Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Onko verotettava tulo kokonaisansiot vai tulot josta on tehty vähennykset valtionverotusta varten, eli siis samoja lukuja mitä veropäivänä vertaillaan? Jos jälkimmäinen, pitää noihin summiin lisätä se 10% vähintään.
 
On kyllä köyhä kansa kun duunariperheet rakentaa omakotitaloja itselleen autotalleineen ja maalämpöineen. Tallissa kenties prätkä ja moottorikelkka.
Tämä. Tälläkin tuntuu jengi kitisevän köyhyyttä, kun voi ostaa uuden auton vain kolmen vuoden välein ja etelän matkan voi tehdä vain kaksi kertaa vuodessa. Ei tarvitse kovin kauas lähteä, kun löytää sitä oikeaa köyhyyttä.
No mitä noita keskituloisia lapsellisia duunaperheitä tunnen, niin jos on jotain isompaa omaksi hankittua, niin nekin on velaksi ja pitkällä maksuajalla.
Eikä todellakaan vaihtele autoa uuteen, vaan ajellaan sillä velaksi ostetulla max 10k€ autolla ja sitten tuskaillaan isompien remonttien kanssa. Eivätkä matkustele etelään edes kerran vuodessa, osa ei koskaan edes ole käynyt lomalla ulkomailla.
Toki sitten erikseen ne kultalusikka persiissä syntyneet, jotka perintöjen kautta omaisuutta saaneet sen verran, että se muutaman kymppitonnin uusi auto ei hetkauta rahatilannetta mihinkään ja kämppäkin on peritty.

Tässäpä jotain kirjoittelua suomalaisten varallisuudesta. Tai ennemmin varattomuudesta :P
 
Viimeksi muokattu:
Köyhyys on suhteellista, toiset eivät koko elämänsä aikana saa pisaraakaan puhdasta vettä edes. Mutta kyllä suomalaiset on ilmeisesti aika köyhiä jos vertaa länsieurooppalaisiin vaikkapa.
 
Onko verotettava tulo kokonaisansiot vai tulot josta on tehty vähennykset valtionverotusta varten, eli siis samoja lukuja mitä veropäivänä vertaillaan? Jos jälkimmäinen, pitää noihin summiin lisätä se 10% vähintään.
Eikös tuo vielä mennyt jotenkin niin että suurinta osaa tukimuodoista ei lasketa verottajalla ansioiksi, mutta tod.näk. koskettaa vain ihan alimpien desiilien lukuja.

Toisaalta suomalaisten kokoaikaisten palkansaajien keskiansio on siellä 3700...3800€/kk. Vuosipalkaksi muutettuna ollaan aika kaukana tuon jutun mediaanista, laskisi vaikka millaista extraa mukaan. Käytännössä tuolla mediaanikuukausipalkalla ollaan jo ylimmissä "verodesiileissä" suoraan :think:
 
No mitä noita keskituloisia lapsellisia duunaperheitä tunnen, niin jos on jotain isompaa omaksi hankittua, niin nekin on velaksi ja pitkällä maksuajalla.
Eikä todellakaan vaihtele autoa uuteen, vaan ajellaan sillä velaksi ostetulla max 10k€ autolla ja sitten tuskaillaan isompien remonttien kanssa. Eivätkä matkustele etelään edes kerran vuodessa, osa ei koskaan edes ole käynyt lomalla ulkomailla.
Toki sitten erikseen ne kultalusikka persiissä syntyneet, jotka perintöjen kautta omaisuutta saaneet sen verran, että se muutaman kymppitonnin uusi auto ei hetkauta rahatilannetta mihinkään ja kämppäkin on peritty.

Tässäpä jotain kirjoittelua suomalaisten varallisuudesta. Tai ennemmin varattomuudesta :p

Tässä ehkä isoin syy miksi Suomalaiset tippuneet viime vuosikymmeninä kelkasta:

Lukujen yksityiskohtaiseen tulkintaan vaikuttaa toki myös tieto siitä, mistä varallisuus koostuu. Suomalaisten valtaosalla varallisuus on kokonaan tai suurimmaksi osaksi kiinni omassa asunnossa, mikä toki on tilanne myös monessa muussa maassa. Suomalaisilla on kuitenkin suhteellisesti vähemmän osakeomistuksia ja muuta rahoitusvarallisuutta kuin esimerkiksi muilla pohjoismaalaisilla sekä useilla muilla länsieurooppalaisilla.
 
Vuoden viimeinen palkkanauha saapui tänään. Viime vuoteen verrattuna tulotaso romahti yli 30 000 euroa, tämän vuoden bruttopalkka oli "vain" 161 000 euroa. Ero johtuu firman osakekurssin laskusta ja sitä myöden optioiden arvon laskusta sekä nollabonuksista. Ei voi kuulemma maksaa bonuksia kun osakekurssi laahaa.

Positiivisesti ajateltuna minulle maksetaan silti aivan liikaa siihen nähden miten vähän hommat kiinnostaa ja saan aikaan. Olen yrittänyt vihjailla etten jaksa käsien päällä istumista vuosikausia mutta johtoporras sai minut ylipuhuttua jatkamaan toistaiseksi. Ainakin joillain amerikkalaisilla pörssteknoifirmoilla on siis vieläkin liikaa rahaa, Suomen verottaja kiittää.
 
Tässä ehkä isoin syy miksi Suomalaiset tippuneet viime vuosikymmeninä kelkasta:

Lukujen yksityiskohtaiseen tulkintaan vaikuttaa toki myös tieto siitä, mistä varallisuus koostuu. Suomalaisten valtaosalla varallisuus on kokonaan tai suurimmaksi osaksi kiinni omassa asunnossa, mikä toki on tilanne myös monessa muussa maassa. Suomalaisilla on kuitenkin suhteellisesti vähemmän osakeomistuksia ja muuta rahoitusvarallisuutta kuin esimerkiksi muilla pohjoismaalaisilla sekä useilla muilla länsieurooppalaisilla.
Ööö, miksiköhän olisi näin? Olisiko tekemistä sillä, että keskiverto palkansaajalla ei jää täällä "hyvinvointiyhteiskunnassa" verojen ja perusmenojen jälkeen oikein mitään käteen. Joten mitenkä sitä sijoitus - ja tai rahoitusvarallisuutta hankkii, jos ei ole varoja?
 
Se, että ei jää käteen on kiinni omista valinnoista. Yleensä kulut nousevat automaattisesti tulojen mukana, "elintaso kohenee". Kyllä esimerkiksi opiskelijaltakin liikenee rahaa sukanvarteen, vaikka ansiot eivät mitään tähtitieteellisiä ole. Etenkin opintojen päätyttyä, kun pienikin palkka on "ylimääräistä rahaa", on täysin prioriteeteista kiinni laittaako sen säästöön vai muuttaako isompaan asuntoon, hankkiiko auton...
 
Vuoden viimeinen palkkanauha saapui tänään. Viime vuoteen verrattuna tulotaso romahti yli 30 000 euroa, tämän vuoden bruttopalkka oli "vain" 161 000 euroa. Ero johtuu firman osakekurssin laskusta ja sitä myöden optioiden arvon laskusta sekä nollabonuksista. Ei voi kuulemma maksaa bonuksia kun osakekurssi laahaa.

Positiivisesti ajateltuna minulle maksetaan silti aivan liikaa siihen nähden miten vähän hommat kiinnostaa ja saan aikaan. Olen yrittänyt vihjailla etten jaksa käsien päällä istumista vuosikausia mutta johtoporras sai minut ylipuhuttua jatkamaan toistaiseksi. Ainakin joillain amerikkalaisilla pörssteknoifirmoilla on siis vieläkin liikaa rahaa, Suomen verottaja kiittää.
Et sattuis tarvitsemaan yhtä reipasta projektipäällikköä /-inssiä avuksesi? :x3:
Ihan vit*ullinen savottavuosi taas takana töissä ja palkkatulot melkein 56 000 euroa.
 
Vuoden viimeinen palkkanauha saapui tänään. Viime vuoteen verrattuna tulotaso romahti yli 30 000 euroa, tämän vuoden bruttopalkka oli "vain" 161 000 euroa. Ero johtuu firman osakekurssin laskusta ja sitä myöden optioiden arvon laskusta sekä nollabonuksista. Ei voi kuulemma maksaa bonuksia kun osakekurssi laahaa.

Positiivisesti ajateltuna minulle maksetaan silti aivan liikaa siihen nähden miten vähän hommat kiinnostaa ja saan aikaan. Olen yrittänyt vihjailla etten jaksa käsien päällä istumista vuosikausia mutta johtoporras sai minut ylipuhuttua jatkamaan toistaiseksi. Ainakin joillain amerikkalaisilla pörssteknoifirmoilla on siis vieläkin liikaa rahaa, Suomen verottaja kiittää.

Ihailen tällaista avoimuutta ja onhan se tavallaan siistiä, että joku Suomessa pääsee noihin liksoihin. Paljonko ns. oikeaa tuottavaa työtä sinulla on viikossa? Mietin tätä lähinnä vaan omasta näkökulmasta, sillä jotenkin tuntuu et mitä korkeammalle pääsee sitä helpommin rahaa tulee ja verrannollisesti laskee samalla tehtävän työn määrä. Itse en toki tienaa ihan mitään reilua sataa tonnia, mutta kiipeilen hierarkiaa ylöspäin rauhassa ja tänä vuonna on tulossa sen ~75-80 riippuen ensi viikon bonareista.
 
Musta taas tuntuu että mitä korkeammalle pääsee sitä enemmän henkistä rasitusta ja asioita pöydällä, ja sitä enemmä on oltava ”aina saatavilla”. Kun katon kaikkia ylempänä näyttää vielä ikävämmältä.

Toki työmäärää voi varmaan mitata monella eri tavalla, ja jos ajattelua ei lasketa työksi niin sitten korkeammalla tehdään aika vähän.
 
Mitä ylemmäs mennään sen isompi vastuusta tuleva korvaus. Johtajasopimuksella työajankin konsepti käytännössä lakkaa, sovit olevasi käytettävissä sen ajan kun tarvitaan. Alaspäin se toki voi näyttää siltä, että johtaja liihottaa paikalle ja kertoo löysin ranneliikkein miten tehdäään, mutta taustalla on (toivottavasti) hyvin paljon pohdintaa, joka ei näy ulospäin. Ja jota ei liiketaloudellisista syistä edes haluta kertoa kuin pienelle piirille.
 
Alaspäin se toki voi näyttää siltä, että johtaja liihottaa paikalle ja kertoo löysin ranneliikkein miten tehdäään, mutta taustalla on (toivottavasti) hyvin paljon pohdintaa, joka ei näy ulospäin.
Niin tai sitten ei. Kyllähän tässäkin langassa osa on avoimesti kertoneet harrastaneensa jo pitkään quiet quittingiä, mutta silti vaan kovempaa tehtävää ja liksaa työnnetään käteen.
 
Niin tai sitten ei. Kyllähän tässäkin langassa osa on avoimesti kertoneet harrastaneensa jo pitkään quiet quittingiä, mutta silti vaan kovempaa tehtävää ja liksaa työnnetään käteen.
Täällä ei käsittääkseni taida olla varsinaisesti johtajia, vaikka hyväpalkkaisia löytyykin.

Johtajien toimintakykyä arvostellaan usein ilman sen suurempaa tietämystä asioista ja kehutaan kuinka itse olisi parempi johtamaan. Voidaan kysyä kuitenkin, että miksi tämä arvostelija ei sitten ole johtaja. Käytännössä jokainen voi perustaa yrityksen ja johtaa sitä. Hyvä tiimi valmiiksi ympärillä tietenkin auttaa ison pörssiyhtiön ruoriin hyppäämistä, mutta se ei ole itsestäänselvä asia. Johtajan tulee myös pitää se tiimi hyvänä siinä ympärillä ja hommat toiminnassa. Voit pienenä yrittäjän palkata itsellesi samalla tavalla osaavan tiimin ympärillesi, mutta siitä ne johtajan ja yrittäjän murheet alkavatkin. Yhtäkkiä kaikesta tulee moninkerroin stressaavampaa, kun sinulla on johdettavana työntekijöitä. Mitä isommaksi firma kasvaa, sen enemmän murheitakin johtajille tulee. Pörssiyhtiöissä johtajat saavat isoa palkkiota työstään menestyksen mukaan. Yhtenä vuonna palkka voi olla vaikka 200 000€, mutta seuraavana vuonna saatkin monoa perseelleen huonosti hoidetusta pestistä eikä mitään liittoa ole takana huutelemassa kuinka ei ole perusteita irtisanoa. Palkkiot ja varsinkin bonukset on usein sidottuna firmaan osakkeiden muodossa, joten ne miljoona-ansiot verokoneissa pörssijohtajien kohdalla on usein osakepalkkioita, mikä katsotaan ansiotuloksi. Johtamasi yrityksen osakkeet luonnollisesti motivoivat sinua johtamaan yritystä paremmin.
 
Ööö, miksiköhän olisi näin? Olisiko tekemistä sillä, että keskiverto palkansaajalla ei jää täällä "hyvinvointiyhteiskunnassa" verojen ja perusmenojen jälkeen oikein mitään käteen. Joten mitenkä sitä sijoitus - ja tai rahoitusvarallisuutta hankkii, jos ei ole varoja?

Verrokkimaina oli muut pohjoismaat joita uskoisin verotettavan yhtä reilusti. Toki näissä maissa on herrasväkeä asunut useampi vuosisata pitempään ja Suomi ollut tälläinen talonpoikain asuttama alusmaa.

Eipä nää oikein oo sellasia mihin olis yksiselitteisiä vastauksia. Yksilötasolla säästöön voi jättää pienistäkin tuloista ja isotkin tulot saa hukattua. Eläkejärjestelmän kehittäminen on yksi helppo konsti kasvattaa kansalaisten sijoitustietämystä ja pakollista osallistumista siihen. Esim. osa eläkkeestä ohjautuisi itse valitsemineen sijoituskohteisiin.
Eikä sinne sijoituksiin tartte tonneja heti tunkea. Pistää mitä likenee ja kasvattaa myöhemmin jos sikseen. Tärkein tekijä on aika, mutta en näkisi, että koskaan on liian myöhäistä aloittaa vs. vetää suu säkkiä myöten eläkkeeseen asti.




Loppuvuoden tilinauha kilahtanut verkkopankkiin. Uudet kympit paukkui rikki 62,5k€ (sisältää varallaoloa). Sairaalassa, kiinteistöpuolen esimies, amispapereilla. 2v sitten laitoin tavoitteeksi, että 5v päästä 60k€ rikki, jotta nostetaan se sitten taas 5v päästä 70k€ rikki. Ei kyllä ole tapahtumassa, mutta kait sitä tavotteita pitää olla vaikka en niiden eteen kyllä ajatellut tehdä yhtään mitään extraa.

Muuten aika heikko vuosi vs. 2021 jolloin rahaa oli jaossa oikealla ja vasemmalla.
 
Sairaalassa, kiinteistöpuolen esimies, amispapereilla.
Tästä kiinnostaisi kuulla lisää. Paljonko alaisia? Kuinka stressaavaa? Oletko siis itse sairaalalla töissä, vai jollain yrityksellä joka tarjoaa kiinteistöhuoltoa sairaalalle?
 
Taustaa: Konetekniikan DI, yksityinen iso työnantaja (pörssiyhtiö), Uusimaa pk-seudun ulkopuolella.
  • 2550€/kk + ei bonusta - Diplomityö
  • 3250€/kk + max 10% bonus - Diplomityön jälkeen vakituisena tutkimus/tuotekehityshommia, muttei varsinaista suunnittelutyötä
  • 3950€/kk + max 15% bonus - Palkka nousi tähän 2,5 vuodessa edellä mainitussa hommassa.
  • 4300€/kk + max 20% bonus - Tehtävän vaihdos yrityksen sisällä. Työtehtävänä liiketoiminta-alueen vaativat kehitystehtävät + 2 hengen suora esimies
  • 5000€/kk + max 20% bonus - palkka nousi tähän 3,5 vuodessa em. tehtävässä. Yksi pieni korotus ja yksi isompi.
  • 5500€/kk + max 25% bonus - Tehtävän vaihtos yrityksen sisällä. Työtehtävänä konsernin vaativat kehitystehtävät, ei alaisia
Bonustoteutuma on luonnollisesti vaihdellut vuosittain, pyörinyt viime vuodet 60-70 prosentin paikkeilla.

Nettopalkka kyllä noussut vähemmän ihmeellisesti. Valmistumisen jälkeen käteen jäi noin 2450 €/kk (75% bruttopalkasta), kun nyt käteen taitaa jäädä noin 3600 €/kk (65% bruttopalkasta).
Liitteenä omaa tilastoa. 2022 vuoden verolliset ansiot 81 k€ ja käteen jäävä osuus noin 51 k€.
 
Kiinassa vuoden 2022 tilinauha näyttää että rahaa on maksettu tilille 95t euroa. Rmb kurssi on nyt hiukan heikko. Kesan kursien kanssa olisi ollut yli 100t. Ei ylitöitä. Softa arkkitehti. Koulutuksena AMK ja valmistunut 2005.
 
Asiantuntija, amis, alan pätevyyksiä suoritettu työnantajan kustantamana, kaukana pk-seudusta, ~15v samassa firmassa, teknologia teollisuuden pörssiyhtiö.

2008 13€/h
2013 2700€/kk
2017 3300€/kk
2022 4000€/kk

Tekisi kyllä kovasti mieli palata oikeisiin töihin... Muutama sata tuntia ylitöitä vuoteen niin tulotaso olisi melko sama ja huomattavasti helpompaa elämää ilman turhia kikkailuja.

Edit: Nykyisin siis stressaa se, ettei ole juuri mitään järkevää tekemistä, ja se vähäkin tekeminen tuntuu merkityksettömältä.

Nykyinen titteli mahdollisesti helpottaa työnhakua talon ulkopuolelle, jonka takia tähän hain...
 
Viimeksi muokattu:
Muutama sata tuntia ylitöitä vuoteen niin tulotaso olisi melko sama ja huomattavasti helpompaa elämää ilman turhia kikkailuja.
Muutama sata tuntia ylitöitä on aika hemmetin paljon pois vapaa-ajasta. Tein itse pahimpana vuonna vajaat 200 tuntia ylitöitä ja tuntui, että joka päivä oli tehtävä töitä illalla.
 
Näinhän se on, ehkä aika kultaa muistot kun en kymmeneen vuoteen ole tehnyt tuntiakaan ylitöitä.

Nykyisyisin pitäisi jonkin verran matkustaa, jota pidän suurempana pahana kuin ylitöitä - pääsee kumminkin kotiin joka ilta
 
Muutama sata tuntia ylitöitä on aika hemmetin paljon pois vapaa-ajasta. Tein itse pahimpana vuonna vajaat 200 tuntia ylitöitä ja tuntui, että joka päivä oli tehtävä töitä illalla.
Riippuu vähän miten ne överit tekee. Joka päivä 07-16 vs. 07-15 niin siinähän se vuodessa tulee melkein "varkain". Itselle ainakin sopisi, jos siitä saisi edes yksinkertaisen tuntipalkan verran eli 13,3% lisää liksaa.
 
Tästä kiinnostaisi kuulla lisää. Paljonko alaisia? Kuinka stressaavaa? Oletko siis itse sairaalalla töissä, vai jollain yrityksellä joka tarjoaa kiinteistöhuoltoa sairaalalle?

Eipä niitä enää ole kuin 3 ja tippuu varmaan kahteen ensi vuonna. Resrvissä yksi tänä vuonna eläköitynyt vakanssi, mutta en viitsinyt siihen ottaa ketään ennen sotea kun oikein tiedä mihin suuntaan taivutaan. Silloinkun alottelin niin oisko ollut 7 tyyppiä. Politiikka ollut sitä, että oma väki vähenee ja paikataan sitten urakotisijoilla. Siinä on hyvät ja huonot puolensa. HR säätäminen tippuu nollaan, mutta urakoitsijat vaihtuu kun pitää kilpailuttaa niin enempi tai vähempi lähdetään taas nollasta. Toki palkkakin on mitä on niin ne ketkä tienaa muualla enempi hakee täältä cv täytettä ja vaihtaa urakotisijan takin päälle ja alkaa tienaamaan. Sen puolesta omakin väki vaihtuu niin en valita, että suuntaus on ollut enemmän tuonne, että ostetaan kaikki ulkoa. Paimennettavia urakotisijoita on sitten LVISA + rak. ja kaikki muut ulkoalueista jätehuoltoon.

Voishan sitä stressata kun tässä on niin paljon kaikkea ettei mitenkään voi tietää kaikesta kaikkea ja olla jokaisen alan asiantuntija. Varsinkin jos nyt kävisi vaikka joku tulipalo tai kiinteistöön liittyvä tapaturma niin kyllä se selvittely lähtisi siitä, että mitä olen laiminlyönyt... Mutta eipä ressiä ole ollut 16v aikana mitä täällä ollut. Oishan se eri jos olisi vaan jonkun tietyn osa-alueen tiimin esimies isommassa puljussa. Mut itse pidän, että on laaja skaala kaikkea mahdollista. Sairaalassa kun vielä on nitä järjestelmiä toiseen potenssiin jos vertaa ihan mihin tahansa muuhun kiinteistöön. Lisäksi kun on ollut pelimerkkejä pistää paikkoja kuntoon. Saanut investointikohteita läpi aika paljon vs. edeltäjä ja lisäksi omasta budjetista saa paikattua aika hyvin kaikennäköstä. Kauhulla odotan mitä kuntien sote kiinteistöjen parin vuoden siirtoajan jälkeen pamahtaa korjausvelkaa listoille. Niitä ei saa mitenkään nostettua samaan tasoon, että sitten varmaan on kahden kerroksen väkeä kiinteistöjen osalta tai pitäisi saada aika paljon enemmän rahaa...

Kuten varmaan yltä kävi ilmi niin sairaalan kirjoilla ja myös soten jälkeen.
 
Riippuu vähän miten ne överit tekee. Joka päivä 07-16 vs. 07-15 niin siinähän se vuodessa tulee melkein "varkain". Itselle ainakin sopisi, jos siitä saisi edes yksinkertaisen tuntipalkan verran eli 13,3% lisää liksaa.
Taloudellisesti tuollainen ryhmittäminen ei ole mitenkään kannattavaa, kun ensimmäiset tunnit ovat 50%. Eli jos ylitöitä tekee, niin kannattaa ennemmin tehdä reilusti pidempää harvemmin. Lisätyö, vrk ylityö, vko ylityö, lepoaikakorvaus.... Tuossa on sen verran noita settejä, että heikompaa hirvittää.

Sinällään ylityö Suomessa ei juuri kannata. Olosuhteiden pakosta tänä vuonna tullut 300+ tuntia tehtyä (24.2 jälkeen) ja ei siitä taida jäädä kuin noin 10 k€ ylimääräistä käteen. Bruttolisäys toki ollut aika komea. Tuohon päälle vielä lukuisat matkat, niin ei ole paljoa kotona tarvinnut aikaa viettää. Jossain vaiheessa juniori alkoi vaan kysyä, että montako päivää tällä kertaa :(

e: Selvennän nyt vielä, että en siis todellakaan ryhmitellyt, kun enemmän oli haave saada edes yksittäisiä päiviä ilman ylitöitä/matkoja. Käytännössä jos ei ollut matkalla, niin sitten ylitöissä.
 
Itse en kyllä ymmärrä ylitöiden tekoa. Jotenkin sitä vaan haluaa luikkia töistä karkuun aina mahdollisimman nopeasti. Itse pyrinkin siis tekemään ”alitöitä”, eli aina kun mahdollista niin teen alle 7,5 tuntia päivässä, mutta en koskaan minuuttiakaan yli.

Sitten tietysti eri asia jos merkkaa ns kynätunteja, eli tekee normaalin työpäivän, mutta koska on tunne että teki sen päivän aikana paljon duunia niin merkkaa muutaman tunnin ylimääräistä.
 
Kiinassa vuoden 2022 tilinauha näyttää että rahaa on maksettu tilille 95t euroa. Rmb kurssi on nyt hiukan heikko. Kesan kursien kanssa olisi ollut yli 100t. Ei ylitöitä. Softa arkkitehti. Koulutuksena AMK ja valmistunut 2005.
Paljonko kiinassa verottaja vie?
 
Itse en kyllä ymmärrä ylitöiden tekoa. Jotenkin sitä vaan haluaa luikkia töistä karkuun aina mahdollisimman nopeasti. Itse pyrinkin siis tekemään ”alitöitä”, eli aina kun mahdollista niin teen alle 7,5 tuntia päivässä, mutta en koskaan minuuttiakaan yli.

Sitten tietysti eri asia jos merkkaa ns kynätunteja, eli tekee normaalin työpäivän, mutta koska on tunne että teki sen päivän aikana paljon duunia niin merkkaa muutaman tunnin ylimääräistä.

Joskus pamahtaa vaikka vesiputki tai kauhan mukana nouseekin yllätyskaapelit, niin silloin tehdään ylitöitä tasan niin kauan, että korttelissa vesi juoksee ja sähköt toimii.

Joskus joku tekee ylitöitä vaikka rahan takia.
 
Joskus pamahtaa vaikka vesiputki tai kauhan mukana nouseekin yllätyskaapelit, niin silloin tehdään ylitöitä tasan niin kauan, että korttelissa vesi juoksee ja sähköt toimii.
No nämä työt tietysti erikseen ja näissähän on yleensä sopimuksessa sovittu ihan kunnon korvaukset näistä hätäkeikoista.

Omassa viestissäni viittasin enemmän näihin insinöörien, it-nörttien ja muiden toimistorottien töihin, missä monet painaa enemmän tai vähemmän ylitöitä kun on tunne, että on stressiä ja painetta. Todellisuudessa ainakaan mitään negatiivista ei tapahdu vaikka kaikki löisikin tasan klo 15 läppärin kannen kiinni.

Silloin ehkä työnantajakin joutuisi reagoida työvoimapulaan kun se alkaisi näkyä sen seurauksena, ettei työntekijät tekisi tunti tunnista ylitöitä pankkiin.
 
Puhut siis todennäköisemmin 1:1 suhteella tulevista liukumista etkä ylitöistä ?
Itse tykkään usein tehdä 0,25-1h pidempää päivää. Saa asian kerratsa tehtyä, joka kesken ja lisäksi saa pidettyä kokonaisia liukumavapaita.

Itse en ole ymmärtänyt ikinä "kitutunti" käyttäytymismallia, jossa joka päivä se viimeinen tunti tuijotetaan kelloa "joko saa lopettaaaaa"
Tuo kitutunti varmaan riippuu alasta ja ihmisestä. Junnuna jossakin linjastolla istuessa se viimeinen tunti (ellei nyt kaikki) oli kunnon kitutunteja. Nyt siistissä sisätyösaä jossa nyt ei sinänsä työaikoja niin ei tule niin tuijotettua kelloa
 
Puhut siis todennäköisemmin 1:1 suhteella tulevista liukumista etkä ylitöistä ?
Itse tykkään usein tehdä 0,25-1h pidempää päivää. Saa asian kerratsa tehtyä, joka kesken ja lisäksi saa pidettyä kokonaisia liukumavapaita.

Itse en ole ymmärtänyt ikinä "kitutunti" käyttäytymismallia, jossa joka päivä se viimeinen tunti tuijotetaan kelloa "joko saa lopettaaaaa"

Jep. Ja aamulla kun joskus tulee herättyä aikaisemmin ja lähdettyä töihin niin, että päivä alkaa jo esim. 06:45, niin ei sitä välttämättä lyö hanskoja tiskiin 14:45 vaan jatkaa klo 16 asti kuteen yleensäkin. Ja taas tuli tehtyä 1h 15min "ylitöitä" eli liukuman piikkiin. Nytkin liukumavapailla 23.12.--1.1.

Se mitä aiemmassa viestissäni tarkoitin on kai viralliselta nimeltään pidennetty työaika. Eli voisin tehdä 45h viikkoa, jos saisin siitä vastaavasti 120% kuukausipalkkaa. Tai sitten viikon tunnit neljässä päivässä eli tiivistettyä työaikaa.
 
Ottaisin kyllä heti 4 x 10 h järjestelyn, jos suinkin mahdollista. Toki olisi se tavallaan nyt jo mahdollista, jos tekisi 2 h sisään joka päivä ja pitäis aina perjantain liukumilla. Henk. koht. yritän tehdä päivän siten, että päätän sen johonkin työtehtävän kannalta järkevään pisteeseen - Toki jos juniorin harrastus edellyttää klo 16 lopetusta, niin sitten loppuu siihen. Palkallisia ylitöitä merkkaan siinä kohtaa, kun joku asia on pakko saada valmiiksi (työssäni on aikarajoja, jotka eivät yksinkertaisesti voi joustaa). En koe antavani ylimääräistä hyvää työnantajalle, kun toiseenkin suuntaan on suuri vapaus. Toki ymmärrän kyllä niitäkin hyvin, jotka haluavat tarkasti pitää säännöllisen työajan. Tekevät kyllä sit yleensä myös hyvin tehokkasti sen ajan mitä tekevät. Smugun tyyli kynätunteineen kuulostaa kyllä siltä, että työura on yhtä YT:tä vaille valmis ko. firmassa ellei nyt satu jossain valtiolla/kunnalla yms. heikon tuottavuuden paikassa olemaan.
 
Itsellä on työura mennyt siihen että vaikka työsopimuksessa taitaa lukea 7,5 h niin työpäivä on joustava. Joskus 7,5, joskus 8,5, ei ole niin merkitystä itselle. Työstä on tullut isompi osa normaalia arkea kuin pelkkä työ.
 
Polkupyöräetu vähennetään rahapalkasta. Onko siis niin, että se vähennys ei tosiaan näy bruttopalkassa? Minulla kun brutto ja rahapalkka on melkein sama luku vuodelta 2022 ja olen useita satasia maksanut polkupyöräetua. Ei täsmää.

Ja bruttopalkka lienee se summa mikä on se verottajan julkistamissa tiedoissa, vai kuinka?

Tämän mukaan butto = rahapalkka + luontoisedut, joten ilmeisesti tuo summa vähäisillä luontaiseduilla kuuluukin olla about sama ja näin ollen polkypyörävähennys vähentää myös bruttopalkkaa. Taas yksi vähennys jos katsoo jonkun muun tuloja.

Eli jos henkilöllä on verottajan ilmoittamat bruttotulot 60k€ ja maksanut vuoden ajan maksimit työsuhdepyörää, niin ilman sitä olisi tulot 61200€. (menikö oikein?)
 
Viimeksi muokattu:
Polkupyöräetu vähennetään rahapalkasta. Onko siis niin, että se vähennys ei tosiaan näy bruttopalkassa? Minulla kun brutto ja rahapalkka on melkein sama luku vuodelta 2022 ja olen useita satasia maksanut polkupyöräetua. Ei täsmää.

Ja bruttopalkka lienee se summa mikä on se verottajan julkistamissa tiedoissa, vai kuinka?

Tämän mukaan butto = rahapalkka + luontoisedut, joten ilmeisesti tuo summa vähäisillä luontaiseduilla kuuluukin olla about sama ja näin ollen polkypyörävähennys vähentää myös bruttopalkkaa. Taas yksi vähennys jos katsoo jonkun muun tuloja.

Eli jos henkilöllä on verottajan ilmoittamat bruttotulot 60k€ ja maksanut vuoden ajan maksimit työsuhdepyörää, niin ilman sitä olisi tulot 61200€. (menikö oikein?)
Itsellä tuo näkyy niin palkkakuitissa että bruttopalkkaan -94€/kk, mutta lisänä tullut +94€/kk pyöräetu lisä eli käytänöössä +-0. Tuota itsekkin ihmettelin alkuun, mutta enpä ala valittamaan.
 
Itsellä tuo näkyy niin palkkakuitissa että bruttopalkkaan -94€/kk, mutta lisänä tullut +94€/kk pyöräetu lisä eli käytänöössä +-0. Tuota itsekkin ihmettelin alkuun, mutta enpä ala valittamaan.
Sulla se on ehkä palkan lisänä, mulla palkan osana. Sulla se ei täten näkyisi mitenkään vaan saat sen pyörän nimenomaan palkan lisänä.
 
Ja bruttopalkka lienee se summa mikä on se verottajan julkistamissa tiedoissa, vai kuinka?

En pyöristä mitään tiedä, mutta korjaan nyt tuon yllä olevan. Verotiedoissa näkyy valtionverotuksen pohjana oleva tulo, eli siitä on jo tehty erinäköisiä pakollisia ja vapaaehtoisia vähennyksiä. Pakollisten osuus on noin 10%, eli jos joku tienaa verotietojen mukaan 60k€, on todellinen bruttotulo vähintään sen 66k€. Lisäksi voi olla erinäisiä henkilökohtaisia vähennyksiä, kuten tulonhankintakuluja, kodin ja työpaikan väliset matkakulut jne, jotka myös pienentävät valtionverotuksessa verotettavaa tuloa. Työmatkakulut näistä varmaan yleisin ja myös merkittävin, jos vähentää esim täydet 8400 euroa.
 
Polkupyöräetu vähennetään rahapalkasta. Onko siis niin, että se vähennys ei tosiaan näy bruttopalkassa? Minulla kun brutto ja rahapalkka on melkein sama luku vuodelta 2022 ja olen useita satasia maksanut polkupyöräetua. Ei täsmää.

Ja bruttopalkka lienee se summa mikä on se verottajan julkistamissa tiedoissa, vai kuinka?

Tämän mukaan butto = rahapalkka + luontoisedut, joten ilmeisesti tuo summa vähäisillä luontaiseduilla kuuluukin olla about sama ja näin ollen polkypyörävähennys vähentää myös bruttopalkkaa. Taas yksi vähennys jos katsoo jonkun muun tuloja.

Eli jos henkilöllä on verottajan ilmoittamat bruttotulot 60k€ ja maksanut vuoden ajan maksimit työsuhdepyörää, niin ilman sitä olisi tulot 61200€. (menikö oikein?)
Jos se on kuten meillä, niin polkupyöräetu otetaan raha- eli bruttopalkasta ennen veroja. Tarkoittaa siis, että -94 € brutto on osimoilleen -54 € netto. Eli tilipussi kevenee sen -54 € kuukaudessa ja 2700 hintaisesta polkupyörästä tulee maksettua käytännössä osarilla 33 x 54 € eli 1782 €.
 
Jos se on kuten meillä, niin polkupyöräetu otetaan raha- eli bruttopalkasta ennen veroja. Tarkoittaa siis, että -94 € brutto on osimoilleen -54 € netto. Eli tilipussi kevenee sen -54 € kuukaudessa ja 2700 hintaisesta polkupyörästä tulee maksettua käytännössä osarilla 33 x 54 € eli 1782 €.
Tuo ei ole oikeastaan se mitä kysyin.
 
Smugun tyyli kynätunteineen kuulostaa kyllä siltä, että työura on yhtä YT:tä vaille valmis ko. firmassa ellei nyt satu jossain valtiolla/kunnalla yms. heikon tuottavuuden paikassa olemaan.
Tämähän ei ollut mun tyyli vaan kirjoitin, että tuolla tavalla ymmärrän ”ylitöiden” tekemisen. Mutta tiedän kyllä, että näitä kynätuntien merkkaajia on vaikka siitä ei edes kannata hirveän isoa ääntä pitää.
 
Täytyy sanoa, että on vapauttavaa kun työt tehdään siinä ajassa kun ne tehdään. Välillä tulee 3h päiviä ja välillä 10h päiviä. Tällainen vapaus, että työt saa lopettaa kun työt on tehty on suorastaan ihanan vapauttavaa ja en keksi kyllä ihan heti, että mikä olisi tätä parempaa. Aiemmin tein ylitöitä, päivystysviikkoja ja ties mitä kaikkea, joista kertyi se 10-15 tonnia vuodessa ekstraa, mutta nyt paremmassa positiossa tulee reippaasti enemmän ilman tuota kitumista. Toki vastuutkin on luokkaa isompia ja jos tarve vaatii, ollaan perse hiessä vaikka vetämässä uutta kuitukaapelia jos ei tarvittavia hemmoja saada just silloin. Mikään fiksattu työaika ei kyllä tule kuulonkaan.
 
Ihan perushommahan tuo on, että "juniori"tason sykkimisestä pääsee ajan ja kokemuksen karttuessa parempiin ja vapaampiin hommiin. Ainakin, jos sen verran kehityskelpoisuutta osoittaa, että etenee lähtöpisteestä ylöspäin. Kuulostaa kyllä aika lyhytjänteiseltä työltä, jos oikeasti vaihteluväli työajoissa on tuota luokkaa. Yleensä jotain "peruskuormaa" siellä taustalla kuitenkin pitäisi olla aina, jos ei muuta niin koulutuksia. Saa sen 8 h täyteen.
 
Ihan perushommahan tuo on, että "juniori"tason sykkimisestä pääsee ajan ja kokemuksen karttuessa parempiin ja vapaampiin hommiin. Ainakin, jos sen verran kehityskelpoisuutta osoittaa, että etenee lähtöpisteestä ylöspäin. Kuulostaa kyllä aika lyhytjänteiseltä työltä, jos oikeasti vaihteluväli työajoissa on tuota luokkaa. Yleensä jotain "peruskuormaa" siellä taustalla kuitenkin pitäisi olla aina, jos ei muuta niin koulutuksia. Saa sen 8 h täyteen.

Minä väittäisin kyllä, että ainakaan kaikissa asiantuntijahommissa, esim. meillä, juniorit eivät niinkään syki vaan ne kokeneemmat, joille on osaamista ja vastuita kertynyt. Osasta ei näytä koskaan kehittyvän osaavia ja vastuuta kantavia "tekijämiehiä", vaan pysyvät siellä Antero Apumies-tasolla, vaikka kouluja olisikin käyty.

Parempiin ja vapaampiin hommiin voi siis päästä jos on kykyjä ja näyttöjä, mutta kaikilla se ei siis näytä olevan edes tavoitteena. Olen monesti miettinyt, kuinka suuri osa tällaisesta johtuu progressiivisesta verotuksesta.
 
En kyllä myöskään allekirjoita tuota että juniorit sykkisi enemmän, ainakaan softapuolella. Juniorina teet lähtökohtaisesti yhtä taskia kerralla tiimin sprintiltä, ja pystyt yleensä myös keskittymään siihen. Seniorina tai varsinkin leadinä teetkin sitten viittä asiaa kerralla ja samalla pitäisi vielä vastailla jatkuvalla syötöllä tuleviin meili ja slack viesteihin. Konteksti vaihtuu vähän väliä ja langat on jatkuvasti menossa sekaisin pääkopassa. Vähemmästäkin tulee stressiä.
 
Minä väittäisin kyllä, että ainakaan kaikissa asiantuntijahommissa, esim. meillä, juniorit eivät niinkään syki vaan ne kokeneemmat, joille on osaamista ja vastuita kertynyt. Osasta ei näytä koskaan kehittyvän osaavia ja vastuuta kantavia "tekijämiehiä", vaan pysyvät siellä Antero Apumies-tasolla, vaikka kouluja olisikin käyty.

Parempiin ja vapaampiin hommiin voi siis päästä jos on kykyjä ja näyttöjä, mutta kaikilla se ei siis näytä olevan edes tavoitteena. Olen monesti miettinyt, kuinka suuri osa tällaisesta johtuu progressiivisesta verotuksesta.
Minusta tuntuu, että ymmärsit väärin mitä sykkimisellä hain. Tai sitten puhut junior-seniorista, mille sitä paskaa kaatuu junioriin nähden samoissa määrin, mutta vain haastavampana. Mutta tokihan "vanha pieru" roolissakin joutuu tekemään paljon, mutta se on vapaampaa ja ei välttämättä liity suoraan käytännön tekemiseen. Juniorimmalle tulee eteen, että teet tuon tuon ja tuon, aikaa tuohon asti. Jotain puisevaa ohjepäivitystä tai raportointia. Vanhalle pierulle voi tulla tehtäväksi vaikka palikan x hankinta parin juniorin avustamana. Saa suorittaa aikalailla vapaasti, kunhan yleisiä ohjeistuksia noudattaa.

e: Ja en todellakaan ole softapuolesta nyt puhumassa.
 
Löytyisikö täältä erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä työskenteleviä tradenomeja tai KTM:iä?

Mulla on työuraa takana noin 15 vuotta ja takataskusta löytyy useita tutkintoja, kaikki liiketaloudesta. Ensimmäisessä oikeassa työpaikassa vuonna nakki palkka oli 2300 €/kk (tässä kohtaa oli suoritettuna kaksi alempaa korkeakoulututkintoa), jonka sain reilussa vuodessa nostettua tasolle 2900 €/kk. Tämän jälkeen jumituin tuolle palkkatasolle useista työpaikkojen ja alan vaihdoksista huolimatta noin kymmeneksi vuodeksi. Valmistuin työn ohessa myös KTM:ksi, mistä ei kyllä ollut mitään hyötyä, mutta tulipahan käytyä :lol:

Nyt olen muutaman vuoden ollut työssä, jossa kk-palkka on 4100 €/kk (sain tämän duunin "alhaisen" palkkapyyntöni perusteella, muut hakijat pyysivät viittä tai kuutta tonnia kuussa), mutta itse työ on todella tylsää ja työnantajan kanssa saa koko ajan olla vääntämässä ties mistä. Työpaikka on kuitenkin todella vakaa, eli riski esim. yt-neuvotteluista on käytännössä olematon. Palkka ei tule ikinä nousemaan nykyisestä muutoin kuin yleiskorotuksilla, mutta työt voivat lisääntyä nykyisestä (tähän mennessä olen onnistunut kieltäytymään lisävastuista). Firmassa ei ole mahdollista edetä nykyisestä tehtävästäni ylöspäin (en kyllä haluaisikaan) eikä firman sisällä ole mahdollista vaihtaa toisiin tehtäviin. Henkilöstöedut ovat myös olemattomat ja etätöihin suhtaudutaan hyvinkin nihkeästi.

Ajatuksissa on siis vaihtaa johonkin mielenkiintoisempaan tehtävään (työn sisältö on minulle tärkeämpää kuin palkka, mutta en nyt ihan ilmaiseksikaan haluaisi työskennellä), mutta työpaikkailmoituksia selatessa tuntuu, että palkat vain laskevat ajan myötä. Esimerkiksi valtiolla hallinnollisissa tehtävissä (vähimmäisvaatimukseksi on yleensä ilmoitettu tradenomin tutkinto ja jonkin verran työkokemusta) tehtäväkohtainen palkka on ilmoituksen mukaan saattanut olla jopa alle 2000 €/kk, eli kokonaispalkka on siten n. 2200 €/kk, jonka tuurilla voi saada muutamassa vuodessa nostettua johonkin 2500 €/kk suoritusarviointien kautta (jos muistan oikein niin tämä eksakti keissi taisi olla Tullissa avoimena ollut paikka). Kategorisesti niissä yksityisten firmojen työpaikkailmoituksissa, joissa palkkahaitari on ylipäätään ilmoitettu, on vaihteluväli ollut jotain 2300-3000 €/kk.

Kaipaisinkin siis vinkkejä siitä, millaisista hallinnollisista tehtävistä pk-seudulla maksetaan 3500 €/kk tai enemmän?
 
Minä väittäisin kyllä, että ainakaan kaikissa asiantuntijahommissa, esim. meillä, juniorit eivät niinkään syki vaan ne kokeneemmat, joille on osaamista ja vastuita kertynyt. Osasta ei näytä koskaan kehittyvän osaavia ja vastuuta kantavia "tekijämiehiä", vaan pysyvät siellä Antero Apumies-tasolla, vaikka kouluja olisikin käyty.

Parempiin ja vapaampiin hommiin voi siis päästä jos on kykyjä ja näyttöjä, mutta kaikilla se ei siis näytä olevan edes tavoitteena. Olen monesti miettinyt, kuinka suuri osa tällaisesta johtuu progressiivisesta verotuksesta.
Heh, tunnistin itseni osittain. DI-paperit löytyy huippuarvosanoin, mutta en ole kokenut minkäänlaista tarvetta "luoda uraa" näillä palkoilla/verotuksella. Kunhan saan puuhastella mielenkiintoisten asioiden parissa maltillisin stressitasoin.
 
2015: 2100e/kk - Kesähessun paikka, sähkö-DI opinnot viimeisillään
2015: 2300e/kk - Kesähessuilu vaihtui dippatyön tekoon samassa puljussa
2016: 2800e/kk - Valmistuin
2017: 3000e/kk - Korotus kysymättä hyvästä työstä
2018: 3200e/kk - Korotus itse kysymällä
2019: 4000e/kk - Firman vaihto ja koodaushommiin
Saaga jatkuu:

2020: 4130e/kk - Korotus pyytämällä
2021: 4400e/kk - Korotus pyytämällä
2022: 5500e/kk - Firman vaihto, koodaushommat jatkuu (C++)

Inhoan työpaikan vaihtamista mutta vaikea kieltäytyä kun palkka nousee sillä tavalla niin hyvin. Nyt tulivat hakemaan linkedinistä. Kerrankin tuli rekryfirmalta hyvin kirjoitettu viesti josta ilmeni kerralla kaikki oleellinen, esim työpaikan nimi, joka ei jostain käsittämättömästä syystä ole 99% viesteistä mainittu ("superhyvä paikka superhyvässä yrityksessä" -> ignore)

Toivottavasti saan eläköityä tästä firmasta sitten aikanaan...
 

Statistiikka

Viestiketjuista
285 409
Viestejä
4 901 759
Jäsenet
78 972
Uusin jäsen
janoinenlohi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom