Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Ja asunnon on pakko olla se 700k asunto? Vai pitäisikö ehkä miettiä täytyykö kaikki varallisuus laittaa uudenkarheaan kerrostaloasuntoon Lauttasaaressa tai isoon omakotitaloon Espoon parhaalta alueelta? Jokainen tekee toki omat päätöksensä mutta sitä rahaa voi käyttää muuhunkin kuin asuntoon. Voi syyttää siinä kohtaa ihan itseään jos ei ole varaa maksaa hyvillä tuloilla asuntolainan lyhennystä vaikka tulot on paremmat kuin vähintään 98,2 prosentilla suomalaisista :D

Edit: Enkä puolustele mitenkään korkeaa verotusta, päinvastoin. Kuulun itsekin suht onnekkaaseen joukkoon tulojen osalta. Asuntojen hintojen erkaantuminen tulotasoon nähden pk-seudulla on ongelma, mutta ei kuulu tähän keskusteluun.
Ei se mikään pakko ole. On vain ihan kiva asua >200m2 itse suunnitellussa kivitalossa hyvällä alueella, päättyvän tien päässä, vain kadella puolella naapurit. Voi mm. Kattoa kellarissa teatterissa leffaa 104" screeniltä luonnollisella äänenvoimakkuudella ilman, että muu perhe häiriintyy. Ja pihaan mahtuu helposti perheen 3 autoa. Mikään ei oke pakko, mutta kyllähän palkka nyt saa elintasossakin näkyä. Ja lomiin meillä palaa n. 20te vuodesa. Lainaa lyhennellään reilu 2te kuussa ja samanverran erilaisiin sijoituksiin. Ja kuten joku totesi, näillä tuloilla eläkekin lienee ihan kohtuullinen...
 
@Bertta, tähän voisit ottaa kantaa.

Sanotaan niin, että Suomessa varakas omistaa korkealaatuisen, riittävän suuren asunnon itse (ei pankki tai jaettuna puolison kanssa) ja sijoituksia tai muuta omaisuutta siten, että niiden tuotot nostavat selvästi kuukausittaista elintasoa.

Kyse on ehkä miljoonan omaisuudesta tai hiukan alle.

Jos aletaan puhumaan useammasta miljoonasta, voi elää pääomatuloilla ja siirtynee rikkaiden puolelle.
 
Totta meisselissä saa. Kantaväestö täällä on vain sen verran kateellista perusluonteeltaan, että hiukan jos massia käyttää, niin joku vinkuu heti.
En tiedä ollaanko Suomessa poikkeuksellisen kateellisia, mutta konformistejä Suomi on täynnä. Erilaisuutta siedetään huonosti halki yhteiskuntaluokkien. Tosi monet ajattelevat, että ne omat valinnat ovat jotenkin luonnollisesti parempia kuin muiden valinnat ja muut ovat hölmöjä kun haluavat eri asioita.

Insinöörikoulussakin jengi klimppiytyy insinööriporukoihin ja nauraa humanisteille ja päinvastoin, eikä erilaisten ja eri lailla ajattelevien ihmisten kanssa osata olla. Ja kummatkin nauraa rasvanäpeille ja eri lähtökohdista tulevien ihmisten erilaisille unelmille.
 
Ei se mikään pakko ole. On vain ihan kiva asua >200m2 itse suunnitellussa kivitalossa hyvällä alueella, päättyvän tien päässä, vain kadella puolella naapurit. Voi mm. Kattoa kellarissa teatterissa leffaa 104" screeniltä luonnollisella äänenvoimakkuudella ilman, että muu perhe häiriintyy. Ja pihaan mahtuu helposti perheen 3 autoa. Mikään ei oke pakko, mutta kyllähän palkka nyt saa elintasossakin näkyä. Ja lomiin meillä palaa n. 20te vuodesa. Lainaa lyhennellään reilu 2te kuussa ja samanverran erilaisiin sijoituksiin. Ja kuten joku totesi, näillä tuloilla eläkekin lienee ihan kohtuullinen...
Totta kai se elintaso saa näkyä ja jokainen saa käyttää ansaitsemansa rahat miten haluaa. Tuo kuulostaa oikein mukavalta elintasolta. Tarkoitin enemmän sitä että pitää olla juuri se 700k asunto jotta elintaso on hyvä. Sehän on ihan arvokysymys mihin ne tulot laittaa.

Korkeiden verojen ja kalliiden asuntojen lisäksi Suomessa on myös pienet palkkaerot vaativien ja vähemmän vaativien työtehtävien välillä. Tuntuu että varsinkin asiantuntijatehtävissä tämä näkyy. Tämä osaltaan vaikuttaa hyvin koulutettujen ostovoimaan ja siihen miten työtä tekemällä voi vaurastua. Mutta kyllä 100k vuositulot ovat absoluuttisesti ajateltuna hyvät ja mahdollistavat ihan hyvän elintason.

Toisaalta ne 100k tai 200k tulotkin saa hupenemaan, ja tuttavapiirissäkin on tästä esimerkkejä. Minua ei häiritse niinkään jonkun muun hyvät tulot, tai mihin sen rahan laittaa, vaan joidenkin hyvätuloisten valitus siitä kun rahat ei riitä. Tällöin ei ole kyse siitä että verottaja veisi kaiken, vaan rahat ei riitä kun puuttuu rahan käytön kontrolli ja usein myös suhteellisuudentaju siitä että ollaan varakkaampia kuin suurin osa ihmisistä, mutta silti eletään yli omien varojen. Ehkä tällaisessa tilanteessa kannattaisi tyytyä vaikka vähän pienempään asuntoon jos ei kerta ole varaa lyhentää sitä asuntolainaa sen sijaan että valittaa muille.
 
Sanotaan niin, että Suomessa varakas omistaa korkealaatuisen, riittävän suuren asunnon itse (ei pankki tai jaettuna puolison kanssa) ja sijoituksia tai muuta omaisuutta siten, että niiden tuotot nostavat selvästi kuukausittaista elintasoa.

Kyse on ehkä miljoonan omaisuudesta tai hiukan alle.

Jos aletaan puhumaan useammasta miljoonasta, voi elää pääomatuloilla ja siirtynee rikkaiden puolelle.
Tällä määritelmällä Suomessa asuu kyllä aika vähän varakkaita ihmisiä, rikkaista nyt puhumattakaan.

Itsellä on nyt saavutettu reilu 50k€ tulotaso ja nyt jo huomaan että alkaa loppua asiat joihin rahaa tekisi mieli upottaa. Näin koen itseni varakkaaksi, koska voin käytännössä ostaa mitä vain haluan.

Omia tarpeita tyydyttävä kämppä ostettu ja siitä lyhentelen kaikessa rauhassa ainakin toistaiseksi voimassa olevilla nollakoroilla. Kämpässä on kivat kalusteet, menevä pelikone ja muu viihde-elektroniikka mitä tarvitsee. Pihasta löytyy auto jolla pääsee paikasta A paikkaan B ja ruokakaupassa voi ostaa sitä ruokaa mitä tekee mieli.

Vaikka tienaisin tästä tuplaten enemmän niin en usko että se vaikuttaisi elämäntasoon kovin näkyvästi. Kyllähän tuon parin tonnin auton voisi vaikka päivittää hienompaan, mutta en usko että se toisi kovin paljoa iloa elämään. Kämpän voisi ostaa vähän paremmalta alueelta, mutta eipä nykyisessäkään naapurit ole päässeet häiritsemään, enkä osaa kaivata enempää neliöitä. Elektroniikkaa, urheiluvälineitä ja muuta löytyy jo valmiiksi sen verran, että en enempää tai parempia ehtisi käyttää.

Nyt menee sitten suurin osa rahasta sijoituksiin. Töiden puolesta olen iloinen että saan tehdä itseä oikeasti kiinnostavaa duunia, joka tuntuu harrastukselta, ja josta maksetaan niin hyvin että koen itseni hyvinkin varakkaaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Tällä määritelmällä Suomessa asuu kyllä aika vähän varakkaita ihmisiä, rikkaista nyt puhumattakaan.

Niinpä - syynä on progressiivinen verotus.

Vaikea tuota määritelmää on muuttaa. Itsekin olen köyhistä olosuhteista peräisin, mutta hankala on nähdä sellaista ihmistä varakkaana, joka ei kykene edes asuntoaan omistamaan.

Murjuja Suomessa köyhä hyvätuloinen pystyy hankkimaan elinikäisellä säästämisellä, mutta varakkaana en häntä pitäisi.
 
Yksi realistinen keino saada rahaa säästöön on muutto kalliille alueelle ja sitä kautta vähän kovempi liksa. Kallis alue suomessa voi olla pääkaupunkiseutu tai ulkomailla vaikkapa piilaakso. Muuton jälkeen tarvitaan kykyä pysyä pitkään epämukavuusalueella, koska menot pitää minimoida.

Menojen minimointi eli tulojen maksimointi voi tarkoittaa soluasumista/paskaa kämppää huonolla sijainnilla, ei autoa tai wanha lotja jne. Säästyneet rahat sijoitetaan järkevästi ja turhaa kulutusta vältetään. Ostetaan vain asioita mitkä oikeasti parantavat elämänlaatua. Mitä aikaisemmin saa korkoa korolle setin toimimaan niin sitä nopeammin pääsee pois epämukavuusalueelta ja rahaa tulee muualtakin kuin palkkatyöstä. Toi epämukavuusalue tarkoittaa myös sairasta sykkimistä töissä. Ainakin mun kokemuksen mukaan hyvää työntekijää palkitaan helpommin kuin huonoa. Sykkiminen voi olla yhden firman sisällä kiipeämistä tai hyppelyä firmasta toiseen euron perässä.

Lopuksi tarvitaan hyvä kasa tuuria, että löytyy oikeat mahdollisuudet ja toisaalta rohkeutta laittaa itseänsä likoon. Ehkä pitää mennä duuniin mitä ei osaa ja sykkiä entistä kovempaa, että saa asioista kiinni. Tai ehkä joutuu/pääsee muuttamaan ulkomaille tai tekemään keikkatyötä, jossa tuntiliksa kera päivärahojen voi olla tuottoisaa.
 
Onkos täällä DI:t olleet tyytyväisiä työelämään ja palkkaan? Itse kun lähdin tekniikkaa opiskelemaan, niin halusin varmaan saavuttaa jotain tekniikan parissa, mutta myös taloudellisesti. DI hommissa tekisin varmaan jotain simulointi/lujarihommia. Itsestä alkoi kuitenkin valmistumisen kynnyksellä tuntumaan siltä, etten tule Suomessa asiantuntijatyössä ansaitsemaan riittävän hyvin. Tähän varmasti vaikutti sekin, että opiskelut olivat tämän vuosikymmenen eurokriisin aikana, jolloin teollisuus haki tuloskasvua enemmän kiristysten ja ulkoistusten, kuin investointien kautta, eikä työpaikkoja ollut niin paljon tarjolla. Nyt olen sitten opiskelemassa toista alaa, mutta mietin oliko oikea päätös ja paluu tekniikan pariin vähän houkuttelisi.

Todellisuus on valitettavasti niin, että ainakin Suomessa sinun pitää valita noista toinen. Jos siis jotain miljoonalukaalia (tai edes lähelle) haluaa. Keskimääräinen ihminen ei tosiaan niin kauheasti tienaa. Tosin, DI koulutus tuskin on ongelma, mutta asiantuntijahommat eivät yleensä ole mikään pikatie leveään tilipussiin vaikka olisi miten pätevä.
 
Puhumattakaan siitä miten ”epäreilu” systeemi on niissä tilanteissa kun tulot jakautuvat esim. perheessä epätasaisesti. Perhe jossa molemmat vanhemmat ovat palkansaajia verotus on keveämpää suhteessa siihen että yksi perheessä tienaa saman yksin.

Perheverotus nyt olisi ainakin ihan puhdas keskisormi kaikille ei-perheellisille.
 
Perheverotus nyt olisi ainakin ihan puhdas keskisormi kaikille ei-perheellisille.

Tuohon liittyy paljon muutakin. Täällä on sekametelimalli, joko pitäisi olla perheverotus mallin kanssa jossa puolison tulot vaikuttaa yhtään mihinkään tukiin tai sitten tuissa pitäisi luopua puolison tulojen vaikutuksesta sekä elatusvelvollisuudesta.

Nykyinen malli on puolitiessä ja täysin epäreilu.
 
DI:n palkkatilastoissa hämää opiskelupaikkoja hakevilla nuorilla se, että tuota 4900e mediaanipalkkaa ajatellaan maksettavan suunnittelijalle/lujuuslaskijalle/ohjelmisto-insinöörille tms. vaikka asiantuntijatyötä tekevien mediaanipalkka on todellisuudessa lähempänä sitä 4000e mikäli noita palkkoja ammattinimikkeillä vertailee esim Glassdoorin kautta.
 
DI:n palkkatilastoissa hämää opiskelupaikkoja hakevilla nuorilla se, että tuota 4900e mediaanipalkkaa ajatellaan maksettavan suunnittelijalle/lujuuslaskijalle/ohjelmisto-insinöörille tms. vaikka asiantuntijatyötä tekevien mediaanipalkka on todellisuudessa lähempänä sitä 4000e mikäli noita palkkoja ammattinimikkeillä vertailee esim Glassdoorin kautta.

Ja tuokin mediaanipalkka on vasta siellä n. 20v työkokemuksen päässä. Oma epäilys myös on, että suurin osa ns. "kasvaneet sisäänotot" sukupolvista eivät tule ikinä saamaan vastaavia mediaanipalkkoja kuin aikaisemmat, koska koulutettuja on nykyään suhteessa niin paljon enemmän.
 
Amerikassa vihreäkorttia hakevien Oikeita palkkoja voi kaivella täältä: Search . Hakukenttään firman nimi mikä kiinnosta ja sitten selaamaan. Kannattaa sortata ajan mukaan, kun uusimmat hakemukset ovat eniten kiinnostavia. Työmarkkina ja palkat elävät. Osana vihreäkorttiprosessia on tuo PERM. PERM prosessissa todistetaan ettei löydy natiivia, joka haluaisi/osaisi tehdä saman homman. Prosessin lopputulokset ovat julkisia. Tosin hakijan nimi on sutattu pois. Toisaalta esim. kotimaata ja tutkinnonsuorituspaikkaa löytyy suttaamattomana, joka lisää oman sivumausteen hakemuksien selaamiseen.

Esim netflixin perm prosessin läpikäyneet
Search

Ja sitten yksittäinen senior software engineer, joka näyttää olevan intiasta kotoisin :
iCERT | PERM 9089

Prevailing Wage $ 163,363.00 (viranomaisten määrittelemä peruspalkka perustuen hakemuksessa olevaan työnkuvaukseen ja titteliin)
Offered Wage From $ 350,000.00 (tarjottu palkka)

Netflixin maine on, että he ovat yksi parhaista palkanmaksajista. Jos muistan oikein niin tuo perm:ssa oleva palkka on taattu peruspalkka, mikä on kirjattu sopimukseen. Jos on jotain bonuksia/osakesysteemeitä/401k:ta tms. niin ne tulee tuohon päälle, mutta eivät näy perm hakemuksessa(näin muistelen, voin olla väärässä)

Ja joku senior support engineer(databases) netflixiltä: iCERT | PERM 9089
Prevailing Wage $ 110,843.20
Offered Wage From $ 160,000.00

Viisumilla olijat ovat yleensä palkkakuopassa verrattuna natiiveihin ja vihreäkortin omistajiin.

Jos joku tietty firma kiinnostaa niin tuolla työkalulla saa hyvin selville mikä kohdefirman realistinen palkkataso on. PERM läystäkkeen pohjalta on hankala tietää kuinka seniorista kaverista on oikeasti kyse. Titteleitä ei ole mitenkään standardisoitu. PERM:ssa oleva työnkuvaus ja koulutuspohja voi auttaa tulkinnassa.
 
Viimeksi muokattu:
Niinpä. Joku suunnittelijan tuntilaskutuskin on oikein todella hyvällä tuurilla vaikka 65 e/h. 37,5 h työviikolla saa laskutettavaa kuukaudessa 9750 e. Tuosta vaikka 15 % kate pois, työntekijä tekee 15 % ajasta sisäisiä töitä ja sitten vielä sivukulut pois (hattuvakio 1,5 x brutto) niin saa nahkoille vedetyn kuukausipalkan 4500 e/kk (lomaraha oletettu olevan 0,5 x brutto)

Saa korjata mutta pikaisesti laskettuna näin. Kova kilpailu tietyillä aloilla laskee keskimääräistä tuntilaskutusta ikävästi.
No joa liksoille haluaa, ei sit suunnittelijaksi kannata hakeutua. Konsulttipuolella taitaa olla liksat kovimmasta päästä. Myyntipuoli on toinen.

Pari viime vuotta oon tehnyt konsultointia. Tuntilaskutus 150e luokkaa ja mulla ollut n. 95% laskutusaste viimeiset 2v. Nyt siirryn uuteen firmaan vuoden alussa ja enempi myyntihommia. Liksakin nousee kivasti n. 20-30%..
 
Mitä konsultti tekee? Heittäkää pari esimerkkiä mikä konsultin tehtävä on ja mikä siihen on ratkaisu. Milloin ja miksi tarvitaan konsulttia?
 
Mitä konsultti tekee? Heittäkää pari esimerkkiä mikä konsultin tehtävä on ja mikä siihen on ratkaisu. Milloin ja miksi tarvitaan konsulttia?

Eräänlaista vuokratyövoimaa. Tekee ihan samaa mitä oma työntekijä, mutta konsultin saa käyttöön nopeasti ja tästä pääsee eroon nopeasti. Joskus konsulttitiimi tekee tuotetta vuodesta toiseen eli projektin kesto voi olla hyvinkin pitkä eikä eroa millään tavalla omasta työvoimasta. Konsultteja käytetään hyvin monissa tehtävissä, eikä konsultti ole synonyymi pelkälle business advisorille/'käsien heiluttajalle'.

Konsulteille on suuri tarve, sillä rekrytointi on kallista, vaikeaa ja työvoiman tarve voi olla tilapäistä ja projektiluontoista.
 
Mitä konsultti tekee? Heittäkää pari esimerkkiä mikä konsultin tehtävä on ja mikä siihen on ratkaisu. Milloin ja miksi tarvitaan konsulttia?
No aika paljonkin. Muutama iso esimerkiksi:
-Accenture
-Pwc
-Deloitte
-IBM
-KPMG
-...
Konsultteja on myös:
-Reaktorilla
-Solitalla
-Futuricella
-Sofigatella
Jne.

Kyllähän kaikki isot kansainväliset firmat teettää valtavasti töitä ulkopuolisilla asiantuntijoillla eli konsulteilla.
 
No aika paljonkin. Muutama iso esimerkiksi:
-Accenture
-Pwc
-Deloitte
-IBM
-KPMG
-...
Konsultteja on myös:
-Reaktorilla
-Solitalla
-Futuricella
-Sofigatella
Jne.

Kyllähän kaikki isot kansainväliset firmat teettää valtavasti töitä ulkopuolisilla asiantuntijoillla eli konsulteilla.
Vanha kunnon VTT on myös merkittävä konsulttifirma. Tosin palkat käsittääkseni vaatimattomat vaikka laskuttavat kalliisti.
 
No aika paljonkin. Muutama iso esimerkiksi:
-Accenture
-Pwc
-Deloitte
-IBM
-KPMG
-...
Konsultteja on myös:
-Reaktorilla
-Solitalla
-Futuricella
-Sofigatella
Jne.

Kyllähän kaikki isot kansainväliset firmat teettää valtavasti töitä ulkopuolisilla asiantuntijoillla eli konsulteilla.
Joo mutta kysyinkin että mitä konkreettista konsultti tekee ja esimerkkiä.
 
Joo mutta kysyinkin että mitä konkreettista konsultti tekee ja esimerkkiä.
No se riippuu ihan siitä alasta millä se konsultti työskentelee. Kuten ylempänä mainittiin niin voit ajatella konsulttia hyväpalkkaisena vuokratyöläisenä. Siinä missä se varamiespalvelun jamppa menee vaikka kassalle tai on siivooja tai järjestyksenvalvoja, on konsultti usein korkeakoulutettu ja tekee sitten oman alansa hommia.

Konkreettisia esimerkkejä voisivat olla nyt vaikka ohjelmointi, lakiin liittyvä konsultointi, data-analytiikka tai vaikka business intelligence -konsultointi. Mutta näitä nyt on olemassa käytännössä loputon määrä.

Ohjelmoinnin tapauksessa firma X haluaa vaikka uuden varausjärjestelmän nettisivuilleen. Ei ole järkevää rekrytä firma X:lle kokonaista ohjelmointitiimiä yhtä varausjärjestelmää varten, vaan sen sijaan palkataan hommiin konsulttitiimi joka hoitaa projektin pois alta.
 
Joo mutta kysyinkin että mitä konkreettista konsultti tekee ja esimerkkiä.

No varmaan ihan mitä tahansa ns. asiantuntijatyötä: teknistä laskentaa, palvelumuotoilua, softakehitystä, testausta, projektin vetämistä, käyttöliittymän suunnittelua, liikkeenjohdon konsultointia, mitä tahansa inssin tekemää suunnittelua jne. Konsultti voi olla ihan mikä tahansa asiantuntija miltä tahansa alalta. Eli se voi myös konkreettisesti tehdä "mitä tahansa". Konsultin projekti voi kestää puoli päivää (joku ripeä koulutus/workshop) tai vuosia (joku pitkä softaprojekti) tai mitä tahansa tältä väliltä. Konsulttifirma myy sen asiantuntijan asiakkaan käyttöön. Asiakas maksaa sopimuksen mukaisesti konsulttifirmalle, joka puolestaan toimii konsultin työnantajana. Osalla konsulteista on oma firma ja laskuttavat itse asiakasta suoraan.
 
Konsultti on vähän sekava termi. Ennenwanhaan sillä tarkoitettiin lähinnä liikkeenjohdon (tmv.) konsultointia, mutta myöhemmin se on jotenkin muuttunut tarkoittamaan enemmänkin vain geneeristä (akateemista) vuokratyövoimaa. Kohta varmaan postin pakettilajittelijoitakin tituleerataan konsulteiksi :)

Tällä hetkellä teen (käytännön syistä) suunnittelua asiakkaan tiloissa, enkä minä kyllä oikein osaa itseäni miksikään konsultiksi nimittää, vaikka jonkun konsulttialan työehtosopimuksella mennäänkin. Alihankintaa tämä on kauniisti sanottuna, ja reppuhommaa sitten rumemmin :)
 
Mitä eroa on palkata konsultti tai tilata joku homma alihankintana?
Konsultti toimii yrityksen/kunnan/valtion/tilaajan edustajana. Kunnilla ja valtiolla ei ole kovinkaan usein resursseja projektiluontoiseen rakennuttamiseen, joten palkkaavat tilaajan valvojaksi rakennuttajakonsultin, turvallisuuskoordinaattorin ja tarvittaessa muuta projektihenkilöstöä. Osaa vastuusta ei voi mitenkään laillisesti toteuttaa alihankinnalla.
 
Mitä eroa on palkata konsultti tai tilata joku homma alihankintana?

Konsultti on vuokratyövoimaa. Alihankinta ei. "Vuokraaja" saa käyttöönsä työntekijän ja saa toimia tämän kanssa osin kuten oman työntekijänsä. Voi siis olla tiimi, jossa on pari omaa työntekijää, pari konsulttia yhdestä firmasta ja pari jostain toisesta. Ja kaikki työskentelevät saman päämäärän eteen.

PS. Liittyykö tämä miten ketjun aiheeseen? Mistä tämä ihmettely lähti liikkeelle?
 
Konsultti toimii yrityksen/kunnan/valtion/tilaajan edustajana. Kunnilla ja valtiolla ei ole kovinkaan usein resursseja projektiluontoiseen rakennuttamiseen, joten palkkaavat tilaajan valvojaksi rakennuttajakonsultin, turvallisuuskoordinaattorin ja tarvittaessa muuta projektihenkilöstöä. Osaa vastuusta ei voi mitenkään laillisesti toteuttaa alihankinnalla.

Siis täh? Tässä selityksessä ei ole nyt mitään järkeä? Ihan ensimmäiseksi konsulttia ei palkata vaan vaan tilataan. Konsultti ei ole palkkasuhteessa asiakkaalle.

Ja toisekseen alihankkijan ja konsultin välillä ei ole mitään juridista eroa.

Vrikavastuuta ei ole kuin viranomaisella ja joillain erikseen lailla säädetyillä toimijoille (esim. yliopistojen henkilökunta), eikä sitä voi kenellekään luovuttaa.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Konsultti on vuokratyövoimaa. Alihankinta ei. "Vuokraaja" saa käyttöönsä työntekijän ja saa toimia tämän kanssa osin kuten oman työntekijänsä. Voi siis olla tiimi, jossa on pari omaa työntekijää, pari konsulttia yhdestä firmasta ja pari jostain toisesta. Ja kaikki työskentelevät saman päämäärän eteen.

PS. Liittyykö tämä miten ketjun aiheeseen? Mistä tämä ihmettely lähti liikkeelle?
Varmaan siitä lähti liikkelle kun täällä on niin monta konsulttia niin halusin vaan tietää mitä ne tekee ja miksi niistä hommista maksetaan niin hyvin.
 
Varmaan siitä lähti liikkelle kun täällä on niin monta konsulttia niin halusin vaan tietää mitä ne tekee ja miksi niistä hommista maksetaan niin hyvin.

Konsultti saanee öbaut samansuuruisen palkan, vaikka tekisi samaa hommaan ihan vakituisena ei-konsulttina. Tämä siksi, että se konsulttifirma taistelee asiantuntijoista ihan samoilla työmarkkinoilla kuin ne asiakasfirmat. Eli se palkkataso riippuu siitä, mitä tekee. Tietenkään ihan kaikkea konsultointia ei voi tehdä vakituisena.
 
Ja tuokin mediaanipalkka on vasta siellä n. 20v työkokemuksen päässä. Oma epäilys myös on, että suurin osa ns. "kasvaneet sisäänotot" sukupolvista eivät tule ikinä saamaan vastaavia mediaanipalkkoja kuin aikaisemmat, koska koulutettuja on nykyään suhteessa niin paljon enemmän.
Muistan olleeni pettynyt, kun aloin katsomaan näitä palkkatilastoja. Oli vaan yllättävän hidasta palkkakehitys. Nuorena ei muutenkaan vielä tiedä mitä eläminen maksaa. Taloa voi joutua maksamaan 20 vuotta. Samalla jos säästää sijoituksiin, niin ei reilu parin tonnin nettopalkka vaan riitä. Muutenkin alkupalkkaan kannattaa kiinnittää huomiota. Tonni kuussa sijoituksiin 7 % korolla, niin 20 vuoden päästä sulla on puolen miljoonan salkku. Toisaalta toimitusjohtaja voi tienata tuon sitten yhdessä vuodessa.

Itseä ei niinkään miljoonalukaali kiinnosta, mutta oishan se kiva tienata ja tavoitella 100 k vuosipalkkaa. Saisi hyvän elintason ja säästöasteen samalla, mutta voisi myös kovalla tuntipalkalla tehdä vähemmän töitä ja saada paljon hyvän elintason vapaa-aikaa. Se on sitten toinen juttu saako tuollaisia palkkoja, vaikka määrätietoisesti tavoittelisi. Kaikella henkilökemioilla, oikealla allalla, vapautuvilla työpaikoilla, työpaikkavalinnoilla jne. on kuitenkin roolinsa.
 
Muistan olleeni pettynyt, kun aloin katsomaan näitä palkkatilastoja. Oli vaan yllättävän hidasta palkkakehitys. Nuorena ei muutenkaan vielä tiedä mitä eläminen maksaa. Taloa voi joutua maksamaan 20 vuotta. Samalla jos säästää sijoituksiin, niin ei reilu parin tonnin nettopalkka vaan riitä. Muutenkin alkupalkkaan kannattaa kiinnittää huomiota. Tonni kuussa sijoituksiin 7 % korolla, niin 20 vuoden päästä sulla on puolen miljoonan salkku. Toisaalta toimitusjohtaja voi tienata tuon sitten yhdessä vuodessa.

Itseä ei niinkään miljoonalukaali kiinnosta, mutta oishan se kiva tienata ja tavoitella 100 k vuosipalkkaa. Saisi hyvän elintason ja säästöasteen samalla, mutta voisi myös kovalla tuntipalkalla tehdä vähemmän töitä ja saada paljon hyvän elintason vapaa-aikaa. Se on sitten toinen juttu saako tuollaisia palkkoja, vaikka määrätietoisesti tavoittelisi. Kaikella henkilökemioilla, oikealla allalla, vapautuvilla työpaikoilla, työpaikkavalinnoilla jne. on kuitenkin roolinsa.

Kaikki on suhteellista. Kun oma lapsuus on ollut siellä keskiluokan alapäässä tai alle niin ei tässä oikein kykene millään tavalla valittamaan kun on nyt siellä ylemmässä keskiluokassa (Iän puolesta aikalailla DI-mediaanituloissa mennään, ei siis vielä edes niissä 4800 palkoissa) melko naurettavan huoletonta on elämä ja rahankäyttö. Rikkain olo ikinä oli, kun opintotuella kitkuttelun jälkeen meni töihin ja sai sitä alle kahden tonnin nettopalkkaa. Elämisen normaalit kulut olivat aivan minimissä niin yhtäkkiä tilille paukahti tolkuttomia määriä rahaa mikä ei kulunut itsestään miihinkään. Nälkä toki kasvaa syödessä (ja oma lukunsa, jos on nälkäistä jälkikasvua), mutta loppuviimeksi elämänlaadun kannalta ihan sama tuliko nyt taloon tonnin vai kolmen tonnin telkkari, halvinta ei kuitenkaan joudu ostamaan eikä ainakaan olemaan ilman.

En tiedä miksi omassa elämässä pitäisi olla puolen miljoonan tai edes sadan tonnin sijoitussalkkuakaan, kunhan tilillä on sen verran puskuria stressiä vähentämässä, että mikään pikku töyssy elämässä tai auton lahoaminen ei aiheuta välitöntä taloudellista katastrofia. Vapaa-aika toki on kivaa, mutta yleensä se kyllä menee niin, että kova palkka ja runsas vapaa-aika harvoin on samassa paketissa.

Muutenkin noista ensimmäisistä täysipäiväisistä harjoittelutöistä lähtien varmaan 80-90% kasvaneista tuloista on mennyt asuntoon. Ja silti edellisellä kerralla kun ostin uuden rakennusvaiheessa olevan asunnon loppuviimeksi ei edes oikeastaan kiinnostanut vaikka muuttopäivää ei olisi tullutkaan. Onhan tämä nyt toki ihan kiva, mutta edelliseenkin mahtui kyllä olemaan. (Se 27m^2 opiskelijaboksi sen sijaan jäi taakse kyllä aikanaan ihan ilolla...)

Kaiken tämän jälkeen olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että kyllä palkkatyöläisen, etenkin yksityisellä sektorilla, kannattaa aina se rahansa ottaa, koska kyllä sen ottaa sitten joku muu, jos sinä et.

(Ja varmaan nuorena pentuna sitä itsekin muro-DI-palkoista haaveiltiin, mutta eipä oikein ole oikeaan elämään se kantanut)
 
Viimeksi muokattu:
Laitetaanpa omatkin tiedot tänne muiden iloksi ja excelöitäväksi. Ainakin minusta on ollut mielenkiintoista lukea eri alojen ja taustojen palkkoja, niin annetaan nyt maailmalle takaisin!

Olen TuTa-DI vuosimallia 2010, ja noin vuosikymmenen verran on nyt vierähtänyt työelämässä, isossa pörssifirmassa toimitusketju- ja esimiestehtävissä. Palkka on kivunnut muistaakseni n. 2600e/kk aloitustasolta n. 4700 euroon, minkä lisäksi tulee vuodesta riippuen n. 10-20% bonukset ja autoetuhärdelli, josta voi laskea hyötyvänsä muutaman satasen kuussa. Työt ovat vaativia, mutta on ihan oma valinta polttaako niissä itsensä loppuun vai ei. Hyvin on toistaiseksi pärjännyt fiksulla priorisoinnilla ja n. sopimuksen mukaisilla viikkotyötunneilla.

Oulun seudulla asuu tällä palkalla varsin mukavasti ja noussut elintaso näkyy kaikenlaisissa pikkujutuissa. Missään nimessä ei kuitenkaan mitä tahansa kestä ostella ja esim. ulkona syöminen kirpaisee joka kerta. Lapset viimeistään pitävät huolen, ettei tarvitse haaveilla kovin isoa sijoitussalkkua haalivansa :tup:
 
Laitetaanpa omatkin tiedot tänne muiden iloksi ja excelöitäväksi. Ainakin minusta on ollut mielenkiintoista lukea eri alojen ja taustojen palkkoja, niin annetaan nyt maailmalle takaisin!

Olen TuTa-DI vuosimallia 2010, ja noin vuosikymmenen verran on nyt vierähtänyt työelämässä, isossa pörssifirmassa toimitusketju- ja esimiestehtävissä. Palkka on kivunnut muistaakseni n. 2600e/kk aloitustasolta n. 4700 euroon, minkä lisäksi tulee vuodesta riippuen n. 10-20% bonukset ja autoetuhärdelli, josta voi laskea hyötyvänsä muutaman satasen kuussa. Työt ovat vaativia, mutta on ihan oma valinta polttaako niissä itsensä loppuun vai ei. Hyvin on toistaiseksi pärjännyt fiksulla priorisoinnilla ja n. sopimuksen mukaisilla viikkotyötunneilla.

Oulun seudulla asuu tällä palkalla varsin mukavasti ja noussut elintaso näkyy kaikenlaisissa pikkujutuissa. Missään nimessä ei kuitenkaan mitä tahansa kestä ostella ja esim. ulkona syöminen kirpaisee joka kerta. Lapset viimeistään pitävät huolen, ettei tarvitse haaveilla kovin isoa sijoitussalkkua haalivansa :tup:

Ilmeisesti autoetu tulee palkan päälle jolloin se on oikeasti etu?

Monessa paikassa on käytössä kokonaispalkka jolloin autoetu on todella kallis.
 
Ilmeisesti autoetu tulee palkan päälle jolloin se on oikeasti etu?

Monessa paikassa on käytössä kokonaispalkka jolloin autoetu on todella kallis.
Autoedun saa osittain palkan päälle ja se on varsin hyvä diili, jos haluaa ajaa uudella autolla. Ei kuitenkaan läheskään niin hyvä kuin kokonaan palkan päälle tulevassa mallissa. Meillä osa leasing-vuokrasta pidätetään palkasta. Käytännössä tarkoittaa esim. juuri nyt sitä että maksan Passatista vajaan kolme sataa euroa kuussa plus noin satasen verran ekstraveroja käyttöedun verotusarvon nostaessa bruttopalkkaa. Läheskään samaan hintaan en ajaisi omalla autolla, minkä lisäksi leasingin huolettomuudelle on vaikea laittaa arvoa.
 
Turha noita palkkatilastoja on varsinkaan IT-alala tuijotella. Me kun olemme siinä onnellisessa tilanteessa, ettei palkkoja katsota joidenkin lihavien järjestöpamppujen kampaviinereiden ääressä hieromista taulukoista vaan alalla oikeasti maksetaan vielä hyvin Tekijöille™.
Esimerkiksi yhdellä asiakkaallani olen seurannut ilolla kuinka pari juuri ammattikorkeasta valmistunutta jotain alle 25v jannua ovat panostaneet itsensä 110% hommiinsa, todella osaavia ja selvästi opiskelevat illat lisää itse. Ja kaikin puolin muutenkin asenne kohdillaan. Mihinkään eivät sano ei vaan painavat vaan ja ottavat asioista selvää vaikka olisi kuinka isoja kasoja vanhaa koodia käytävä läpi. Ovat pienessä firmassa joka maksaa kuulemma suoraan laskutuksen miinus tietty prosentti palkkana. Joten nuo alle 25v juuri valmistuneet saavat bruttona reilusti yli 10 000 kuukaudessa. Melkein itsekin innostuu kun tuollaista näkee, mutta kyllä tässä iässä jo pitää 3kk lomaa olla vuodessa...
 
Turha noita palkkatilastoja on varsinkaan IT-alala tuijotella. Me kun olemme siinä onnellisessa tilanteessa, ettei palkkoja katsota joidenkin lihavien järjestöpamppujen kampaviinereiden ääressä hieromista taulukoista vaan alalla oikeasti maksetaan vielä hyvin Tekijöille™.
Esimerkiksi yhdellä asiakkaallani olen seurannut ilolla kuinka pari juuri ammattikorkeasta valmistunutta jotain alle 25v jannua ovat panostaneet itsensä 110% hommiinsa, todella osaavia ja selvästi opiskelevat illat lisää itse. Ja kaikin puolin muutenkin asenne kohdillaan. Mihinkään eivät sano ei vaan painavat vaan ja ottavat asioista selvää vaikka olisi kuinka isoja kasoja vanhaa koodia käytävä läpi. Ovat pienessä firmassa joka maksaa kuulemma suoraan laskutuksen miinus tietty prosentti palkkana. Joten nuo alle 25v juuri valmistuneet saavat bruttona reilusti yli 10 000 kuukaudessa. Melkein itsekin innostuu kun tuollaista näkee, mutta kyllä tässä iässä jo pitää 3kk lomaa olla vuodessa...

Siis ymmärrätkö mitä sana tilasto tarkoittaa?
 
No tässä yhteydessä sieltä tilastosta yritetään arvailla omaa palkkaa joskus jotain opiskelleena tai työpaikkaa vaihtaneena, jos nyt oikein ymmärsin. Joten pointtini on se, että vähän turhaa katsoa tilastosta kun homma on 95% itsestä kiinni mitä saa eikä siitä tilastosta.
 
Mullakin oma palkka on sovittu silleen että tj kysyi mitä haluat ja oliko bonuksia edellisessä firmassa. Sain mitä kysyin ja bonukset lisäksi, mutta kyllä se mun palkka tilastoissa näkyy kun TEK:n palkkakyselyyn aina vastaan.
 
No tässä yhteydessä sieltä tilastosta yritetään arvailla omaa palkkaa joskus jotain opiskelleena tai työpaikkaa vaihtaneena, jos nyt oikein ymmärsin. Joten pointtini on se, että vähän turhaa katsoa tilastosta kun homma on 95% itsestä kiinni mitä saa eikä siitä tilastosta.

Niin, eli meinaat, että työmarkkinat toimivat sillä tavalla, että joka vuosi heitetään iso random-lottokone vauhtiin ja arvotaan kaikki palkat uusiksi täysin riippumatta ja ilman mitään korrelaatiota edellisen vuoden palkkoihin?

Ei tämä ole mikään riippuvuudeton satunnaisjärjestelmä, jossa jokainen elää omassa kuplassaan. Palkkaa ei siten tarvitse arvata tilastoista, kun sen voi itseasiassa jopa suurella todennäköisyydellä ennustaa tilastoista. Minkä ei pitäisi olla mitenkään vaikea asia hahmottaa ainakaan jotenkin uskottavan teknisen koulutuksen omaavalle.

Sinun neuvosi myös tulevaa alanvalintaa harkitsevalle opiskelijalle on, että älä missään nimessä katso minkään alan palkkataulukoita? Vähemmän kalajuttuja ja enemmän valoja päälle nyt.
 
Yksittäinen Tekijä™ tienaa edelleen IT-alalla lähes mitä haluaa mistään tilastoista riippumatta. Toki tilastot pätevät koko massaan, mutta yksittäisen henkilön on turha niistä stressata. Mahdollisuuksia on vaikka mihin.
 
Yksittäinen Tekijä™ tienaa edelleen IT-alalla lähes mitä haluaa mistään tilastoista riippumatta. Toki tilastot pätevät koko massaan, mutta yksittäisen henkilön on turha niistä stressata. Mahdollisuuksia on vaikka mihin.

Juu, eikä pikavipeistä eikä kulutusluotoistakaan eihän ne velkaongelmatkaan ikinä ketään koske eikä ainakaan Teh "Yksittäistä tekijää". Palattaisiinko nyt kuitenkin keskustelemaan ihan oikeasti, ihan oikeista asioista.

Myös auton ratissa kannattaa aina painaa kaasu pohjaan, koska "ei ne onnettomuudet minulle tapahdu".
 
Yksittäinen Tekijä™ tienaa edelleen IT-alalla lähes mitä haluaa mistään tilastoista riippumatta. Toki tilastot pätevät koko massaan, mutta yksittäisen henkilön on turha niistä stressata. Mahdollisuuksia on vaikka mihin.

pointti tässä taisi olla se että vedit yhtäsuuruusmerkin TESsin taulukkopalkkojen ja palkkatilastojen väliin
 
Tässä TEK:n tietotekniikan palkkatilastot vuodelta 2018:

Koodi:
Valmist. Kokemusv. N  AVG  10 % 25 % 50 % 75 % 90 %
-1993       ≥25   69  6523 4444 5090 5700 6971 8709
1994-1998 20-24   73  5545 3615 4412 5200 6018 8428
1999-2003 15-19  118  5704 4006 4553 5320 6362 7576
2004-2008 10-14  165  5070 3700 4250 4920 5619 6884
2009-2013 5-9    134  4690 3538 4000 4520 5300 5900
2014-2015 3-4     39  4126 3333 3500 4159 4600 5230
2016-2017 1-2     53  4039 3460 3580 3890 4290 5108
2018       <1     14  3903 3110 3234 3810 4435 5287
 
Musta tässä käytetään vähän oudosti sanaa alihankinta. Siinähän kyse siitä, että tilataan jotain, ja toimittava taho edelleentilaa osan tästä hankinnasta alihankkijalta. Alihankinnassa on siis 3 osapuolta.

Musta vuokratyö on aika lailla sama asia kuin
konsultointi, ja jälkimmäistä käytetään terminä asiantuntijahommissa.
 
Tämä. Ei mitään eroa. On vain hienompaa sanoa olevansa konsultti kuin alihankkija. Käytännössä joku maksaa rahaa siitä että konsulentti tekee mitä pyydetään, sama kuvio kuin maailman vanhimmassa ammatissa.

Ei siinä ole mitään sen hienompaa. Ja esim. lääkäreitä ei kutsuta konsulteiksi ja heitä välitetään vuokrauksen kautta. Itse kutsun lekureita asiantuntijoiksi. Sama kai verrata vaikka huoriin jos niin haluat. :shrug:

Eri termit, sama meininki.
 
pointti tässä taisi olla se että vedit yhtäsuuruusmerkin TESsin taulukkopalkkojen ja palkkatilastojen väliin

Kumpiakaan ei kannata ottaa miksikään rajoitteeksi mitä voi tienata.

Noista muuten jää yläpäästä aika paljon tilastoista ulos kun monet hyvin tienaavista tekevät omien firmojen kautta eivätkä maksa palkkana ulos kaikkea. Minunkin osalta jo yli 10v puuttunut osa. Tosin eipä ne muutenkaan tilastoihin taida mennä jollei niitä jostain verottajan kautta mene.
 
Kumpiakaan ei kannata ottaa miksikään rajoitteeksi mitä voi tienata.

Noista muuten jää yläpäästä aika paljon tilastoista ulos kun monet hyvin tienaavista tekevät omien firmojen kautta eivätkä maksa palkkana ulos kaikkea. Minunkin osalta jo yli 10v puuttunut osa. Tosin eipä ne muutenkaan tilastoihin taida mennä jollei niitä jostain verottajan kautta mene.

Kiinnostaisi kovasti tietää mitä kautta se palkka menee, jos ei ”jostain verottajan kautta”? :D
 
Ei siinä ole mitään sen hienompaa. Ja esim. lääkäreitä ei kutsuta konsulteiksi ja heitä välitetään vuokrauksen kautta.
Eri termit, sama meininki.

IMO termien ero on työnkuvassa. Konsulttihommat vaativat case-kohtaista perehtymistä, vuokratyöntekijä tekee joka keikalle enemmän tai vähemmän samaa. Siksi myös vuokralääkäri eikä konsultti-lääkäri. Mutta totta on, että konsutltti termin alle mahtuu nykyään aika monenlaista työnkuvaa ja palkkatasoa.


Ja tuokin mediaanipalkka on vasta siellä n. 20v työkokemuksen päässä. Oma epäilys myös on, että suurin osa ns. "kasvaneet sisäänotot" sukupolvista eivät tule ikinä saamaan vastaavia mediaanipalkkoja kuin aikaisemmat, koska koulutettuja on nykyään suhteessa niin paljon enemmän.

Pitää varmaan paikkansa. Muinoin DI-koulutus oli jonkinlainen herrahissi, nykyään meitä rivi-DI:tä on joka paikka pullollaan ja tehtävät monessa paikassa samoja kuin AMK-insseillä.
 
Kumpiakaan ei kannata ottaa miksikään rajoitteeksi mitä voi tienata.

Noista muuten jää yläpäästä aika paljon tilastoista ulos kun monet hyvin tienaavista tekevät omien firmojen kautta eivätkä maksa palkkana ulos kaikkea. Minunkin osalta jo yli 10v puuttunut osa. Tosin eipä ne muutenkaan tilastoihin taida mennä jollei niitä jostain verottajan kautta mene.

Ei ne tilastot siltikään ole kampaviinereitä vetävien järjestöpamppujen keksimiä
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 328
Viestejä
4 491 816
Jäsenet
74 194
Uusin jäsen
Juhisti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom