Tottaka. Mutta mun elämänkokemuksella 100te tienaavalla on ehkä keskimäärin enemmän vähennyksiä kuin kaupan kassalla. Saatan olla väärässäkin, mutta näin mun oma perstuntuma sanoo.
Kyllä kyllä tienaan itsekin hyvin ja vähennyksiä on aika paljon. Mutta marginaalivero on (mututuntumalla) täsmälleen sama oli vähennyksiä tai ei kun puhutaan vaikka >100ke vuosituloista.
Hmm. Olen eri mieltä.
Jos nyt ei chatgpt:tä käytettäisi lähteenä kuitenkaan. Vähennysten vaikutus marginaaliveroprosenttiin on melko yksinkertainen. Jos tienattuun lisäeuroon tarvitaan vähennykseen kelpaavia kuluja, voi näiden vähennysten katsovan myös vaikuttavan marginaaliveroprosenttiin. Jos lisäeurot saa tienattua ilman lisäkuluja tai kulut ei ole vähennyskelpoisia, ei vaikutusta marginaaliveroon ole.
Mietin tätä omaa vastaustani lisää ja oikeastaan 1:1 vaihdossa netto vs. brutto ei ole järkeä.
Jos on halvempi tehdä homma itse vaikka joutuisi ottamaan palkatonta vapaatakin niin miksipä sitä ei tekisi sitten itse? Poislukien tietenkin keissejä kuten syystä X ei halua tehdä itse, ei osaa tehdä itse, ei saa tehdä itse, ei saa palkatonta vapaata jne.
Suomi on kyllä hyvin tienaavien akateemisten tee-se-itse-miesten maa. Ainakin osittain johtuu juurikin työvoimakustannuksista.
Ei tulisi itselle mieleenkään palkata ketään seiniä maalaamaan/tapetoimaan tai teettää auton huollot/pikkuremontit pajalla. Hyi olkoon kun tulisi kalliiksi.
Parhaassa tapauksessa samassa hallissa työskentelee alihankkijoita ja "talonmiehiä" samoissa hommissa ja kyseiset henkilöt ovat eri liitoissa ja saavat näin ollen eri palkkaa ja esimerkiksi eri iltalisiä.
Onhan se toisaalta huvittavaa, että tässä maassa hyvätuloisille mikään ei saisi maksaa mitään. Vai onko korkeammin koulutetut vaan muita hintatietoisempia?Suomi on kyllä hyvin tienaavien akateemisten tee-se-itse-miesten maa. Ainakin osittain johtuu juurikin työvoimakustannuksista.
Ei tulisi itselle mieleenkään palkata ketään seiniä maalaamaan/tapetoimaan tai teettää auton huollot/pikkuremontit pajalla. Hyi olkoon kun tulisi kalliiksi.
Näin henkilönä joka työskentelee hommissa jossa liittoja ei kauheasti mietitä tää kuullostaa oudolta. Meillä kaikissa positioissa taitaa olla joku skaala jossa ylä ja alalaita. Toki läpinäkyvyyttä ei kauheasti ole, edes rajat ei välttämättä ole julkisesti tiedossa puhumattakaan perusteista jolla yksilö asettuu skaalalle.
Onhan se toisaalta huvittavaa, että tässä maassa hyvätuloisille mikään ei saisi maksaa mitään. Vai onko korkeammin koulutetut vaan muita hintatietoisempia?
Jotenkin miellän sen niin, että kun näin insinöörinä joutuu töissä huolehtimaan projektin budjetin optimoinnista, niin sama jää päälle myös vapaa-ajalle ruokakauppaan ja kaikkeen muuhunkin.
Suomi on kyllä hyvin tienaavien akateemisten tee-se-itse-miesten maa. Ainakin osittain johtuu juurikin työvoimakustannuksista.
Ei tulisi itselle mieleenkään palkata ketään seiniä maalaamaan/tapetoimaan tai teettää auton huollot/pikkuremontit pajalla. Hyi olkoon kun tulisi kalliiksi.
Kuulostaa ikiliikkujalta, jos yleisesti ottaen omalla tunnin nettopalkalla pitäisi saada palkattua joku toinen tunnin bruttopalkalla+ firman katteella. Oravannahkakauppa taas on erikseen, mutta silloin ei yleensä tehdä kuitilla, eikä rahaa liiku välttämättä ollenkaan.
Siinä määrin, missä autokorjaamoja on joutunut työllistämään, niin se on ollut ok. Paljon enemmän kyrsii vaikka maksaa jotain varainsiirtoveroa tyhjästä.Enpä minä niiin sanonutkaan että pitäisi saada. Mutta jos olet sitä mieltä että autokorjaamojen satasen kahta puolta olevat tuntihinnat on ok ja teetät mielelläsi siellä, niin ei kun vaan. Ei se minulta pois ole.
Tällä hetkellä ei edes ole autoa, mutta joku muutaman tonnin auto on harkinnassa. Sellainen, mihin vaihdetaan öljyt kerran vuoteen ja korjataan joku jos hajoaa tai katsastusmies käskee. Marmoritiskillä ei asioida ja auton arvonlasku pyritään minimoimaan, koska uuden, hinnakkaan auton arvonlaskuun verrattuna huoltojen hinnat ovat peanuts. Olen nähnyt esimerkkilaskuja, joissa joku 800 €/kk ensimmäisten kolmen vuoden aikana on ihan realismia. Isälläkin oli n. 15v sitten auto, jonka uusjankintahinnasta lähti 30 kuukaudessa ja 76 tkm aikana 21 k€.
Suomi on kyllä hyvin tienaavien akateemisten tee-se-itse-miesten maa. Ainakin osittain johtuu juurikin työvoimakustannuksista.
Ei tulisi itselle mieleenkään palkata ketään seiniä maalaamaan/tapetoimaan tai teettää auton huollot/pikkuremontit pajalla. Hyi olkoon kun tulisi kalliiksi.
Ei mua "erikoistyöstä" niin kirpaise maksaa, yleensä kuitenkin puhutaan pituudelta aika lyhyestä jutusta tyyliin sähkö- ja putkityöt. Tai jokin tonnin asbestipurku ei niin itselleni tee pahaa, toki ilmankin pärjäisi jos vaihtoehto olisi jättää tekemättä
Joo. no meillä on hiukan erilaiset lähtökohdat autoilussa.
Tuo yllä mainittu kun ei tahdo toteutua ihan kaikenlaisilla autoilla. Ts. sen auton on oltava sitten mahdollisimman yksinkertainen ilman mitään ylimääräisiä mukavuuksia tms.
Olen toki samanlaisia valintoja nähnyt muillakin.
Itselle on etenkin tuo toinen sieltä malliston yläpäästä josta ei sen aikaisista varusteista taida puuttua juuri muuuta kuin adaptiivinen vakkari. Ja sitten kun ajatuksena on pitää nuo kunnossa ja mielellään vielä hiukan parannellakin, ts. vähän ylihuoltoa. Ei tuonkaan jarruissa ollut muuta vikaa, kuin että ne täristi hiukan - oletettavasti olisi saattanut jopa puhdistamalla asettua. Mutta koska osien iästä ei ollut tietoa, sen enempää kuin merkistäkään, niin ajattelin, että itse kun laittaa, niin tietää. Eikä ole kyllä jarruista tullut muuta kuin kehuja joka katsastuksesas..
Mutta ollaan jo vähän kaukana aiheesta. Pointti siis oli, että jotta vanhemmassa autossa huoltokulut pysyy kurissa, jos aikoo korjaamolla teettää, niin ei paljoa kärsi nelivetoturboja katsella.
Ei mua "erikoistyöstä" niin kirpaise maksaa, yleensä kuitenkin puhutaan pituudelta aika lyhyestä jutusta tyyliin sähkö- ja putkityöt. Tai jokin tonnin asbestipurku ei niin itselleni tee pahaa, toki ilmankin pärjäisi jos vaihtoehto olisi jättää tekemättä
Sitten kun aletaan mennä tavalliseen pintaremppaan niin alan miettiä homman järkevyyttä. Jokin tapettien vaihto listoituksineen, mahdollisesti vielä maalattu vanhan tapetin päälle ja samalla vanhan seinään upotetun vaatekaapin vaihto modernimpaan jossa on muutakin kuin pelkkä vaatetanko...
Tuosta voi miettiä montako tonnia säästää itse tekemällä, hommat vielä sellaisia ettei se duunari monesti ole edes valtavasti nopeampi (työtunteina) kun ottaa kauppailut yms. mukaan. Kalenteriaikaa tosin helposti ottaa jos ei lomalla/palkattomalla tee.
Pitäisikin kaivella paljonko makkariremppa maksoi. Otin remppafirmalta ja ei tainnut kaikkineen kymppitonni riittää tarvikkeineen. Toki katto ja lattiakin uusiksi, mutta tuo ei sisällä edes vaatekaappeja jotka ostin ja asensin erikseen. Alkaa olla aika pitkän ajan nettopalkka tuossa, toki osan saa vähennyksiin.
En kyllä sanoisi että "mukavuudet" vaatii paljon huoltoa, ilmastointi ehkä ainut. Tai sitten tarkoitat mukavuuksilla jotain valmistajan erikoisinta (ja tehokkainta) moottoria jota ei Suomessa myyty kuin 3kpl mallin eliniän aikana
Pitänee koputtaa puuta, mutta oma autoilu on ollut kohtuullisen huoletonta. Kyllähän kuluvaa osaa pitää vaihtaa ja minä vaihdan tyyliin raitisilmasuodattimen itse, mutta jos työkalua tarvitaan niin korjaamolle vaan. Ihan normaalia että öljynvaihtoon menee muutama kymppi vuodessa ja jonkun vuoden välein vajaa satanen ilmastoinnin täyttöön tai muutama satanen jarruihin tms. kuluvaan. Autoilun kokonaishinnassa pientä ja ei tarvitse murehtia pääseekö seuraavana päivänä töihin kun jäi remppa kesken. Edellisessä autossa jakohihnan vaihto merkkiliikkeessä 300€ (nyk. ketju) niin siihen hintaan en rupea opettelemaan ja ottamaan riskiä virheellisestä asennuksesta.
Suurin osa on ehkä halunnut, mutta tilastokeskuksen mukaan suurin osa saa enemmän tulonsiirtoja kuin maksaa. Tavallaan ei siis voi yllättyä siitä, että suurin osa ihmisistä on tyytyväisiä siitä, että joku muu maksaa omasta hyvinvoinnista.
Linkkaisitko tähän tilastoon?
Ei maksimi, mutta heko-%:t nyt on tuollaisia TES:ssä. Ainahan noi neuvotella aikapalkkaosuudestaan, mutta hekojen max on tuo 26%.
Siis puhutko sinä nyt TVR vai mistä? Avaatko hieman.
Sen verran vanha blogi ettei itse tilasto enää aukea, mutta kun blogikin on tilastokeskukselta ek ole syytä epäillä.
stat.fi
Sen verran vanha blogi ettei itse tilasto enää aukea, mutta kun blogikin on tilastokeskukselta ek ole syytä epäillä.
Saama- vai maksupuolella? | Tieto&trendit
Julkisten tulonsiirtojen ja hyvinvointipalvelujen rahoitustaakan jakautumisesta veronmaksajien kesken keskustellaan ajoittain. Usein nousee esiin kysymys siitä, kuka palvelut maksaa ja kuka niistä hyötyy.
Jos ajatellaan että lähelle nykyistä olevat eläkemaksut tulivat vasta 90-luvun eläkeuudistuksessa, voidaan sanoa että ensimmäiset omat eläkkeensä maksaneet tulevat eläkeikään 2030-luvulla.
Itse asiassa nykyisen isompien työeläkemaksujen systeemin mukaan eläkemaksuja maksaneet miehet ainakin kupsahtavat eliniän odotteen mukaan ennen kuin saavat edes itse maksamansa rahat takaisin. Tietty ne, jotka 100 vuotiaaksi puskevat saavat omansa jonkinlaisella tuotolla takaisin. Ei tarvitse olla siis juuri syntynyt vaan työelämän joskus 1990-luvulla tai sen jälkeen aloittanut. Sitä ennen maksut olivat niin pieniä, että työuran enimmäkseen ennen tuota tehneet eivät ole omista eläkkeistään maksaneet juuri mitään. Työeläkkeiden rahastoidun puskurin keräämiseen herättiin vasta siinä vaiheessa, kun suuret ikäluokat heräsivät siihen, että kuka heidän nykymittapuuulla runsaskätiset ja aikaiset eläkkeensä oikein maksaa.
Ei pidä paikkaansa. Omakohtsisen laskelman perusteella olisin saanut paremman tuoton palkastani pidätetyille eläkemaksuille keskimääräisellä elinikäodotteella keskimääräisellä 5 %:n vuosituotolla kuin työeläkkeenä. Lisäksi olisi mahdollisuus ottaa ainakin osa maksuista kevyemmin verotettuna, kuin eläke on. Ja jos sattuisi kupsahtamaan ennen aikojaan, jäisivät säästöt omaisten käyttöön, eivätkä menisi yleiseen jakoon.
Lue nyt ne viestit ennen vastaamista.
Luin viestin, johon vastasin. Väitän, että maksan eläkemaksuja enemmän työurani aikana kuin mitä tulen sieltä saamaan eläkkeellä puhtaana käteen.
Kyllähän tuo taitaa olla suurimmalle osalle realiteetti. 67-70 vuotiaaksi asti pitäisi jaksaa nykyajan työelämässä, joka on huomattavasti kuormittavampaa kuin jo eläkkeellä olevilla.
Kyllä mä olen oikein ymmärtänyt. Mun vuosituloista menee 24.8% eläkemaksuihin ja se kerryttää eläkettä suhteellisen vähän. Jonkun neronleimaus on ollut piilottaa valtaosa palkkakuitista jolloin voidaan synnyttää harhaanjohtavia johtopäätöksiä siitä miten ”mä en maksaisi sitä”.
En, vaan Mercerin IPE:stä.Siis puhutko sinä nyt TVR vai mistä? Avaatko hieman.
Ainakin 9-portaisessa työtehtävien TVR-ryhmäarvostelussa erot on aika pienet ....
Suomi on kyllä hyvin tienaavien akateemisten tee-se-itse-miesten maa. Ainakin osittain johtuu juurikin työvoimakustannuksista.
Ei tulisi itselle mieleenkään palkata ketään seiniä maalaamaan/tapetoimaan tai teettää auton huollot/pikkuremontit pajalla. Hyi olkoon kun tulisi kalliiksi.
www.hs.fi
Voi käyttää (siinä on tietty omat reunaehdot) ja mielestäni hyvä niin - on hyvä tuki. Tosin tuostakin sanotaan että hyödyttää liikaa omistus-asujaa, mutta mielestäni tuo on erittäin hyvä tuki ja ainakin itse olen laittanut monena vuonna tämän edun kautta rahaa liikkeelle. Kyllä se pienentää omaa suunnittelua ja miettimistä jos osan kuluista saa takaisin.
Hyvä artikkeli ja mennyt multa ohi. Aika kaukana on tommonen läpinäkyvyys meillä, toisaalta artikkelista puuttui yksi (ainakin meillä) oleellinen muuttuja, eli rekryn ajoitus.
