Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Kyllä se ainakin jokaisessa minun kortissani on ollut selvästi pienempi mitä marginaalivero (ja perusprosentti taas on laskettu aina yläkanttiin, eli nollakohta ei oikeasti ole se tuloraja vaan hieman sitä suuremmat tulot). Se lisäprosentti peritään vain ylittävistä tuloista, ei kaikista tuloista.

Varmistin tuon ihan esimerkkiluvuilla ja laskurilla.

Oletetaan tilanne, että alunperin arvioidut vuositulot ovat 60000 euroa. Tällöin ennakonpidätysprosentiksi tulee 27 % ja lisäprosentiksi 42,5 % Olet tienannut jo 50000 euroa ja saat sitten niin suuren palkankorotuksen, että vuositulot nousevatkin 65000 euroon. Eli 15000 euroa vielä tienestejä jäljellä loppuvuodeksi.

Ennakonpidätys menee seuraavasti:

1) Jatkat vanhalla verokortilla
- 10000 euroa menee 27 %:lla = 2700 euroa
- loput 5000 euroa menee 42,5 %:lla = 2125 euroa
Maksat yhteensä loppuvuoden 15000 eurosta ennakonpidätystä 4825 euroa

2) Tilaat uuden verokortin
Ottaen huomioon jo tienattu 50000 euroa ja tästä 27 %:lla maksettu ennakonpidätys, uuteen verokorttiin tulee ennakonpidätysprosentiksi 31 %
Maksat siis loppuvuoden 15000 eurosta ennakonpidätystä 31 % = 4650 euroa, eli vähemmän.

Se lisäprosentti on laskettu aina sellaiseksi, että jos tulot nousevatkin, niin ennakonpidätys ei missään nimessä jää vajaaksi. Laskin vielä varmuuden vuoksi eri kokoisilla summilla ja lopputulos on aina sama: Uudella verokortilla todellisten tulojen mukaan ennakonpidätys jää pienemmäksi kuin että antaisi mennä vanhalla kortilla lisäprosentin mukaan.
 
Varmistin tuon ihan esimerkkiluvuilla ja laskurilla.

Oletetaan tilanne, että alunperin arvioidut vuositulot ovat 60000 euroa. Tällöin ennakonpidätysprosentiksi tulee 27 % ja lisäprosentiksi 42,5 % Olet tienannut jo 50000 euroa ja saat sitten niin suuren palkankorotuksen, että vuositulot nousevatkin 65000 euroon. Eli 15000 euroa vielä tienestejä jäljellä loppuvuodeksi.

Ennakonpidätys menee seuraavasti:

1) Jatkat vanhalla verokortilla
- 10000 euroa menee 27 %:lla = 2700 euroa
- loput 5000 euroa menee 42,5 %:lla = 2125 euroa
Maksat yhteensä loppuvuoden 15000 eurosta ennakonpidätystä 4825 euroa

2) Tilaat uuden verokortin
Ottaen huomioon jo tienattu 50000 euroa ja tästä 27 %:lla maksettu ennakonpidätys, uuteen verokorttiin tulee ennakonpidätysprosentiksi 31 %
Maksat siis loppuvuoden 15000 eurosta ennakonpidätystä 31 % = 4650 euroa, eli vähemmän.

Se lisäprosentti on laskettu aina sellaiseksi, että jos tulot nousevatkin, niin ennakonpidätys ei missään nimessä jää vajaaksi. Laskin vielä varmuuden vuoksi eri kokoisilla summilla ja lopputulos on aina sama: Uudella verokortilla todellisten tulojen mukaan ennakonpidätys jää pienemmäksi kuin että antaisi mennä vanhalla kortilla lisäprosentin mukaan.

Kyllä se jossain kohtaa jää, koska meillä on progressiivinen verotus ja se lisäprosentti on kiinteä. Ilman verkorttiahan ennakonpidätys on 60% joka kyllä riittää aina...

Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, %
17 200–25 700 8,00 6,00
25 700–42 400 518,00 17,25
42 400–74 200 3 398,75 21,25
74 200– 10 156,25 31,25


Jotta tietäisi riittääkö toi 42,5% pitää tietää tuon lisäksi mikä on kunnallisvero ja maksaako kortin haltija kirkollisveroa.

Ei tarvi laskea kokonaistuloilla mitään. Ainoa asia mikä tarvii laskea on marginaaliveron ja lisäprosentin mahdollinen erotus.

Ja ainakin omissa korteissa se erotus on ollut aina marginaaliveron hyväksi. Tosin en tiedä voiko se olla myös toisinpäin syystä X.
 
Viimeksi muokattu:
Se on totta, että jossain vaiheessa, kun korotus on tarpeeksi suuri, niin se kääntyy toisinpäin, mutta esim. noilla minun esittämilläni luvuilla (60000 euron tulot, josta 50000 euroa jo tienattu), loppuvuoden palkankorotus pitäisi olla luokkaa 50000 euroa, ennenkuin asia kääntyisi toisin päin ja se taas ei ole realistinen skenaario ollenkaan.

Ja kun puhut tuossa marginaaliverosta, niin sekoitatkohan sinä nyt ennakonpidätyksen ja todelllisen veron? Todellinen maksettava verohan on sentilleen sama riippumatta siitä mitä verokortteja työnantajalle toimitetaan. Tässä keskustelussa oli kyse ainoastaan perittävästä ennakonpidätyksestä.

Laitatko tähän jotkut esimerkkilukemat, joilla asia olisikin niin päin kuin itse esität?
 
Viimeksi muokattu:
Se on totta, että jossain vaiheessa, kun korotus on tarpeeksi suuri, niin se kääntyy toisinpäin, mutta esim. noilla minun esittämilläni luvuilla (60000 euron tulot, josta 50000 euroa jo tienattu), loppuvuoden palkankorotus pitäisi olla luokkaa 50000 euroa, ennenkuin asia kääntyisi toisin päin ja se taas ei ole realistinen skenaario ollenkaan.

Ja kun puhut tuossa marginaaliverosta, niin sekoitatkohan sinä nyt ennakonpidätyksen ja todelllisen veron? Todellinen maksettava verohan on sentilleen sama riippumatta siitä mitä verokortteja työnantajalle toimitetaan. Tässä keskustelussa oli kyse ainoastaan perittävästä ennakonpidätyksestä.

Sinähän voit helposti esittää tässä sellaisen esimerkin sellaisilla luvuilla, joilla asia olisi niinkuin väität, jos sinulla on ihan tosielämän esimerkki tilanteesta.

En sekoita, todellinen vero määräytyy nimenomaan sen marginaaliveroprosentin mukaan. Ja ainoastaan jos lisäveroprosentti on suurempi kuin marginaaliveroprosentti tulojen kasvu johtaa veronpalautusten kasvuun. Esim. Tulovero + 20 % kunnallisvero + 1,25 % kirkollisvero johtaa tuohon samaan 42,5 % jolloin ei tulisi sen enempää mätkyjä kuin palautuksia tuossa esimerkissäsi.
 
En sekoita, todellinen vero määräytyy nimenomaan sen marginaaliveroprosentin mukaan. Ja ainoastaan jos lisäveroprosentti on suurempi kuin marginaaliveroprosentti tulojen kasvu johtaa veronpalautusten kasvuun. Esim. Tulovero + 20 % kunnallisvero + 1,25 % kirkollisvero johtaa tuohon samaan 42,5 % jolloin ei tulisi sen enempää mätkyjä kuin palautuksia tuossa esimerkissäsi.

Voitko laittaa tähän esimerkkiluvut, niin me voimme helposti laskea lopputuloksen.

Arvioitu vuositulo alkuperäisessä verokortissa: ?
Arvioitu vuositulo palkankorotuksen jälkeen: ?
Paljonko on jo tienattu sillä hetkellä, kun mahdollinen uusi verokortti tilataan: ?
Kaupunki: ?
Kirkkoonkuuluminen: ?

Jos väität että sinulla on tästä ihan tosielämän esimerkki, niin silloinhan esimerkkiluvut olisi helppo esittää :)
 
Voitko laittaa tähän esimerkkiluvut, niin me voimme helposti laskea lopputuloksen.

Arvioitu vuositulo alkuperäisessä verokortissa: ?
Arvioitu vuositulo palkankorotuksen jälkeen: ?
Paljonko on jo tienattu sillä hetkellä, kun mahdollinen uusi verokortti tilataan: ?
Kaupunki: ?
Kirkkoonkuuluminen: ?

Jos väität että sinulla on tästä ihan tosielämän esimerkki, niin silloinhan esimerkkiluvut olisi helppo esittää :)

En, koska verokortti ei nyt vähemmän yllättäen ole käsillä. Ulkomuistista se lisäprosentti on ollut itsellä viimeaikoina 40,5 tai 41 ja kumpikin jää (aavistuksen) marginaaliveron alle paikallisilla prosenteilla.
 
Ei me tästä eteenpäin päästä ennenkuin kerrot oikeita lukuja. Jossain olet tehnyt laskuvirheen, jos olet tuollaiseen lopputulokseen päätynyt. Tai sitten alkuperäinen verokorttisi on jo valmiiksi laskettu yläkanttiin.

Niillä kirkollisveroilla ja kunnallisveroilla ei ole tässä laskennassa mitään merkitystä, koska se prosentti on kiinteä ja pysyy joka tapauksessa täsmälleen samana, vaikka uuden verokortin tilaisikin. Joten ei ole mitään merkitystä minkä kaupungin tai kirkon mukaan näitä esimerkkejä laskee. Olen nyt laskenut noita laidasta laitaan eri suuruisilla palkoilla ja korotuksilla ja sellaisia realistisia numeroita ei löydy, jolla uuden verokortin laskemalla joutuisi maksamaan enemmän ennakonpidätystä.

Omasta mielestäni olen tässä nyt parhaani mukaan esittänyt todisteet ja vielä sellaisilla luvuilla, jotka kuka hyvänsä voi vero.fi sivun kautta tarkistaa ja tulla samaan johtopäätökseen. Joten mikäli vielä haluat pysyä kannassasi, niin esitä sitä tukevat lukemat :) Muuten tätä inttämistä on turha jatkaa.
 
En ymmärrä missä tapauksessa lisäprosentille menolla maksettu määrä voisi olla pienempi kuin muuttamalla perusprosenttia ja tulorajaa. Lisäprosentti on kuitenkin varmuuden vuoksi laitettu isoksi ja ero perusprosenttiin on iso.
Ainoa poikkeus on, jos sun tulot kasvaa niin reippaasti että uuden palkan perusprosentti olisi suurempi kuin edellisen verokortin lisäprosentti.
 
Mikäs muuten on kätevin tapa kerätä mätkyjä? Korjata itse verokorttiaan laittamalla jotain ihan älyttömiä vähennyksiä mihin ei ole oikeutettu vai? Meinaan alle 10ke jäännösveron korko on vain 0.5% ...
 
Mikäs muuten on kätevin tapa kerätä mätkyjä? Korjata itse verokorttiaan laittamalla jotain ihan älyttömiä vähennyksiä mihin ei ole oikeutettu vai? Meinaan alle 10ke jäännösveron korko on vain 0.5% ...

Laskemalla uuden verokortin liian pienillä tuloilla..?
 
Jolloin suurin osa tuloista paukkuu sillä suhteellisen korkealla lisäprosentilla? Toki niinkuin yllä jo väännettiin jossain kohdinhan tuo kääntyy mutta..

Näinhän se tekee joo jos niitä ihan tosissaan meinaa keräillä. Varmaan joku ylisuurten matkakulujen ilmoittaminen voisi ainakin olla sellainen jolla voisi kerätä takaisinmaksua suht näppärästi.
 
En ymmärrä missä tapauksessa lisäprosentille menolla maksettu määrä voisi olla pienempi kuin muuttamalla perusprosenttia ja tulorajaa. Lisäprosentti on kuitenkin varmuuden vuoksi laitettu isoksi ja ero perusprosenttiin on iso.
Ainoa poikkeus on, jos sun tulot kasvaa niin reippaasti että uuden palkan perusprosentti olisi suurempi kuin edellisen verokortin lisäprosentti.

Ei se ole iso kun sitä vertaa marginaaliveroon. Marginaalivero ja kokonaisveroprosentti ovat kaksi täysin eri asiaa.

Suomi – miljoonien veronpalautusten maa

Kyllähän toi systeemi on laskettu niin, että palautuksia tulee paljon todennäköisemmin kuin mätkyjä.
 
Niillä kirkollisveroilla ja kunnallisveroilla ei ole tässä laskennassa mitään merkitystä, koska se prosentti on kiinteä ja pysyy joka tapauksessa täsmälleen samana, vaikka uuden verokortin tilaisikin. Joten ei ole mitään merkitystä minkä kaupungin tai kirkon mukaan näitä esimerkkejä laskee. Olen nyt laskenut noita laidasta laitaan eri suuruisilla palkoilla ja korotuksilla ja sellaisia realistisia numeroita ei löydy, jolla uuden verokortin laskemalla joutuisi maksamaan enemmän ennakonpidätystä.

Siis mitä ihmettä? Ymmärrätkö sinä nyt ollenkaan miten verotus toimii? Nimenomaan ne kunnallisverot ja kirkollisverot ovat ainoa asia mikä merkitsee, koska valtion tulovero on kaikilla keskituloisilla täsmälleen sama.

Enkä mä nyt ymmärrä millä olet laskenut laidasta laitaan, kun tuskin sinulla on hallussaan kuin yksi verottajan toimittama verokortti, josta näkee verottajan laskeman lisäprosentin ja ainoa asia mitä tarvii laskea, on edelleen vain se onko lisäprosentti suurempi vai pienempi kuin oma marginaaliveroasteesi.
 
No oiskohan tuo nyt helpointa jos kesken vuotta tulot nousee merkittävästi että käyt verolaskuriin kirjaamassa kuluvan vuoden tulot ja katsot paljon pitäisi veroja maksaa. Sitten säädät sen loppuvuoden prosentin sen mukaan.
 
Ei se ole iso kun sitä vertaa marginaaliveroon. Marginaalivero ja kokonaisveroprosentti ovat kaksi täysin eri asiaa.

Suomi – miljoonien veronpalautusten maa

Kyllähän toi systeemi on laskettu niin, että palautuksia tulee paljon todennäköisemmin kuin mätkyjä.
Miten niin ei oo iso? Onhan se yleensä melkein tuplasti, esim. 20% vs 40%.
En vieläkään käsitä miten sulla voi jäädä enemmän käteen jos sun tulot nousee ja ylimenevä osa menee tolla 40% verrattuna siihen, että nostaisit perusprosenttia vaikkapa 25%:iin. Eikös nuo verokortissa olevat prosentit kuitenkin ole ne millä ennakkoon veroa maksat?

Nimenomaan on laskettu niin että tulee palautuksia jos menet lisäprosentille. Eli siis maksat liikaa veroa, et liian vähän jolloin menisi mätkyille.
 
Miten niin ei oo iso? Onhan se yleensä melkein tuplasti, esim. 20% vs 40%.
En vieläkään käsitä miten sulla voi jäädä enemmän käteen jos sun tulot nousee ja ylimenevä osa menee tolla 40% verrattuna siihen, että nostaisit perusprosenttia vaikkapa 25%:iin. Eikös nuo verokortissa olevat prosentit kuitenkin ole ne millä ennakkoon veroa maksat?

Jos nostat perusprosenttia se nostaa kaikkien verotettavien tulojen veroprosenttia tulorajaan asti. Lisäprosentti koskee vain tulorajan ylittäviä ansioita.

Marginaalivero = Jokaisen uuden tienatun rahayksikön veroprosentti. Marginaalivero on keskituloiselle palkansaajalle n. reilu 40 % kun unohdetaan muut veroluonteiset maksut.
 
Jos nostat perusprosenttia se nostaa kaikkien verotettavien tulojen veroprosenttia tulorajaan asti. Lisäprosentti koskee vain tulorajan ylittäviä ansioita.
Joo, mutta toi lisäprosentti on niin paljon suurempi että käytännössä perusprosenttia nostamalla maksat silti vähemmän. Näin ainakin tuntuisi, tähän kyllä tarviis niitä laskelmia missä antamalla mennä ylimenevän osan lisäprosentille tarkoittaa sitä että käteen jää enemmän.
 
Siis mitä ihmettä? Ymmärrätkö sinä nyt ollenkaan miten verotus toimii? Nimenomaan ne kunnallisverot ja kirkollisverot ovat ainoa asia mikä merkitsee, koska valtion tulovero on kaikilla keskituloisilla täsmälleen sama.


Kyllä, minä ymmärrän täysin miten verotus toimii. Mutta kommenttiesi perusteella sinä et ymmärrä. Ensinnäkin kunnallisvero- ja kirkollisveroprosentti on henkilöllä kiinteä ja nimenomaan se valtion tulovero on se, joka muuttuu progressiivisesti tulojen mukana. Ei tässä keskustelussa verrata kahta eri henkilöä keskenään, joilla voisi olla eri kunnallisveroprosentti ja/tai kirkollisveroprosentti.

Tässä keskustelussa on kyseessä henkilö, joka kesken verovuoden saa palkankorotuksen ja vertaillaan tilanteita a) ei tilaa uutta verokorttia, vaan menee vanhalla ja antaa ylimenevien tulojen mennä lisäprosentilla ja b) tilaa uuden verokortin ja maksaa loppuvuoden ennakonpidätyksen tämän uuden lasketun perusprosentin mukaan.

Ja näistä tilanteista sitten verrataan, kummalla tavalla a tai b henkilö tulee maksaneeksi enemmän ennakonpidätystä.

Lopullisen (todellisen) verotuksen kanssa tällä ei ole mitään merkitystä, koska lopullinen verotus on sentilleen sama, riippumatta valitseeko henkilö a:n vai b:n.

Enkä mä nyt ymmärrä millä olet laskenut laidasta laitaan, kun tuskin sinulla on hallussaan kuin yksi verottajan toimittama verokortti, josta näkee verottajan laskeman lisäprosentin ja ainoa asia mitä tarvii laskea, on edelleen vain se onko lisäprosentti suurempi vai pienempi kuin oma marginaaliveroasteesi.

Ja tämäkin kommentti antaa ymmärtää, ettet sinä nyt ymmärrä mistä on puhe. Jokainen voi vero.fi palvelussa käydä laskemassa vaikka kuinka monta verokorttia ja saa ne ennakonpidätykset näkyviin haluamilleen summille. Sieltä minä kävin laskemassa erilaisilla summilla ja tämä nimenomaan osoitti sen, että ennakonpidätys jää aina pienemmäksi, jos laskee kasvaneille tuloille kesken vuotta uuden prosentin sen sijaan, että antaisi yli menevän tulon mennä lisäprosentilla.
 
Joo, mutta toi lisäprosentti on niin paljon suurempi että käytännössä perusprosenttia nostamalla maksat silti vähemmän. Näin ainakin tuntuisi, tähän kyllä tarviis niitä laskelmia missä antamalla mennä ylimenevän osan lisäprosentille tarkoittaa sitä että käteen jää enemmän.

Juuri näitä laskelmia olen pyytänyt, mutta ei ole kuulunut. Luulisi olevan helppo esittää laskelmat, jos omalle kohdalle on sellainen oikeasti sattunut.
 
Marginaalivero = Jokaisen uuden tienatun rahayksikön veroprosentti. Marginaalivero on keskituloiselle palkansaajalle n. reilu 40 % kun unohdetaan muut veroluonteiset maksut.

Taitaa olla tässä se laskuvirhe mitä epäilin. Et ota tässä laskelmassa nyt huomioon sitä, että se alkuperäinen verokorttiin laskettu ennakonpidätysprosentti ottaa jo huomioon kaikki tulot siihen verokorttiin merkittyyn tulorajaan asti. Eikä pelkästään tarkasteluhetkeen asti.

Esim. jos sinulla on verokortti laskettu esim. 50000 euron tulojen mukaan. Kesken vuotta olet tilanteessa, että olet tienannut jo 40000 euroa. Ne loput 10000 euroa eivät missään tapauksessa mene marginaaliveroprosentin mukaan, sillä olet jo maksanut tuosta tienatusta 40000 eurosta ennakonpidätystä enemmän kuin mitä olisit siitä maksanut, jos verokorttisi olisi alunperin laskettu 40000 euron tulojen mukaan. Tämän vuoksi et voi verrata sitä lisäprosenttia suoraan marginaaliveroprosenttiin.

Juuri tämän vuoksi pyysin sinua esittämään ne luvut, niin voisin sitten helposti niitä lukuja käyttämällä osoittaa, minkä verran maksaisit ennakonpidätystä kussakin tapauksessa ja voitaisiin yhdessä todeta, missä kohtaa se virhe tuli.
 
Viimeksi muokattu:
Taitaa olla tässä se laskuvirhe mitä epäilin. Et ota tässä laskelmassa nyt huomioon sitä, että se alkuperäinen verokorttiin laskettu ennakonpidätysprosentti ottaa jo huomioon kaikki tulot siihen verokorttiin merkittyyn tulorajaan asti. Eikä pelkästään tarkasteluhetkeen asti.

Esim. jos sinulla on verokortti laskettu esim. 50000 euron tulojen mukaan. Kesken vuotta olet tilanteessa, että olet tienannut jo 40000 euroa. Ne loput 10000 euroa eivät missään tapauksessa mene marginaaliveroprosentin mukaan, sillä olet jo maksanut tuosta tienatusta 40000 eurosta ennakonpidätystä enemmän kuin mitä olisit siitä maksanut, jos verokorttisi olisi alunperin laskettu 40000 euron tulojen mukaan.

Juuri tämän vuoksi pyysin sinua esittämään ne luvut, niin voisin sitten helposti niitä lukuja käyttämällä osoittaa, minkä verran maksaisit ennakonpidätystä kussakin tapauksessa ja voitaisiin yhdessä todeta, missä kohtaa se virhe tuli.

Niin, puhutaanko me nyt verokortin A vai B tulorajoista? Yleensähän kuukausipalkkaisella on käytössä A rajat, jotka ovat kuukausikohtaisia. (Ja noissa muuten B tulorajoilla tulorajat on aina pienemmät kuin A tulorajoilla vaikka prosentit on samat) Eli joka kuukausi tietty määrä menee perusprosentille ja ylimenevä lisäprosentille. Tuolloin se muutos on yleensä aika pieni, vaikka loppuvuonna palkka nousee. Jos taas kyseessä on B vaihtoehto, niin siinä tietenkin vaikutus on mahdollisesti suurempi.

Löysin vuoden 2017 verokortin. Tuossa mulle on merkitty 40% lisäveroprosentti vaikka todellisuudessa jokaisesta tienaamastani ylimääräisestä eurosta olisin joutunut maksamaan veroa 42,5 %. Silti minulle tuli palautuksia vaikka ylitin tuon tulorajan, koska se tulorajan veroprosentti on aina laskettu hieman yläkanttiin. Jos olisin ylittänyt reilummin, jossain kohtaa se olisi käänytynyt mätkyiksi. Tuossa tapauksessa se uusi kortti ei olisi ainakaan parantanut tilannetta, jos haluan välttää maksamasta liikaa veroja.

En ole mitenkään varma, että tuo verkkosvuilla oleva veroprosenttilaskuri antaa oikeasti samat veroprosentit, mitä verohallinto postittaa vuoden alussa. Se ei siis välttämättä kerro totuutta, jos pelkästään sillä laskeskelee. Sinun pitää laskea siitä omasta alkuperäisestä kortista vastaako se lisäprosentti marginaaliveroa, jotta tiedät kasvaako mätkyt vai palautukset.

Oleellista on huomata, että verohallinto laskee nuo verokortit aina niin, että jos tulot eivät ole muuttuneet sinulle tulee jonkin verran palautuksia. Ja jos tulot ovat muuttuneet hieman ylöspäin, mitä usein tapahtuu, silloin päädyt vasta nollille. Ainoastaan reiluista tulonnousuista mennään mätkyjen puolelle.

Uusi verokortti kannattaa siis lähinnä pyytää silloin, jos tulot putoavat.
 
En ole koskaan käyttänyt sitä verokorttia, jonka verottaja postittaa, koska siinä on aina väärin lasketut tulorajat. Sen sijaan tilaan aina vuoden alusta uuden verokortin. Mutta jos sinulla tosiaan menee joka kuukausi osa tuloista lisäprosentilla, niin sinulla on silloin väärällä tulorajalla laskettu verokortti käytössä.

Lisäksi jos käyttää tuota B-vaihtoehtoa ja verottajan valmiiksi lähettämää korttia, niin pitää ottaa huomioon, että se on yleensä tarkoitettu tulemaan voimaan vasta helmikuusta alkaen (työnantajat voivat maksaa tammikuun palkan vielä edellisen vuoden prosentilla), joten vuosittaisessa tulorajassa on vain 11 kuukauden tulot, ei koko vuoden. Tämä voi selittää sen, miksi B-kortissa näyttäisi olevan pienempi tuloraja.

Mutta tosiaan, jos verokortti on oikein laskettu, niin ei ole väliä puhutaanko A:sta vai B:stä, koska molemmissa tapauksissa ennakonpidätys menee pelkästään perusprosentilla. Ja tosiaan edellyttää sitä, että se on oikein laskettu, eikä tuloraja ole liian pieni.

Nämä verokortit ja prosentit ovat itselleni hyvinkin tuttuja, koska joka vuosi teen aina loppusyksystä tarkistukset ja tilaan loppuvuodelle uuden kortin niin, että saan ennakonpidätykset optimoitua niin, että veronpalautukset jää lopulta aina noin muutaman kymmenen euron luokkaan.
 
Oleellista on huomata, että verohallinto laskee nuo verokortit aina niin, että jos tulot eivät ole muuttuneet sinulle tulee jonkin verran palautuksia. Ja jos tulot ovat muuttuneet hieman ylöspäin, mitä usein tapahtuu, silloin päädyt vasta nollille. Ainoastaan reiluista tulonnousuista mennään mätkyjen puolelle.

Oleellista on myös huomata että se verohallinnon alkuvuodessa toimittaman verokortin laskenta perustuu 2 vuotta vanhaan palkkatasoon. Tämä siitä yksinkertaisesta syystä että siinä vaiheessa kun ne kortit pitää toimittaa, ei edellisen vuoden verotus ole vielä valmistunut. Ei ole ihme jos näissä keskusteluissa tulee outouksia vastaan, jos osa vetelee niillä oletuksilla että palkka on samaa tasoa kuin pari vuotta sitten, ilman että tarkistavat verokorttinsa tietoja, ja osa sitten taas laskee verokorttinsa ajantasaisilla tiedoilla.

Jos verokortti on ollut ajantasalla, kannattaa se päivittää aina kun saat palkankorotuksen. Muutoin käytännössä koko palkankorotus menee lisäprosentin puolelle, ja maksat varmasti liikaa ennakonpidätystä.
 
En ole koskaan käyttänyt sitä verokorttia, jonka verottaja postittaa, koska siinä on aina väärin lasketut tulorajat. Sen sijaan tilaan aina vuoden alusta uuden verokortin. Mutta jos sinulla tosiaan menee joka kuukausi osa tuloista lisäprosentilla, niin sinulla on silloin väärällä tulorajalla laskettu verokortti käytössä.

Lisäksi jos käyttää tuota B-vaihtoehtoa ja verottajan valmiiksi lähettämää korttia, niin pitää ottaa huomioon, että se on yleensä tarkoitettu tulemaan voimaan vasta helmikuusta alkaen (työnantajat voivat maksaa tammikuun palkan vielä edellisen vuoden prosentilla), joten vuosittaisessa tulorajassa on vain 11 kuukauden tulot, ei koko vuoden. Tämä voi selittää sen, miksi B-kortissa näyttäisi olevan pienempi tuloraja.

Mutta tosiaan, jos verokortti on oikein laskettu, niin ei ole väliä puhutaanko A:sta vai B:stä, koska molemmissa tapauksissa ennakonpidätys menee pelkästään perusprosentilla. Ja tosiaan edellyttää sitä, että se on oikein laskettu, eikä tuloraja ole liian pieni.

Nämä verokortit ja prosentit ovat itselleni hyvinkin tuttuja, koska joka vuosi teen aina loppusyksystä tarkistukset ja tilaan loppuvuodelle uuden kortin niin, että saan ennakonpidätykset optimoitua niin, että veronpalautukset jää lopulta aina noin muutaman kymmenen euron luokkaan.

No kumpi sitten on oikein. Se verottajan toimittama kortti on laskettu niin, että vaikka tulot heiluisi hieman lopputuloksena ollaan aina jotakuinkin nollan tuntumassa. Ja siinä tosiaan menee mätkyjen puolelle, jos palkka nousee merkittävästi. Jos on tilannut heti vuoden alussa oman kortin tilanne voikin olla erilainen.

Jos joku kuitenkin kysyy pitäisikö tilata kortti, niin voidaan varmaan olettaa, että silloin mennään sillä verottajan toimittamalla kortilla, joka on laskettu tuon kertomani mukaisesti. Aika harva alkaa kuitenkaan sitä uutta korttia tilaamaan joka vuosi, jotta voisi välttää sen mahdollisen muutaman sadan euron heiton, jonka kuitenkin saa takaisin tai voi helposti maksaa pois vuodenvaihteen jälkeen.

Mutta tosiaan, jos verokortti on oikein laskettu, niin ei ole väliä puhutaanko A:sta vai B:stä, koska molemmissa tapauksissa ennakonpidätys menee pelkästään perusprosentilla. Ja tosiaan edellyttää sitä, että se on oikein laskettu, eikä tuloraja ole liian pieni.
Jos katsot tarkkaan huomaat, että B:ssä se tuloraja on merkittävästi matalampi kuin A:ssa. Toisaalta A:ta sotkee esimerkiksi lomarahat, mitä siinä varmaan huomioidaan.
 
Onneksi tuota sun ei tarvitse miettiä kun tosta kerrassaan typerästä A-tavasta luovutaan nyt.

Arvaappa vaan kuinka monesti oon töissä yrittänyt kysyä työukkoilta, että minkä helvetin takia te vatvotte sen A-tavan kanssa, kun tulot voi vaihdella paljonki jos esim teet ylitöitä. En ole mitään järkevää vastausta saanut koskaan, itsellä aina se B-tapa.

Ja just tuossa eilen eräs työntekijä tuumaili, että tulis ihan kohtalainen tili kun tekis sen ja sen verran ylitöitä, nyt kun töitä on paljon. Noh, siihenhän kohta isoon ääneen sanottiin, "Ja helevetisti menee veroihin", minä ja tämä toinen melkein yhteen ääneen "No eihän mene kun on vuositulorajan mukaan" :D
 
Arvaappa vaan kuinka monesti oon töissä yrittänyt kysyä työukkoilta, että minkä helvetin takia te vatvotte sen sen A-tavan kanssa, kun tulot voi vaihdella paljonki jos esim teet ylitöitä. En ole mitään järkevää vastausta saanut koskaan, itsellä aina se B-tapa.

Ja just tuossa eilen eräs työntekijä tuumaili, että tulis ihan kohtalainen tili kun tekis sen ja sen verran ylitöitä, nyt kun töitä on paljon. Noh, siihenhän kohta isoon ääneen sanottiin, "Ja helevetisti menee veroihin", minä ja tämä toinen melkein yhteen ääneen "No eihän mene kun on vuositulorajan mukaan" :D
Siksi ne on työukkoja eikä toimihenkilöitä. Tekijöitä eikä ajattelijoita ;)
 
Arvaappa vaan kuinka monesti oon töissä yrittänyt kysyä työukkoilta, että minkä helvetin takia te vatvotte sen A-tavan kanssa, kun tulot voi vaihdella paljonki jos esim teet ylitöitä. En ole mitään järkevää vastausta saanut koskaan, itsellä aina se B-tapa.

Ja just tuossa eilen eräs työntekijä tuumaili, että tulis ihan kohtalainen tili kun tekis sen ja sen verran ylitöitä, nyt kun töitä on paljon. Noh, siihenhän kohta isoon ääneen sanottiin, "Ja helevetisti menee veroihin", minä ja tämä toinen melkein yhteen ääneen "No eihän mene kun on vuositulorajan mukaan" :D

Siinä A-tavassa joka kuukausi lapaseen jäävä rahasumma on koko vuoden tasaisempi. B-tavassa saattaa olla, että loppuvuosi menee pelkällä lisäprosentilla. Mutta A-tapaa ei ole tarkoitettu niille, jotka esim. eivät tee joka kuukausi töitä tai tulojen arviointi on todella vaikeaa.

Helvetisti menee veroihin, ihan riippumatta mitä siitä verokortista ruksii, ei se muutu mihinkään :D Oikeassahan ne oli.
 
Minä en kyllä ikinä ole ymmärtänyt että miksi kuukausittaista tulorajaa käyttäisi kukaan muu kuin kuukausipalkkalainen. Itse vuorotyössä ja silti tuolla jotkut urpot sitä käyttää vaikka kuukausittainen tulo vaihtelee 2500-5000€ välillä ihan ilman ylitöitä. Kaikki kuitenkin tietää suunnilleen paljonko siellä viivan alla on vuoden lopussa niin voisi kuvitella että yksinkertaisempaa olisi jos joka tilistä menisi veroa saman verran...
 
Onneksi tuota sun ei tarvitse miettiä kun tosta kerrassaan typerästä A-tavasta luovutaan nyt.
Mikä tuossa A rajassa on typerää? Oma tilanteeni on se että tarkka kk palkka määräytyy vasta n 1,5 kk ennen kuin se maksetaan. Eli on kiinteä osa X jonka saan joka tapauksessa, mutta tuohon sitten tulee joku kerroin väliltä 1-1,5. Nyt tuo summa X menee perusprosentin mukaan ja mahdollinen lisä ansio sitten lisäprosentilla. Vuoden alussa on mahdotonta tietää saanko joka kk palkkaa 1x vaiko 1,5x vai jotain siltä väliltä. Joten mahdollisessa vuosipalkassa on valtava vaihteluväli.

Nyt sitten kun tuo A tapa poistuu niin pitääkin sitten miettiä että otanko perus prosentin niin että se on 1x vai 1,5x mukaan. Jos 1x mukaan niin loppuvuodesta meneekin sitten kaikki jonkun lisäprosentin mukaan ja jos 1,5x niin voi olla että tulee suuret palautukset. Eli nykyinen A tapa on täysin ylivertainen systeemi. Nyt siis tiedän heti vuoden alussa jokaiselle kuukaudelle minimi nettosumman jonka varmasti saan käteen. Jatkossa sitten ei voi kun arvailla paljonko jää käteen loppuvuoden palkoista.
 
Mikä tuossa A rajassa on typerää? Oma tilanteeni on se että tarkka kk palkka määräytyy vasta n 1,5 kk ennen kuin se maksetaan. Eli on kiinteä osa X jonka saan joka tapauksessa, mutta tuohon sitten tulee joku kerroin väliltä 1-1,5. Nyt tuo summa X menee perusprosentin mukaan ja mahdollinen lisä ansio sitten lisäprosentilla. Vuoden alussa on mahdotonta tietää saanko joka kk palkkaa 1x vaiko 1,5x vai jotain siltä väliltä. Joten mahdollisessa vuosipalkassa on valtava vaihteluväli.

Nyt sitten kun tuo A tapa poistuu niin pitääkin sitten miettiä että otanko perus prosentin niin että se on 1x vai 1,5x mukaan. Jos 1x mukaan niin loppuvuodesta meneekin sitten kaikki jonkun lisäprosentin mukaan ja jos 1,5x niin voi olla että tulee suuret palautukset. Eli nykyinen A tapa on täysin ylivertainen systeemi. Nyt siis tiedän heti vuoden alussa jokaiselle kuukaudelle minimi nettosumman jonka varmasti saan käteen. Jatkossa sitten ei voi kun arvailla paljonko jää käteen loppuvuoden palkoista.
Nykyisellä tavallasi olet valmis maksamaan reilusti ylimääräistä veroa kuitenkin, joten miksi et laita alkuvuoden veroja vaikka 1,4 kertoimella, ja jos loppuvuodesta näyttää ettei toteudu, niin lasket veron nollaan tai ainakin reilusti alaspäin. Näin itse toimin yksi vuosi kun tuloista ei ollut varmuutta. Viimeinen palkka meni nollaverolla.
 
Nykyisellä tavallasi olet valmis maksamaan reilusti ylimääräistä veroa kuitenkin, joten miksi et laita alkuvuoden veroja vaikka 1,4 kertoimella, ja jos loppuvuodesta näyttää ettei toteudu, niin lasket veron nollaan tai ainakin reilusti alaspäin. Näin itse toimin yksi vuosi kun tuloista ei ollut varmuutta. Viimeinen palkka meni nollaverolla.
Toki voi laittaa vaikka 1,4 mutta tuossa sitä vasta maksaakin ylimääräistä veroa jos palkka sitten olisikin koko vuoden 1. Nykyisessä systeemissä ei tarvitse näitä miettiä ollenkaan.
 
Siinä A-tavassa joka kuukausi lapaseen jäävä rahasumma on koko vuoden tasaisempi. B-tavassa saattaa olla, että loppuvuosi menee pelkällä lisäprosentilla. Mutta A-tapaa ei ole tarkoitettu niille, jotka esim. eivät tee joka kuukausi töitä tai tulojen arviointi on todella vaikeaa.

Helvetisti menee veroihin, ihan riippumatta mitä siitä verokortista ruksii, ei se muutu mihinkään :D Oikeassahan ne oli.

No joo, veroihin kyllä menee joka tapauksessa helvetisti. Point taken.

Ja joo, B-tavalla voi olla, että napsuu lisäprosentilla, mutta eipä tuo oo mahottoman vaikeaa tilata uus kortti jos näyttää että paukkuu yli rajojen. Koskaan ei oo lisäprosentilla päässyt menemään itellä.
 
Mikä tuossa A rajassa on typerää? Oma tilanteeni on se että tarkka kk palkka määräytyy vasta n 1,5 kk ennen kuin se maksetaan. Eli on kiinteä osa X jonka saan joka tapauksessa, mutta tuohon sitten tulee joku kerroin väliltä 1-1,5. Nyt tuo summa X menee perusprosentin mukaan ja mahdollinen lisä ansio sitten lisäprosentilla. Vuoden alussa on mahdotonta tietää saanko joka kk palkkaa 1x vaiko 1,5x vai jotain siltä väliltä. Joten mahdollisessa vuosipalkassa on valtava vaihteluväli.

Nyt sitten kun tuo A tapa poistuu niin pitääkin sitten miettiä että otanko perus prosentin niin että se on 1x vai 1,5x mukaan. Jos 1x mukaan niin loppuvuodesta meneekin sitten kaikki jonkun lisäprosentin mukaan ja jos 1,5x niin voi olla että tulee suuret palautukset. Eli nykyinen A tapa on täysin ylivertainen systeemi. Nyt siis tiedän heti vuoden alussa jokaiselle kuukaudelle minimi nettosumman jonka varmasti saan käteen. Jatkossa sitten ei voi kun arvailla paljonko jää käteen loppuvuoden palkoista.

Voit tehdä esim. niin, että lasket verokortin vaikkapa 1,25x mukaan ja menet sillä syyskuun loppuun. Syyskuun lopussa sitten lasket uuden verokortin, jossa otetaan huomioon siihen saakka kertyneet todelliset tulot, jolloin uusi verokortti kolmelle viimeiselle kuukaudelle on jo varmasti lähempänä todellista. Tarpeen mukaan voit tehdä noita tarkistuksia useammankin vuodessa. Tällä tavalla minimoit heiton ja saat suurin piirtein kaikki tienestisi samantien käyttöön, eikä tarvitse jäädä odottelemaan veronpalautuksia seuraavaan jouluun.
 
Itsellä aikaisemmin paljonkin vaihdelleet tulot, ihan normaalia on ollut, että lasken hieman yläkanttiin edellisen vuoden joulukuussa verokortin uudelle vuodelle (tulee voimaan tammikuussa maksetuista palkoista).

Sitten tarkistan sen kesällä, sekä lokakuussa. Yleensä pääsee +-100€ veronpalautus/mätkyihin.

Lisäksi et voi @FireFly Renaissance verrata lisäveroprosenttia marginaaliveroon vaan sinun tulee lisätä lisäveroprosenttiin 8,25% muita veronluontoisia maksuja. Käytännössä lopputulos on aina korkeampi kuin marginaalivero.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt kun on tätä verokortti-keskustelua, niin pakko jakaa omat tuntemukset. Onko kenelläkään muulla tilannetta, että joutuu joka vuosi tammikuussa tekemään uuden verokortin?

Omalla kohdalla verottaja toimittaa firmalle aina jonkun hihasta revityn veroprosentin joka on yleensä siinä 15-17% luokkaa. Tuolla veroprosentilla tulisi useiden tuhansien mätkyt ja kun huomioi että omalla kohdalla veroprosentti on siinä 25% paikkeilla niin kovasti ihmetyttää mistä ne repii noita 15% veroprosentteja. Viimeksi veroprosentti on ollut alle 20% joskus todella 7 vuotta sitten.
 
Nyt kun on tätä verokortti-keskustelua, niin pakko jakaa omat tuntemukset. Onko kenelläkään muulla tilannetta, että joutuu joka vuosi tammikuussa tekemään uuden verokortin? Omalla kohdalla verottaja toimittaa firmalle aina jonkun hihasta revityn veroprosentin joka on yleensä siinä 15-17% luokkaa. Tuolla veroprosentilla tulisi useiden tuhansien mätkyt ja kun huomioi että omalla kohdalla veroprosentti on siinä 25% paikkeilla niin kovasti ihmetyttää mistä ne repii noita 15% veroprosentteja.

Kuten tosiaan sanottu, niin verottajahan perustaa sen toimittamansa verokortin 2 vuoden takaisiin palkkatietoihin. Ja eipä ne muutakaan voi, kun se edellisen vuoden verotus ei ole valmis silloin kun ne kortit pitää toimittaa. Tämä saattaa muuttua kun tulorekisteri tulee käyttöön.

Monella yhtään uransa alkupuolella olevalla palkkakehitys on sellaista että eihän se parin vuoden takainen tilanne kuvaa mitenkään niitä tulevan vuoden tuloja, joten prosentit on väkisinkin alakanttiin. Ja sama homma joka kerta kun tulee yhtään reilumpi palkankorotus mistään syystä, se tulee huomioitua niissä verottajan lähettämissä korteissa vasta melkoisella viiveellä. Uusi verokortti menee käytännössä joka vuoden alussa tilaukseen täälläkin.
 
Nyt kun on tätä verokortti-keskustelua, niin pakko jakaa omat tuntemukset. Onko kenelläkään muulla tilannetta, että joutuu joka vuosi tammikuussa tekemään uuden verokortin?

Omalla kohdalla verottaja toimittaa firmalle aina jonkun hihasta revityn veroprosentin joka on yleensä siinä 15-17% luokkaa. Tuolla veroprosentilla tulisi useiden tuhansien mätkyt ja kun huomioi että omalla kohdalla veroprosentti on siinä 25% paikkeilla niin kovasti ihmetyttää mistä ne repii noita 15% veroprosentteja. Viimeksi veroprosentti on ollut alle 20% joskus todella 7 vuotta sitten.

Etkä koskaan saa veronpalautuksia? Eli tuo 25% on todellinen prosentti kun koko verotus on toimitettu?
 
Nyt kun on tätä verokortti-keskustelua, niin pakko jakaa omat tuntemukset. Onko kenelläkään muulla tilannetta, että joutuu joka vuosi tammikuussa tekemään uuden verokortin?

Omalla kohdalla verottaja toimittaa firmalle aina jonkun hihasta revityn veroprosentin joka on yleensä siinä 15-17% luokkaa. Tuolla veroprosentilla tulisi useiden tuhansien mätkyt ja kun huomioi että omalla kohdalla veroprosentti on siinä 25% paikkeilla niin kovasti ihmetyttää mistä ne repii noita 15% veroprosentteja. Viimeksi veroprosentti on ollut alle 20% joskus todella 7 vuotta sitten.
Itsellä on myös aina vähän huuhaata se valmiiksi laskettu korttin. Tilaan tammikuussa aina uuden verokortin ja vuoden aikana tarpeen mukaan. Tänä vuonna on 3 korttia tullut tilattua.. Palkkataso on toki nousujohteinen joten ihan normaaliahan se on että korttia viilaillaan vuoden mittaan. Ei kuitenkaan huvita maksella ylimääräistä verottajalle. Loppupeleissä suhteellisen pieni vaiva tunnistautua verkkopankkitunnuksilla ja laittaa numeroita kenttään. Vituttaahan se kyllä kun verotus kiristyy loppuvuotta kohdin :D Vaikka eihän se maksettujen verojen loppusumma sinänsä muutu .. se vaan vähän painottuu vuoden loppupuoliskolle

Tuota A-korttia en oikein itsekään ymmärrä, mutta ehkä jollain sitten on ihan tasaiset kuukausitulot koko ajan ja se on helpompaa? Tiedä häntä. Omasta mielestä on helpompaa arvioida verotettavia tuloja 12kk aikajänteellä kuin joka kuukausi. Saa ne lomarahat, bonukset, luontoisedut ja mahdolliset ylityöt huomattavasti helpommin otettua huomioon
 
Tuota A-korttia en oikein itsekään ymmärrä, mutta ehkä jollain sitten on ihan tasaiset kuukausitulot koko ajan ja se on helpompaa? Tiedä häntä. Omasta mielestä on helpompaa arvioida verotettavia tuloja 12kk aikajänteellä kuin joka kuukausi. Saa ne lomarahat, bonukset, luontoisedut ja mahdolliset ylityöt huomattavasti helpommin otettua huomioon

Omalla kohdalla se on juuri toisin päin. A on helpompi kun ei tartte tarkistaa prosenttia koskaan. 1/4 tuloista on varallaoloa ja ylitöitä niin kuukausitulot vaihtelee paljonkin. Vuositulotkin on säännöllisen epämääräisesti nousseet 5v aikana 35k -> 55k. Verot on silti aina menneet aika nappiin juuri luokkaa 100€ mätkyjä tai 200€ takaisin.
 
No minimit veroja voi maksaa tilaamalla verokortin, jossa valehtelee verovuonna jo maksettujen verojen määrän, jolloin ennakkopidätys jää pieneksi, mutta mätkyt odottavat seuraavana vuonna.

Muutoin vuositulorajalla pääsee varmiten lähimmäksi oikeaa ennakkopidätystä. Itse yleensä kerran tai kaksi vuodessa tarkistan veroprosentin kohdalleen. Turhaahan se on valtiolle ilmaista lainaa antaa ja toisaalta mätkyjen maksaminen vituttaa maksimit.
 
Kuten tosiaan sanottu, niin verottajahan perustaa sen toimittamansa verokortin 2 vuoden takaisiin palkkatietoihin. Ja eipä ne muutakaan voi, kun se edellisen vuoden verotus ei ole valmis silloin kun ne kortit pitää toimittaa. Tämä saattaa muuttua kun tulorekisteri tulee käyttöön.

Tätä juuri painotinkin ettei tämä ole vaikuttavana tekijänä, koska ei verottajan pitäisi käyttää 7-8 vuoden takaisia tuloja verokortin muodostukseen. Sinänsä tuosta ei ole kauheasti haittaa, mutta sinänsä ärsyttävää aina ensimmäisenä joka vuonna tilata uusi verokortti pelkästään sen takia ettei verottaja käytä uusimpia verotietoja parin viimeisen vuoden ajalta.
 
Tossaha noita neuvoja tulikin.

Ite tilaan vuodessa varmaan 2-3 uutta verokorttia niin ei tarvii arpoa.
No ei tämä nyt mikään maailmaa mullistava asia olekkaan, mutta silti tämä nykyinen A nyt vain on omalla kohdallani parempi enkä ole koskaan tilaillut mitään verokortteja niin on päässyt helpolla. Mutta jatkossa menen varmaan yhdellä kortilla jossa riittävä raja kaikkiin tapauksiin niin ei tarvitse edelleenkään miettiä asiaa. Lopputulos nyt kuitenkin on sitten palautusten/mätkyjen jälkeen sama.
 
Netissä tekee uuden verokortin, tallentaa pdf ja lähettää sähköpostilla palkkatoimistoon. Helppoa hommaa.
 
Omalla kohdalla se on juuri toisin päin. A on helpompi kun ei tartte tarkistaa prosenttia koskaan. 1/4 tuloista on varallaoloa ja ylitöitä niin kuukausitulot vaihtelee paljonkin. Vuositulotkin on säännöllisen epämääräisesti nousseet 5v aikana 35k -> 55k. Verot on silti aina menneet aika nappiin juuri luokkaa 100€ mätkyjä tai 200€ takaisin.
Itellekin toi A on helpompi. Joka vuosi verokortti menee automaattisesti työnantajalle ja se menee tolla A vaihtoehdolla. Itse ei tarvii tehdä mitään. Palautukset mullakin on ollut jo monta vuotta putkeen 100-200 euroa, joten aika kohdilleen on mennyt vaikka palkka on noussut välillä.
 
No ei tämä nyt mikään maailmaa mullistava asia olekkaan, mutta silti tämä nykyinen A nyt vain on omalla kohdallani parempi enkä ole koskaan tilaillut mitään verokortteja niin on päässyt helpolla. Mutta jatkossa menen varmaan yhdellä kortilla jossa riittävä raja kaikkiin tapauksiin niin ei tarvitse edelleenkään miettiä asiaa. Lopputulos nyt kuitenkin on sitten palautusten/mätkyjen jälkeen sama.

Mä en kyllä ymmärrä kans miksi se pitäisi väkisin vääntää eurolleen kohdilleen ja nähdä sen takia turhaa vaivaa ja stressiä. Sitä varten verottajalla on palkattuna virkamiehiä, että ne hoitaa sen. Kunhan nyt kattoo, että on suurinpiirtein oikein ja tarkistaa veroilmoituksessa, että lopullinen verotus on tehty oikein. Jos valtion kassassa nyt makaa muutama satanen vähän pidempään ei se ole minulle kovin merkittävää. Mitään tonneja se ei ole koskaan heittänyt, vaikka kortit on laskettu kovastikin väärillä tuloilla.

Kyllä tuo menee jo jonkin harrastamisen puolelle, jos pitää useita verokortteja vuodessa tilailla :)
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 560
Viestejä
4 511 338
Jäsenet
74 418
Uusin jäsen
Patiw

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom