Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Kun keskustelijat eivät tiedä asiasta mitään, niin keskustelu on todella rasittavaa.Ymmärrän, mutta jos kritisoidaan että ”entistä vähemmän kohdistetaan verovaroja niihin tärkeisiin asioihin koska rahat menee tämmöisiin” niin sitten noihin varmaan menee merkittävästi rahaa? Siis että esim. nousevat SOTE kulut eivät ole merkittävä ongelma verrattuna päästökauppaan kuluvaan budjetin osaan?
Yritän vain ymmärtää. Itse olen niin laiska etten jaksa tarkastaa, tuo vain kuullosti siltä että muutkin ovat.
Katohan, puolen vuoden liksa kuukaudessa.Kesäkuusta tuli tili ja viimeinki alkaa numerot hymyilyttää. Toki tässä vähän bonusta ja lomarahaa mukana, mutta silti. 6796,80 € netto.
Normaalit 37,5 muistaakseni.Paljonko sulla on viikkotunnit ?
Tuota käteen jäävää on aika mahdoton verrata mihinkään kun kaikilla on eri verovähennykset. Paljonko se brutto on?Pelkkää yötyötä tekevänä lähihoitajana palkka on keskimäärin 2350e kuussa, käteenjäävä osa siis. Tuo toki vaihtelee sunnuntaituntien mukaan, mutta keskimäärin se on tuo. Yksinasuvana ja lapsettomana tuo summa riittää pienessä kunnassa etelä-savossa hyvin, joskaan ihan luksuselämä äei tietenkään voi viettää. Samalla palkalla tuskin kovin mukavasti elelisin jossain helsingissä tai vastaavassa.
Tuota käteen jäävää on aika mahdoton verrata mihinkään kun kaikilla on eri verovähennykset. Paljonko se brutto on?
Tottakai ne vähennykset vaikuttaa siihen, paljonko käteen jää.Epäilen että puhuttiin siitä, mitä keskimäärin kilahtaa tilille kuukaudessa. Tähän ei paljon vähennykset vaikuta, joten brutto varmaan se 3200€.
Aika asiallinen. Itse olin fiiliksissä tonnia vähemmästä. Ehkä ensi vuonna...Kesäkuusta tuli tili ja viimeinkin alkaa numerot hymyilyttää. Toki tässä vähän bonusta ja lomarahaa mukana, mutta silti. 6796,80 € netto.
Tuota käteen jäävää on aika mahdoton verrata mihinkään kun kaikilla on eri verovähennykset. Paljonko se brutto on?
j1h2d, ymmärrän täysin. Päälle kymmenen vuotta sitten olin kaupan kassalla "osa-aikaisena" myyjänä. Palkka vaihteli 800-1200 (netto) kuukaudessa. Jo silloin ihmettelin erästä tuttavaani, jolla oli sossupummina rahaa vähintään yhtä paljon, tai siis eli yhtä mukavasti kuin minä, taiu jopa mukavammin jos itsellä töissä oli hiljaisempi jakso.
Sossutuki nykyisellään saa aikaan sen että töissä ei kannnata käydä. Kyllä mä voisin asumistuen ja muiden herkkujen kanssa jäädä kotin vetämään kaljaa kun markat tuleetilille jokatapauksessa. Melkein vituttaa että oma selkäranka ei anna myöten olla muiden taskuilla. Vitun äiti kun opetti hankkimaan elantonsa työllä.
Mä en mene itse enää mihinkään töihin, jos bruttopalkka ei ala 3000€
Yksinasuvana PK-seudulla alle tuon bruttoliksan, töissä käymisessä ei ole mitään järkeä. Pari vuotta sitten vähän vähempikin olisi riittänyt, mutta inflaatio, kustannusten nousu polttoaineessa jne.
Joku kokoomuslainen minut haukkuikin täällä, kun olen työtön ja en suostu menemään töihin orjapalkalla.
Realiteetit vaan on se, että oon menny pari kertaa ns. alihintaan töihin ja on sanottu että ”tää on vaan alkuliksa ja koeajan jälkeen katsotaan uudestaan”
Jos tuo skaalautuu täyteen työviikkoon noin (5 pv = 3700 €) niin 80 % työaika kuulostais aika kivalta tuossa kohtaa. Käteen jäävässä osuudessa eroa n. 350 € vs. vapaa-ajan lisääntyminen 50 %:lla.Nelipäiväisellä viikolla pääsisi siihen noin kolmeen tonniin ja kolmipäiväisellä noin 2300€ tietämille.
Tätä on ite pallotellut aika paljon, koska omalla työpaikalla(hoitoala) on mahollista tehä lyhyempää työaikaa joko lyhyempinä päivinä tai lyhyempinä listoina(3vkon listat). Vaikka sinällään joku lyhyempi työpäivä on ihan jepa(varsinki kuin 6h aamuvuoro loppuu jo yheltä), on sitä ite kokenut, että ne ekstra vapaat on aina merkittävämpi työhyvivoinnin lisääjä kuin se pari tuntia sieltä työvuoron lopusta.Onhan tuokin näkemys, itse pidän lyhyitä "hassuttelupäiviä" aika kevyinä verrattuna johonkin 10h rypistyksiin.
Tätä on ite pallotellut aika paljon, koska omalla työpaikalla(hoitoala) on mahollista tehä lyhyempää työaikaa joko lyhyempinä päivinä tai lyhyempinä listoina(3vkon listat). Vaikka sinällään joku lyhyempi työpäivä on ihan jepa(varsinki kuin 6h aamuvuoro loppuu jo yheltä), on sitä ite kokenut, että ne ekstra vapaat on aina merkittävämpi työhyvivoinnin lisääjä kuin se pari tuntia sieltä työvuoron lopusta.
Tuo nyt riippuu niin monesta seikasta...työn rasittavuus, onko etätyö vai työmatkaa 100 km per suunta, mitä tekee vapaa-ajalla jne. jne.. Ja jos on yrittäjä, niin saattaa painaa töitä 6 päivää viikossa muutenkin.Todellakin näin. Ennemmin 4x10h vs. 6x6,5h. Saa kyllä olla aikamoinen harrastus töissä käynti jos on eri mieltä.
Tuota kutsutaan myös termillä tiivistetty työaika. En vaan ole kuullut, että olisi käytössä juuri missään muualla kuin ns. reppumieshommissa.Jos tuo skaalautuu täyteen työviikkoon noin (5 pv = 3700 €) niin 80 % työaika kuulostais aika kivalta tuossa kohtaa. Käteen jäävässä osuudessa eroa n. 350 € vs. vapaa-ajan lisääntyminen 50 %:lla.
Toki jos vaihtoehtona olis tehdä 4 x 10 h niin ehkä lähtisin sillä. Jokainen työvuoro itsessään on rasite, ei niinkään sitten se onko siellä työpaikalla 6, 8 vai 10 tuntia.
En yhtään ihmettele, että olet nostanut kytkintä. Ihan asiaa puhut. Sain bruttopalkan ensimmäisen kerran inssihommista yli neljän tonnin. Käteen alkaa pian jäämään se kolme, siitä kun lyhentää asuntolainaa, autolainaa, luottokorttilaskua (tämän vuoden autorempat reilut kaks tonnia), maksaa sähköt ja vedet (eukko on lähihoitaja joten koen vastuukseni maksaa enemmän kuin hän), silmälasitkin on pitänyt ostaa osarilla, autovakuutukset ja trafit, syödäkin pitää jopa työpäivän aikanakin jne.Mä en mene itse enää mihinkään töihin, jos bruttopalkka ei ala 3000€
Yksinasuvana PK-seudulla alle tuon bruttoliksan, töissä käymisessä ei ole mitään järkeä. Pari vuotta sitten vähän vähempikin olisi riittänyt, mutta inflaatio, kustannusten nousu polttoaineessa jne.
Joku kokoomuslainen minut haukkuikin täällä, kun olen työtön ja en suostu menemään töihin orjapalkalla.
Realiteetit vaan on se, että oon menny pari kertaa ns. alihintaan töihin ja on sanottu että ”tää on vaan alkuliksa ja koeajan jälkeen katsotaan uudestaan”
Noh koeaika on sit päättynyt, kehuja tullut jne. Sit kun puhutaan siitä palkasta, niin ”just nyt ei pysty sitä nostamaan”
Noh, oon aina sit nostanut kytkintä.
Jos työnteko ei tällä hetkellä kannattaisi, nostaisin tukia ja keskittyisin tienaamaan pimeällä työllä.j1h2d, ymmärrän täysin. Päälle kymmenen vuotta sitten olin kaupan kassalla "osa-aikaisena" myyjänä. Palkka vaihteli 800-1200 (netto) kuukaudessa. Jo silloin ihmettelin erästä tuttavaani, jolla oli sossupummina rahaa vähintään yhtä paljon, tai siis eli yhtä mukavasti kuin minä, taiu jopa mukavammin jos itsellä töissä oli hiljaisempi jakso.
Sossutuki nykyisellään saa aikaan sen että töissä ei kannnata käydä. Kyllä mä voisin asumistuen ja muiden herkkujen kanssa jäädä kotin vetämään kaljaa kun markat tuleetilille jokatapauksessa. Melkein vituttaa että oma selkäranka ei anna myöten olla muiden taskuilla. Vitun äiti kun opetti hankkimaan elantonsa työllä.
En yhtään ihmettele, että olet nostanut kytkintä. Ihan asiaa puhut. Sain bruttopalkan ensimmäisen kerran inssihommista yli neljän tonnin. Käteen alkaa pian jäämään se kolme, siitä kun lyhentää asuntolainaa, autolainaa, luottokorttilaskua (tämän vuoden autorempat reilut kaks tonnia), maksaa sähköt ja vedet (eukko on lähihoitaja joten koen vastuukseni maksaa enemmän kuin hän), silmälasitkin on pitänyt ostaa osarilla, autovakuutukset ja trafit, syödäkin pitää jopa työpäivän aikanakin jne.
Olen onnellinen siitä, että rakennettiin mettään. PK-seudulla meni asumiseen melkein sama ja latin latia ei kertynyt vuokraa maksaessa varallisuus. Lisäksi vitutti aina istua ruuhkassa siellä päässä työskennellessä.
Jos työnteko ei tällä hetkellä kannattaisi, nostaisin tukia ja keskittyisin tienaamaan pimeällä työllä.
En yhtään ihmettele, että olet nostanut kytkintä. Ihan asiaa puhut. Sain bruttopalkan ensimmäisen kerran inssihommista yli neljän tonnin. Käteen alkaa pian jäämään se kolme, siitä kun lyhentää asuntolainaa, autolainaa, luottokorttilaskua (tämän vuoden autorempat reilut kaks tonnia), maksaa sähköt ja vedet (eukko on lähihoitaja joten koen vastuukseni maksaa enemmän kuin hän), silmälasitkin on pitänyt ostaa osarilla, autovakuutukset ja trafit, syödäkin pitää jopa työpäivän aikanakin jne.
Olen onnellinen siitä, että rakennettiin mettään. PK-seudulla meni asumiseen melkein sama ja latin latia ei kertynyt vuokraa maksaessa varallisuus. Lisäksi vitutti aina istua ruuhkassa siellä päässä työskennellessä.
Jos työnteko ei tällä hetkellä kannattaisi, nostaisin tukia ja keskittyisin tienaamaan pimeällä työllä.
Edit: niin ja se mikä tossa pk-seudulla raksalla työskennellessä oli kans ihan epäinhimillistä että verottaja ei maksa kilometrejä vaan jonkun julkisen liikenteen hv-korvauksen joka ei ylitä omavastuuta. Siinä sitten suhaat työmaalta toiselle pitkin päivää kamppeet mukana julkisilla.
Työnantajahan on mulle maksanut matkat toimipisteeltä työmaalle ja sitten olen vaan manannut kun ei siellä päin maata saa kotoa toimipisteelle kuluja mistään.Raksalla matkat vähennetään tulonhankkimiskuluina. Esim. 2022 tämä taisi olla 0,30snt/km. Jos työnantaja on maksanut matkakorvauksia tulisi ne vähentää tuosta summasta. Nämä muuten voi tehdä 5 vuotta takautuvasti. Itse laitoin juuri kolmen vuoden matkat ja läpi meni ilman mitään kyselyitä.
Jos sinulla on kiinteä työpiste, josta aloitat työt -> Et ole oikeutettu erityisalan työmatkavähennykseen. Yleensä sähkömiehet/putkarit jne jotka aloittavat päivän varikolta.Työnantajahan on mulle maksanut matkat toimipisteeltä työmaalle ja sitten olen vaan manannut kun ei siellä päin maata saa kotoa toimipisteelle kuluja mistään.
Onko tosiaan noin että tulonhankkimiskuluina vois hakea siis kotoa toimipisteelle? Perhana, nehän pitää äkkiä laittaa viimeiseltä viideltä vuodelta ens vuoden veroilmotukseen jos näin on!
Tämä totta. Täytyypä tutkia miten tuon toimipisteen osalta verottajan ohjeistus menee. Jotenkin koin lievänä vääryytenä (jonka vain päätin kärsiä mukisematta), että työni edellyttää oman auton käyttöä toimipisteeltä työmaalle ja ainoa verottajan tarjoama korvausmalli on bussikortti joka alittaa omavastuuosuuden.En sano että mikä on oikea tulkinta tässä tapauksessa, mutta näissä kannattaa aina muistaa se että jos jollain on jotain mennyt läpi vähennyksinä, se ei tarkoita että muillakin menisi. Verokarhu ei voi kaikkea tarkistaa, jotain automaatiota siellä taustalla pyörii ja sitten poikkeamia otetaan manuaaliseen tarkastukseen.
Ja koska verokarhu voi noita periä takaisin muutaman vuoden taaksepäin kannattaa varmistua siitä että on ihan oikeasti oikeutettu vähennykseen, muuten on (pieni? kohtalainen?) riski siitä että joutuu maksamaan takaisin.
Tämä totta. Täytyypä tutkia miten tuon toimipisteen osalta verottajan ohjeistus menee. Jotenkin koin lievänä vääryytenä (jonka vain päätin kärsiä mukisematta), että työni edellyttää oman auton käyttöä toimipisteeltä työmaalle ja ainoa verottajan tarjoama korvausmalli on bussikortti joka alittaa omavastuuosuuden.
Joo, en osannut tulkata verottajan ohjetta että olenko oikeutettu korvaukseen kotoa varsinaiselle työpaikalle kun varsinaiselta työpaikalta täytyy kulkea työmaille jotka km työnantaja on korvannut vai en. Määritelmiä ja muita mainintoja varsinaisesta työpaikasta ja erikoisalan työstä löytyi varmaan 150kpl. Silti en saanut täyttä selkoa.Huomaathan, että verotuksessa ei hyväksytä matkoja oman auton kustannusten mukaan esimerkiksi näillä perusteilla:
Verottajan sivuilta poimittuna. Verottajan mielestä sun pitää jättää oma auto työpaikalle ja lähteä sieltä bussilla kotio ja aamulla taas bussilla työmaalle
- Oma auto on nopeampi kuin julkinen kulkuneuvo.
- Tarvitset työssäsi autoa.
- Viet lapsen päivähoitoon tai kouluun työmatkalla.
Oikeasti tuossa tilanteessa työnantajan pitäisi tarjota työntekijälle työauto, jos kerta autoa tarvitsee työssä. Ikävä kyllä näin vain ei monesti ole
Kerryttääkö palkallinen tai palkaton sairasloma työssäoloehtoa? Mistä tuota työssäoloehto päivien määrän voi nähdä tai mistä voi tuota voi tiedustella?
Riippunee tessistä ja työajasta. Ainakin se vaikuttaa et kuluuko lomapäiviä 5 vai 6 / viikko. Varmin tapa on googlata oma tes ja siellä lienee vastaus.Jotta osaa tarkastaa työsuhteen päättymisen jälkeen tulevan lopputilin laskelman, niin miten lasketaan lomakorvaus kertyneistä lomapäivistä kuukausipalkkalaisena? Kertyneitä lomapäiviä työsuhteen päättyessä 19 kpl (sis. lauantait) eli ei täyttä kuukautta. Mikä luku toimii ns. täyden kuukauden jakajana; onko se 25?
Ei tuon pitäisi vaikuttaa mitenkään.Ainakin se vaikuttaa et kuluuko lomapäiviä 5 vai 6 / viikko.
Oletko ehtinyt saada kertaakaan lomakorvausta? Siinä kuitissa pitäisi olla päivän hinta ja voit ainakin tarkistaa, miten se on muodostettu kk-palkastasi.Suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden TES selattu läpi enkä sieltä tähän mitään löytänyt, sillä olenkin täällä kyselemässä. Muissakin paikoissa mistä tähän liittyen jotain tietoa löysin viitattiin melko usein työehtosopimukseen, niin jotenkin vaikea saada tässä nyt selkoa.
Tuntipalkkaa ei palkkakuiteissa ole merkittynä. Enkä toki tiedä auttaisiko sekään tässä, kun on juurikin noita lauantaita mukana sekoittamassa. No, ehkä pidän omassa laskurissani tuon 19/25 * kk-palkan ja jos ei paljon tuosta heitä tältä osin niin hyvä.
Kappas sieltähän sen sai kaivettua, KK-palkka / 25 on päiväkohtainen summa kuitilla.Oletko ehtinyt saada kertaakaan lomakorvausta? Siinä kuitissa pitäisi olla päivän hinta ja voit ainakin tarkistaa, miten se on muodostettu kk-palkastasi.
Konetekniikan erityisasiantuntijat | 4 449 |
ICT-alan erityisasiantuntijat | 5 391 |
Tilastossa konetekniikan asiantuntijat 3947€ palkalla. Suunnittelutyötä tekeväthän yleensä lasketaan asiantuntijoihin. Palkkakuoppa on todellinen ja omalla tiedolla/tuntumalla meidän valmistavan teollisuuden yrityksessä kukaan ns. rivisuunnittelija ei tienaa noin paljon. Suunnittelijoita yrityksessä kymmenkunta ja kaikki talon kirjoilla, eli ei suunnittelufirman kautta.Lasketaanko CAD/mekaaninen suunnittelu konetekniikan alle? Ei ole omaa henkilökohtaista kokemusta mutta kuulopuheiden mukaan CAD-työt ovat palkkakuopassa, usein alihankittu suunnittelufirmoille.
Edellisen kerran työpaikkaa vaihtaessa viime talvena palkkatarjoukset suunnittelutoimistoista oli luokkaa 3-3,5k€, työkokemusta alalta n. 10 vuotta. Parempaa liksaa voi saada esim. jostain vähän pienemmästä firmasta tai sitten jos on jotain erikoisosaamista. Jos pääsee suoraan jonkun isomman firman työntekijäksi, on palkka hieman suunnittelutoimistojen tarjoamaa parempi, mutta palkankorotukset yleensä aika tiukassa. Isoissa firmoissa HR yleensä päättää palkat tittelin eikä osaamisen mukaan. Nämä siis Pirkanmaalla, pk-seudulla varmaan vähän enemmän.Lasketaanko CAD/mekaaninen suunnittelu konetekniikan alle? Ei ole omaa henkilökohtaista kokemusta mutta kuulopuheiden mukaan CAD-työt ovat palkkakuopassa, usein alihankittu suunnittelufirmoille.
Eikö konetekniikassa voi tehdä muuta kuin suunnittelua? Jos vaihtaa kokonaan hommaa alalla. Toki jos suunnittelu on lähellä sydäntä niin sitten huonompi homma.Edellisen kerran työpaikkaa vaihtaessa viime talvena palkkatarjoukset suunnittelutoimistoista oli luokkaa 3-3,5k€, työkokemusta alalta n. 10 vuotta. Parempaa liksaa voi saada esim. jostain vähän pienemmästä firmasta tai sitten jos on jotain erikoisosaamista. Jos pääsee suoraan jonkun isomman firman työntekijäksi, on palkka hieman suunnittelutoimistojen tarjoamaa parempi, mutta palkankorotukset yleensä aika tiukassa. Isoissa firmoissa HR yleensä päättää palkat tittelin eikä osaamisen mukaan. Nämä siis Pirkanmaalla, pk-seudulla varmaan vähän enemmän.
Tilastossa konetekniikan asiantuntijat 3947€ palkalla. Suunnittelutyötä tekeväthän yleensä lasketaan asiantuntijoihin. Palkkakuoppa on todellinen ja omalla tiedolla/tuntumalla meidän valmistavan teollisuuden yrityksessä kukaan ns. rivisuunnittelija ei tienaa noin paljon. Suunnittelijoita yrityksessä kymmenkunta ja kaikki talon kirjoilla, eli ei suunnittelufirman kautta.
Edellisen kerran työpaikkaa vaihtaessa viime talvena palkkatarjoukset suunnittelutoimistoista oli luokkaa 3-3,5k€, työkokemusta alalta n. 10 vuotta. Parempaa liksaa voi saada esim. jostain vähän pienemmästä firmasta tai sitten jos on jotain erikoisosaamista. Jos pääsee suoraan jonkun isomman firman työntekijäksi, on palkka hieman suunnittelutoimistojen tarjoamaa parempi, mutta palkankorotukset yleensä aika tiukassa. Isoissa firmoissa HR yleensä päättää palkat tittelin eikä osaamisen mukaan. Nämä siis Pirkanmaalla, pk-seudulla varmaan vähän enemmän.
Tuskin tuo on kuitenkaan ollut alkupalkka raksahommissa. Työvuosia lienee jonkin verran takana...?Mä oon työnjohtajana rakennusalalla ilman mitään papereita... pelkällä työkokemuksella. Liksa 3904€/kk ja prosentti osuus joka projektin viivan alle jääneestä summasta. Projekteja vuodessa varmaan noin 5-6 miljoonan arvosta...katetta en viitsi sentään kertoa.