Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Nimen ja omaan.Käyttäjä PornReindeer käytti esimerkissään, mutta todellisuudessa alimman desiilin laina on siellä ehkä siellä 50k€-100k€ välimaastossa kun ylimmällä desiilillä voisi olla 300k€ enemmän. Iso on ero.
Vaativia hommia seniorina tulee tehtyä vain - ei mitään esimieshommia.Onko millainen työnkuva? lähinnä siis onko esimieshommia vai saatko tehdä senioriasiantuntijana vaativia juttuja?
Vaativia hommia seniorina tulee tehtyä vain - ei mitään esimieshommia.
Jatkuvassa määräaikaisten työsuhteiden kierteessä ei siellä alimmassa desiilissä mitään asuntolainoja edes saa.Nimen ja omaan.
Tää nyt on ikuisuusaihe täällä iopalkkojen keskuudessa, mutta on vissii kesäks taas vähä realismikakkulat vaihettu aurinkolaseihin ku on taas suhteellisuudentaju hukassa.
Korkeimpaan desiiliin kuuluvat kiukuttelee ku ei tarvii miettiä helipadia katolle ja yrittävät demonstroida kuinka se ero ylimmän ja alimman desiilin välillä ei oikeasti ole muka niin paljoa.
Jos noista kämpistä puhutaan, niin jokane voi ihan oikeasti koittaa miettiä että mimmosiin asuntolainoihin, sijainti- ja kämpänkokotarjontoihin on oikeasti saumaa vaikkapa yksin asuvana pk-seudulla kun palkkataso on alimmassa desiilissä.
Vaikka ymmärrän ihmisten pointin ränteissä, niin se ylin desiili ei oo oikeasti ihan niin suppea porukka ja sieltä on ihan oikeasti matkaa sinne alimpaan desiiliin konkretian tasolla.
No eihän ylimmän desiilin sinkkukaan 600t€ taloa ostaisi, palkka menisi käytännössä pelkkään asuntolainaan.Käyttäjä PornReindeer käytti esimerkissään, mutta todellisuudessa alimman desiilin laina on siellä ehkä siellä 50k€-100k€ välimaastossa kun ylimmällä desiilillä voisi olla 300k€ enemmän. Iso on ero.
Ja sitten joskus kun sen korkeimman desiilin tyypin pääkaupunkiseudun kallis asunto on maksettu ja haluaa vetäytyä maalle eläkkeelle asunnon myyden niin se isompi asuntoon sijoitettu raha mahdollisesti näkyy jo valtavana erona.
En ole täysin eri mieltä, mutta ajattelin silti lainata omaa viestiäni viime vuoden alusta päivityksen kera:Kun vertaa ulkomaihin, esim. USAan, palkkatasoa kannattaa tosiaan ottaa se koko elämisen laatu huomioon. Suomessa teet sen 37,5h töitä viikossa, lomaa on 5 viikkoa vuodessa, lapsia jos tulee niin on vanhempainvapaat, sairauslomaa saat helposti jos iskee pieni flunssa päälle. Köyhät saavat toimeentulotukea millä hoituu peruseläminen niin ei tarvitse lähteä kaduille mellakoimaan.
Jenkeissä on parempi palkka, 50-60h työviikot, lomaa pari viikkoa, kaikki maksaa ja siellä saa ihan oikeasti pelätä kaduilla huonoilla alueilla.
Vajaan 20000 dollarin lisäys on tullut palkkaan, mutta muuten mikään ei ole muuttunut. Käteen jää nykyään kai jotain 6500 dollaria kuussa. Tai jäisi, jos en automaattisesti laittaisi 50000 dollaria vuodessa sijoituksiin.90000 USD vuodessa "tutkijana" kampuksen ulkopuolisessa yliopistolabrassa USA:n itärannikon maaseudulla. Nykyisessä työpaikassa olen ollut reilut pari vuotta ja sitä ennen vietin pari vuotta postdoccina muualla USA:ssa.
En mä täällä oikeasti mitään tutki, vaan teen lähinnä entry level -tietokonehommia ja neuvon työkavereita perusasioissa. Kenelläkään muulla ei ole mitään akateemista taustaa eikä edes kunnollista kokemusta softakehityksestä. Onneksi kuulun siihen joukkoon tohtoreita, jotka pystyvät tekemään myös ns. normaaleja töitä.
Vielä vuosi sitten palkka oli niinkin matala kuin 75000 USD, mutta työministeriöltä tuli ulkomaisen halpatyövoiman käyttöä rajoittava päätös, jonka mukaan kyseisellä palkalla ei voi palkata mua pysyvästi.
Mitään bonuksia tai lisiä ei täällä tunneta, mutta työsuhde-edut on amerikkalaisessa mittakaavassa varsin hyvät: Viisi viikkoa lomaa vuodessa, ilmainen terveysvakuutus (tosin omavastuu on muissa kuin ennaltaehkäisevissä toimenpiteissä), ja työnantaja kontribuoi kymppitonnin vuodessa eläkerahastoon.
Onko jollain jotain tilastoa paljonko usassa on burnoutteja verrattuna suomeen?
Omat (edesmenneet) isovanhempani muuttivat Imatralta Espooseen 80-luvulla, muuten ei tule mieleen tuntemistani ketään joka eläköidyttyään olisi myynyt talonsa maakunnasta ja muuttanut pääkaupunkiseudulle. Toisin päin muuttaneita tunne kyllä, mutta eipä yhden henkilön otanta ole tilastoMitä näitä eläkeläis sukulaisia ja tuttavia olen katellut niin yleensä se menee toisinpäin. Myydään ok-talo pois ja muutetaan kaupunkiin kerrostaloon lähelle palveluja. Ok-talo on yleensä aika työläs ylläpitää ja siellä on turhaa tilaa kun lapset ovat lähteneet maailmalle. Monesti samalla luovutaan myös autosta. Jotkut viiskymppisetkin ovat tehneet tuon liikkeen kun lapset ovat muuttaneet.
Useimmin taitaa mennä niin, että muutetaan paikkakunnan sisällä tai kehyskunnasta keskuskaupunkiin ja samalla asumismuoto vaihtuu omakotitalosta joko rivariin tai kerrostaloon. Itse tiedän noita tapauksia paljon ja osa on tehnyt niin, että ovat vaihtaneet vanhempiensa kanssa asuntoa päikseen.Omat (edesmenneet) isovanhempani muuttivat Imatralta Espooseen 80-luvulla, muuten ei tule mieleen tuntemistani ketään joka eläköidyttyään olisi myynyt talonsa maakunnasta ja muuttanut pääkaupunkiseudulle. Toisin päin muuttaneita tunne kyllä, mutta eipä yhden henkilön otanta ole tilasto
Tää "siirtymä etelä-suomeen" on kyllä hätkähdyttävää. Jengi sanoo että muualla asuu niin paljon halvemmalla, mutta onhan tuo palkkakehitys ollut sen jälkeen ihan toista luokkaa.Ohessa omat setit asiantuntijana ~21 vuotta. Hidas alku ollut palkassa mutta viime vuosina tullut ihan ok palkka/etuudet - tosin niin on tullut ikää ja harmaita hiuksiakin.
2010 ensimmäinen puolisko 3400€ toinen puolisko 4900€ (uusi firma, iso kansainvälinen firma. plus siirtyminen etelä-suomeen.)
Lentoasemalla aika vaihtelevaa hommaa. Esimiestyöstä vähempi kuin tankkauksesta? Oliko minkä puolen esimieshommaa?Kaikennäköistä hommaa tullut tehtyä ja palkkakin on seilannut laidasta laitaan.
En ole ihan varma vuosista tai palkoista mutta jotain suuntaa antavaa:
- 2006: Myyjä moottoripyöräliikkeessä 8€/h (brutto) (tämä meinasi mennä oikeuteen asti kun mitään lakeja ja työehtosopimuksia ei noudatettu)
- 2006-2008: Jäänpoisto Helsinki-Vantaan lentoasemalla 10,20€/h + lisät (brutto)
- 2008-2014: Esimiestehtävät Helsinki-Vantaan lentoasemalla, alkuun 2400€/kk + lisät, 2009 vuodesta eteenpäin 3000€/kk + lisät. Suurin vuosipalkka n. 65000€ (brutto), sisältäen maksimit ylitöitä ja melkein joka viikonlopun töissä
- 2014-2016: Lentokoneiden tankkaus Helsinki-Vantaan lentoasemalla, muistaakseni joku 3000-4000€/kk (brutto), riippuen viikonloppujen ja ylitöiden määrästä
- 2016-2017: Talvikunnossapito Helsinki-Vantaan lentoasemalla, peruspalkka vähän päälle 1900€ + lisät. Keskipalkka oli noin 3000€/kk (brutto)
- 2020-2021: Mekaniikkasuunnittelija/tutkimusassistentti valtiolla, ekat kuukaudet 2100€/kk jonka jälkeen nousi 2400€/kk (brutto)
- 2021-2022: Mekaniikkasuunnittelija yksityisellä firmalla 3000€/kk (brutto)
- 2022-2023: Freelancerina ulkomaisessa pelialan yrityksessä, netto on jossain 3000€/kk tuntumassa, riippuu niin paljon että mitä hankintoja tarvitsee vuoden aikana tehdä ym. Kaikki tarvikkeet pitää kustantaa kiinteästä laskutuksesta joka sisältää myös kaikki yrityksen pyörittämisestä johtuvat kulut, lomarahat ym.
Kuten listasta huomaa niin ikinä ei ole ollut mitään urapolkua mihin ois tähdännyt vaan mennyt enemmän sillä että tehdään sitä mikä tuntuu hyvältä sillä hetkellä. Nykyisessä duunissa voisin kyllä hyvillä mielin olla eläkkeelle asti. Ei tarvii ikinä kotoa lähteä mihinkään kun tekee töitä ja on niin vapaata aikataulujen ja lomien suhteen että ei tästä varmaan koskaan enää osaisi siirtyä takaisin perus ma-pe 8-16 työhön johonkin konttorille.
Lentoasemalla aika vaihtelevaa hommaa. Esimiestyöstä vähempi kuin tankkauksesta? Oliko minkä puolen esimieshommaa?
Toki en tiedä mitään koneiden tankkauksesta, että saattaapi olla hieman haastavampaa kuin auton^^
Parilla kaverillani myös samanlaiset palkkatason 'korjaukset' kun ovat muuttaneet etelään. Kai kotikunnassakin olisi voinut löytää parempaa palkkaa mutta asiantuntijana ei niin helposti (esimiestehtävissä tai konsultoinnissa varmaan paremmin). Mutta vuokra nousi vähän päälle 300€ (yksiö) noin 700€ (yksiö) eli kyllä kulut myös kasvoivat.Tää "siirtymä etelä-suomeen" on kyllä hätkähdyttävää. Jengi sanoo että muualla asuu niin paljon halvemmalla, mutta onhan tuo palkkakehitys ollut sen jälkeen ihan toista luokkaa.
Ihan säälittävän pieni erohan tuo on ja keskimäärin aika persaukista porukkaa se ylimmän desiilin alarajankin tuntuma on. Näissä vertailussa olisi aina hyvä muistaa, että se yksittäisen työntekijän tuottavuuskin ja panos merkkaa jotain. Toisen työpanos tuottaa puhtaat tilat 25 vuodeksi, toisen tuo kassaan miljoonia. Toinen kaivaa nenää 37,5 h, toinen vääntää sata lasissa 60 h. Kyllä verotusta olisi syytä kohtuullistaa siten, että bruttotulojen kasvusta jäisi työntekijällekin asiallinen lisäkorvaus. Ihan sietämätön tilanne, että marginaalivero% huitelee 50 % tuntumassa jo ihan persaukisten tulotasoissa puhumattakaan 60 % maantieryöstöstä 100k€ tulotasosta eteenpäin.1500€ ero nettopalkassa alimman ja ylimmän desiilin välillä on mielestäni aika suuri. 450k€ 25 vuodessa enemmän. Kuitenkin ylimmässä desiilissäkin on kyse 10% palkansaajista. Ei niin ison porukan kuulu helikopterikerhoon kuulua ja niitä helikopterikerholaisiakin riittää.
Palkkaeroja mietittäessä voi miettiä myös ihmisten osaamiseroja. Aineesta riippuen n. top5-10% porukasta kirjoittaa YO-kirjoituksista laudaturin ja vastaavasti I:n tai A:n saa 5-15%. Ero osaamisessa on aivan massiivinen. Toinen ratkaisee matikan kokeessa kaikki tehtävät ja toinen osaa juuri ja juuri kirjoittaa nimensä paperiin + saa sen aivan kaikista helpoimman tehtävän tehtyä ja vähän raavittua hajapisteitä muista.
Ei se ihan noinkaan mene. On aineita joissa melkein kaikki saavat kohtalaiset arvosanat. Esim. Pitkän Espanjan kirjoittajista 97% sai C:n tai paremman...Tämä taitaa olla ihan sisäänrakennettu ominaisuus yo-kirjoitusten arvioinnissa, eli ei mennä tiukoilla pisterajoilla vaan pisterajat määräytyy niin että jokaista arvosanaa tulee tietty ennalta määrätty määrä.
Ei se ihan noinkaan mene. On aineita joissa melkein kaikki saavat kohtalaiset arvosanat. Esim. Pitkän Espanjan kirjoittajista 97% sai C:n tai paremman...
YO-tilastot - arvosanat ja keskiarvot
Mielenkiintoisia tilastoja ylioppilaaksi valmistuneista ja ylioppilastutkinnon arvosanoistayotilastot.fi
Niin juuri, jolloin muun Suomen halvemmat asunnot osaltaan kompensoivat pienempää liksaa. Elintason ero ei ole niin valtaisa kuin pelkästään bruttotuloja vertailtaessa, mutta pkseudulla varallisuutta kertyy samalla asunnon seiniin enemmän. Niiden hyödyntäminen vain vaatii sen muuton "maalle" tai sitten epäsuomalaisittain asunnon myynnin/käänteisen asuntolainan tms.Useimmin taitaa mennä niin, että muutetaan paikkakunnan sisällä tai kehyskunnasta keskuskaupunkiin ja samalla asumismuoto vaihtuu omakotitalosta joko rivariin tai kerrostaloon. Itse tiedän noita tapauksia paljon ja osa on tehnyt niin, että ovat vaihtaneet vanhempiensa kanssa asuntoa päikseen.
Joo, voisi bruttopalkan muutos näkyä nettotuloissakin vähän selkeämmin. Neuvottelin tulevaksi bruttopalkakseni tonnia enemmän kuin toissa vuonna. Verot vie siitä lähes 500€ ja tulojen perusteella nousevat päivähoitomaksut 200€ korkeammiksi. Pääsen tästäkin palkankorotuksesta nauttimaan sitten 2030-luvulla kun nuorin lapsi on koulussa yläluokilla eikä pysty osallistumaan enää iltapäiväkerhoonkaan.Ihan säälittävän pieni erohan tuo on ja keskimäärin aika persaukista porukkaa se ylimmän desiilin alarajankin tuntuma on. Näissä vertailussa olisi aina hyvä muistaa, että se yksittäisen työntekijän tuottavuuskin ja panos merkkaa jotain. Toisen työpanos tuottaa puhtaat tilat 25 vuodeksi, toisen tuo kassaan miljoonia. Toinen kaivaa nenää 37,5 h, toinen vääntää sata lasissa 60 h. Kyllä verotusta olisi syytä kohtuullistaa siten, että bruttotulojen kasvusta jäisi työntekijällekin asiallinen lisäkorvaus. Ihan sietämätön tilanne, että marginaalivero% huitelee 50 % tuntumassa jo ihan persaukisten tulotasoissa puhumattakaan 60 % maantieryöstöstä 100k€ tulotasosta eteenpäin.
Nautit kyllä verojen hedelmistä aika hitosti tälläkin hetkellä. Verotonta lapsilisää tippuu tilille ja päivähoito on halpaa kuin saippua vaikka maksut vähän nouseekin. Eikä tarvitse säästää lasten korkeakoulumaksuja varten.Joo, voisi bruttopalkan muutos näkyä nettotuloissakin vähän selkeämmin. Neuvottelin tulevaksi bruttopalkakseni tonnia enemmän kuin toissa vuonna. Verot vie siitä lähes 500€ ja tulojen perusteella nousevat päivähoitomaksut 200€ korkeammiksi. Pääsen tästäkin palkankorotuksesta nauttimaan sitten 2030-luvulla kun nuorin lapsi on koulussa yläluokilla eikä pysty osallistumaan enää iltapäiväkerhoonkaan.
Tässä tuntuu ihan älyttömästi jotkin 2-3% indeksikorotukset. Jollain yritystoiminnallahan tässä täytyy alkaa tienaamaan lisätuloja ja toivoa että siitä kehittyy itselle joskus pääelinkeino.
Tää on ihan tuottoisaa kun pitää mittakaavan sopivan pienenä = ei tarvitse maksaa eläkkeitä ja alveja. Johonkin 15 k€ asti pystynee tekemään tämän näin. Sitten jos on vielä sen luontoista toimintaa, että saa menot riittävän suureksi niin verotettava tulo pysyy aika pienenä.Jollain yritystoiminnallahan tässä täytyy alkaa tienaamaan lisätuloja ja toivoa että siitä kehittyy itselle joskus pääelinkeino.
Kai tämä palkkakeskusteluun liittyy kun tuloeroista kolumnissa kirjoitellaan. Ilmeisesti tuo männykäpy vai mikä lie haluisi saman palkan kaikille.
Susanna Hastin kolumni: Olen kuvitellut, että hyvinvointivaltiossa hyvin toimeentulevat auttavat köyhiä, mutta en kuvittele enää
Taloudellinen menestys on pienipalkkaisten työn varaan rakennettua. Tuntuu epäreilulta, että nyt köyhät saavat maksaa valtion talouden tasapainottamisenkin, pohtii Hastyle.fi
Oikea vastaus tälläisiin on vain jättää ne huomiotta, vetää henkeä ja sivuuttaa koko juttu. Ei näissä voi voittaa kommentoimalla mitään - silloin vain alentuu samalle tasolle.Kai tämä palkkakeskusteluun liittyy kun tuloeroista kolumnissa kirjoitellaan. Ilmeisesti tuo männykäpy vai mikä lie haluisi saman palkan kaikille.
Susanna Hastin kolumni: Olen kuvitellut, että hyvinvointivaltiossa hyvin toimeentulevat auttavat köyhiä, mutta en kuvittele enää
Taloudellinen menestys on pienipalkkaisten työn varaan rakennettua. Tuntuu epäreilulta, että nyt köyhät saavat maksaa valtion talouden tasapainottamisenkin, pohtii Hastyle.fi
Ei kyllä maksa lähellekään tonnia kuussa mikään päivähoito Suomessa. Maksimi kunnallisella puolella on 295€ kuukaudessa ensimmäisestä lapsesta ja seuraavasta lapsesta max 40% tuosta 295€ ja kolmannesta lapsesta max 20% tuosta 295€. Eikä ne yksityiset päiväkodit ole välttämättä yhtään sen kalliimpia, kuin tuo 295€ täällä Suomessa.Nautit kyllä verojen hedelmistä aika hitosti tälläkin hetkellä. Verotonta lapsilisää tippuu tilille ja päivähoito on halpaa kuin saippua vaikka maksut vähän nouseekin. Eikä tarvitse säästää lasten korkeakoulumaksuja varten.
Esim. threadissa aiemmin mainitsemani New Yorkissa asuva pariskunta maksoi kahdesta lapsesta päivähoitomaksuja pitkälle yli 4000 dollaria kuukaudessa, eikä se ollut mikään poikkeuksellisen kallis paikka. Reilu tonni kuussa olisi muistaakseni hinta per lapsi Suomessa jos pitäisi itse maksaa.
Ei kyllä maksa lähellekään tonnia kuussa mikään päivähoito Suomessa. Maksimi kunnallisella puolella on 295€ kuukaudessa ensimmäisestä lapsesta ja seuraavasta lapsesta max 40% tuosta 295€ ja kolmannesta lapsesta max 20% tuosta 295€. Eikä ne yksityiset päiväkodit ole välttämättä yhtään sen kalliimpia, kuin tuo 295€ täällä Suomessa.
Puhe lainaamassasi viestissä olikin siitä, jos valtio ei tukisi tuota päiväkotitoimintaa millään lailla vaan kaikki päivähoidon kulut maksettaisiin lasten vanhempien kautta. silloin tuo 1k€ /kk ei välttämättä edes riitä yhtä muksua vasten...Ei kyllä maksa lähellekään tonnia kuussa mikään päivähoito Suomessa. Maksimi kunnallisella puolella on 295€ kuukaudessa ensimmäisestä lapsesta ja seuraavasta lapsesta max 40% tuosta 295€ ja kolmannesta lapsesta max 20% tuosta 295€. Eikä ne yksityiset päiväkodit ole välttämättä yhtään sen kalliimpia, kuin tuo 295€ täällä Suomessa.
Kuulostaa vähän samalta kuin meillä.Tuli oikein yleiskorotus taas, ei sitä tosin juurikaan edes huomannut kun lomarahat maksettiin samassa.
Syksyllä tulee 2,5v talossa ja mitä ilmeisimmin kohtuullisen tyytyväisiä ollaan pienen kangertelevan alun jälkeen.
Että juu, julkisomisteisella alalla ei palkalla paljoa juhlita. Uusi paikka organisaatiossakin löytyi varsin pikaiseen ettei vaan vahingossakaan tarvitse nimikettä muuttaa, silloin saattaisi joutua maksamaan enemmän.
No, meidän alalla 2x 400e kertakorvaus on muuttunut 2x372e ja siinä missä korotukset alkaa muilla olikohan elokuun lopussa niin meillä alkaa marraskuun lopussa. Eikä paljon noillakaan juhlita.Tuli oikein yleiskorotus taas, ei sitä tosin juurikaan edes huomannut kun lomarahat maksettiin samassa.
Syksyllä tulee 2,5v talossa ja mitä ilmeisimmin kohtuullisen tyytyväisiä ollaan pienen kangertelevan alun jälkeen.
Että juu, julkisomisteisella alalla ei palkalla paljoa juhlita. Uusi paikka organisaatiossakin löytyi varsin pikaiseen ettei vaan vahingossakaan tarvitse nimikettä muuttaa, silloin saattaisi joutua maksamaan enemmän.
No, meidän alalla 2x 400e kertakorvaus on muuttunut 2x372e ja siinä missä korotukset alkaa muilla olikohan elokuun lopussa niin meillä alkaa marraskuun lopussa. Eikä paljon noillakaan juhlita.
100e, aika luksusta. Meilä taitaa korotusten jälkeen nousta n.50-70e kuussa liksa. Lämmittää aika helvetisti kun pelkkä asuntolainan korko on noussut satasella, puhumattakaan muista elinkustannusten noususta.Ilmeisesti joku 500e kertakorvaus pitäisi tulla elokuussa. Tosin ei siitäkään ole kuulunut muuten mitään kuin että esihenkilö mainitsi siitä yhdessä tiimipalaverissa. Saapa nähdä.
Tulee sieltä joulukuussa vielä yksi korotus että saattaahan siinä mennä 100e bruttoa rikki. Eikun mualimaa kiertämään.
100e, aika luksusta. Meilä taitaa korotusten jälkeen nousta n.50-70e kuussa liksa. Lämmittää aika helvetisti kun pelkkä asuntolainan korko on noussut satasella, puhumattakaan muista elinkustannusten noususta.
Voit muuten tarkistaa ton kertakorvauksen sun työehtosopimuksesta.
Palkkaan sidottu, eikä kaikki tuolla työpaikassa saa liki satku. Taitaa olla avaintes 1.7% (min26e) kesäkuussä, joulukuussa 0.7% lisää ja elokuussa kerta 500e. Tes korotukset ovat aika tylyt pienituloisille ja aikaa myöten kertautuvat.
Palkkaan sidottu, eikä kaikki tuolla työpaikassa saa liki satku. Taitaa olla avaintes 1.7% (min26e) kesäkuussä, joulukuussa 0.7% lisää ja elokuussa kerta 500e. Tes korotukset ovat aika tylyt pienituloisille ja aikaa myöten kertautuvat.
Samalla TESsillä mennään. Kertaerä ihan Ok mutta ei nuo korotukset muuten paljon lämmitä. Firman intrassa oli tiedotteessa jotain sellaista selittelyä että korotukset sovittiin niin aikaisin niin ovat pienet eikä tätä inflaatiovauhtia ole huomioitu.
Nautin toki, sitä en kiistä. Lapsilisät on hieno juttu ja ne suunnilleen kattaa sen, mitä lasten ruoka- ja vaateostosten kuukausikohtaiset kustannukset on nousseet viimeisen vuoden aikana.Nautit kyllä verojen hedelmistä aika hitosti tälläkin hetkellä. Verotonta lapsilisää tippuu tilille ja päivähoito on halpaa kuin saippua vaikka maksut vähän nouseekin. Eikä tarvitse säästää lasten korkeakoulumaksuja varten.
Esim. threadissa aiemmin mainitsemani New Yorkissa asuva pariskunta maksoi kahdesta lapsesta päivähoitomaksuja pitkälle yli 4000 dollaria kuukaudessa, eikä se ollut mikään poikkeuksellisen kallis paikka. Reilu tonni kuussa olisi muistaakseni hinta per lapsi Suomessa jos pitäisi itse maksaa.
Kuinka suuri osa suomen budjetista menee näihin? Onko noista jotain esimerkkiä, ja kuinka iso osa meni viisi vuotta sitten?Entistä enemmän niitä kohdistetaan Suomen imagon kiilottamiseen ulkomailla ja EU:lta ostettaviin ilmasto- ja pakolaisaiheisiin aneisiin.
Yksi osa on päästöoikeudet ja niiden hinta ollut melkoisessa nousussa.Kuinka suuri osa suomen budjetista menee näihin? Onko noista jotain esimerkkiä, ja kuinka iso osa meni viisi vuotta sitten?
Valtiohan tienaa rahaa päästöoikeuksien myynnistä, eikä suinkaan maksa niistä.Yksi osa on päästöoikeudet ja niiden hinta ollut melkoisessa nousussa.
Valtiohan tienaa rahaa päästöoikeuksien myynnistä, eikä suinkaan maksa niistä.
Ymmärrän, mutta jos kritisoidaan että ”entistä vähemmän kohdistetaan verovaroja niihin tärkeisiin asioihin koska rahat menee tämmöisiin” niin sitten noihin varmaan menee merkittävästi rahaa? Siis että esim. nousevat SOTE kulut eivät ole merkittävä ongelma verrattuna päästökauppaan kuluvaan budjetin osaan?Yksi osa on päästöoikeudet ja niiden hinta ollut melkoisessa nousussa.
Uutinen vuodelta 2022:
Päästöoikeuden hinta on noussut kipurajoille
Yhden hiilidioksiditonnin päästäminen ilmaakehään on kallistunut nopeasti viimeisen vuoden ajan. Torstaina päästöoikeus maksoi vajaat 90 euroa, kun vuosi sitten vastaavaan aikaan hinta oli noin 40 euroa. Muutama viikko sitten päästöoikeuden hinta kipusi jo lähes 100 euroon.
Päästöoikeus kallistui, ja se näkyy sähkön hinnassa – ilmastopolitiikan kulmakivi toimii vihdoin niin kuin on tarkoitus, mutta samalla syntyi huoli
EU:n päästökauppa on vähentänyt merkittävästi päästöjä. Sen ansiosta myös suomalaiset käyttävät aiempaa puhtaammin tuotettua sähköä ja lämpöä. Nyt päästöoikeuden hinta on ennätyslukemissa. Mitä se tarkoittaa?yle.fi