) vai jotain muuta?
 
Daikin on tosiaan japanilainen valmistaja ja jos ei ny muuten niin premium hinnoiltaan. Ostin Perfera 30 mallin ja se asennettiin yli kuukausi sitten. Se alkoi pitämään heti muutaman tunnin pyörimisen jälkeen tikittävää ääntä kuin olisi ollut jotain tuulettimen välissä. Siihen tilattiin uusi tuuletinrumpu ja sen jälkeen toiminut moitteettomasti. Tämä malli ainakin toimii hyvin ja sen android app myös toiminut ihan hyvin vaikka luinkin etukäteen moitteita toiminnasta.
Mielestäni tuo kuvaa Daikinin asennetta, jos vikaa kuitenkin tulee. Jouduitko vääntämään korjauksesta tai odottelemaan ennen kuin vika korjattiin? Ilmeisesti nyt korjauksen jälkeen ok?
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
276 438
Viestejä
4 758 264
Jäsenet
77 474
Uusin jäsen
JP18347

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom