Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
On kyllä köyhä kansa kun duunariperheet rakentaa omakotitaloja itselleen autotalleineen ja maalämpöineen. Tallissa kenties prätkä ja moottorikelkka.
No mitä noita keskituloisia lapsellisia duunaperheitä tunnen, niin jos on jotain isompaa omaksi hankittua, niin nekin on velaksi ja pitkällä maksuajalla.Tämä. Tälläkin tuntuu jengi kitisevän köyhyyttä, kun voi ostaa uuden auton vain kolmen vuoden välein ja etelän matkan voi tehdä vain kaksi kertaa vuodessa. Ei tarvitse kovin kauas lähteä, kun löytää sitä oikeaa köyhyyttä.
Eikös tuo vielä mennyt jotenkin niin että suurinta osaa tukimuodoista ei lasketa verottajalla ansioiksi, mutta tod.näk. koskettaa vain ihan alimpien desiilien lukuja.Onko verotettava tulo kokonaisansiot vai tulot josta on tehty vähennykset valtionverotusta varten, eli siis samoja lukuja mitä veropäivänä vertaillaan? Jos jälkimmäinen, pitää noihin summiin lisätä se 10% vähintään.
No mitä noita keskituloisia lapsellisia duunaperheitä tunnen, niin jos on jotain isompaa omaksi hankittua, niin nekin on velaksi ja pitkällä maksuajalla.
Eikä todellakaan vaihtele autoa uuteen, vaan ajellaan sillä velaksi ostetulla max 10k€ autolla ja sitten tuskaillaan isompien remonttien kanssa. Eivätkä matkustele etelään edes kerran vuodessa, osa ei koskaan edes ole käynyt lomalla ulkomailla.
Toki sitten erikseen ne kultalusikka persiissä syntyneet, jotka perintöjen kautta omaisuutta saaneet sen verran, että se muutaman kymppitonnin uusi auto ei hetkauta rahatilannetta mihinkään ja kämppäkin on peritty.
Tässäpä jotain kirjoittelua suomalaisten varallisuudesta. Tai ennemmin varattomuudesta
![]()
PB: Suomi lipsuu Itä-Euroopan varallisuusryhmään
paivanbyrokraatti.com
Ööö, miksiköhän olisi näin? Olisiko tekemistä sillä, että keskiverto palkansaajalla ei jää täällä "hyvinvointiyhteiskunnassa" verojen ja perusmenojen jälkeen oikein mitään käteen. Joten mitenkä sitä sijoitus - ja tai rahoitusvarallisuutta hankkii, jos ei ole varoja?Tässä ehkä isoin syy miksi Suomalaiset tippuneet viime vuosikymmeninä kelkasta:
Lukujen yksityiskohtaiseen tulkintaan vaikuttaa toki myös tieto siitä, mistä varallisuus koostuu. Suomalaisten valtaosalla varallisuus on kokonaan tai suurimmaksi osaksi kiinni omassa asunnossa, mikä toki on tilanne myös monessa muussa maassa. Suomalaisilla on kuitenkin suhteellisesti vähemmän osakeomistuksia ja muuta rahoitusvarallisuutta kuin esimerkiksi muilla pohjoismaalaisilla sekä useilla muilla länsieurooppalaisilla.
Et sattuis tarvitsemaan yhtä reipasta projektipäällikköä /-inssiä avuksesi?Vuoden viimeinen palkkanauha saapui tänään. Viime vuoteen verrattuna tulotaso romahti yli 30 000 euroa, tämän vuoden bruttopalkka oli "vain" 161 000 euroa. Ero johtuu firman osakekurssin laskusta ja sitä myöden optioiden arvon laskusta sekä nollabonuksista. Ei voi kuulemma maksaa bonuksia kun osakekurssi laahaa.
Positiivisesti ajateltuna minulle maksetaan silti aivan liikaa siihen nähden miten vähän hommat kiinnostaa ja saan aikaan. Olen yrittänyt vihjailla etten jaksa käsien päällä istumista vuosikausia mutta johtoporras sai minut ylipuhuttua jatkamaan toistaiseksi. Ainakin joillain amerikkalaisilla pörssteknoifirmoilla on siis vieläkin liikaa rahaa, Suomen verottaja kiittää.
Vuoden viimeinen palkkanauha saapui tänään. Viime vuoteen verrattuna tulotaso romahti yli 30 000 euroa, tämän vuoden bruttopalkka oli "vain" 161 000 euroa. Ero johtuu firman osakekurssin laskusta ja sitä myöden optioiden arvon laskusta sekä nollabonuksista. Ei voi kuulemma maksaa bonuksia kun osakekurssi laahaa.
Positiivisesti ajateltuna minulle maksetaan silti aivan liikaa siihen nähden miten vähän hommat kiinnostaa ja saan aikaan. Olen yrittänyt vihjailla etten jaksa käsien päällä istumista vuosikausia mutta johtoporras sai minut ylipuhuttua jatkamaan toistaiseksi. Ainakin joillain amerikkalaisilla pörssteknoifirmoilla on siis vieläkin liikaa rahaa, Suomen verottaja kiittää.
Niin tai sitten ei. Kyllähän tässäkin langassa osa on avoimesti kertoneet harrastaneensa jo pitkään quiet quittingiä, mutta silti vaan kovempaa tehtävää ja liksaa työnnetään käteen.Alaspäin se toki voi näyttää siltä, että johtaja liihottaa paikalle ja kertoo löysin ranneliikkein miten tehdäään, mutta taustalla on (toivottavasti) hyvin paljon pohdintaa, joka ei näy ulospäin.
Täällä ei käsittääkseni taida olla varsinaisesti johtajia, vaikka hyväpalkkaisia löytyykin.Niin tai sitten ei. Kyllähän tässäkin langassa osa on avoimesti kertoneet harrastaneensa jo pitkään quiet quittingiä, mutta silti vaan kovempaa tehtävää ja liksaa työnnetään käteen.
Ööö, miksiköhän olisi näin? Olisiko tekemistä sillä, että keskiverto palkansaajalla ei jää täällä "hyvinvointiyhteiskunnassa" verojen ja perusmenojen jälkeen oikein mitään käteen. Joten mitenkä sitä sijoitus - ja tai rahoitusvarallisuutta hankkii, jos ei ole varoja?
Tästä kiinnostaisi kuulla lisää. Paljonko alaisia? Kuinka stressaavaa? Oletko siis itse sairaalalla töissä, vai jollain yrityksellä joka tarjoaa kiinteistöhuoltoa sairaalalle?Sairaalassa, kiinteistöpuolen esimies, amispapereilla.
Liitteenä omaa tilastoa. 2022 vuoden verolliset ansiot 81 k€ ja käteen jäävä osuus noin 51 k€.Taustaa: Konetekniikan DI, yksityinen iso työnantaja (pörssiyhtiö), Uusimaa pk-seudun ulkopuolella.
Bonustoteutuma on luonnollisesti vaihdellut vuosittain, pyörinyt viime vuodet 60-70 prosentin paikkeilla.
- 2550€/kk + ei bonusta - Diplomityö
- 3250€/kk + max 10% bonus - Diplomityön jälkeen vakituisena tutkimus/tuotekehityshommia, muttei varsinaista suunnittelutyötä
- 3950€/kk + max 15% bonus - Palkka nousi tähän 2,5 vuodessa edellä mainitussa hommassa.
- 4300€/kk + max 20% bonus - Tehtävän vaihdos yrityksen sisällä. Työtehtävänä liiketoiminta-alueen vaativat kehitystehtävät + 2 hengen suora esimies
- 5000€/kk + max 20% bonus - palkka nousi tähän 3,5 vuodessa em. tehtävässä. Yksi pieni korotus ja yksi isompi.
- 5500€/kk + max 25% bonus - Tehtävän vaihtos yrityksen sisällä. Työtehtävänä konsernin vaativat kehitystehtävät, ei alaisia
Nettopalkka kyllä noussut vähemmän ihmeellisesti. Valmistumisen jälkeen käteen jäi noin 2450 €/kk (75% bruttopalkasta), kun nyt käteen taitaa jäädä noin 3600 €/kk (65% bruttopalkasta).
Muutama sata tuntia ylitöitä on aika hemmetin paljon pois vapaa-ajasta. Tein itse pahimpana vuonna vajaat 200 tuntia ylitöitä ja tuntui, että joka päivä oli tehtävä töitä illalla.Muutama sata tuntia ylitöitä vuoteen niin tulotaso olisi melko sama ja huomattavasti helpompaa elämää ilman turhia kikkailuja.
Riippuu vähän miten ne överit tekee. Joka päivä 07-16 vs. 07-15 niin siinähän se vuodessa tulee melkein "varkain". Itselle ainakin sopisi, jos siitä saisi edes yksinkertaisen tuntipalkan verran eli 13,3% lisää liksaa.Muutama sata tuntia ylitöitä on aika hemmetin paljon pois vapaa-ajasta. Tein itse pahimpana vuonna vajaat 200 tuntia ylitöitä ja tuntui, että joka päivä oli tehtävä töitä illalla.
Tästä kiinnostaisi kuulla lisää. Paljonko alaisia? Kuinka stressaavaa? Oletko siis itse sairaalalla töissä, vai jollain yrityksellä joka tarjoaa kiinteistöhuoltoa sairaalalle?
Taloudellisesti tuollainen ryhmittäminen ei ole mitenkään kannattavaa, kun ensimmäiset tunnit ovat 50%. Eli jos ylitöitä tekee, niin kannattaa ennemmin tehdä reilusti pidempää harvemmin. Lisätyö, vrk ylityö, vko ylityö, lepoaikakorvaus.... Tuossa on sen verran noita settejä, että heikompaa hirvittää.Riippuu vähän miten ne överit tekee. Joka päivä 07-16 vs. 07-15 niin siinähän se vuodessa tulee melkein "varkain". Itselle ainakin sopisi, jos siitä saisi edes yksinkertaisen tuntipalkan verran eli 13,3% lisää liksaa.
Paljonko kiinassa verottaja vie?Kiinassa vuoden 2022 tilinauha näyttää että rahaa on maksettu tilille 95t euroa. Rmb kurssi on nyt hiukan heikko. Kesan kursien kanssa olisi ollut yli 100t. Ei ylitöitä. Softa arkkitehti. Koulutuksena AMK ja valmistunut 2005.
Itse en kyllä ymmärrä ylitöiden tekoa. Jotenkin sitä vaan haluaa luikkia töistä karkuun aina mahdollisimman nopeasti. Itse pyrinkin siis tekemään ”alitöitä”, eli aina kun mahdollista niin teen alle 7,5 tuntia päivässä, mutta en koskaan minuuttiakaan yli.
Sitten tietysti eri asia jos merkkaa ns kynätunteja, eli tekee normaalin työpäivän, mutta koska on tunne että teki sen päivän aikana paljon duunia niin merkkaa muutaman tunnin ylimääräistä.
No nämä työt tietysti erikseen ja näissähän on yleensä sopimuksessa sovittu ihan kunnon korvaukset näistä hätäkeikoista.Joskus pamahtaa vaikka vesiputki tai kauhan mukana nouseekin yllätyskaapelit, niin silloin tehdään ylitöitä tasan niin kauan, että korttelissa vesi juoksee ja sähköt toimii.
Tuo kitutunti varmaan riippuu alasta ja ihmisestä. Junnuna jossakin linjastolla istuessa se viimeinen tunti (ellei nyt kaikki) oli kunnon kitutunteja. Nyt siistissä sisätyösaä jossa nyt ei sinänsä työaikoja niin ei tule niin tuijotettua kelloaPuhut siis todennäköisemmin 1:1 suhteella tulevista liukumista etkä ylitöistä ?
Itse tykkään usein tehdä 0,25-1h pidempää päivää. Saa asian kerratsa tehtyä, joka kesken ja lisäksi saa pidettyä kokonaisia liukumavapaita.
Itse en ole ymmärtänyt ikinä "kitutunti" käyttäytymismallia, jossa joka päivä se viimeinen tunti tuijotetaan kelloa "joko saa lopettaaaaa"
Puhut siis todennäköisemmin 1:1 suhteella tulevista liukumista etkä ylitöistä ?
Itse tykkään usein tehdä 0,25-1h pidempää päivää. Saa asian kerratsa tehtyä, joka kesken ja lisäksi saa pidettyä kokonaisia liukumavapaita.
Itse en ole ymmärtänyt ikinä "kitutunti" käyttäytymismallia, jossa joka päivä se viimeinen tunti tuijotetaan kelloa "joko saa lopettaaaaa"
Itsellä tuo näkyy niin palkkakuitissa että bruttopalkkaan -94€/kk, mutta lisänä tullut +94€/kk pyöräetu lisä eli käytänöössä +-0. Tuota itsekkin ihmettelin alkuun, mutta enpä ala valittamaan.Polkupyöräetu vähennetään rahapalkasta. Onko siis niin, että se vähennys ei tosiaan näy bruttopalkassa? Minulla kun brutto ja rahapalkka on melkein sama luku vuodelta 2022 ja olen useita satasia maksanut polkupyöräetua. Ei täsmää.
Ja bruttopalkka lienee se summa mikä on se verottajan julkistamissa tiedoissa, vai kuinka?
Tämän mukaan butto = rahapalkka + luontoisedut, joten ilmeisesti tuo summa vähäisillä luontaiseduilla kuuluukin olla about sama ja näin ollen polkypyörävähennys vähentää myös bruttopalkkaa. Taas yksi vähennys jos katsoo jonkun muun tuloja.
Eli jos henkilöllä on verottajan ilmoittamat bruttotulot 60k€ ja maksanut vuoden ajan maksimit työsuhdepyörää, niin ilman sitä olisi tulot 61200€. (menikö oikein?)
Sulla se on ehkä palkan lisänä, mulla palkan osana. Sulla se ei täten näkyisi mitenkään vaan saat sen pyörän nimenomaan palkan lisänä.Itsellä tuo näkyy niin palkkakuitissa että bruttopalkkaan -94€/kk, mutta lisänä tullut +94€/kk pyöräetu lisä eli käytänöössä +-0. Tuota itsekkin ihmettelin alkuun, mutta enpä ala valittamaan.
Ja bruttopalkka lienee se summa mikä on se verottajan julkistamissa tiedoissa, vai kuinka?
Jos se on kuten meillä, niin polkupyöräetu otetaan raha- eli bruttopalkasta ennen veroja. Tarkoittaa siis, että -94 € brutto on osimoilleen -54 € netto. Eli tilipussi kevenee sen -54 € kuukaudessa ja 2700 hintaisesta polkupyörästä tulee maksettua käytännössä osarilla 33 x 54 € eli 1782 €.Polkupyöräetu vähennetään rahapalkasta. Onko siis niin, että se vähennys ei tosiaan näy bruttopalkassa? Minulla kun brutto ja rahapalkka on melkein sama luku vuodelta 2022 ja olen useita satasia maksanut polkupyöräetua. Ei täsmää.
Ja bruttopalkka lienee se summa mikä on se verottajan julkistamissa tiedoissa, vai kuinka?
Tämän mukaan butto = rahapalkka + luontoisedut, joten ilmeisesti tuo summa vähäisillä luontaiseduilla kuuluukin olla about sama ja näin ollen polkypyörävähennys vähentää myös bruttopalkkaa. Taas yksi vähennys jos katsoo jonkun muun tuloja.
Eli jos henkilöllä on verottajan ilmoittamat bruttotulot 60k€ ja maksanut vuoden ajan maksimit työsuhdepyörää, niin ilman sitä olisi tulot 61200€. (menikö oikein?)
Tuo ei ole oikeastaan se mitä kysyin.Jos se on kuten meillä, niin polkupyöräetu otetaan raha- eli bruttopalkasta ennen veroja. Tarkoittaa siis, että -94 € brutto on osimoilleen -54 € netto. Eli tilipussi kevenee sen -54 € kuukaudessa ja 2700 hintaisesta polkupyörästä tulee maksettua käytännössä osarilla 33 x 54 € eli 1782 €.
Tuo ei ole oikeastaan se mitä kysyin.
Kertyy eläke. Se tässä hämmentää, että koska mun palkkalaslelmassa ei ole mitään lähtölukua mistä aletaan vähennyksiä tekemään ja mistä eläke mm lasketaan, en siis näe sitä mistään. Tai pitäisi osata laskea se takaisin.Tarkoititko sitten vaikutusta esim. eläkekertymään?
Miten päivitys eläkemaksuissa näkyy työntekijälle? - GoByBike UKK
Tämähän ei ollut mun tyyli vaan kirjoitin, että tuolla tavalla ymmärrän ”ylitöiden” tekemisen. Mutta tiedän kyllä, että näitä kynätuntien merkkaajia on vaikka siitä ei edes kannata hirveän isoa ääntä pitää.Smugun tyyli kynätunteineen kuulostaa kyllä siltä, että työura on yhtä YT:tä vaille valmis ko. firmassa ellei nyt satu jossain valtiolla/kunnalla yms. heikon tuottavuuden paikassa olemaan.
Ihan perushommahan tuo on, että "juniori"tason sykkimisestä pääsee ajan ja kokemuksen karttuessa parempiin ja vapaampiin hommiin. Ainakin, jos sen verran kehityskelpoisuutta osoittaa, että etenee lähtöpisteestä ylöspäin. Kuulostaa kyllä aika lyhytjänteiseltä työltä, jos oikeasti vaihteluväli työajoissa on tuota luokkaa. Yleensä jotain "peruskuormaa" siellä taustalla kuitenkin pitäisi olla aina, jos ei muuta niin koulutuksia. Saa sen 8 h täyteen.
Minusta tuntuu, että ymmärsit väärin mitä sykkimisellä hain. Tai sitten puhut junior-seniorista, mille sitä paskaa kaatuu junioriin nähden samoissa määrin, mutta vain haastavampana. Mutta tokihan "vanha pieru" roolissakin joutuu tekemään paljon, mutta se on vapaampaa ja ei välttämättä liity suoraan käytännön tekemiseen. Juniorimmalle tulee eteen, että teet tuon tuon ja tuon, aikaa tuohon asti. Jotain puisevaa ohjepäivitystä tai raportointia. Vanhalle pierulle voi tulla tehtäväksi vaikka palikan x hankinta parin juniorin avustamana. Saa suorittaa aikalailla vapaasti, kunhan yleisiä ohjeistuksia noudattaa.Minä väittäisin kyllä, että ainakaan kaikissa asiantuntijahommissa, esim. meillä, juniorit eivät niinkään syki vaan ne kokeneemmat, joille on osaamista ja vastuita kertynyt. Osasta ei näytä koskaan kehittyvän osaavia ja vastuuta kantavia "tekijämiehiä", vaan pysyvät siellä Antero Apumies-tasolla, vaikka kouluja olisikin käyty.
Parempiin ja vapaampiin hommiin voi siis päästä jos on kykyjä ja näyttöjä, mutta kaikilla se ei siis näytä olevan edes tavoitteena. Olen monesti miettinyt, kuinka suuri osa tällaisesta johtuu progressiivisesta verotuksesta.
Heh, tunnistin itseni osittain. DI-paperit löytyy huippuarvosanoin, mutta en ole kokenut minkäänlaista tarvetta "luoda uraa" näillä palkoilla/verotuksella. Kunhan saan puuhastella mielenkiintoisten asioiden parissa maltillisin stressitasoin.Minä väittäisin kyllä, että ainakaan kaikissa asiantuntijahommissa, esim. meillä, juniorit eivät niinkään syki vaan ne kokeneemmat, joille on osaamista ja vastuita kertynyt. Osasta ei näytä koskaan kehittyvän osaavia ja vastuuta kantavia "tekijämiehiä", vaan pysyvät siellä Antero Apumies-tasolla, vaikka kouluja olisikin käyty.
Parempiin ja vapaampiin hommiin voi siis päästä jos on kykyjä ja näyttöjä, mutta kaikilla se ei siis näytä olevan edes tavoitteena. Olen monesti miettinyt, kuinka suuri osa tällaisesta johtuu progressiivisesta verotuksesta.
22% noilla tuloillaPaljonko kiinassa verottaja vie?
Saaga jatkuu:2015: 2100e/kk - Kesähessun paikka, sähkö-DI opinnot viimeisillään
2015: 2300e/kk - Kesähessuilu vaihtui dippatyön tekoon samassa puljussa
2016: 2800e/kk - Valmistuin
2017: 3000e/kk - Korotus kysymättä hyvästä työstä
2018: 3200e/kk - Korotus itse kysymällä
2019: 4000e/kk - Firman vaihto ja koodaushommiin
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.