Palkkakeskustelu

[elmo]

Rikkaita kyllä pitää verottaa enemmän. Näin saadaan enemmän hyvinvointia. /s

Oli tuosta rahapodista joku keskustelu. Nykymeno kannustaa sitä keskiluokkaista perhettä pitämään toista vanhempaa kotosalla lasten kanssa, koska töihin lähtiessä menettää aika isot edut. Käteen jäävä rahasumma voi olla sama, kuin kotosalla ollessa tai jopa vähemmän. Päiväkotimaksut ja muut alkavat juoksemaan, kun molemmat ovat töissä.

No tämä. Hyvä, että edes nyt muuttavat noita rajoja. Kyllä nauratti reilut 10v takaperin kun molemmat tienas jonkun 30k€ paikkeilla ja piti maksaa päiväkotimaksuja maksimit. Rikkaita (toki ämerikan hintoihin verrattuna silti edullista). Tuli tehtyä kaikki mahdolliset kikkakutoset... just emäntä maksimit kotona, lyhennettyä päivää (viedään myöhään, haetaan ajoissa), että sai muksut jollain 60% hoito-ajalla yms. Tilanne oli oikeasti se, että ennemmin kannatti olla kotosalla + sai olla muksujen kanssa kun otti kaikki kulut huomioon. Eipä tartte paljon ihmetellä miksi täällä on naisia jotka olleet tyyliin 15v kotona hoitamassa lapsia eikä oikein mitään saumaa enää päästä työelämään takaisin.

Siinä on toi ala-aste aika sellanen kun muksut menee aika pienellä ylläpidolla. Sitten ylä-asteen jälkeen alkaa taas imemään rahaa ihan eri tavalla. No tässä vaiheesa tajuaa jo, että ne lentää aika pian pois pesäsästä jotta ehtii sitä rahulia hillota parinkin vuoden päästä. Oikeastaan se on vähän huvittavaa, että sitten kun omat kulut tippuu niin varmaan on palkkakehityksen huipulla...

 

[draco76]

No tämä. Hyvä, että edes nyt muuttavat noita rajoja. Kyllä nauratti reilut 10v takaperin kun molemmat tienas jonkun 30k€ paikkeilla ja piti maksaa päiväkotimaksuja maksimit. Rikkaita (toki ämerikan hintoihin verrattuna silti edullista). Tuli tehtyä kaikki mahdolliset kikkakutoset... just emäntä maksimit kotona, lyhennettyä päivää (viedään myöhään, haetaan ajoissa), että sai muksut jollain 60% hoito-ajalla yms. Tilanne oli oikeasti se, että ennemmin kannatti olla kotosalla + sai olla muksujen kanssa kun otti kaikki kulut huomioon. Eipä tartte paljon ihmetellä miksi täällä on naisia jotka olleet tyyliin 15v kotona hoitamassa lapsia eikä oikein mitään saumaa enää päästä työelämään takaisin.

Onko tosiaan noin? Luulisi että kun toinen on töissä niin se jo vähentää tukia niin että kannattaa toisenkin ottaa kokoaikainen työpaikka. Kotihoidontuki ei kuitenkaan ole niin iso mutta silti kannatan olemaan kotona siihen asti kunnes nuorin täyttää kolme. Aina se vain ei ole taloudellisesti mahdollista jos on lainoja. Ilman lainoja taloutta voi hyvin sopeuttaa. 60k oli varsin hyvä 10 vuotta sitten, varsinkin kun tulot tulevat kahdelta joten verotus pienempi.

Olin lyhennetyllä nuorimmaisen ekan vuoden ja kyllä sekin tiputti tuloja. Oli se silti sen arvoista.

 

[McMaster]

Maksimihan on 295e kuukaudessa. Ja kai siitä nyt vähän lisää käteenkin jää kun tuollainenkin korotus päiväkotimaksuihin vaatii yli 1600e palkankorotuksen.

Juu, laskeskelin tossa, että taitaa olla lähempänä 200€/kk tuo maksu uusilla tuloilla. Tulot nousee tänä vuonna n. 1100€/kk ja ens vuonna vielä 500-550€/kk lisää.

 

[munse]

Näin se vaan taitaa mennä. Itsekin vuonna 2000 sain vastavalmistuneena DI:nä teollisuudessa 12500mk / kk, joka on nykyrahassa n. 3000€ / kk. Vaihdoinkin muutaman kuukauden päästä pois ja siirryin muualle ja sain jo vuoden päästä 16200mk / kk, eli n. 3900€/kk. Teollisuudessa ei rivijampat palkoilla juhli (jos juhlii muutenkaan juuri kukaan).

Teollisuudessa ilmiön syy taitaa olla siinä, että tuotekehityksen matalalla riippuvat hedelmät on jo poimittu. Muutaman huipputekijän oivallukset eivät juuri voittoja kasvata. Tai jos kasvattavat merkittävästi, niin sen näkymiseen saattaa kulua vaikkapa vuosikymmen.

Jos vertaa vaikka softa-alaan, niin kehitystä rajoittava tekijä on mielikuvitus. Noin karkeasti sanottuna. Mutta teollisuudessa rajoittaa lisäksi fysiikan lait ja valmistuskustannukset.

 

[jarmojs]

Iskee vaan tosi kovaa siinä vaiheessa, kun valtaosa tuossa luetelluista tuista katoaa siinä (lasten iästä riippuen) noin kymmenen ja viimeistään viidentoista vuoden päästä. Eikä työllistymismahdollisuuksia todennäköisesti pienpalkkaduunia parempiin paikkoihin ole.

Eikä eläkekertymä päätä huimaa. Jos nyt huimaa muutenkaan. Isävainaan eläke oli 5 k€/kk, itse pääsen ehkä puoleen siitä jos vielä vajaat 20v jaksan painaa.

 

[Köntsä-Ana]

Eikä eläkekertymä päätä huimaa. Jos nyt huimaa muutenkaan. Isävainaan eläke oli 5 k€/kk, itse pääsen ehkä puoleen siitä jos vielä vajaat 20v jaksan painaa.

Eikö tuo 5 k € ole jo aika kova eläke?

 

[Boulder]

Eikö tuo 5 k € ole jo aika kova eläke?

Taitaa keskimääräinen (miesten) eläke olla jotain 50% tuosta.

Vanhemmalla kaartilla oli se etu, että saivat valita, mistä ansioista eläke laskettiin eli koko työura vai edelliset 10v tms. Taisi olla kymmenisen vuotta sitten eläköityneellä omalla isällä sama juttu ja hyvissä hommissa olleena mukava eläke.

 

[Disfear]

Taitaa keskimääräinen (miesten) eläke olla jotain 50% tuosta.

Vanhemmalla kaartilla oli se etu, että saivat valita, mistä ansioista eläke laskettiin eli koko työura vai edelliset 10v tms. Taisi olla kymmenisen vuotta sitten eläköityneellä omalla isällä sama juttu ja hyvissä hommissa olleena mukava eläke.

Siis tosiaanko saivat itse valita? No joo ei siinä sitten ihan samalla tavalla kaikilla se eläke nuorena varmaan stressaa.

5000 euroa on kyllä todella kova eläke, jos on 2500 euronkin eläke aika hyvä.

 

[elmo]

Onko tosiaan noin? Luulisi että kun toinen on töissä niin se jo vähentää tukia niin että kannattaa toisenkin ottaa kokoaikainen työpaikka. Kotihoidontuki ei kuitenkaan ole niin iso mutta silti kannatan olemaan kotona siihen asti kunnes nuorin täyttää kolme. Aina se vain ei ole taloudellisesti mahdollista jos on lainoja. Ilman lainoja taloutta voi hyvin sopeuttaa. 60k oli varsin hyvä 10 vuotta sitten, varsinkin kun tulot tulevat kahdelta joten verotus pienempi.

Olin lyhennetyllä nuorimmaisen ekan vuoden ja kyllä sekin tiputti tuloja. Oli se silti sen arvoista.

Piti oikein varmistaa. Itse tienasin ennen 2010 jotain 28k€ ja exä varmaankin sitten jotain 25k€, ehkä alle. Molemmat kun 8h töissä niin maksimi maksut meni. Joka tapauksessa tilanne oli se, että oikeasti jos toinen oli kotona niin päivähoitomaksut ja muut työkulut niin käteen ei jäänyt kuin jotain pähkinöitä niin oli aika helppo valinta, että on kotona melkein maksimit kummastakin.

 

[Andan]

Voi myös liittyen siihen että softa-alalla moni tekee työtö, jota laskutetaan muualta per tunti. Kunntaas teolisuuden tuotekehitys maksetaan firman rahalla. Joka ikinen tunti

Parhaat palkat softahommista löytyy kuitenkin pääsääntöisesti omaa tuotetta tekevistä firmoista, että ihan samalla lailla siellä maksetaan firman rahalla Liikevaihto per nuppi vain voi olla korkean teknologian firmoissa moninkertainen verrattuna perinteiseen teollisuuteen.

 

[Makis]

Hm, kuulostaa siltä, että kaikkien pitäisi maksaa täydet päivähoitomaksut, niin ei ole mitään tuloloukkuja. Jos köyhällä ei ole varaa, niin kai ne lapset kotona päivän pärjää yksinään...

 

[draco76]

Hm, kuulostaa siltä, että kaikkien pitäisi maksaa täydet päivähoitomaksut, niin ei ole mitään tuloloukkuja. Jos köyhällä ei ole varaa, niin kai ne lapset kotona päivän pärjää yksinään...

Tarpeeksi suurilla vakiotuilla (lapsilisä, kansalaispalkka) tuloloukut poistuisivat mutta tulisi liian kalliiksi yhteiskunnalle. Tuloloukut voivat olla yhteiskunnan kannalta parempi vaihtoehto joissakin tapauksissa.

Parhaiten tuloloukut loppuisivat jos poistetaan aivan kaikki muut tuet kuin toimeentulotuki ja siihen tehdään muutos että jokainen tienattu euro lisää tuen rajaa tietyllä määrällä (vaikka 30-50 senttiä). Näissäkin ulosoton ja elatumaksujen osalta pitäisi lienee miettiä onko aihetta poikkeuksiin.

 

[Makis]

Mitäs jos otettaisiin kansalaispalkka käyttöön? Tuloloukut poistuvat lähes kokonaan, byrokratia vähenee.

 

[ElReino]

Hm, kuulostaa siltä, että kaikkien pitäisi maksaa täydet päivähoitomaksut, niin ei ole mitään tuloloukkuja. Jos köyhällä ei ole varaa, niin kai ne lapset kotona päivän pärjää yksinään...

Suurin käytettävissä olevan nettoansion lisäys taisi tulla siinä, kun lapset siirtyivät päivähoidosta kouluun. Markka-aikana näin laskelman, jonka mukaan n. 1500 markan ja n. 5000 markan bruttotuloilla kuukaudessa sai kustannettua saman palvelun, eli kaksi lasta kunnalliseen päivähoitoon. Johtuen veroprogressiosta ja sen ajan kovista päivähoitomaksujen porrastuksista.

 

[ElReino]

Taitaa keskimääräinen (miesten) eläke olla jotain 50% tuosta.

Vanhemmalla kaartilla oli se etu, että saivat valita, mistä ansioista eläke laskettiin eli koko työura vai edelliset 10v tms. Taisi olla kymmenisen vuotta sitten eläköityneellä omalla isällä sama juttu ja hyvissä hommissa olleena mukava eläke.

Joskus ennen muinoin eläke määräytyi neljän viimeisen työvuoden perusteella, joista poistettiin huonoin ja paras. Kahdesta jäljelle jäävästä sitten keskiarvo. En muista, ettö noissa olisi ollut muutosvaiheessa mahdollisuutta valita. Tuo entinen tapa johti siihen, että viimeisinä vuosina yritettiin kaikin tavoin maksimoida palkkatulot.

 

[Boulder]

Joskus ennen muinoin eläke määräytyi neljän viimeisen työvuoden perusteella, joista poistettiin huonoin ja paras. Kahdesta jäljelle jäävästä sitten keskiarvo. En muista, ettö noissa olisi ollut muutosvaiheessa mahdollisuutta valita. Tuo entinen tapa johti siihen, että viimeisinä vuosina yritettiin kaikin tavoin maksimoida palkkatulot.

Todennäköisesti sotken tuon nyt johonkin yrityskohtaiseen lisäeläkkeeseen. Isä oli ko. firmassa koko työuransa eri osastoilla eri tehtävissä ja tarkoituksella oli vuoden eläkkeen alaikärajaa pidemmälle, jotta sai sen 10v täyteen selkeästi paremmin palkatussa hommassa.

 

[zepi]

Teollisuudessa ilmiön syy taitaa olla siinä, että tuotekehityksen matalalla riippuvat hedelmät on jo poimittu. Muutaman huipputekijän oivallukset eivät juuri voittoja kasvata. Tai jos kasvattavat merkittävästi, niin sen näkymiseen saattaa kulua vaikkapa vuosikymmen.

Jos vertaa vaikka softa-alaan, niin kehitystä rajoittava tekijä on mielikuvitus. Noin karkeasti sanottuna. Mutta teollisuudessa rajoittaa lisäksi fysiikan lait ja valmistuskustannukset.

Mikä nyt sitten on perusteollisuutta? Kyllähän sitä esim. rakettipuolella SpaceX on mullistanut aivan massiivisesti alaa ja kasvanut nollasta yli 100 miljardin arvoiseksi yritykseksi - alunperin muutamien satojen ihmisten työpanoksen avulla reilussa vuosikymmenessä.

Samalla tavalla esim. Suomessa Iceye on tehnyt tyhjästä itsensä valtavasti rahoitusta keränneeksi yritykseksi todistamalla, että kun pari opiskelijaa pistää tuulemaan ja kolvaa vähän mikrosatelliittia kasaan, niin niillä voi tehdä oikeasti jotain mullistavaa suhteessa kustannuksiin.

Monella tavalla kummatkin ovat "perusteollisuutta". Otetaan materiaaleja ja cots-komponenttejä ja valmistetaan niistä fyysisiä tuotteita.

 

[PornReindeer]

Mikä nyt sitten on perusteollisuutta? Kyllähän sitä esim. rakettipuolella SpaceX on mullistanut aivan massiivisesti alaa ja kasvanut nollasta yli 100 miljardin arvoiseksi yritykseksi - alunperin muutamien satojen ihmisten työpanoksen avulla reilussa vuosikymmenessä.

Samalla tavalla esim. Suomessa Iceye on tehnyt tyhjästä itsensä valtavasti rahoitusta keränneeksi yritykseksi todistamalla, että kun pari opiskelijaa pistää tuulemaan ja kolvaa vähän mikrosatelliittia kasaan, niin niillä voi tehdä oikeasti jotain mullistavaa suhteessa kustannuksiin.

Monella tavalla kummatkin ovat "perusteollisuutta". Otetaan materiaaleja ja cots-komponenttejä ja valmistetaan niistä fyysisiä tuotteita.

Joillekin avaruustekniikka on perusteollisuutta, toisille ei

 

[zepi]

Joillekin avaruustekniikka on perusteollisuutta, toisille ei

Niin, no se nyt on lähinnä että Suomessa on perinteisesti vaan syöty pettua ja koitettua keksiä, että mitä sillä lopulla puulla tekisi...

Samalla tavalla esim. Ruotsissa Gripeneiden valmistus ja tuotekehitys on "perusteollisuutta", mutta meillä Suomessa ei juuri moisesta tarvitse miettiä.

 

[Köntsä-Ana]

Niin, no se nyt on lähinnä että Suomessa on perinteisesti vaan syöty pettua ja koitettua keksiä, että mitä sillä lopulla puulla tekisi...

Samalla tavalla esim. Ruotsissa Gripeneiden valmistus ja tuotekehitys on "perusteollisuutta", mutta meillä Suomessa ei juuri moisesta tarvitse miettiä.

Mitä yrität tällä sanoa?

 

[Kvarkki]

Ehkä perusteollisuus ei ole paras mahdollinen termi kuvaamaan korkean teknologian tuotteita.

 

[PornReindeer]

Niin, no se nyt on lähinnä että Suomessa on perinteisesti vaan syöty pettua ja koitettua keksiä, että mitä sillä lopulla puulla tekisi...

Samalla tavalla esim. Ruotsissa Gripeneiden valmistus ja tuotekehitys on "perusteollisuutta", mutta meillä Suomessa ei juuri moisesta tarvitse miettiä.

No mielipiteitä on monia, mutta minulle pienen voluumin ja suuren hinnan high tech -tuotteet istuvat huonosti perusteollisuus-nimikkeen alle.

 

[dropadrop]

Tämä tuli yllätyksenä itselle, tai en tätä näkökulmaa ajatellutkaan. Olisiko sitten asiakastarpeesta myyntiputkeen nopeampi sykli.. tai no, ehkä kuitenkin softa tuotetteen helpompi monistettavuus ja sitä myötä korkeampi kate.

Lähtökohta ainakin verrattuna konsultteihin, että heidän palkkansa on jotakuinkin sidottu laskutukseen joka aiheuttaa rajoitteita.

Softa-firmoissa todennäköisesti nähty sen verran devaajia, että ymmärretään miten iso merkitys yksilöillä voi olla. Päälle toki tekijöistä pulaa, esim. meillä aloittaa edelleen tyypejä jotka on rekrytoitu ulkomailla tyyliin 6kk viiveellä aloitukseen kun parempaa ei vaan suomesta löydy. Samaan aikaan ne ”parhaat palkat” on suomessa kuitenkin samaa tasoa esim. Puolan kanssa, eli paljon alhaisemmat kuln läntisessä Euroopassa. Ehkä ennemmin voi ihmetellä miksi eivät ole vielä korkeammat.

 

[munse]

Mikä nyt sitten on perusteollisuutta? Kyllähän sitä esim. rakettipuolella SpaceX on mullistanut aivan massiivisesti alaa ja kasvanut nollasta yli 100 miljardin arvoiseksi yritykseksi - alunperin muutamien satojen ihmisten työpanoksen avulla reilussa vuosikymmenessä.

Samalla tavalla esim. Suomessa Iceye on tehnyt tyhjästä itsensä valtavasti rahoitusta keränneeksi yritykseksi todistamalla, että kun pari opiskelijaa pistää tuulemaan ja kolvaa vähän mikrosatelliittia kasaan, niin niillä voi tehdä oikeasti jotain mullistavaa suhteessa kustannuksiin.

Monella tavalla kummatkin ovat "perusteollisuutta". Otetaan materiaaleja ja cots-komponenttejä ja valmistetaan niistä fyysisiä tuotteita.

Juu, kyllä lasken nuo teollisuudeksi. Niissähän on kyse fyysisestä tuotteesta, johon liittyy koneenrakennusta, tehoelektroniikkaa, säätötekniikkaa yms. Ehkä ovat sitten poikkeuksia kasvun suhteen. Teslakin on tällainen poikkeava esimerkki nopeasti kasvaneesta teollisuusyrityksestä.

Muuten, Iceye ei vaikuttaisi olevan erityisen hyvä palkanmaksaja tilastojen (ja erään hiljattain näkemäni työpaikkailmoituksen) mukaan. Taisin sattumoisin tässä ketjussa puida asiaa. Eli tämänkin perusteella menisi kategoriaan "teollisuus".

 

[zepi]

Juu, kyllä lasken nuo teollisuudeksi. Niissähän on kyse fyysisestä tuotteesta, johon liittyy koneenrakennusta, tehoelektroniikkaa, säätötekniikkaa yms. Ehkä ovat sitten poikkeuksia kasvun suhteen. Teslakin on tällainen poikkeava esimerkki nopeasti kasvaneesta teollisuusyrityksestä.

Muuten, Iceye ei vaikuttaisi olevan erityisen hyvä palkanmaksaja tilastojen (ja erään hiljattain näkemäni työpaikkailmoituksen) mukaan. Taisin sattumoisin tässä ketjussa puida asiaa. Eli tämänkin perusteella menisi kategoriaan "teollisuus".

Lähinnä idea on se, että teollisuuspuolellakin löytyy aina joitakin firmoja jotka hämmentävät soppaa.

Ja en nyt tarkoita että menisi johonkin iceye:lle jne. 364:ksi työntekijäksi, vaan joskus teollisuusihmisillä on kysyntää ihan alkuvaiheessakin.

Jostain se Kempowerin nousukiito on startannut ja ei esim. ruotsalainen Candela ole kasvamassa rajusti "vahingossa", vaan siellä ydinporukassa on varmasti muutama asiansa osaava "perusinsinööri".
-
Se, että on teollisuudessa töissä ei tarkoita, että on pakko pysyä yhdellä ja samalla työnantajalla siinä yhdessä ja samassa pienessä pitäjässä töissä koko ura ja sitten ihmetellä, kun pomolla ei ole mitään painetta korottaa liksaa. Sitä osaamista voi koittaa käyttää jossain firmassa joka etsii uutta, paremmin asiakasarvoa tuottavaa toimintaa kuin se bulkkihomma.

Lujuuslaskentaakin voi tehdä monenlaisille asioille.

Mitä yrität tällä sanoa?

Vain sitä, että teollisuutta on monenlaista ja kaikki yritykset eivät edes karkeasti samalla alalla ole nollakasvullisia hitaasti eteneviä perusfirmoja.

CNC koneistusta voi tehdä McLarenilla tai Pekan & Matin konepajassa.

 

[mozeinen]

Täytyy kyllä ihmetellä miten huonosti teollisuudessa maksetaan DI kavereille.
3300e/kk(?) on AMK insinöörin suosituspalkka vastavalmistuneelle mekaniikkasuunnittelijalle.

Onko työ siis jotain mekaniikkasuunnittelua vai pelkän (tuotanto?)prosessin pyörittelyä? joku menetelmä kaveri?

Päävastuu minulla on tällä hetkellä kokonaisten tehtaiden prosessitaselaskennasta. Tuen sekä myyntiä että sisäisiä kehityshankkeita. Laskenta sisältää useimmiten eri prosessialueiden kapasitettien laskentaa (esim pullonkaulojen etsintää) sekä Balance of the Plant tyyppistä vesi-, höyry-, energia-, ja päästötasetta riippuen projektista. Teen myös jonkin verran dynaamista mallinnusta miten prosessia voisi ajaa optimoidusti tai selvitä ilman tuotannonmenetyksiä tietyistä häiriötilanteista.

Itse laskennan lisäksi vastaan myös työkalujen kehityksestä, johon kuluukin pääosa työajasta. Laskentatyökalut on tehty excelillä, pythonilla ja parilla eri simulointiohjelmalla. Työ sisältää myös jonkin verran data-hommia, kun pitää prosessidataa jalostaa ja analysoida. Tehdastasehommien lisäksi vastaan yhden osaston laitemitoitustyökalusta joka perustuu aine- ja energiataselaskentaan.

 

[munse]

Se, että on teollisuudessa töissä ei tarkoita, että on pakko pysyä yhdellä ja samalla työnantajalla siinä yhdessä ja samassa pienessä pitäjässä töissä koko ura ja sitten ihmetellä, kun pomolla ei ole mitään painetta korottaa liksaa. Sitä osaamista voi koittaa käyttää jossain firmassa joka etsii uutta, paremmin asiakasarvoa tuottavaa toimintaa kuin se bulkkihomma.

Lujuuslaskentaakin voi tehdä monenlaisille asioille.

Lujuuslaskenta on hieman huono esimerkki tässä yhteydessä. Dippainssejä ja tohtoreita yleensä ovat, joten en ehkä bulkkihommiin rinnastaisi. Tosin itse olen jäävi.

 

[N1kkel]

Lujuuslaskenta on hieman huono esimerkki tässä yhteydessä. Dippainssejä ja tohtoreita yleensä ovat, joten en ehkä bulkkihommiin rinnastaisi. Tosin itse olen jäävi.

Lujuuslaskentaa lienee monenlaista, mutta eikös mekaniikkasuunnittelua ja lujuuslaskentaa juurikin paljon tehdä ns. bulkkihommana lukuisissa eri insinööritoimistoissa?

 

[Mikkos]

Mitä lujuuslaskija tekee? Eikö noita voi laskea ihan vaan simulaatioilla ja näpyttelemällä numeroita laskuriin?

 

[Honzo]

Mitä lujuuslaskija tekee? Eikö noita voi laskea ihan vaan simulaatioilla ja näpyttelemällä numeroita laskuriin?

Sitähän se hyvin paljon yksikertaistettuna lienee. Kuitenkin ei ole järkeä varmaankaan ylimitoittaa mitään, koska se ei ole taloudellisesti järkevää. Eiköhän tossakin hommassa kokemuksella ole jonkinlainen merkitys, koska ne simulaatiotkaan eivät ole täydellisiä? Ja jonkunhan ne lähtöarvot ja reunaehdot sinne simulaatiomalliinkin täytyy syöttää?

 

[Jaffajosa]

Sitähän se hyvin paljon yksikertaistettuna lienee. Kuitenkin ei ole järkeä varmaankaan ylimitoittaa mitään, koska se ei ole taloudellisesti järkevää. Eiköhän tossakin hommassa kokemuksella ole jonkinlainen merkitys, koska ne simulaatiotkaan eivät ole täydellisiä? Ja jonkunhan ne lähtöarvot ja reunaehdot sinne simulaatiomalliinkin täytyy syöttää?

Sen minkä itse muistan lujuusopin kursseilta oli juurikin se sanoma että teoria ja laskenta täytyy ensin ymmärtää ja osata, ennen kuin siirrytään vääntää virtauslaskentaa tai FEMiä tietokoneella. Voihan tämä olla joku lujuuslaskijoiden salaliittokin, mutta itse olen ottanut tuon ainakin todesta ja jättänyt laskennan firmassa niille ketkä sen hyvin osaavat.

 

[phetu]

Sen minkä itse muistan lujuusopin kursseilta oli juurikin se sanoma että teoria ja laskenta täytyy ensin ymmärtää ja osata, ennen kuin siirrytään vääntää virtauslaskentaa tai FEMiä tietokoneella. Voihan tämä olla joku lujuuslaskijoiden salaliittokin, mutta itse olen ottanut tuon ainakin todesta ja jättänyt laskennan firmassa niille ketkä sen hyvin osaavat.

Juurikin näin. Koulussa näitä laskettiin vielä ruutuvihkoon ja opeteltiin kaavoja ulkoa, jotta tulee se ymmärrys mitä laskee ja miten mikäkin lähtötieto/arvo siihen vaikuttaa. Käytännössä siis lujuuslaskijalla tulee olla kyky/pätevyys arvioida saadun tuloksen oikeellisuus. Kaikki nyt varmaan osaa numeroita naputella ruutuihin, mutta eivät varmasti halua ottaa vastuuta sen oikeellisuudesta.

 

[elmo]

Lisäksi korjausrakentamisessa vanhaa dokumentaatiota ei juurikaan ole joten pitää vetää Stetson-Harrison menetelmällä eikä se oikein toimi ellei ole pohjalla vankkaa osaamista.

 

[love_doctor]

Olen käsittänyt, että jotain 3-5 kiloeuron välissä se on, riippuen juurikin niistä eri tekijöistä. Yliopistonlehtorit jollain kymmenen vuoden kokemuksella nostelee jotain rontti viittä tonnia kuussa. Tässäkin toki jonkin verran hajontaa eri yliopistoissa jne.

Yliopistolla lehtori ja AMK:lla yliopettaja on se vaativampi opetuspositio. Lainaan tähän yhden rekryilmoituksen kohtia:

Tehtäväkohtainen palkkaus määräytyy yliopistonlehtorilla yliopistojen palkkausjärjestelmän opetus-ja tutkimushenkilöstön vaativuustasojen 5-7 mukaisesti, jolloin tehtäväkohtainen palkanosa on 3044-4092,29 € kuukaudessa.

Tehtäväkohtainen palkkaus määräytyy yliopisto-opettajalla yliopistojen palkkausjärjestelmän opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustason 4-6 mukaisesti, jolloin tehtäväkohtainen palkanosa on 2628,85-3549,72 € kuukaudessa.

Lisäksi maksetaan henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvaa palkanosaa, joka on työsuhteen alussa tyypillisesti 6-17% tehtäväkohtaisesta palkanosasta.

Nuo tasojen palkat päivittyvät juuri ja löytyvät julkisesti Sivistan sivuilta. Eli periaatteessa yliopisto-opettajan palkka on 2786.58 - 5324.58 eur/kk. Lehtorin on 3226.64 - 6138.43 eur/kk. Tässä pitää huomata, että yo-opettaja on käytännössä aina maisteri / diplomi-insinööri ja päälle aloitetut tai valmiit tohtoriopinnot ja ideaalisti 25 op pedagogisia tai pyrkimys tähän työsuhteen aikana. Pedagogisten suorittamista suositellaan mutta koska se oli jo toive positioon haettaessa, siitä ei saa välttämättä palkankorotusta. Lehtori on käytännössä tohtori, jolla on myös 60 op pegagogisia ja ehkä dosentuuri. Lehtoriksi ei automaattisesti pääse vaan jos positio voidaan täyttää yo-opettajalla, niin siinä säästää kivasti, jos se onnistuu niinkin. Kaiken kaikkiaan yliopisto-opettajalla voi olla työkokemusta maisterin jälkeen 5-15 vuotta ja lehtorilla esim. 10-40 vuotta. Se on sitten loppusijoituspositio niillä, jotka eivät päässeet tenure trackiin. Lisäksi jos talon sisällä ylenee, ainakin joillain yliopistoilla on tapana laskea henkilökohtaista suoriutumista (lähes) "nolliin", kun vaatimustaso nousee. Lopputuloksena kun position vaatimustaso nousee, palkassa tämä voi tarkoittaa vain kymmenien eurojen nousua kk-palkkaan. Voi olla tuottoisampaa mennä muualle ja hakea uudestaan positiota kuin uskollisesti yletä saman talon sisällä.

 

[Lego kuningas]

Lujuuslaskentaa lienee monenlaista, mutta eikös mekaniikkasuunnittelua ja lujuuslaskentaa juurikin paljon tehdä ns. bulkkihommana lukuisissa eri insinööritoimistoissa?

Niitä bulkki lujuuslaskijoita välillä näkee, jotka eivät ymmärrä itse ilmiöistä juuri mitään. Tyypillisesti Sauli Suunnittelija väsäilee mallin ja Lassi Lujuuslaskija sitten laittaa kuormat, toteaa että jännitys on liian suuri ja naputtaa lisää materiaalivahvuutta niin pitkään että riittää. Tuolla tavalla tulee rakenteita mitkä on kaukana optimista.

Nykyisessä työpaikassa on suunniteltu aika paljon rakenteita mitä ei ole laskettu ollenkaan ja nekin mitkä on, on pitkälti tuolla tyylillä. Alkuun ei kerennyt juuri muuta tekemään kun laittamaan uusiksi näitä älyttömyyksiä. Monesta paikasta näki jo silmällä että ei tule kestämään tai että on tarpeettoman järeä.

Hyvän lujuuslaskijan tunnuspiirre on juuri se, että pystyy antamaan suunnittelijalle palautetta miten rakennetta tulisi muuttaa että se on lujuusteknisesti järkevä.

 

[munse]

Lujuuslaskentaa lienee monenlaista, mutta eikös mekaniikkasuunnittelua ja lujuuslaskentaa juurikin paljon tehdä ns. bulkkihommana lukuisissa eri insinööritoimistoissa?

Molempia tehdään, mutta lujuuslaskenta taitaa olla merkittävästi hintavampaa. Suunnitteluohjelmissa on kyllä yleensä jokin suoraviivainen suuntaa antava laskentaominaisuus, mutta varsinainen lujuuslaskenta on erikseen. Sitten on olemassa insinööritoimistoja, jotka tekevät pelkkää lujuuslaskentaa ja/tai muuta samantyylistä 3D-simulointia (virtaus/lämpö, sähkömagnetismi, akustiikka)

Tässä siis puhun koneiden enkä rakennusten lujuuslaskennasta. Ensin mainittu on räätälöityä, jälkimmäinen on standardoitua.

Mitä lujuuslaskija tekee? Eikö noita voi laskea ihan vaan simulaatioilla ja näpyttelemällä numeroita laskuriin?

Voi. Mutta jos ei teoriaa ymmärrä, niin tyypillisesti laskenta kaatuu johonkin mystisen kuuloiseen numeeriseen ongelmaan. Tai menee läpi, mutta tulokset ovat epäfysikaalisia. Tai menee läpi ja tulokset kuulostavat järkeviltä, mutta ovat silti väärin.

Lisäksi usein pitää tehdä idealisointeja, jollei halua, että kone raksuttaa viikon tunnin sijaan. Ja jos idealisoi kyseiseen ongelmaan sopimattomalla tavalla, niin taas ollaan metsässä.

Lisäksi kuormitukset/reunaehdot saattavat olla monimutkaiset ja laskentaprosessi moniosainen. Tähän saattaa liittyä esim. ohjelmointia, signaalinkäsittelyä ja yleistä matemaattista pyörittelyä (differentiaali-/integraalilaskentaa, kompleksilukuja, vektoreita, matriiseja, tensoreita). Sama homma, jos tarvitsee jälkikäsitellä tuloksia.

 

[taski]

Mitä pitäisitte sopivana palkkauksena tällaisessa hommassa. Olen miettinyt olenko palkkakuopassa, mutta vaikea verrata kun aika harva työnkuva on ihan samanlainen. Koulutus AMK BBA.

"Päällikkö" titteli ja käytännössä hoidan:
Noin 6hlö tiimin esimies + välillä vähän muidenkin osastojen kaitsemista.
Henkilöstönhallinta + rekryt
Ostot
Myynti ( Sen mitä nyt muiden hommien ohessa ehtii )
Verotus osittain
Markkinointi osittain
Reklamaatiot + vastineet
Logistiikan hallinta
Tulosyksikön vastuullinen ja raportointi ylimmälle johdolle.
+ Paljon erinäistä pienempää sälää mitä tällaisessa noin 40-50mil liikevaihdon puljussa tulee hoidettavaksi kun "kaikki tekee kaikkea".
Työaika teoriassa 5pvä / vko 8h / pvä, mutta todellisuudessa usein 6pvä työviikko, 8-22 oltava puhelin/läppäri valmiudessa ja aika usein vapaalla ollessa hoidetaan jotakin työasioita ainakin jonkin verran. Lomia tulee pidettyä muutama viikko vuodessa, muuten yleensä omat hommat kasaantuu liiaksi ja suurempaa stressiä aiheuttaa lomailu kuin töissä olo.

Toistaiseksi hommat ihan OK kun ala kiinnostaa, porukka on hyvä ja työtehtävät pääosin mielenkiintoisia ts. päivät menevät todella nopeasti, mutta tahti tuntuu vuosi vuodelta kiihtyvän, tehtäviä tulevan aina enemmän ja hiukan turhauttavaa on kun samassa ajassa pitäisi aina vaan tehdä enemmän ja enemmän. Tykkäisin mieluummin paneutua asioihin ja hoitaa ne kunnolla, kun kokonaisuudet on välillä ainakin minulle aika vaativia ja aikaavieviä, lisäksi riskit on kuitenkin kymmeniä tuhansia mikäli jotain pikkuasioitakin möhlii. Tilanne on kuitenkin se että aika usein on hoidettava asiat "vasemmalla kädellä" vain nopeasti pöydältä pois kun ei yksinkertaisesti pysty kaikkea tekemään samaan aikaan.

Millä rahalla itse tekisit tällaista hommaa?

 

[Köntsä-Ana]

Mitä pitäisitte sopivana palkkauksena tällaisessa hommassa. Olen miettinyt olenko palkkakuopassa, mutta vaikea verrata kun aika harva työnkuva on ihan samanlainen. Koulutus AMK BBA.

"Päällikkö" titteli ja käytännössä hoidan:
Noin 6hlö tiimin esimies + välillä vähän muidenkin osastojen kaitsemista.
Henkilöstönhallinta + rekryt
Ostot
Myynti ( Sen mitä nyt muiden hommien ohessa ehtii )
Verotus osittain
Markkinointi osittain
Reklamaatiot + vastineet
Logistiikan hallinta
Tulosyksikön vastuullinen ja raportointi ylimmälle johdolle.
+ Paljon erinäistä pienempää sälää mitä tällaisessa noin 40-50mil liikevaihdon puljussa tulee hoidettavaksi kun "kaikki tekee kaikkea".
Työaika teoriassa 5pvä / vko 8h / pvä, mutta todellisuudessa usein 6pvä työviikko, 8-22 oltava puhelin/läppäri valmiudessa ja aika usein vapaalla ollessa hoidetaan jotakin työasioita ainakin jonkin verran. Lomia tulee pidettyä muutama viikko vuodessa, muuten yleensä omat hommat kasaantuu liiaksi ja suurempaa stressiä aiheuttaa lomailu kuin töissä olo.

Toistaiseksi hommat ihan OK kun ala kiinnostaa, porukka on hyvä ja työtehtävät pääosin mielenkiintoisia ts. päivät menevät todella nopeasti, mutta tahti tuntuu vuosi vuodelta kiihtyvän, tehtäviä tulevan aina enemmän ja hiukan turhauttavaa on kun samassa ajassa pitäisi aina vaan tehdä enemmän ja enemmän. Tykkäisin mieluummin paneutua asioihin ja hoitaa ne kunnolla, kun kokonaisuudet on välillä ainakin minulle aika vaativia ja aikaavieviä, lisäksi riskit on kuitenkin kymmeniä tuhansia mikäli jotain pikkuasioitakin möhlii. Tilanne on kuitenkin se että aika usein on hoidettava asiat "vasemmalla kädellä" vain nopeasti pöydältä pois kun ei yksinkertaisesti pysty kaikkea tekemään samaan aikaan.

Millä rahalla itse tekisit tällaista hommaa?

Listalla on niin paljon vastuita että voisi olla hyvä avata että mitä nämä ovat? Jotain haastavampia veroasioita vai joku kuukausittain alv-laskelma? Markkinointa facebook-sivujen päivitystä? Ym.

Mutulla sanoisin että palkka tollaisella päällikkötasolla voisi olla noin 6000 euroa. Työaika vaikuttaa nihkeältä millä voisi perustella kovempaa palkkaa.

 

[taski]

Käytännössä eri kokonaisuuksien veroseuraamusten arviointia, veroilmoitusten tekoa, selvityspyyntöihin vastaamista etc.
Markkinoinnissa lähinnä pitäisi suunnitella eri kamppiksia, niiden kommunikointia asiakaskenttään, miettiä google markkinointia ja sen hyödyntämistä ja käytännössä luoda "punainen lanka" jonka ympärille markkinointi vuositasolla tulee. Markkinointiin on sitten varsinaisten materiaalien tekoon kyllä apuja, eli ei tarvitse sentään itse kaikkea kuvaamisesta asti tehdä.

 

[juhei]

Kysymykseen että millä hinnalla itse noita tekisin, niin pitäisi olla varmaan yli 10 000€. Ei nimittäin hirveästi kiinnosta tuollainen 8-22 päivystysvelvollisuus, eihän siinä voi vapaa-ajalla yhtään rentoutua. En tiedä mikä sopimus tuohon velvoittaa mutta kai siitä päivystysajasta maksetaan palkkio? vai onko tuo sellainen itse määritelty "velvollisuus", eli kuvitellaan että firma kaatuu heti jos et reagoi asioihin heti

 

[taski]

Ei firma siihen kaadu, mutta käytännössä tässä hommassa oletusarvo on että olet tavoitettavissa aina ja kaikkialla mikäli tilanne sitä vaatii. Välillähän "vapaapäivinä" ei puhelin soi välttämättä kertaakaan, joskus taas saattaa vartin välein tulla jotain kysymystä tai muuta tilannetta mikä vaatii reagointia.

En ole sellaisessa ammatissa ollutkaan jossa työt jää työmaalle ja työpuhelin menee kiinni klo 18:00 joten vaikea verrata kuinka stressaavana tuon koen, en sitä oikeastaan ole vuosiin edes ajatellut vaan se on ollut ihan normaalia.

 

[juhei]

Ei firma siihen kaadu, mutta käytännössä tässä hommassa oletusarvo on että olet tavoitettavissa aina ja kaikkialla mikäli tilanne sitä vaatii. Välillähän "vapaapäivinä" ei puhelin soi välttämättä kertaakaan, joskus taas saattaa vartin välein tulla jotain kysymystä tai muuta tilannetta mikä vaatii reagointia.

En ole sellaisessa ammatissa ollutkaan jossa työt jää työmaalle ja työpuhelin menee kiinni klo 18:00 joten vaikea verrata kuinka stressaavana tuon koen, en sitä oikeastaan ole vuosiin edes ajatellut vaan se on ollut ihan normaalia.

Ei tuo kyllä normaalia ole, ellei sitten pankkitilille tule joka kuukausi kunnon korvausta. En nyt ole ihan varma edes siitä miten laillista tuollainen vapaa-ajalla soittelu työasioissa on, ellei ole erikseen jotain johtajasopimusta. Herää kyllä kysymys että miten päin persettä siellä firmassa on asiat hoidettu jos iltaa myöten pitää vartin välein selvitellä jotain. Tietysti firmalle ihan kiva että joku tekee noita hommia harrastusmielessä niin ei tarvitse palkata lisää tekijöitä.

 

[Köntsä-Ana]

Kyllähän tuo kokonaisuus tuollaiselta johtajatason hommalta vaikuttaa päivystysvelvollisuuksineen.

 

[taski]

Sanottakoon että kyllä se työnteko painottuu välille 8-18, harvoin iltaisin mitään erityistä on, ehkä joitain kertoja vuodessa mutta mahdollisuus siihenkin on joten tavoitettavissa on kyllä oltava.
Sopparihan on tavallaan sellainen että hoida asiat milloin hoidat ja miten hoidat, kunhan ne hoituvat
Ei minun fyysistä läsnäoloa paikalla kukaan kyttää ja pääasiassa pidän vapaata silloin kun pidän ja lomailen silloin kun lomailen, on hommassa paljon hyviäkin puolia, mutta kyllähän tämä rooli tavallaan vaatii yrittäjähenkisyyttä koska mitään 9-5 hommaa tämä ei ole. Tällä hetkellä vuositulot on bruttona luokkaa 60te, kunhan mietin että olisikohan tässä rahkeita kysellä vähän enemmänkin.

 

[tstv]

8-9t€ pohja + bonukset tuosta pitäisi saada. >120t / vuosi

 

[Boulder]

Samaa mieltä kuin muut, eli johtajatason työtä kuvauksen perusteella. 60 k€/vuosi on lähempänä asiantuntijan palkkaa ilman esimiesvastuuta yms.

 

[taski]

Ok, ehkä tässä voisi olla pieni keskustelun paikka.

 

[pokkus]

8-9t€ pohja + bonukset tuosta pitäisi saada. >120t / vuosi

Joku tuollainen itsekin miettisin että pitäisi vähintään olla, että edes miettisin asiaa ja siltikin en tiedä ottaisinko työtä vastaan. Mieluummin stressitön 37h/viikko 5ke palkalla kuin stressiduuni päivystyksellä +45h/viikko 10ke palkalla. Rahaa ehtii tekemään lähes elämän loppuun asti, mutta menetettyä aikaa ei saa ikinä takaisin ja omaa terveyttä en sen takia uhraisi.

 

[taski]

Joo, kyllähän sitä rehellisesti sanottuna on siinä määrin alkaneet kilometrit painaa että kun on alalla 15-vuotta ollut, niin väkisinkin tässä iässä alkaa välillä miettiä että saisikohan saman rahan vähän vähemmälläkin työn teolla ja stressillä.
Iän karttuessa kummasti alkaa vaakakuppi kääntyä siihen että mielellään sitä välillä olisi rauhassa kotona puuhastelemassa eikä lisääntyvä raha enää lisää "onnea" kun ei mitään kalliita harrastuksia ole, enkä koe tarvetta keulia hankkimalla jotain statussymboleita. Syy miksi en ole palkkakeskustelua käynyt nyt viimeaikoina vastuiden radikaalisti lisääntyessä on se, että työt edelleen kiinnostaa ja työmaalle on pääsääntöisesti kiva mennä. Näin kirjoitettuna tuntuu itsestäkin ehkä hiukan hölmöltä että miksi en ole tätä nostanut esille vaan mennyt "sumussa" eteenpäin.

 

[taski]

En usko että se tuon firman kulttuurissa onnistuu. Tuon olen tehnyt useampi vuosi takaperin ja se kesti muutaman vuoden, kunnes taas niitä vastuualueita alkaa kerääntymään. Oikeastaan ainoita huonoja puolia koko työmaassa on se, että kun joku lähtee pois, kuvitellaan että hänen vastuualueet voidaan ripotella muulle henkilökunnalle ottamatta siihen hommaan tilalle ketään. Tuolloin sitten tulee aina se loputon kierre että vasta kun joku katkeaa totaalisesti, niin mietitään että olisiko kuitenkin ollut hyvä helpottaa hommia. Moni kova tekijä on lähtenyt sen takia että vasta jälkeen päin on tajuttu kuinka paljon hommia heillä on ollutkaan.