Ilmalämpöpumput eli ILPit

Panasonic hz35xke olisi tarjolla hyvään hintaan. Millaisia kokemuksia kyseisestä laitteesta?
 
Tuo ltokoneen talvimoodi voi olla ihan hyvin käytössä kesällä kun asuntoa viilennetään, mutta jos asunnossa on sauna se kyllä tuottaa melkoisen lämpöpiikin kun se lto kenno on siellä.
 
Olenko ymmärtänyt oikein että ilp kannattaa säätää niin että esim 23 astetta lämpötilaksi ja puhallus aina automaatilla?
 
Toimiiko jollakin tuo panasonic appi puhelimessa? Itse saan vain internal server erroria enkä muuta. Ilmeisesti aika kasa paskaa koko softa, kun saanut vain yhden tähden arvosteluissakin.
 
Toimiiko jollakin tuo panasonic appi puhelimessa? Itse saan vain internal server erroria enkä muuta. Ilmeisesti aika kasa paskaa koko softa, kun saanut vain yhden tähden arvosteluissakin.
Ollut ainakin pari viikkoa ongelmia kirjautumisessa. Meni läpi kun muutaman kerran painoi nappia.
 
Toimiiko jollakin tuo panasonic appi puhelimessa? Itse saan vain internal server erroria enkä muuta. Ilmeisesti aika kasa paskaa koko softa, kun saanut vain yhden tähden arvosteluissakin.
Tuo panasonic comfort cloud on mulla kyllä toiminut paria katkoa lukuunottamatta ihan ok. Kun serveri on alhaalla se ei tee mitään, herjaa vain jotain yhteysongelmaa, mutta se on ollut 2 pertaa edellisen puolenvuoden aikana alhana kun olen yrittänyt käyttää.

Itse appi ei kovin ihmeellinen ole, mutta kyllä se asiansa ajaa.

Ja itse ilpo kyllä jatkaa toimintaansa muuttumatta vaikka serveri ei toimisikaan, toisin kuin midean systeemi, joka muutteli ilpin asetuksia lennossa.
 
Heinäkuulle myydään asennusaikojan Helsingissä ja mahdolliset kartoituskäynnit viikkojen päähän. Näyttäisi kysyntää siis olevan. Mitsun RW35 tai Panasonic hz35xke mietinnässä Nibe F750 PILP:ä tukemaan lämmityksessä ja toki kesällä viilentämään. Toisaalta Boschin 8101 voisi olla myös vaihtoehto kun mökkiä on onnistuneesti pitänyt lämpimänä 9101.

Niben säätöihin vielä tarkemmin perehtymättä, mutta muutaman viikon kokemuksilla jollain perussäädöillä säästö ei olisi pahasta.
 
Heinäkuulle myydään asennusaikojan Helsingissä ja mahdolliset kartoituskäynnit viikkojen päähän. Näyttäisi kysyntää siis olevan. Mitsun RW35 tai Panasonic hz35xke mietinnässä Nibe F750 PILP:ä tukemaan lämmityksessä ja toki kesällä viilentämään. Toisaalta Boschin 8101 voisi olla myös vaihtoehto kun mökkiä on onnistuneesti pitänyt lämpimänä 9101.

Niben säätöihin vielä tarkemmin perehtymättä, mutta muutaman viikon kokemuksilla jollain perussäädöillä säästö ei olisi pahasta.

^Tuo on hyvä pointti. Tulevalle kesälle povataan jo nyt hankaluuksia saada pumppu seinälle. Jos jostain mieluisan pumpun löytää, niin asentajan löytämiseen voi homma tyssätä. Lisäksi pumput ja asennus on kauttaaltaan kallistunut viime vuodesta. Tässä lisää: Lämpöpumpuissa pitkiä jonoja - Taloussanomat - Ilta-Sanomat
 
Tuo ilmanvaihtokoneen asennus tulloo hieman kalliiksi tähän omakotitalloon (n. 13-14k tarjouksia tullut), joten mietin halvempaa ratkaisua. Onko kellään kokemuksia näistä mitsubishin ilmanvaihtokoneista?



Jos esim. Tuollaisen isomman laittaisi olohuoneeseen ja pienemmän version yläkerran makkariin ja alakerran makuuhuoneeseen.
Toki pakkasilla pitää huomioida kuulemma noissa, että sammuttaa jos pakkasta yli -10, ja ilmankosteus sisällä +40? Täällä on todella kuiva ilma talvella, joten voisi toimia läpi talvenkin nuo periaatteessa.. Kesällä kosteus voi olla ylempikin?

Tai sitten yläkertaan venttiili makkariin, ja poistopuhallin toisee huoneesee.. :hmm:

1648702813749.png


Pitäisikö lisänä mieluusti olla termostaatilla olevat korvausilmaventtiilit myös? Esim:

Ja sitten kylppäriin, vessaan ja vaatehuoneeseen poistot. Toimisikohan nämä hyvin siinä?


Kyseessä n. 140 neliöinen kaksikerroksinen omakotitalo
 
Viimeksi muokattu:
Tuo ilmanvaihtokoneen asennus tulloo hieman kalliiksi tähän omakotitalloon (n. 13-14k tarjouksia tullut), joten mietin halvempaa ratkaisua. Onko kellään kokemuksia näistä mitsubishin ilmanvaihtokoneista?



Jos esim. Tuollaisen isomman laittaisi olohuoneeseen ja pienemmän version yläkerran makkariin ja alakerran makuuhuoneeseen.
Toki pakkasilla pitää huomioida kuulemma noissa, että sammuttaa jos pakkasta yli -10, ja ilmankosteus sisällä +40? Täällä on todella kuiva ilma talvella, joten voisi toimia läpi talvenkin nuo periaatteessa.. Kesällä kosteus voi olla ylempikin?

Tai sitten yläkertaan venttiili makkariin, ja poistopuhallin toisee huoneesee.. :hmm:

1648702813749.png


Pitäisikö lisänä mieluusti olla termostaatilla olevat korvausilmaventtiilit myös? Esim:

Ja sitten kylppäriin, vessaan ja vaatehuoneeseen poistot. Toimisikohan nämä hyvin siinä?


Kyseessä n. 140 neliöinen kaksikerroksinen omakotitalo

Taitaa olla sama mikä vehe niin pakkasella kaikki alkaa sahaamaan sitä sulatusta jne niin ei siitä kannata stressata. Ihan ominaisuuksia.
 
Taitaa olla sama mikä vehe niin pakkasella kaikki alkaa sahaamaan sitä sulatusta jne niin ei siitä kannata stressata. Ihan ominaisuuksia.
Siis toi on ilmanvaihtokone ei ilmalämpöpumppu. Porataan reikä seinään mistä menee putki läpi mistä se imee ja puhaltaa ilmaa sisälle ulos.
 
Siis toi on ilmanvaihtokone ei ilmalämpöpumppu. Porataan reikä seinään mistä menee putki läpi mistä se imee ja puhaltaa ilmaa sisälle ulos.
Kyllä ymmärsin. Ja ne kaikki tekee juurikin noin että alkavat pakkasilla tekemään sitä pysähtelyä ja sulamista
 
Eipä tossa mitään aivoja varmaan ole kunhan on off nappulasta pyörii vakionopeudella tuuletin
Eipä noissa vanhoissa vehkeissä usein mitään älyä ole. Nykyään uudemmissa on jo vähän enemmän.

Meilläkin wallox ilmava 130 on aika tyhmä vekotin. Säädöt 1,2,3,4 eri tuulettimien säädöille (voidaan toki kytkennöistä sisältä muuttaa vähän) ja käytännössä se on vain jänniteohjattu. Sisällä koneessa tulo- ja poistoilman lämpötila-anturit. Pakkasella se katkoo tuloilman tuuletinta pois ja päälle. En ole ihan logiikkaan tutustunut syvällisemmin muttei siellä elektroniikka pahemmin löydy, millä älyä saataisiin kevyttä logiikkaa enemmän.

Harmillisesti jotain probleemaa siinä joka tapauksessa on. Vaihdoin laakerit, mutta ääneen vaikuttaisi vaikuttavan jokin muu tekijä. Joko tuulettimet lavat on epätasapainossa tai sitten sisäisen ilmanpaineen vuoksi tuuletin ei pääse pyörimään kunnolla. Huijasin laitetta sen verta, että kylki auki ajelin konetta eikä se pitänyt mitään ääntää.
 
@Eräilves Eikö siinä talossa ole tällähetkellä minkäänlaista ilmanvaihtoa, vai mitä tuo 14k remppa sisältää?

Eip ole mittee ilmanvaihtoa oikkee, ja tarjous oli että kunnon ilmanvaihtokoneella koko talon laittaisivat (tulot, poistot, putkien vedot yms kaikki).

Jostai kyllä tulloo ilmaa, muttei mitää virallista reittiä pisin.. kun ei ole venttiileitä. Paranisi ilmanlaatu / homma varmana kun tulis vaikka iha tuollasesta huonekohtasesta ilmanvaihtokoneesta taikka venttiilien kauttakin jo, ja poistot olisi muutamassa paikassa.

Tuossa ny esimerkkiä vähän millane pohjapiirustus onpi. Hieman korjailin äkkiä nykymuotoonsa sitä (muutama pikku seinä yms tärkeimmät).
Eli suihkutilaan, vessaan, yläkerran portaikkohuoneeseen ja vaatehuoneeseen jos poistot laittaisi. Tulot olohuoneeseen, saunaan, alakerran makkariin sekä yläkerran makkariin. Noita mitsun laitteita ajattelin juuri noihin makkareihin ja olohuoneeseen? ja joskus sitten ylä ja alakertaan ilpit..
 
Viimeksi muokattu:
Eip ole mittee ilmanvaihtoa oikkee, ja tarjous oli että kunnon ilmanvaihtokoneella koko talon laittaisivat (tulot, poistot, putkien vedot yms kaikki).

Jostai kyllä tulloo ilmaa, muttei mitää virallista reittiä pisin.. kun ei ole venttiileitä. Paranisi ilmanlaatu / homma varmana kun tulis vaikka iha tuollasesta huonekohtasesta ilmanvaihtokoneesta taikka venttiilien kauttakin jo, ja poistot olisi muutamassa paikassa.

Tuossa ny esimerkkiä vähän millane pohjapiirustus onpi. Hieman korjailin äkkiä nykymuotoonsa sitä (muutama pikku seinä yms tärkeimmät).
Eli suihkutilaan, vessaan, yläkerran portaikkohuoneeseen ja vaatehuoneeseen jos poistot laittaisi. Tulot olohuoneeseen, saunaan, alakerran makkariin sekä yläkerran makkariin. Noita mitsun laitteita ajattelin juuri noihin makkareihin ja olohuoneeseen? ja joskus sitten ylä ja alakertaan ilpit..
Noi Mitsubishi lossnay ilmanvaihtokoneet imevät ja puhaltavat ilmaa yhtäaikaa että ilmanpaine säilyy samana. 50S2 mallissa on 1putki mikä on jaettu kahtia imulle ja puhallukselle. 100UE mallissa on taas kaksi putkea, toinen ulos ja toinen sisään.
 
Eip ole mittee ilmanvaihtoa oikkee, ja tarjous oli että kunnon ilmanvaihtokoneella koko talon laittaisivat (tulot, poistot, putkien vedot yms kaikki).

Jostai kyllä tulloo ilmaa, muttei mitää virallista reittiä pisin.. kun ei ole venttiileitä. Paranisi ilmanlaatu / homma varmana kun tulis vaikka iha tuollasesta huonekohtasesta ilmanvaihtokoneesta taikka venttiilien kauttakin jo, ja poistot olisi muutamassa paikassa.

Tuossa ny esimerkkiä vähän millane pohjapiirustus onpi. Hieman korjailin äkkiä nykymuotoonsa sitä (muutama pikku seinä yms tärkeimmät).
Eli suihkutilaan, vessaan, yläkerran portaikkohuoneeseen ja vaatehuoneeseen jos poistot laittaisi. Tulot olohuoneeseen, saunaan, alakerran makkariin sekä yläkerran makkariin. Noita mitsun laitteita ajattelin juuri noihin makkareihin ja olohuoneeseen? ja joskus sitten ylä ja alakertaan ilpit..
katso liitettä 826218
Mä tutkisin poistoilmalämpöpumppua vaihtoehtona. Eli korvausilma perinteisesti poistamalla 20cm ikkunatiivistettä, ja PILP joka kerää poistoilmasta energian talteen ja jakaa sen takaisin asuntoon vesikiertoisesti, sekä käyttöveteen. Tuon järjestelyn hyötysuhde on parempi kuin lto koneella, ja puolet putkista voi jättää vetämättä, joka säästää työkuluissa ja tekee lopputuloksesta siistimmän. Itse kone toki on kalliimpi, mutta se maksaa ajan kanssa itsensä.
 
Mä tutkisin poistoilmalämpöpumppua vaihtoehtona. Eli korvausilma perinteisesti poistamalla 20cm ikkunatiivistettä, ja PILP joka kerää poistoilmasta energian talteen ja jakaa sen takaisin asuntoon vesikiertoisesti, sekä käyttöveteen. Tuon järjestelyn hyötysuhde on parempi kuin lto koneella, ja puolet putkista voi jättää vetämättä, joka säästää työkuluissa ja tekee lopputuloksesta siistimmän. Itse kone toki on kalliimpi, mutta se maksaa ajan kanssa itsensä.

Pitänee miettiä asiaa ja tutkia hieman vielä. Kyllähän tuo kunnon ilmanvaihtolaite putkineen varmana laadukkaampi on, vaikka kerran kirpaisee se hinta sitten. Se sitten kestää varmaan talon iän myäs.. :hmm:
 
Mä tutkisin poistoilmalämpöpumppua vaihtoehtona. Eli korvausilma perinteisesti poistamalla 20cm ikkunatiivistettä, ja PILP joka kerää poistoilmasta energian talteen ja jakaa sen takaisin asuntoon vesikiertoisesti, sekä käyttöveteen. Tuon järjestelyn hyötysuhde on parempi kuin lto koneella, ja puolet putkista voi jättää vetämättä, joka säästää työkuluissa ja tekee lopputuloksesta siistimmän. Itse kone toki on kalliimpi, mutta se maksaa ajan kanssa itsensä.
LTO hyötysuhde on varsin hyvä, vähän riippuen missäpäin suomea sijaitsee.
Ymmärsin että olit ottamassa korvausilman raakana ulkoa, eli siihen verrattuna tulo poisto ilmanvaihdolla saisi paremman asumismukavuuden. (parempi tuloilman laatu)
Ilmeisesti joka tapauksessa joutuisi tekemään sen poiston, ja sitä varten koneet, niin kynnys tehdä se tulo samalla ei niin iso.


Jos samalla lämmitys remontti, niin se sitten erikseen, jos ilmasta veteen meinaa, niin sitten voi ynnäillä , olisko kyse enemmän millainen paketti tulee, jos kaupan päälle jäteilmasta, niin ok. Kyse ymmärtääkseni vanhasta rakennuksesta eli energiaa tarvii. (Eli en tässä vastusta että poistoilmasta pumpulla ottaisi)
 
Pitänee miettiä asiaa ja tutkia hieman vielä. Kyllähän tuo kunnon ilmanvaihtolaite putkineen varmana laadukkaampi on, vaikka kerran kirpaisee se hinta sitten. Se sitten kestää varmaan talon iän myäs.. :hmm:
Sulla on varmaan ihan vaan painovoimanen ilmanvaihto. Poistoilmakone ja ikkunoiden kautta mainitulla tavalla korvausilma tai sit ikkunarempan yhteydessä korvausilmaventtiilit on varmaan kätevin tapa, kun vaatii minimaalisen määrän mitään putkia, koneelta vaan ulos ja poisto haluttuun paikkaan.
 
Pitänee miettiä asiaa ja tutkia hieman vielä. Kyllähän tuo kunnon ilmanvaihtolaite putkineen varmana laadukkaampi on, vaikka kerran kirpaisee se hinta sitten. Se sitten kestää varmaan talon iän myäs.. :hmm:
Siis, ei tuo pilp ole mikään "viritys" vaan ihan laajasti käytössä olleva systeemi. Esim nibe f750 on laajasti käytetty, ja erinomaisena pidetty pilp uudisrakennuksessa. Uudisrakennuksessa on tuloilmakin koneellinen ja siihen laitetaan tuon niben kanssa esilämmityspatteri, mutta kokonaisuuden kannalta ei suurta merkitystä ole onko sulla tuloilmapatteri vai tavallinen patteri.

Tietysti perus lto kone on varmatoimisempi pitkällä aikavälillä kun liikkuvia osia on vähemmän, mutta kyllähän lämpöpumppu selvästi energiaa säästää, kun hyötysuhde on moninkertainen lto koneeseen nähden.
 
Tietysti perus lto kone on varmatoimisempi pitkällä aikavälillä kun liikkuvia osia on vähemmän, mutta kyllähän lämpöpumppu selvästi energiaa säästää, kun hyötysuhde on moninkertainen lto koneeseen nähden.
Onko jotain käppyrää.

Siis jos meinaat pelkkää ilmanvaihtoa, poistoilmasta lämpöä pumpulla.

Perinteisten LTO IV koneiden hyötysuhde on varsin hyvä vähän riippuen missäpäinsuomea ja mikä toteutus. Eli ei niissä paljoa tarvi sitä tuloilmaa lisälämmittää, siis harvoin, jos tuloilmalla ei ole tarkoitus lämmittää. Se LTO kenno ei paljoa aiheuta painehäviötä, eli lisä tehontarvetta puhaltimille.

Jos ajatus on ilmastaveteen lämmitys, niin vanhassa talossa, usein listalla on se maalampö
 
Onko jotain käppyrää.

Siis jos meinaat pelkkää ilmanvaihtoa, poistoilmasta lämpöä pumpulla.

Perinteisten LTO IV koneiden hyötysuhde on varsin hyvä vähän riippuen missäpäinsuomea ja mikä toteutus. Eli ei niissä paljoa tarvi sitä tuloilmaa lisälämmittää, siis harvoin, jos tuloilmalla ei ole tarkoitus lämmittää. Se LTO kenno ei paljoa aiheuta painehäviötä, eli lisä tehontarvetta puhaltimille.

Jos ajatus on ilmastaveteen lämmitys, niin vanhassa talossa, usein listalla on se maalampö
No eihän tuon lto koneen hyötysuhde edes teoriassa voi olla kuin max 1, käytännössä hyvät koneet on jotain 0,85-0,90 välillä, tavalliset vähemmän.

Paskinkin pilp antaa yli 1 hyötysuhteen, koska se on lämpöpumppu, tietysti sen lämpöenergian voi käyttää muuhunkin kuin huoneen lämmittämiseen.

Tietysti energiatehokkain ratkaisu olisi laittaa maalämpö kolmella 100m kaivolla, huippuluokan lto, lisäeristys seiniin ja kattoon, uudet ikkunat ja ovet ja vielä lopukso aurinkopaneelit katolle. Tosin enää ei riitä että nuo tarjotut hinnat kertoo kymmenellä.

Mä ehdotin siistimpää vaihtoehtoa jossa olisi parempi hyötysuhde suunnilleen samalla hinnalla, mutta tietysti tuo riippuu kokonaisuudesta, esim nykyinen lämmitysjärjestelmä vaikuttaa paöjon siihen miten tuo lopullisesti asettuu.
 
No eihän tuon lto koneen hyötysuhde edes teoriassa voi olla kuin max 1, käytännössä hyvät koneet on jotain 0,85-0,90 välillä, tavalliset vähemmän.

Paskinkin pilp antaa yli 1 hyötysuhteen, koska se on lämpöpumppu, tietysti sen lämpöenergian voi käyttää muuhunkin kuin huoneen lämmittämiseen.

Tietysti energiatehokkain ratkaisu olisi laittaa maalämpö kolmella 100m kaivolla, huippuluokan lto, lisäeristys seiniin ja kattoon, uudet ikkunat ja ovet ja vielä lopukso aurinkopaneelit katolle. Tosin enää ei riitä että nuo tarjotut hinnat kertoo kymmenellä.

Mä ehdotin siistimpää vaihtoehtoa jossa olisi parempi hyötysuhde suunnilleen samalla hinnalla, mutta tietysti tuo riippuu kokonaisuudesta, esim nykyinen lämmitysjärjestelmä vaikuttaa paöjon siihen miten tuo lopullisesti asettuu.

Jos haluat tehdä ilmalämpöpumpulla lämmityksen, jos öljy tai vesivaraava sähkö, niin onko se nyt ilmanvaihto juttu, vai ihan vaan lämmitysjuttu.

Jos kämppä niin vanha että tuloilma on korvausilmaa venttiileistä suoraan ulkoa, niin lämmitystä tarvitaan, tuskin on mikään matala-energiatalo.

Nykyaikaisissa matalenergia taloissa on paketteja joissa kompurat ja hoidetaan kaikkia, siinä napataan jonkin verran enemmän sitä poistoilmasta vs pelkkä LTO. Ja jos on kyse jostain passiivitalosta, niin voi olla kelpo mahkut.

Jos vanhempi talo joka lämmitetään jollain muualla, niin näin maalikkona pelkästään poistoilmasta veteen pumppu kuullostaa aika kaukaiselta.

Siis jos tarkoitus ilmanvaihtoa parantaa, niin käyttää ne rahat siihen , niin että saa oikeasti ilmanvaihdon kuntoon, LTO tulee na kaupanpäälle.

Jos haluaa tehdä energia remontin ja jonkun varaavan sähkön/öljyn, niin sitten tekee siihen remontin, vanhassa talossa tarvitaan lämmityswatteja, joten se maalämpö kipuaa kananttavuudessa kilpailukykyiseksi ilmavesi juttuihin verrattuna, tänä aikana toki kaikki on nyt kallista ja saatavuus huono, joten kustannukset voi heitellä todellä paljon.


P.S.

En tässä nyt esitä että siitä poistoilmasta veteen olisi vaihtoehto listalta pois, ja sen kanssa voi tehdä ihan toimivan ilmanvaihdon, jos IV kanavat menee uusiksi ja haluaa tuloilmaan viilennystä, niin voihan siinä kilpailukyky parantua. Jos samalla varaajia menisi muutenkin uusiksi, niin en pois sulje mitään.
 
No mun idea oli siis se että jos tai kun niiden tuloilmakanavien tekemisessä on iso työ ja vielä mahdollisesti niitä ei saa järkevästi jemmattua vaan lopputulos on paljaita utkia tai jotain koteloita, niin laittamalla PILPin pääsee niistä tuloilmaputkiston tekemisen haasteista, kuitenkaan menettämättä sitä ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton tuomaa energiansäästöä. Eihän siitä poistoilmasta itsessään energiaa niin paljoa saa että sillä vanhan talon lämmittäisi pakkasilla, mutta osan siitä energiasta saa.. Tai jos se talon nykyinen lämmitysjärjestelmä ei järkevästi taivu tuohon sen lämmön voi tuutata vaikka lämminvesivaraajaan, ja laskea päivän päätteeksi niskaansa, mutta tuo nyt riippuu siitä miten se lämpö nykyisellään jaellaan sinne.

Ilmanlaadun kannaltahan koneelliselle tuloilmalle ei ole tarvetta paitsi jos talo on niin homeessa että sinne on pakko saada ylipaine, mutta ei tuo järkevää ole kyllä siinäkään tapauksessa, mutta sitä ilmaa pitää saada ilmeisestikin vaihdettua, ja kun pelkkä huippari ei ole haussa se ilmeisestikin halutaan tehdä kohtuullisen energiatehokkaasti. On loppujenlopuksi sama miten se lämpöenergia taloon jaellaan, sitä karkaa rakenteiden läpi suunnilleen vakio määrä, mutta tässä tapauksessa nyt lähinnä on tärkeää että sitä lämpöä ei sellaisenaan poisteta ilmanvaihdon kautta.
 
Tämä ilmeisesti vastausta aiempaan (yllä linkki)
Ilmanlaadun kannaltahan koneelliselle tuloilmalle ei ole tarvetta paitsi jos talo on niin homeessa että sinne on pakko saada ylipaine, mutta ei tuo järkevää ole kyllä siinäkään tapauksessa, mutta sitä ilmaa pitää saada ilmeisestikin vaihdettua, ja kun pelkkä huippari ei ole haussa se ilmeisestikin halutaan tehdä kohtuullisen energiatehokkaasti.
Tulo/poistoilman vaihdolla saa tehty ilmastonnin, eli ilmanlaadun ja asumismukavuuden ihan eri tasolle, vs pelkkä poistoilmanvaihto.

Se kaikken suorimmin haivaittava on se tuloilman lämpötila, eli talvella pääsee siitä vedontunteesta pois. Se taasen sallii helpommin pienemmän huone lämpötilan.

Lisäksi helpottaa säätöä.

Ilmanlaadun kannaltahan koneelliselle tuloilmalle ei ole tarvetta paitsi jos talo on niin homeessa että sinne on pakko saada ylipaine, mutta ei tuo järkevää ole kyllä siinäkään tapauksessa,
Ajatus että ylipainetta homeentakia , niin se taitaa olla juuri se millä sitä hometta saa lisää.

Tulo/poistoilmanvaihdolla saa kyllä hallittua sitä painetasapainoa, tyypillistä että pelkällä poistoilmalla alipaina voi nousta turhan suureksi, osin liittyy että käytössä vanhoissa kohteissa , joissa taasen vuotavat rakenteet ja epämääräiset materiaalit voi johtaa niihin korostuneisiin ilmanlaatu ongelmiin tuloilmassa.

Ylipaineelle _voi olla_ tilapäisesti tarvetta jos rakennnuksessa on tulisijoja, saunassa puukiuassa, takka.
 
Siis tuo ylipaineistushan on se mitä ne tekee noissa homekouluissa, sehän on selvä että talo on jo purkukunnossa kun tuohon lähdetään.

Ei tuo pelkkä poistoIV vedontunnetta luo kun sen toteuttaa asianmukaisesti. Tietysti jos se korvausilma ei tule hallitusti, vaan mistä raosta nyt onnistuu sisään pääsemään, siitä seuraa myös sitä vetoa.
 
Ilmeisesti vastailet tähän.
Tulo/poistoilman vaihdolla saa tehty ilmastonnin, eli ilmanlaadun ja asumismukavuuden ihan eri tasolle, vs pelkkä poistoilmanvaihto.

Se kaikken suorimmin haivaittava on se tuloilman lämpötila, eli talvella pääsee siitä vedontunteesta pois. Se taasen sallii helpommin pienemmän huone lämpötilan.
Ei tuo pelkkä poistoIV vedontunnetta luo kun sen toteuttaa asianmukaisesti. Tietysti jos se korvausilma ei tule hallitusti, vaan mistä raosta nyt onnistuu sisään pääsemään, siitä seuraa myös sitä vetoa.
Jos nyt suunnittelet putkitusta ja lämmönvaihtimien (vesipetterin) asentamista korvausilma venttiileihin, niin sillä voi vedon tunnetta vähentää.

Voi niihin äänenvaimentimiakin asentaa, niin ei ulkomelu kuulu niihin hyvin.

Herkästi se alipiane kasvaa ja ne sisäilma ongelmat kasvaa vanhassa rakennuksessa. (vs tulo/poisto)

En tässä nyt tuputa tulo/poistoa, mutta jos teknisesti ja kustannuksiltaan on kohtuudella saatavissa niin ei sitä kannata poisulkea, päinvastoin. Jos tässä nyt kuvaillaan tilannetta että samalla rahalla tehdään ratkaisu millä vältetään se, niin miettisivin vielä kerran.
 
Viilentävän ILP:n asennusajankohta lähestyy mutta suunnitelmat on edelleen vaiheessa. Läpiviennille ei tunnu löytyvän sopivaa paikkaa, ja suurin este on kondenssivesiputki jossa pitäisi olla kaatoa koko matkalla, mutta ulkoseinässä ei ole vapaata tilaa riittävän matalalla.

Faktoja:

- Sisäyksikön korkeus on 293 mm ja asennusohjeen mukaan yläpuolelle on jätettävä vapaata tilaa vähintään 65 mm.
- Parvekkeen oven ja ikkunan yläpuolella on vapaata tilaa noin 385 mm miinus verhokiskon peitelevy noin 50 mm.
- Toisella sivuseinällä haittaamassa on jakorasian tms. kansi, jota ei kannattane peitellä?
- Toisella sivuseinällä tiellä on lämpöpatterien putket

Oisko hyviä ideoita sisäyksikön ja läpiviennin paikoiksi?

Kuvia:

ilp1.png


ilp2.png


ilp3.jpg
 
Viilentävän ILP:n asennusajankohta lähestyy mutta suunnitelmat on edelleen vaiheessa. Läpiviennille ei tunnu löytyvän sopivaa paikkaa, ja suurin este on kondenssivesiputki jossa pitäisi olla kaatoa koko matkalla, mutta ulkoseinässä ei ole vapaata tilaa riittävän matalalla.

Faktoja:

- Sisäyksikön korkeus on 293 mm ja asennusohjeen mukaan yläpuolelle on jätettävä vapaata tilaa vähintään 65 mm.
- Parvekkeen oven ja ikkunan yläpuolella on vapaata tilaa noin 385 mm miinus verhokiskon peitelevy noin 50 mm.
- Toisella sivuseinällä haittaamassa on jakorasian tms. kansi, jota ei kannattane peitellä?
- Toisella sivuseinällä tiellä on lämpöpatterien putket

Oisko hyviä ideoita sisäyksikön ja läpiviennin paikoiksi?

Kuvia:

ilp1.png


ilp2.png


ilp3.jpg

Vaihda pumpun merkkiä? Esim. tämä menisi mittojen mukaan, olettaen että tästä olevalla pelkästään jäähdyttävällä mallilla on samat mitat. Daikin Stylish 30 (FTXTA30 / RXTA30)

Muuten siitä ulkoseinän tilanteesta on tämän perusteella vaikea sanoa.
 
Ilmeisesti olohuoneen takana on myös joku huone jota pitäisi saada viilennettyä. Silloin puhallus pitäisi saada siihen suuntaan. Sisäyksikön paras paikka olisi parvekkeen vastaisella seinällä. Daikin Stylish on 295mm korkea ja vaatii vain 30mm päälle vapaata tilaa. Siinä ei läppä jää yhtään sisäyksikön alapuolelle joten sen voisi asentaa parvekkeen oven päälle. Tässäkin vaihtoehdossa 65-70mm läpiviennin poraaminen ei varmaan onnistu, koska se tehdään aivan sisäyksikön alareunan korkeudelta. Vaihtoehtona on siirtää sisäyksikkö hiukan oikealle, mikä näyttää hiukan oudolta tai asentaa sisäyksikkö täsmälleen oven kohdalle, mutta vetää ja koteloida putket hiukan oikealle josta läpi parvekkeen puolelle.
 
Ilmeisesti olohuoneen takana on myös joku huone jota pitäisi saada viilennettyä. Silloin puhallus pitäisi saada siihen suuntaan. Sisäyksikön paras paikka olisi parvekkeen vastaisella seinällä.

Parvekkeen ovea vastapäätä olohuoneen takana on avokeittiö ja sen takana makuuhuone, joiden viilennys olisi tärkeää, lopuilla huoneilla ei ole niin väliä. Eli tosiaan parvekkeen oven yläpuolella olisi tässä mielessä paras paikka.

Daikin Stylish on 295mm korkea ja vaatii vain 30mm päälle vapaata tilaa. Siinä ei läppä jää yhtään sisäyksikön alapuolelle joten sen voisi asentaa parvekkeen oven päälle. Tässäkin vaihtoehdossa 65-70mm läpiviennin poraaminen ei varmaan onnistu, koska se tehdään aivan sisäyksikön alareunan korkeudelta. Vaihtoehtona on siirtää sisäyksikkö hiukan oikealle, mikä näyttää hiukan oudolta tai asentaa sisäyksikkö täsmälleen oven kohdalle, mutta vetää ja koteloida putket hiukan oikealle josta läpi parvekkeen puolelle.

Onnistuisiko timanttiporaus siis tuosta parvekkeen oven ja sivuseinän väliin jäävän kaistaleen kohdalta, vaikka siinä on seinää vain noin 80 mm leveydeltä?

ilp4.png


e: Daikinin asennusohjeen perusteella laitteen alaosan ja reiän alaosan väliin jäisi 12 mm tilaa. Eli reikä tulisi aika tarkkaan noin sentin päähän seinän alareunasta. Riittääköhän tällainen marginaali timanttiporauksessa vai meenkö liian läheltä reunaa? Paljoa enempää ei jäisi marginaalia tuossa oikealla olevassa seinäkaistaleessakaan.

Tähän asuntoon oli tulossa taloyhtiön yhteistilauksella Toshiba Seiya 13, mutta mikään ei tietysti estä vaihtamasta sitä vaikka tuohon Daikiniin. Onko tietoa onko näillä kahdella laitteella mitään merkittäviä eroja?
 
Viimeksi muokattu:
Parvekkeen ovea vastapäätä olohuoneen takana on avokeittiö ja sen takana makuuhuone, joiden viilennys olisi tärkeää, lopuilla huoneilla ei ole niin väliä. Eli tosiaan parvekkeen oven yläpuolella olisi tässä mielessä paras paikka.



Onnistuisiko timanttiporaus siis tuosta parvekkeen oven ja sivuseinän väliin jäävän kaistaleen kohdalta, vaikka siinä on seinää vain noin 80 mm leveydeltä?

ilp4.png


e: Daikinin asennusohjeen perusteella laitteen alaosan ja reiän alaosan väliin jäisi 12 mm tilaa. Eli reikä tulisi aika tarkkaan noin sentin päähän seinän alareunasta. Riittääköhän tällainen marginaali timanttiporauksessa vai meenkö liian läheltä reunaa? Paljoa enempää ei jäisi marginaalia tuossa oikealla olevassa seinäkaistaleessakaan.

Tähän asuntoon oli tulossa taloyhtiön yhteistilauksella Toshiba Seiya 13, mutta mikään ei tietysti estä vaihtamasta sitä vaikka tuohon Daikiniin. Onko tietoa onko näillä kahdella laitteella mitään merkittäviä eroja?
En usko, että timanttiporaus onnistuu kovin kätevästi täysin seinän nurkkaan koska itse porauskalusto on jonkun kokoista. Sentti betonin reunasta voi olla haastava mutta mahdollinen jos mietit ikkunan yläkaistaletta. Jäähdyttävät pumput lienevät perustoiminnallisuudeltaan aika vakiokamaa eli eri merkkien välillä on lähinä ulkonäköeroja ja toki joku merkki voi olla laadullisesri huonompi. Ootko miettinyt jos tuota verhokiskon peitelevyä poistaisi esim paikallisestikin, verhohan ei siinä pumpun kohdalla ole kuitenkaan.

Entäs jos sisäyksikön laittaisi viereiselle seinälle? Kai noihin saa jotain pumppuja sille kondenssivedelle ettei aina tuo kaato ole vaadittuna jos sellaisella asian ratkaisee.
 
Parvekkeen ovea vastapäätä olohuoneen takana on avokeittiö ja sen takana makuuhuone, joiden viilennys olisi tärkeää, lopuilla huoneilla ei ole niin väliä. Eli tosiaan parvekkeen oven yläpuolella olisi tässä mielessä paras paikka.



Onnistuisiko timanttiporaus siis tuosta parvekkeen oven ja sivuseinän väliin jäävän kaistaleen kohdalta, vaikka siinä on seinää vain noin 80 mm leveydeltä?

ilp4.png


e: Daikinin asennusohjeen perusteella laitteen alaosan ja reiän alaosan väliin jäisi 12 mm tilaa. Eli reikä tulisi aika tarkkaan noin sentin päähän seinän alareunasta. Riittääköhän tällainen marginaali timanttiporauksessa vai meenkö liian läheltä reunaa? Paljoa enempää ei jäisi marginaalia tuossa oikealla olevassa seinäkaistaleessakaan.

Tähän asuntoon oli tulossa taloyhtiön yhteistilauksella Toshiba Seiya 13, mutta mikään ei tietysti estä vaihtamasta sitä vaikka tuohon Daikiniin. Onko tietoa onko näillä kahdella laitteella mitään merkittäviä eroja?
Tuo 12mm on liian vähän. Reikä porataan vielä hiukan alaviistoon, eli parvekkeen puolella marginaali on olematon. Ota kuva koko parvekkeen vastaisesta seinästä, niin se helpottaisi kokonaiskuvaa ja saisit varmaan paremmin ehdotuksia.

Edit. Ilmeisesti myös tuo lasitettu parveke on teidän hallinnassa? Onko sen päädyssä myös syöksyputki johon saisi kondenssiveden johdettua? Voisiko ulkoyksikön sijoittaa sille puolelle ikkunan alle tai päätyyn?

Toinen vaihtoehto on katkaista verhokisko ja sen peitelevy tai tehdä siihen 90 cm leveä kolo väliin. Silloin tuo 385 mm korkeus pitäisi riittää. Daikin:ssa läpivientireiän alareuna on minimi 30mm kattomarginaalilla noin 300mm katosta. Tähän suunnitelmaan kannattaa etukäteen ottaa asentajalta hyväksyntä. Käytännössä tämän voisi toteuttaa siten, että irrotat ennen asennusta kiskon ja peitelevyn. Asennuksen jälkeen katsot miten se kannattaa asentaa takaisin? Nämä omistajan lisätyöt eivät ole mitenkään poikkeuksellisia kerrostaloasennuksissa. Tämä on vielä aika helppo ja kannattaa toteuttaa jotta sisäyksikkö saadaan asennettua optimaaliselle paikalle. Sivuseinä on jo paljon huonompi vaihtoehto, kun ilmaa pitää saada siirrettyä olohuoneen takaisiin tiloihin.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos vinkeistä. Taidan tehdä niin että verhokisko pois kokonaan, kannattimet jää edelleen kattoon joten niihin saa myöhemmin vaikka peitelevyttömän kiskon kiinni. Sisäyksikön alle jää 5 cm vapaata seinää, jonka pitäisi riittää läpiviennille?

ilp-suunnitelma-1.png


ilp-suunnitelma-2.png


ilp-suunnitelma-3.png


ilp-suunnitelma-4.png
 
Mittojen mukaan olet Daikin:iin päätymässä Kodin-viilentaminen-ilmalampopumpulla.pdf (daikin.fi) Varsinkin Stylish malli on mielestäni todella tyylikäs ja hiljainen premium pumppu. Läpivientiinkin porataan hiukan kallistusta alaspäin joten se on matalammalla parvekkeen puolella. Läpiviennin ulostulokohta on hiukan arpapeliä eikä sen ulostuloa pysty etukäteen kohdistamaan paneelien keskelle. Tuo panelointi on hiukan haastava ja suosittelen molemmilta puolilta poraamista jotta se säilyisi ehjänä. Timanttiterä ei ole varsinaisesti puuhun tarkoitettu ja voi repiä ulostulon kohdalta paneelia. Yleensä asennuksissa käytetään perusvalkoisia asennuskanavia, mutta tuohon sopisi mielestäni paremmin ruskeat kanavat. Putket kulkevat samassa 60x80mm kanavassa ulkoyksikköön asti, josta jatkuu kondenssivesiputki noin 25x25mm kotelossa syöksyputkelle. Koteloita voi myös myöhemmin maalata, mutta on hankalaa. Tuossa esim. rusketa 60x80mm koteloa. Tulisi aika siisti myös ulkopuolelta https://www.k-rauta.fi/kategoria/lvi/lammitys/asennuskanavat?brands[]=ARTIPLASTIC

Joka tapauksessa pumppu ja myös joskus 10-15 vuoden kuluttua tuleva korvaava pumppu tulee todennäköisesti olemaan niin kauan tuossa kun talo on pystyssä. Asennukseen kannattaa käyttää hiukan enemmän aikaa vaikka se tuottaisi nyt enemmän työtä. Asentajat asentavat pumput yleensä siihen mihin se helpoimmin on asennettavissa eivätkä mielellään ala tekemään mitään extraa.

Ja sitten vielä lopuksi, todella hyvät (ehkä parhaat) ulkoyksikön tärinän vaimentimet parvekkeelle ovat nämä: ARTIPLASTIC VÄRINÄNVAIMENNIN ARTIPLASTIC KUMIJALUSTA 400MM 0400SGN | Ilmalämpöpumppujen tarvikkeet
Ulkoyksikköä ei kannata asentaa maton päälle vaan kunnollisilla tärinänvaimentimilla suoraan parvekkeen lattialle.

Piste ii:n päälle olisi vielä mittojen mukaan tehty suorakantinen kotelo. Tämä firma Tuotekuvasto - PuuSi Ky kuvastossa hiukan puolivälin yläpuolella. Hintaan 280€ mikä tahansa kotelo. Tekee aukot joissa 60X80mm kanavat pystyvät kulkemaan, että saa kotelon seinään kiinni. (Menee ehkä jo hiukan mainostamiseksi, mutta tuolta tilasin itselleni. Minun tilaamani on yksi mikä näkyy kuvastossa).

Kuten jo mainitsin kannattaa tuo asennus etukäteen hyväksyttää asentajalla.
 
Viimeksi muokattu:


Mielenkiintoinen video ilmalämpöpumpuista. Toki aika jenkkikeskeinen tulokulma, mutta monet huomiot pätee ainakin Etelä-Suomeen ihan yhtälailla. Teeäldeerränä: ilmalämpöpumput kehittyy koko ajan, COP paranee ja on yli yhden koko ajan alemmissa lämpötiloissa. Tämän seurauksena ilmalämpöpumput voi toimia enenevissä määrin pääasiallisena lämmitysmuotona yhä kylmemmilläkin alueilla, koska edes niillä ei kovin montaa alle -15 asteen päivää tai edes tuntia vuositasolla ole. Toki nyt viimeiset pari talvea ovat täällä Etelä-Suomessakin olleet poikkeuksellisen kylmiä, mutta eiköhän laitteet kehity koko ajan paremmiksi.

Lisäksi videossa sivutaan sitä, että on paljon energiatehokkaampaa ajaa maakaasulla voimalassa turbiinista sähköä, vaikka hyötysuhde onkin vain 40% luokkaa, kuin kuskata sitä kaasua paikan päällä poltettavaksi, koska jo 2.5 COPilla ILP on energiatehokkaampi. Toki meillä ei (onneksi) hirveästi tuota suoraa kaasulämmitystä harrasteta.
 
Meidän 2017 asennettu ilmalämpöpumppu, Mitsubishi Heavy Industries SRK20ZS-S, ei enää puhalla lämmintä ilmaa. Soitin huoltomiehelle joka tuon asensi ja hän veikkasi että kylmäaineet ovat karanneet. Onko tuo yleinenkin vika ja onko putkistoon vain tullut reikä vai miten tuollainen tilanne on voinut tulla vastaan?
 
Meidän 2017 asennettu ilmalämpöpumppu, Mitsubishi Heavy Industries SRK20ZS-S, ei enää puhalla lämmintä ilmaa. Soitin huoltomiehelle joka tuon asensi ja hän veikkasi että kylmäaineet ovat karanneet. Onko tuo yleinenkin vika ja onko putkistoon vain tullut reikä vai miten tuollainen tilanne on voinut tulla vastaan?
Noita ilppien liitoksiahan putkituksen osalta tehdään varmaan jollakin asteella samalla menetelmällä, kuin vaikkapa autojen ilmastoinneissa, joskin tuntuvat pitävän kylmäaineet reippaasti paremmin sisällään vrt autot johtuen varmaan hieman staattisemmista olosuhteista. Vika voi olla ihan vaan joku jostain syystä huonosti tehty liitos tms, joten kannattaa vaan pyytää joku korjaaja mestoille, selviää kyllä sitten, missä vika on.
 
Maanantaina tuli tilattua Mitsun RW35 vanhan 2009 asennetun Panasonicin tilalle. Hintaa asennuksineen noin 2800e ja myyjä soitti siinä samalla maahantuojalle, joka sanoi että heinäkuun lopulla tulee. Myyjä sanoi että viimevuoden perusteella tuo arvio on ylioptimistinen. Että jos joku miettii kesällä ilpin asennusta, ei kannata kovin kauaa mietiskellä ainakaan Mitsuissa. Tuota mallia ja LN35, sekä Toshiba Premium+ malleja mietin, mutta Toshibasta ei löydy mittauksia kuin Scanofficen sivuilta ja niiden mukaan ei ole pakkasilla lähelläkään Mitsua. Mittauksia ei kylläkään löydy RW35 vielä, mutta valmistaja väittää että vielä parempi kuin LN, joka on mittausten perusteella hyvä.

Vanha toimii vielä, mutta -15 asteessa kuulostaa siltä että lentoon lähdössä, ja -20 asteessa ei oikein enää lämpöä tule. Toivottavasti uudempien ilppien mittausten hyvät pakkastulokset siirtyy oikeaan elämään, että tulisi säästöä kovilla pakkasilla.
 
Maanantaina tuli tilattua Mitsun RW35 vanhan 2009 asennetun Panasonicin tilalle. Hintaa asennuksineen noin 2800e ja myyjä soitti siinä samalla maahantuojalle, joka sanoi että heinäkuun lopulla tulee. Myyjä sanoi että viimevuoden perusteella tuo arvio on ylioptimistinen. Että jos joku miettii kesällä ilpin asennusta, ei kannata kovin kauaa mietiskellä ainakaan Mitsuissa. Tuota mallia ja LN35, sekä Toshiba Premium+ malleja mietin, mutta Toshibasta ei löydy mittauksia kuin Scanofficen sivuilta ja niiden mukaan ei ole pakkasilla lähelläkään Mitsua. Mittauksia ei kylläkään löydy RW35 vielä, mutta valmistaja väittää että vielä parempi kuin LN, joka on mittausten perusteella hyvä.

Vanha toimii vielä, mutta -15 asteessa kuulostaa siltä että lentoon lähdössä, ja -20 asteessa ei oikein enää lämpöä tule. Toivottavasti uudempien ilppien mittausten hyvät pakkastulokset siirtyy oikeaan elämään, että tulisi säästöä kovilla pakkasilla.
Meillä ainakin LN35 työskenteli pakkasilla aika hyvin. Sisäyksikkö on olohuoneessa, jonka toisella puolella on päämakuuhuone ja kylppärit ja toisella puolella on muut makkarit ja eteinen ja jonka takana on keittiö, eli ei nyt ihan puolivälissä taloa, mutta lähelle. Muuna lämmitysmuotona on lattialämmitys sähköllä. Päämakkarin, olohuoneen, eteisen ja keittiön termostaatit ei muistaakseni koko talvena aktivoituneet ilpin toiminnan seurauksena, kylppärissä mukavuus ja kosteussyistä kovempi lattialämpö. Nämä kauimmat erilliset huoneet lähinä olivat lattialämmityksen varassa, jos halusi saman sisälämmön kuin muualla kämpässä. Ilpin targetti oli 22 astetta, ja jos lattialämmitys ei ollut käytössä työhuonekäytössä olevissa pikkumakkareissa, niin näissä tippui lämpötila 17-18 asteen väliin, eli sen verran se ilppi jaksoi 130+ neliöistä kämppää lämmittää. Aivan paukkupakkasilla poltettiin tosin takkaakin, eli ihan ääriolosuhteita ei koeteltu ilpin osalta täysiä, mutta suorituskyky oli kuitenkin kokonaisuudessaan hyvä.
 
Noita ilppien liitoksiahan putkituksen osalta tehdään varmaan jollakin asteella samalla menetelmällä, kuin vaikkapa autojen ilmastoinneissa, joskin tuntuvat pitävän kylmäaineet reippaasti paremmin sisällään vrt autot johtuen varmaan hieman staattisemmista olosuhteista. Vika voi olla ihan vaan joku jostain syystä huonosti tehty liitos tms, joten kannattaa vaan pyytää joku korjaaja mestoille, selviää kyllä sitten, missä vika on.
Autojen kylmäaineet vuotaa ihan luonnostaan niistä kumiletkuista läpi, ja toinen ongelma on se että kompressoria pyöritetään ulkopuolisella energialla, se akselitiiviste vuotaa aina vähän ja ennenpitkää pettää. Lisäksi vielä lauhdutin on auton nokalla ensimmäisenä jossa se ottaa kaikki kiveniskemät ja maantiesuolan vastaan..

Mutta eihän nuo ilmastoinnin systeemit ikuisia ole, ja periaatteessa voidaan lähteä siitä että suurinosa käytetystä kylmäaineesta päätyy taivaalle. Ikävä kyllä ne jokseenkin neutraalit kylmäaineet ovat kalliimpia käyttää, joten raha ratkaisee niinkuin aina ennenkin.
 
Autojen kylmäaineet vuotaa ihan luonnostaan niistä kumiletkuista läpi, ja toinen ongelma on se että kompressoria pyöritetään ulkopuolisella energialla, se akselitiiviste vuotaa aina vähän ja ennenpitkää pettää. Lisäksi vielä lauhdutin on auton nokalla ensimmäisenä jossa se ottaa kaikki kiveniskemät ja maantiesuolan vastaan..

Mutta eihän nuo ilmastoinnin systeemit ikuisia ole, ja periaatteessa voidaan lähteä siitä että suurinosa käytetystä kylmäaineesta päätyy taivaalle. Ikävä kyllä ne jokseenkin neutraalit kylmäaineet ovat kalliimpia käyttää, joten raha ratkaisee niinkuin aina ennenkin.
Joo sehän on selvä, meinasin lähinä, että tollanen lämpöpumppu ei toimi kuitenkaan niinkuin jääkaappi, että se koko kierto on hermeettisesti suljettu, vaan on liitoksia jne. Noissa kylmäaineissa on muuten ihan määräyksiä, että mitä saa käyttää ja kun tulee ilmakehälle tai ilmastolle parempi aine, niin käytetään sitä. Vanhempia kylmäaineita sitten korvataan tuoreemmilla jne, joten kokoajan mennään parempaan suuntaan.
 
"Olen käsitellyt liitteenä olevan remontti-ilmoituksenne tänään 6.4.2022. Voitte suorittaa remontti-ilmoituksen mukaiset työt huomioiden liitteenä/alla olevat ohjeistukset.

Mikäli teillä on kysyttävää, niin voitte olla yhteydessä allekirjoittaneeseen."

Noniin, eli enää pitää jokin ILP-sopimus allekirjoittaa taloyhtiön kanssa, ja homma on selvä. 3.5. asennus ja hei hei helteet.
 
Kuinka paljon valmistajien välillä on eroja? Minulle tarjotaan Panasonicia ja Toshibaa, mutta moni tuttu on kehunut Mitsubishia.

Tila on 75 neliötä ja asennus suoraviivainen, käyttö viilennykseen kesällä.

Onko haju oikea ongelma, jos pumppu ei kuivaa itseään sammutuksen jälkeen? Ovatko jotkin pumput häiritsevän äänekkäitä? Vaikea tietää, mikä on mainospuhetta ja mikä totta.
 
Kuinka paljon valmistajien välillä on eroja? Minulle tarjotaan Panasonicia ja Toshibaa, mutta moni tuttu on kehunut Mitsubishia.

Tila on 75 neliötä ja asennus suoraviivainen, käyttö viilennykseen kesällä.

Onko haju oikea ongelma, jos pumppu ei kuivaa itseään sammutuksen jälkeen? Ovatko jotkin pumput häiritsevän äänekkäitä? Vaikea tietää, mikä on mainospuhetta ja mikä totta.

Suurimmat erot pumppujen välillä tulee niiden kyvystä tuottaa lämpöä talvella kovissa pakkasissa sekä melutasosta kovilla kierroksilla. Kumpikaan näistä ei ole kynnyskysymys 75 neliön huoneistoa jäähdyttäessä. Tuommoiseen käyttöön voi hyvin valita hinnan, ulkonäön ja toivottujen ominaisuuksien pohjalta.

Jos pumppu jää märäksi jäähdytyksen jälkeen sammuttaessa niin se ei pelkästään ala haista, vaan voi myös homehtua sisältä. Siksi kannattaa rullata muutama tunti pelkällä puhalluksella ennen kuin pistää pumppua kiinni. Kesällähän sen voi pitää päällä 24/7, pumppu puhaltaa kylmää vain kun tarvitsee ja muuten vaan kierrättää ilmaa (ainakin yleensä).
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 293
Viestejä
4 489 707
Jäsenet
74 190
Uusin jäsen
puririri

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom