Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Vanhempainpäivärahasta tuli päätös, yllätyin korvauksen suuruudesta kun Kelan maksama summa oli noin 3000e/kk miinus verot.
Voisikin ruveta täysipäiväiseksi koti-isäksi jos tuon korvauksen saisi pidemmältä ajalta.
 
Ymmärrän, mutta jos kritisoidaan että ”entistä vähemmän kohdistetaan verovaroja niihin tärkeisiin asioihin koska rahat menee tämmöisiin” niin sitten noihin varmaan menee merkittävästi rahaa? Siis että esim. nousevat SOTE kulut eivät ole merkittävä ongelma verrattuna päästökauppaan kuluvaan budjetin osaan?

Yritän vain ymmärtää. Itse olen niin laiska etten jaksa tarkastaa, tuo vain kuullosti siltä että muutkin ovat.
Kun keskustelijat eivät tiedä asiasta mitään, niin keskustelu on todella rasittavaa.

Päästökauppa _TUOTTAA_ rahaa valtion kassaan. Ei tämä nyt niin vaikeaa voi olla. Energiavirasto myy päästöoikeuksia pörssissä ja tilittää rahat valtion kassaan. Suurusluokka on n. 500M vuodessa tätä nykyä.

30s googlaus tuottaa tuloksia:

Päästökauppahan on efektiivisesti vero jolla verotetaan paljon CO2:sta päästäviä yrityksiä ja rahoitetaan valtion loputonta budjettia.

Tästä näkee paljonko mihinkin menee valtion kassasta:

(numerotaulut / määrärahat).
 
Kesäkuusta tuli tili ja viimeinki alkaa numerot hymyilyttää. Toki tässä vähän bonusta ja lomarahaa mukana, mutta silti. 6796,80 € netto.
Katohan, puolen vuoden liksa kuukaudessa.
Kyllähän tässä on taas mukava mennä maanantaina töihin..
E: jaa ei ihan mutta ei kaukanakaan. Näköjään osaa laskintakaan käyttää..
 
Viimeksi muokattu:
Pelkkää yötyötä tekevänä lähihoitajana palkka on keskimäärin 2350e kuussa, käteenjäävä osa siis. Tuo toki vaihtelee sunnuntaituntien mukaan, mutta keskimäärin se on tuo. Yksinasuvana ja lapsettomana tuo summa riittää pienessä kunnassa etelä-savossa hyvin, joskaan ihan luksuselämä äei tietenkään voi viettää. Samalla palkalla tuskin kovin mukavasti elelisin jossain helsingissä tai vastaavassa.
 
Pelkkää yötyötä tekevänä lähihoitajana palkka on keskimäärin 2350e kuussa, käteenjäävä osa siis. Tuo toki vaihtelee sunnuntaituntien mukaan, mutta keskimäärin se on tuo. Yksinasuvana ja lapsettomana tuo summa riittää pienessä kunnassa etelä-savossa hyvin, joskaan ihan luksuselämä äei tietenkään voi viettää. Samalla palkalla tuskin kovin mukavasti elelisin jossain helsingissä tai vastaavassa.
Tuota käteen jäävää on aika mahdoton verrata mihinkään kun kaikilla on eri verovähennykset. Paljonko se brutto on?
 
Tuota käteen jäävää on aika mahdoton verrata mihinkään kun kaikilla on eri verovähennykset. Paljonko se brutto on?

Epäilen että puhuttiin siitä, mitä keskimäärin kilahtaa tilille kuukaudessa. Tähän ei paljon vähennykset vaikuta, joten brutto varmaan se 3200€.
 
Mä en mene itse enää mihinkään töihin, jos bruttopalkka ei ala 3000€

Yksinasuvana PK-seudulla alle tuon bruttoliksan, töissä käymisessä ei ole mitään järkeä. Pari vuotta sitten vähän vähempikin olisi riittänyt, mutta inflaatio, kustannusten nousu polttoaineessa jne.

Joku kokoomuslainen minut haukkuikin täällä, kun olen työtön ja en suostu menemään töihin orjapalkalla.

Realiteetit vaan on se, että oon menny pari kertaa ns. alihintaan töihin ja on sanottu että ”tää on vaan alkuliksa ja koeajan jälkeen katsotaan uudestaan”

Noh koeaika on sit päättynyt, kehuja tullut jne. Sit kun puhutaan siitä palkasta, niin ”just nyt ei pysty sitä nostamaan”
Noh, oon aina sit nostanut kytkintä.
 
j1h2d, ymmärrän täysin. Päälle kymmenen vuotta sitten olin kaupan kassalla "osa-aikaisena" myyjänä. Palkka vaihteli 800-1200 (netto) kuukaudessa. Jo silloin ihmettelin erästä tuttavaani, jolla oli sossupummina rahaa vähintään yhtä paljon, tai siis eli yhtä mukavasti kuin minä, taiu jopa mukavammin jos itsellä töissä oli hiljaisempi jakso.

Sossutuki nykyisellään saa aikaan sen että töissä ei kannnata käydä. Kyllä mä voisin asumistuen ja muiden herkkujen kanssa jäädä kotin vetämään kaljaa kun markat tuleetilille jokatapauksessa. Melkein vituttaa että oma selkäranka ei anna myöten olla muiden taskuilla. Vitun äiti kun opetti hankkimaan elantonsa työllä.
 
j1h2d, ymmärrän täysin. Päälle kymmenen vuotta sitten olin kaupan kassalla "osa-aikaisena" myyjänä. Palkka vaihteli 800-1200 (netto) kuukaudessa. Jo silloin ihmettelin erästä tuttavaani, jolla oli sossupummina rahaa vähintään yhtä paljon, tai siis eli yhtä mukavasti kuin minä, taiu jopa mukavammin jos itsellä töissä oli hiljaisempi jakso.

Sossutuki nykyisellään saa aikaan sen että töissä ei kannnata käydä. Kyllä mä voisin asumistuen ja muiden herkkujen kanssa jäädä kotin vetämään kaljaa kun markat tuleetilille jokatapauksessa. Melkein vituttaa että oma selkäranka ei anna myöten olla muiden taskuilla. Vitun äiti kun opetti hankkimaan elantonsa työllä.

Mä oon ollut työelämässä 14-vuotiaasta asti ja verissä kulkee se, että ne duunit tehdään ja kunnolla. Uskon että jokaisen on hyvä tehdä jotain yhteiskunnan eteen.

Nyt kumminkin parin burnoutin jälkeen olen ottanut sellaisen asenteen, että seuraava työ missä olen on sillä asenteella, että teen vain vaaditun ja vähän päälle.

Se on nähty nyt monta kertaa, että on ihan sama mitä teet systemaattisesti & pitkäjänteisesti, niin kukaan ei sitä muista enää jälkikäteen. Aion siis olla itsekkäämpi jatkossa.

En mä aio mun ansiosidonaisella pitkään olla, kokoajan etin töitä. Se joka mut firmaansa saa, niin tekee hyvän rekryn.
 
Lepäile suosiolla ansiosidonnaisella ja tee asioita mistä oikeasti pidät... Kyllä niitä töitä kerkiää tekemään sitten. Ja luultavasti kun palaat töihin asenteella tehdään minimi. Aiheutat vain seuraavalle nuorelle työkaverille saman vitutuksen ja burnoutin jonka itse olet kokenut.
 
Mä en mene itse enää mihinkään töihin, jos bruttopalkka ei ala 3000€

Yksinasuvana PK-seudulla alle tuon bruttoliksan, töissä käymisessä ei ole mitään järkeä. Pari vuotta sitten vähän vähempikin olisi riittänyt, mutta inflaatio, kustannusten nousu polttoaineessa jne.

Joku kokoomuslainen minut haukkuikin täällä, kun olen työtön ja en suostu menemään töihin orjapalkalla.

Realiteetit vaan on se, että oon menny pari kertaa ns. alihintaan töihin ja on sanottu että ”tää on vaan alkuliksa ja koeajan jälkeen katsotaan uudestaan”

Itse voisin alle 3000€/kk brutollakin mennä töihin, toki riippuu työtunneista. Osa-aikaisena sitä voisi helposti lähteä vaikka 2500€/kk liksalla hommiin.

Työnantajallani on melko rento suhtautuminen osa-aikasoppareihin ja tämä ilmentyy firman tarjoamana osa-aikasopparina, jossa on tarjolla 8-32h/vko työtunnit.

Nuo osa-aikasopparit ovat täysin vapaaehtoisia ja taloon tullessa sopparit ovat täysiaikaisia ja vakituisia.

Nelipäiväisellä viikolla pääsisi siihen noin kolmeen tonniin ja kolmipäiväisellä noin 2300€ tietämille.

Useampi työntekijä on ottanut tuon osarisopparin, koska se 2300-3000€/kk brutto riittää varsin hyvin. Nettona nuo summat liikkuvat 1800-2200€/kk tietämillä, jolloin menojen ja tulojen ollessa tasapainossa, voi nauttia omasta ajasta enemmän.
 
Nelipäiväisellä viikolla pääsisi siihen noin kolmeen tonniin ja kolmipäiväisellä noin 2300€ tietämille.
Jos tuo skaalautuu täyteen työviikkoon noin (5 pv = 3700 €) niin 80 % työaika kuulostais aika kivalta tuossa kohtaa. Käteen jäävässä osuudessa eroa n. 350 € vs. vapaa-ajan lisääntyminen 50 %:lla.

Toki jos vaihtoehtona olis tehdä 4 x 10 h niin ehkä lähtisin sillä. Jokainen työvuoro itsessään on rasite, ei niinkään sitten se onko siellä työpaikalla 6, 8 vai 10 tuntia.
 
Onhan tuokin näkemys, itse pidän lyhyitä "hassuttelupäiviä" aika kevyinä verrattuna johonkin 10h rypistyksiin.
Tätä on ite pallotellut aika paljon, koska omalla työpaikalla(hoitoala) on mahollista tehä lyhyempää työaikaa joko lyhyempinä päivinä tai lyhyempinä listoina(3vkon listat). Vaikka sinällään joku lyhyempi työpäivä on ihan jepa(varsinki kuin 6h aamuvuoro loppuu jo yheltä), on sitä ite kokenut, että ne ekstra vapaat on aina merkittävämpi työhyvivoinnin lisääjä kuin se pari tuntia sieltä työvuoron lopusta.
 
Tätä on ite pallotellut aika paljon, koska omalla työpaikalla(hoitoala) on mahollista tehä lyhyempää työaikaa joko lyhyempinä päivinä tai lyhyempinä listoina(3vkon listat). Vaikka sinällään joku lyhyempi työpäivä on ihan jepa(varsinki kuin 6h aamuvuoro loppuu jo yheltä), on sitä ite kokenut, että ne ekstra vapaat on aina merkittävämpi työhyvivoinnin lisääjä kuin se pari tuntia sieltä työvuoron lopusta.

Todellakin näin. Ennemmin 4x10h vs. 6x6,5h. Saa kyllä olla aikamoinen harrastus töissä käynti jos on eri mieltä.
 
Todellakin näin. Ennemmin 4x10h vs. 6x6,5h. Saa kyllä olla aikamoinen harrastus töissä käynti jos on eri mieltä.
Tuo nyt riippuu niin monesta seikasta...työn rasittavuus, onko etätyö vai työmatkaa 100 km per suunta, mitä tekee vapaa-ajalla jne. jne.. Ja jos on yrittäjä, niin saattaa painaa töitä 6 päivää viikossa muutenkin.

Ihmisiä on erilaisia, toinen tyyli sopii toiselle...

Alkaa muuten jo mennä off topic...
 
Viimeksi muokattu:
Fingersoftista oli juttua, että siellä on mahdollista saada 90% palkka, jos tekee 6h päivää, mutta ei nelipäiväsellä. Mitä itse olen tehnyt devaajana 80%, niin kyllä aikaansaanti on yleensä 6h päivillä parempi vrt. nelipäiväseen. Toki nelipäiväsessä on muita etuja, mutta paremmin se työn puolesta menee itsellä 6h päivillä.
 
Jos tuo skaalautuu täyteen työviikkoon noin (5 pv = 3700 €) niin 80 % työaika kuulostais aika kivalta tuossa kohtaa. Käteen jäävässä osuudessa eroa n. 350 € vs. vapaa-ajan lisääntyminen 50 %:lla.

Toki jos vaihtoehtona olis tehdä 4 x 10 h niin ehkä lähtisin sillä. Jokainen työvuoro itsessään on rasite, ei niinkään sitten se onko siellä työpaikalla 6, 8 vai 10 tuntia.
Tuota kutsutaan myös termillä tiivistetty työaika. En vaan ole kuullut, että olisi käytössä juuri missään muualla kuin ns. reppumieshommissa.
 
Mä en mene itse enää mihinkään töihin, jos bruttopalkka ei ala 3000€

Yksinasuvana PK-seudulla alle tuon bruttoliksan, töissä käymisessä ei ole mitään järkeä. Pari vuotta sitten vähän vähempikin olisi riittänyt, mutta inflaatio, kustannusten nousu polttoaineessa jne.

Joku kokoomuslainen minut haukkuikin täällä, kun olen työtön ja en suostu menemään töihin orjapalkalla.

Realiteetit vaan on se, että oon menny pari kertaa ns. alihintaan töihin ja on sanottu että ”tää on vaan alkuliksa ja koeajan jälkeen katsotaan uudestaan”

Noh koeaika on sit päättynyt, kehuja tullut jne. Sit kun puhutaan siitä palkasta, niin ”just nyt ei pysty sitä nostamaan”
Noh, oon aina sit nostanut kytkintä.
En yhtään ihmettele, että olet nostanut kytkintä. Ihan asiaa puhut. Sain bruttopalkan ensimmäisen kerran inssihommista yli neljän tonnin. Käteen alkaa pian jäämään se kolme, siitä kun lyhentää asuntolainaa, autolainaa, luottokorttilaskua (tämän vuoden autorempat reilut kaks tonnia), maksaa sähköt ja vedet (eukko on lähihoitaja joten koen vastuukseni maksaa enemmän kuin hän), silmälasitkin on pitänyt ostaa osarilla, autovakuutukset ja trafit, syödäkin pitää jopa työpäivän aikanakin jne.

Olen onnellinen siitä, että rakennettiin mettään. PK-seudulla meni asumiseen melkein sama ja latin latia ei kertynyt vuokraa maksaessa varallisuus. Lisäksi vitutti aina istua ruuhkassa siellä päässä työskennellessä.
j1h2d, ymmärrän täysin. Päälle kymmenen vuotta sitten olin kaupan kassalla "osa-aikaisena" myyjänä. Palkka vaihteli 800-1200 (netto) kuukaudessa. Jo silloin ihmettelin erästä tuttavaani, jolla oli sossupummina rahaa vähintään yhtä paljon, tai siis eli yhtä mukavasti kuin minä, taiu jopa mukavammin jos itsellä töissä oli hiljaisempi jakso.

Sossutuki nykyisellään saa aikaan sen että töissä ei kannnata käydä. Kyllä mä voisin asumistuen ja muiden herkkujen kanssa jäädä kotin vetämään kaljaa kun markat tuleetilille jokatapauksessa. Melkein vituttaa että oma selkäranka ei anna myöten olla muiden taskuilla. Vitun äiti kun opetti hankkimaan elantonsa työllä.
Jos työnteko ei tällä hetkellä kannattaisi, nostaisin tukia ja keskittyisin tienaamaan pimeällä työllä.

Edit: niin ja se mikä tossa pk-seudulla raksalla työskennellessä oli kans ihan epäinhimillistä että verottaja ei maksa kilometrejä vaan jonkun julkisen liikenteen hv-korvauksen joka ei ylitä omavastuuta. Siinä sitten suhaat työmaalta toiselle pitkin päivää kamppeet mukana julkisilla.
 
Viimeksi muokattu:
En yhtään ihmettele, että olet nostanut kytkintä. Ihan asiaa puhut. Sain bruttopalkan ensimmäisen kerran inssihommista yli neljän tonnin. Käteen alkaa pian jäämään se kolme, siitä kun lyhentää asuntolainaa, autolainaa, luottokorttilaskua (tämän vuoden autorempat reilut kaks tonnia), maksaa sähköt ja vedet (eukko on lähihoitaja joten koen vastuukseni maksaa enemmän kuin hän), silmälasitkin on pitänyt ostaa osarilla, autovakuutukset ja trafit, syödäkin pitää jopa työpäivän aikanakin jne.

Olen onnellinen siitä, että rakennettiin mettään. PK-seudulla meni asumiseen melkein sama ja latin latia ei kertynyt vuokraa maksaessa varallisuus. Lisäksi vitutti aina istua ruuhkassa siellä päässä työskennellessä.
Jos työnteko ei tällä hetkellä kannattaisi, nostaisin tukia ja keskittyisin tienaamaan pimeällä työllä.

Tuo kolme käteen on hyvä! Se on myös sellainen summe mikä itselleni varmasti riittäisi niin, että ei tulisi katsottua sivuille. Kyllä mä sillä parin tonnin netollakin pärjään, mutta elämän täytyy olla aika suunitelmallista. Arvostan myös sitä, että läksitte PK-seudulta. Itellä on ehkä sama suunitelmissa, jos löydän emännän jonka kanssa haluaisin elämääni lähteä rakentamaan.

Just muutin vähän edullisempaan vuokrakaksioon Vantaalla mikä imee 850€/kk ja tämä oli oikeasti ns. edullisesta päästä. Entinen yksiö maksoi autopaikan kanssa 910€/kk samassa Vantaan kaupunginosassa.
Enkä mä halua mitään mahdottomia. Haluaisin vaan tulla työllä toimeen. Upouusi premium-merkin saksalainen työsuhdeakaara vaihtui 90-luvulla rakennettuun ranskan rapeeseen ja sillä vehkeellä olen nyt pärjäillyt, vaikka ei se ranskan rapeus lähde siitä hinkkaamallakaan.

Velkaa on luottokortilla 1500€, muuten olen velaton. Osakesalkku on arvoltaan n. 5600€ johon en halua kajota. Myin asuntoni parhaimman korona-asunto buumin aikaan ja sain kaikki velat maksettua + jäi vähän löysää, ostin isomman telkkarin ja sohvan. Se tuntu hienolta ostaa noi jutut käteisellä, eikä pätkällä.

Koko työurani oon tehnyt käytännössä myyntialalla, missä omalla sykkimisellä on voinut vaikuttaa palkkaansa. Tulot olleet keskimäärin 35-40k vuoteen n. 8 vuotta, jolla ei ole elänyt herroiksi, mutta ei oo tarvinnut mennä kerjuullekkaan. Kaikki isommat hankinnat ovat olleet lähtökohtaisesti pätkällä, tai vanhemmat / isovanhemmat auttaneet. Oisin ollut monesti kusessa ilman perhettäni, joka on kaikki fyrkkansa työllä tehnyt tyhjästä. Kiitos ukille ja mummole siitä, vanhan liiton demareita.

Nuuskaa tai huimausaineita myymällä tekis helposti tilin ja sen vois tehdä IT-osaamisella niin hyvin, ettei siitä jäis kiinni, mutta perjaatteet eivät anna periksi. Rikasta musta ei varmaan tule koskaan, kun ajattelen että loppujen lopuksi raha on vain rahaa :D Silti ei pidä omaa persettään alihintaan myydä toisen vaurauden mahdollistamiseksi.
 
En yhtään ihmettele, että olet nostanut kytkintä. Ihan asiaa puhut. Sain bruttopalkan ensimmäisen kerran inssihommista yli neljän tonnin. Käteen alkaa pian jäämään se kolme, siitä kun lyhentää asuntolainaa, autolainaa, luottokorttilaskua (tämän vuoden autorempat reilut kaks tonnia), maksaa sähköt ja vedet (eukko on lähihoitaja joten koen vastuukseni maksaa enemmän kuin hän), silmälasitkin on pitänyt ostaa osarilla, autovakuutukset ja trafit, syödäkin pitää jopa työpäivän aikanakin jne.

Olen onnellinen siitä, että rakennettiin mettään. PK-seudulla meni asumiseen melkein sama ja latin latia ei kertynyt vuokraa maksaessa varallisuus. Lisäksi vitutti aina istua ruuhkassa siellä päässä työskennellessä.
Jos työnteko ei tällä hetkellä kannattaisi, nostaisin tukia ja keskittyisin tienaamaan pimeällä työllä.

Edit: niin ja se mikä tossa pk-seudulla raksalla työskennellessä oli kans ihan epäinhimillistä että verottaja ei maksa kilometrejä vaan jonkun julkisen liikenteen hv-korvauksen joka ei ylitä omavastuuta. Siinä sitten suhaat työmaalta toiselle pitkin päivää kamppeet mukana julkisilla.

Raksalla matkat vähennetään tulonhankkimiskuluina. Esim. 2022 tämä taisi olla 0,30snt/km. Jos työnantaja on maksanut matkakorvauksia tulisi ne vähentää tuosta summasta. Nämä muuten voi tehdä 5 vuotta takautuvasti. Itse laitoin juuri kolmen vuoden matkat ja läpi meni ilman mitään kyselyitä.
 
Raksalla matkat vähennetään tulonhankkimiskuluina. Esim. 2022 tämä taisi olla 0,30snt/km. Jos työnantaja on maksanut matkakorvauksia tulisi ne vähentää tuosta summasta. Nämä muuten voi tehdä 5 vuotta takautuvasti. Itse laitoin juuri kolmen vuoden matkat ja läpi meni ilman mitään kyselyitä.
Työnantajahan on mulle maksanut matkat toimipisteeltä työmaalle ja sitten olen vaan manannut kun ei siellä päin maata saa kotoa toimipisteelle kuluja mistään.

Onko tosiaan noin että tulonhankkimiskuluina vois hakea siis kotoa toimipisteelle? Perhana, nehän pitää äkkiä laittaa viimeiseltä viideltä vuodelta ens vuoden veroilmotukseen jos näin on!
 
Työnantajahan on mulle maksanut matkat toimipisteeltä työmaalle ja sitten olen vaan manannut kun ei siellä päin maata saa kotoa toimipisteelle kuluja mistään.

Onko tosiaan noin että tulonhankkimiskuluina vois hakea siis kotoa toimipisteelle? Perhana, nehän pitää äkkiä laittaa viimeiseltä viideltä vuodelta ens vuoden veroilmotukseen jos näin on!
Jos sinulla on kiinteä työpiste, josta aloitat työt -> Et ole oikeutettu erityisalan työmatkavähennykseen. Yleensä sähkömiehet/putkarit jne jotka aloittavat päivän varikolta.
 
En sano että mikä on oikea tulkinta tässä tapauksessa, mutta näissä kannattaa aina muistaa se että jos jollain on jotain mennyt läpi vähennyksinä, se ei tarkoita että muillakin menisi. Verokarhu ei voi kaikkea tarkistaa, jotain automaatiota siellä taustalla pyörii ja sitten poikkeamia otetaan manuaaliseen tarkastukseen.

Ja koska verokarhu voi noita periä takaisin muutaman vuoden taaksepäin kannattaa varmistua siitä että on ihan oikeasti oikeutettu vähennykseen, muuten on (pieni? kohtalainen?) riski siitä että joutuu maksamaan takaisin.
 
En sano että mikä on oikea tulkinta tässä tapauksessa, mutta näissä kannattaa aina muistaa se että jos jollain on jotain mennyt läpi vähennyksinä, se ei tarkoita että muillakin menisi. Verokarhu ei voi kaikkea tarkistaa, jotain automaatiota siellä taustalla pyörii ja sitten poikkeamia otetaan manuaaliseen tarkastukseen.

Ja koska verokarhu voi noita periä takaisin muutaman vuoden taaksepäin kannattaa varmistua siitä että on ihan oikeasti oikeutettu vähennykseen, muuten on (pieni? kohtalainen?) riski siitä että joutuu maksamaan takaisin.
Tämä totta. Täytyypä tutkia miten tuon toimipisteen osalta verottajan ohjeistus menee. Jotenkin koin lievänä vääryytenä (jonka vain päätin kärsiä mukisematta), että työni edellyttää oman auton käyttöä toimipisteeltä työmaalle ja ainoa verottajan tarjoama korvausmalli on bussikortti joka alittaa omavastuuosuuden.
 
Tämä totta. Täytyypä tutkia miten tuon toimipisteen osalta verottajan ohjeistus menee. Jotenkin koin lievänä vääryytenä (jonka vain päätin kärsiä mukisematta), että työni edellyttää oman auton käyttöä toimipisteeltä työmaalle ja ainoa verottajan tarjoama korvausmalli on bussikortti joka alittaa omavastuuosuuden.

Pakko vielä sanoa että itse menen ihan sekaisin jo vakiotyöhuonevähennyksen ja muiden etätyökulujen vähennysten kanssa. Olen verottajalle täyttänyt tietoja sen mukaan mitä kuitteja löytyy mutta en ole ihan varma että voisiko noin oikeasti vähentää. Vuodesta toiseen suurinpiirtein samaa niin ketään ei kiinnosta kun ei ole poikkeamia
 
Huomaathan, että verotuksessa ei hyväksytä matkoja oman auton kustannusten mukaan esimerkiksi näillä perusteilla:
  • Oma auto on nopeampi kuin julkinen kulkuneuvo.
  • Tarvitset työssäsi autoa.
  • Viet lapsen päivähoitoon tai kouluun työmatkalla.
Verottajan sivuilta poimittuna. Verottajan mielestä sun pitää jättää oma auto työpaikalle ja lähteä sieltä bussilla kotio ja aamulla taas bussilla työmaalle :D

Oikeasti tuossa tilanteessa työnantajan pitäisi tarjota työntekijälle työauto, jos kerta autoa tarvitsee työssä. Ikävä kyllä näin vain ei monesti ole :(
 
Huomaathan, että verotuksessa ei hyväksytä matkoja oman auton kustannusten mukaan esimerkiksi näillä perusteilla:
  • Oma auto on nopeampi kuin julkinen kulkuneuvo.
  • Tarvitset työssäsi autoa.
  • Viet lapsen päivähoitoon tai kouluun työmatkalla.
Verottajan sivuilta poimittuna. Verottajan mielestä sun pitää jättää oma auto työpaikalle ja lähteä sieltä bussilla kotio ja aamulla taas bussilla työmaalle :D

Oikeasti tuossa tilanteessa työnantajan pitäisi tarjota työntekijälle työauto, jos kerta autoa tarvitsee työssä. Ikävä kyllä näin vain ei monesti ole :(
Joo, en osannut tulkata verottajan ohjetta että olenko oikeutettu korvaukseen kotoa varsinaiselle työpaikalle kun varsinaiselta työpaikalta täytyy kulkea työmaille jotka km työnantaja on korvannut vai en. Määritelmiä ja muita mainintoja varsinaisesta työpaikasta ja erikoisalan työstä löytyi varmaan 150kpl. Silti en saanut täyttä selkoa.
 
Kerryttääkö palkallinen tai palkaton sairasloma työssäoloehtoa? Mistä tuota työssäoloehto päivien määrän voi nähdä tai mistä voi tuota voi tiedustella?
 
Kerryttääkö palkallinen tai palkaton sairasloma työssäoloehtoa? Mistä tuota työssäoloehto päivien määrän voi nähdä tai mistä voi tuota voi tiedustella?

Lue tuo ja jos töissä käyt niin pitäisihän sinun jo itse tietää täytätkö nuo ehdot vai etkö. Tilinauhojahan ne kassat sulta sitten tulee pyytämään tai vaihtoehtoisesti palkkatodistusta minkä saat työnantajalta.
 
Jotta osaa tarkastaa työsuhteen päättymisen jälkeen tulevan lopputilin laskelman, niin miten lasketaan lomakorvaus kertyneistä lomapäivistä kuukausipalkkalaisena? Kertyneitä lomapäiviä työsuhteen päättyessä 19 kpl (sis. lauantait) eli ei täyttä kuukautta. Mikä luku toimii ns. täyden kuukauden jakajana; onko se 25?
 
Kai sinulla siinä palkkalapussa sentään on myös laskennallinen tuntipalkka merkattu? 19*päivälle sovittu työaika*tuntipalkka. Toki lauantait täytyy huomioida.

e: Jossain lapuissa olen nähnyt myös sitä, että on kerrottu kuukaudessa olevien työtuntien määrä. Esim. 158.
e2: Tämä voi päteä tai sitten ei: Lomapalkan, lomarahan ja lomakorvauksen laskeminen | Lue opas! (tl;dr; 19/25*kk-palkka)
 
Viimeksi muokattu:
Jotta osaa tarkastaa työsuhteen päättymisen jälkeen tulevan lopputilin laskelman, niin miten lasketaan lomakorvaus kertyneistä lomapäivistä kuukausipalkkalaisena? Kertyneitä lomapäiviä työsuhteen päättyessä 19 kpl (sis. lauantait) eli ei täyttä kuukautta. Mikä luku toimii ns. täyden kuukauden jakajana; onko se 25?
Riippunee tessistä ja työajasta. Ainakin se vaikuttaa et kuluuko lomapäiviä 5 vai 6 / viikko. Varmin tapa on googlata oma tes ja siellä lienee vastaus.
 
Varmaan yleisin laskennallisen päiväpalkan määritelmä kuukausipalkoilla on tuo kk-palkka / 25. Jos näin on ja 19 lomapäivää on käyttämättä niin 19 * kk-palkka / 25 olisi sitten koko summa.

Ainakin se vaikuttaa et kuluuko lomapäiviä 5 vai 6 / viikko.
Ei tuon pitäisi vaikuttaa mitenkään.
 
Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden TES selattu läpi enkä sieltä tähän mitään löytänyt, sillä olenkin täällä kyselemässä. Muissakin paikoissa mistä tähän liittyen jotain tietoa löysin viitattiin melko usein työehtosopimukseen, niin jotenkin vaikea saada tässä nyt selkoa.

Tuntipalkkaa ei palkkakuiteissa ole merkittynä. Enkä toki tiedä auttaisiko sekään tässä, kun on juurikin noita lauantaita mukana sekoittamassa. No, ehkä pidän omassa laskurissani tuon 19/25 * kk-palkan ja jos ei paljon tuosta heitä tältä osin niin hyvä.
 
Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden TES selattu läpi enkä sieltä tähän mitään löytänyt, sillä olenkin täällä kyselemässä. Muissakin paikoissa mistä tähän liittyen jotain tietoa löysin viitattiin melko usein työehtosopimukseen, niin jotenkin vaikea saada tässä nyt selkoa.

Tuntipalkkaa ei palkkakuiteissa ole merkittynä. Enkä toki tiedä auttaisiko sekään tässä, kun on juurikin noita lauantaita mukana sekoittamassa. No, ehkä pidän omassa laskurissani tuon 19/25 * kk-palkan ja jos ei paljon tuosta heitä tältä osin niin hyvä.
Oletko ehtinyt saada kertaakaan lomakorvausta? Siinä kuitissa pitäisi olla päivän hinta ja voit ainakin tarkistaa, miten se on muodostettu kk-palkastasi.
 

Vale, emävale, tilasto. Mutta jos mediaanikuukausipalkassa on lähes tonnin ero, on niin kai se on uskottava, että täällä perinteisessä teollisuudessa ollaan pahasti jäljessä palkan suhteen.

Voinkohan väittää olevani "ICT-erityisasiantuntija", kun nykyään hakkaan koodieditoria enemmän kuin kliksuttelen laskentasoftaa? ;)

Konetekniikan erityisasiantuntijat4 449
ICT-alan erityisasiantuntijat5 391
 
Noissa tilastoissa on aina vähän ongelmana se, että ei tiedä onko nuo ilmoitetut laskelmat sellaisia joihin on pistetty esim. lomakauden palkka, ylityöt, bonarit ja muu vai ei. Varsinkin jos noita kysyy ihmisiltä, niin osa laskee ihan kaiken ja jakaa 12:sta ja toiset taas kertoo sen perus bruttonsa.
 
Lasketaanko CAD/mekaaninen suunnittelu konetekniikan alle? Ei ole omaa henkilökohtaista kokemusta mutta kuulopuheiden mukaan CAD-työt ovat palkkakuopassa, usein alihankittu suunnittelufirmoille.
 
Lasketaanko CAD/mekaaninen suunnittelu konetekniikan alle? Ei ole omaa henkilökohtaista kokemusta mutta kuulopuheiden mukaan CAD-työt ovat palkkakuopassa, usein alihankittu suunnittelufirmoille.
Tilastossa konetekniikan asiantuntijat 3947€ palkalla. Suunnittelutyötä tekeväthän yleensä lasketaan asiantuntijoihin. Palkkakuoppa on todellinen ja omalla tiedolla/tuntumalla meidän valmistavan teollisuuden yrityksessä kukaan ns. rivisuunnittelija ei tienaa noin paljon. Suunnittelijoita yrityksessä kymmenkunta ja kaikki talon kirjoilla, eli ei suunnittelufirman kautta.
 
Lasketaanko CAD/mekaaninen suunnittelu konetekniikan alle? Ei ole omaa henkilökohtaista kokemusta mutta kuulopuheiden mukaan CAD-työt ovat palkkakuopassa, usein alihankittu suunnittelufirmoille.
Edellisen kerran työpaikkaa vaihtaessa viime talvena palkkatarjoukset suunnittelutoimistoista oli luokkaa 3-3,5k€, työkokemusta alalta n. 10 vuotta. Parempaa liksaa voi saada esim. jostain vähän pienemmästä firmasta tai sitten jos on jotain erikoisosaamista. Jos pääsee suoraan jonkun isomman firman työntekijäksi, on palkka hieman suunnittelutoimistojen tarjoamaa parempi, mutta palkankorotukset yleensä aika tiukassa. Isoissa firmoissa HR yleensä päättää palkat tittelin eikä osaamisen mukaan. Nämä siis Pirkanmaalla, pk-seudulla varmaan vähän enemmän.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Edellisen kerran työpaikkaa vaihtaessa viime talvena palkkatarjoukset suunnittelutoimistoista oli luokkaa 3-3,5k€, työkokemusta alalta n. 10 vuotta. Parempaa liksaa voi saada esim. jostain vähän pienemmästä firmasta tai sitten jos on jotain erikoisosaamista. Jos pääsee suoraan jonkun isomman firman työntekijäksi, on palkka hieman suunnittelutoimistojen tarjoamaa parempi, mutta palkankorotukset yleensä aika tiukassa. Isoissa firmoissa HR yleensä päättää palkat tittelin eikä osaamisen mukaan. Nämä siis Pirkanmaalla, pk-seudulla varmaan vähän enemmän.
Eikö konetekniikassa voi tehdä muuta kuin suunnittelua? Jos vaihtaa kokonaan hommaa alalla. Toki jos suunnittelu on lähellä sydäntä niin sitten huonompi homma.
 
Tilastossa konetekniikan asiantuntijat 3947€ palkalla. Suunnittelutyötä tekeväthän yleensä lasketaan asiantuntijoihin. Palkkakuoppa on todellinen ja omalla tiedolla/tuntumalla meidän valmistavan teollisuuden yrityksessä kukaan ns. rivisuunnittelija ei tienaa noin paljon. Suunnittelijoita yrityksessä kymmenkunta ja kaikki talon kirjoilla, eli ei suunnittelufirman kautta.

Edellisen kerran työpaikkaa vaihtaessa viime talvena palkkatarjoukset suunnittelutoimistoista oli luokkaa 3-3,5k€, työkokemusta alalta n. 10 vuotta. Parempaa liksaa voi saada esim. jostain vähän pienemmästä firmasta tai sitten jos on jotain erikoisosaamista. Jos pääsee suoraan jonkun isomman firman työntekijäksi, on palkka hieman suunnittelutoimistojen tarjoamaa parempi, mutta palkankorotukset yleensä aika tiukassa. Isoissa firmoissa HR yleensä päättää palkat tittelin eikä osaamisen mukaan. Nämä siis Pirkanmaalla, pk-seudulla varmaan vähän enemmän.

Kuulostaa palkkakuopalta, esim. sähköalan inssinä on mahdollista saada 3000-4000 € /kk käytännössä suoraan koulun penkiltä. Ei tosin suunnittelusta.
 
Viimeksi muokattu:
Mä oon työnjohtajana rakennusalalla ilman mitään papereita... pelkällä työkokemuksella. Liksa 3904€/kk ja prosentti osuus joka projektin viivan alle jääneestä summasta. Projekteja vuodessa varmaan noin 5-6 miljoonan arvosta...katetta en viitsi sentään kertoa.
 
Mä oon työnjohtajana rakennusalalla ilman mitään papereita... pelkällä työkokemuksella. Liksa 3904€/kk ja prosentti osuus joka projektin viivan alle jääneestä summasta. Projekteja vuodessa varmaan noin 5-6 miljoonan arvosta...katetta en viitsi sentään kertoa.
Tuskin tuo on kuitenkaan ollut alkupalkka raksahommissa. Työvuosia lienee jonkin verran takana...?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 110
Viestejä
4 502 261
Jäsenet
74 329
Uusin jäsen
Bopperhopper

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom