Palkkakeskustelu

[MIndye]

Niin, se huonontaa entisestään huonoja töoloja/mahdotonta työtaakkaa kun siellä ei ole riitävästi kollegoita (tai sitten kollegat ovat siellä ostopalvelulääkäreitä, joita ei hoidon jatkuvuus nappaa just sitten yhtään). Ratkaisuna ei asiaan ole se, että lyödään liää koutuspaikkoja, vaan se, että kunnat alkavat huolehtia työoloista.

Tai sitten se että sinne maakunnan TK lääkäriksi saisi 3kpl @ 6600€/kk vs 1kpl @ 20k€/kk? Helpottaa työ-oloja kummasti kun on riittävä määrä tekijöitä.

 

[zepi]

Niin, se huonontaa entisestään huonoja töoloja/mahdotonta työtaakkaa kun siellä ei ole riitävästi kollegoita (tai sitten kollegat ovat siellä ostopalvelulääkäreitä, joita ei hoidon jatkuvuus nappaa just sitten yhtään). Ratkaisuna ei asiaan ole se, että lyödään liää koutuspaikkoja, vaan se, että kunnat alkavat huolehtia työoloista.

En minä mitään parempaakaan ratkaisua keksi kuin sen, että lääkäreiden määrää lisätään, jolloin heitä on varaa palkata enemmän tai todennäköisemmin ylipäätään saadaan palkattua.

"Hommataan paremmat johtajat" ei ole ratkaisu, sillä lääkärithän johtavat itseään ja jos edes ehdotan, että joku muu kuin lääkkäri voisi toimia sairaalan, terveyskeskuksen jne. johtajana ja organisaation pyörittäjänä aiheuttaa välittömän valituksen...

 

[FireFly Renaissance]

Niin, se huonontaa entisestään huonoja töoloja/mahdotonta työtaakkaa kun siellä ei ole riitävästi kollegoita (tai sitten kollegat ovat siellä ostopalvelulääkäreitä, joita ei hoidon jatkuvuus nappaa just sitten yhtään). Ratkaisuna ei asiaan ole se, että lyödään liää koutuspaikkoja, vaan se, että kunnat alkavat huolehtia työoloista.

Siis kun ongelma on, että lääkäreitä ei ole niin lääkäreiden kouluttaminen ei tietenkään asiaan auta vaan mystinen "työoloista huolehtiminen". Miten niistä työoloista on tarkoitus huolehtia, kun ei ole niitä lääkäreitä?

Ja jos hoidon tasoa mietitään niin mielummin koulutetaan se muutama lääkäri liikaa ja valitaan pätevimmät hommiin niin kuin muillakin aloilla kuin rajoitetaan viimiseen asti niitä koulutuspaikkoja.

 

[Awelonian]

En minä mitään parempaakaan ratkaisua keksi kuin sen, että lääkäreiden määrää lisätään, jolloin heitä on varaa palkata enemmän tai todennäköisemmin ylipäätään saadaan palkattua.

"Hommataan paremmat johtajat" ei ole ratkaisu, sillä lääkärithän johtavat itseään ja jos edes ehdotan, että joku muu kuin lääkkäri voisi toimia sairaalan, terveyskeskuksen jne. johtajana ja organisaation pyörittäjänä aiheuttaa välittömän valituksen...

Tämä on harvinaisen hyvä pointti, että lääkärit ovat kyllä itse Jumalia mitä tulee johtamiseen ja muuhun. Kyllä on useasti itku päässyt, kun tietohallintaylilääkäri rupeaa selittämään jotain hankintakriteereitä ja samalla kyseinen kaveri ei erota Firefoxia Chromesta tai edes ymmärrä ettei palvelinakapasiteetti ole sama asia kuin Gigantin 2 teran ulkoinen levy. Tuossa yrität jotain selittää, kun toisen taso ja ymmärrys on tasoa "Applella toimii whatsapp hienosti". Tähän lisätään vielä se, että kaikkialla on vain johtavia erikoislääkäriasiantuntijoita ja muita, jotka luulee yhden Tivin artikkelin perusteella olevansa samaa tasoa ICT-arkkitehdin kanssa, niin tässä sitä ollaan.

Kumma juttu että valitetaan niistä "paskoista softista", kun ne itse päättää niitä kuitenkin hankkia, koska Tieto/CGI whatever on tarjonnut hyvät saunatilaisuudet jo pidempään.

 

[pokkus]

Osa lääkäreistä on oikeasti todella vajaita ja epäammattimaisia työssään. Ihan ihmettelee miksi niille maksetaan niin kovia palkkoja. Itse käyn suurimmaksi osaksi yksityisellä kiitos työnantajan erittäin hyvän työterveyshuollon, mutta siellä lääkärien osaaminen on ihan samalla tasolla kuin julkisella puolella. Oman kokemuksen mukaan julkisella puolella olen jopa saanut paljon parempaa palvelua laadullisesti kuin yksityisellä. Vaikuttaa tosiaankin, että yksityisellä porukka tekee tuota vain rahan takia eikä oma ammattitaito tai sen ylläpitäminen niinkään kiinnosta. Julkisella sitten taas joudutaan oikeasti tekemisiin erilaisten tilanteiden kanssa ja kokemusta tulee käytännön työstä pakostikin paljon enemmän. Halu auttaa oikeasti on enemmän läsnä.

Hyviä esimerkkejä omista yksityisten lääkäreiden taidonnäytteistä:
- Kaaduin lasketellessa ja satutin sääreni. Oli aivan perkeleen kipeä ja lääkäri vaan totesi, ettei se voi olla mitenkään murtunut. Antoi buranaa eikä edes keppejä ehdottanut. No kuvautin itse jalkani ja murtumahan siellä oli. Onneksi oli luutunut hyvään asentoon.

- Oma työterveyslääkäri valitteli kovaan ääneen, kun olen ylipainoinen (indeksin mukaan) ja pitäisi tiputtaa painoa. Ei auttanut, että kerroin harrastavani aktiivisesti salitreeniä ja rasvaprosentti on hyvällä mallilla. Saarnasi kuinka saliharrastus on vaarallista, kun siinä nostellaan isoja painoja ja käytetään, vaikka mitä aineita. Lääkärin oma perse juuri ja juuri mahtui penkille ja osa tursui ylikin. Lääkäri ei tainnut nostella muuta kuin donitseja kahvihuoneessa suuhunsa.

- Samainen lääkäri toisella vastaanotolla kiljahti verenpainetta mitatessa, että sullahan on käsivarsi aivan muodoton, että onko olkalihas repeytynyt kokonaan irti kun se noin pullottaa t-paidan hihan alla. Ihmettelin itsekseni ja kysyin, että mitä hittoa, ettei siinä mitään vikaa ole ja sanoin, että se on vain salitreenin tulosta. Ei meinannut uskoa sanomaani, vaikka kuinka kerroin ja näytin sen olevan kunnossa.

- Saman lääkärin viimeinen niitti oli se, kun hänen kauttaan tuli lähete erikoislääkärille. Hän siis vain neuvoi, että varaa aika tämän alan erikoislääkärille. Varasin ajan, jossa sitten paljastui, ettei tämä lääkäri mitään sellaisia toimenpiteitä tee, joita oli tarkoitus tehdä. Pyysin soittoajan omalle lääkärille, jossa sitten kerroin tapahtuneen ja oma lääkäri alkoi minua syyttämään kuinka olin varannut ajan aivan väärälle lääkärille, vaikka noudatin hänen ohjeitaan sanatarkasti. Lääkärin mukaan syy oli kokonaan minun. Sanoin sitten, että kerro sen lääkärin nimi, jolle aika pitää varata ja hän kertoi. Minä varasin ajan ja taas ilmeni, ettei tämäkään lääkäri tee niitä toimenpiteitä, joita oli tarkoitus tehdä. Nyt alkoi itselläkin jo vähän keittää enkä suostunut lähteä vastaanotolta ennen kuin on saatu varattua ja varmistettua aika oikealle lääkärille. Tuo oma lääkäri oli niin pihalla kaikesta mahdollisesta, että jatkossa vältin sitä kuin ruttoa. Harmittavasti, oma työterveyssopimus oli vain hänet meille antanut oletuslääkäriksi. Ammattitaito ja asiakkaiden käsittely oli ala-arvoista.

 

[Alffons]

Siis kun ongelma on, että lääkäreitä ei ole niin lääkäreiden kouluttaminen ei tietenkään asiaan auta vaan mystinen "työoloista huolehtiminen". Miten niistä työoloista on tarkoitus huolehtia, kun ei ole niitä lääkäreitä?

Ja jos hoidon tasoa mietitään niin mielummin koulutetaan se muutama lääkäri liikaa ja valitaan pätevimmät hommiin niin kuin muillakin aloilla kuin rajoitetaan viimiseen asti niitä koulutuspaikkoja.

Ei se työolojen parantaminen ole mystiikkaa. Ihan vaikka perushommista jos lähtis, että tietojärjestelmät olisivat työtä tukevia, palkattaisiin takaisin toimistosihteerit terveyskeskuksiin, ettei lääkärin tartte postittaa ja kopioida yms puuhaa samaan aikaan kun pitäisi tehdä potilastyötä. Luuletko, että terveyskeskuksiin saadaan yleislääketieteestä kiinnostuneet lääkärit töihin tekemällä "pikku työttömyys" lääkäreille? Mä ainakin haluaisin mieluusti olla sellaisen lääkärin vastaanotolla, jota työnsä kiinnostaa oikeasti, eikä istu siellä siksi, että oli pakko ottaa paikka vastaan "jostain"

 

[FireFly Renaissance]

Ei se työolojen parantaminen ole mystiikkaa. Ihan vaikka perushommista jos lähtis, että tietojärjestelmät olisivat työtä tukevia, palkattaisiin takaisin toimistosihteerit terveyskeskuksiin, ettei lääkärin tartte postittaa ja kopioida yms puuhaa samaan aikaan kun pitäisi tehdä potilastyötä. Luuletko, että terveyskeskuksiin saadaan yleislääketieteestä kiinnostuneet lääkärit töihin tekemällä "pikku työttömyys" lääkäreille? Mä ainakin haluaisin mieluusti olla sellaisen lääkärin vastaanotolla, jota työnsä kiinnostaa oikeasti, eikä istu siellä siksi, että oli pakko ottaa paikka vastaan "jostain"

Varmasti huomattavasti paremmin kuin yrittämällä ostaa jotain keikkalääkäreitä 20k liksalla.

 

[Alffons]

Varmasti huomattavasti paremmin kuin yrittämällä ostaa jotain keikkalääkäreitä 20k liksalla.

Kertoisikohan tämä niistä "mystisistä työoloista" jos lääkäreitä pitää pth:oon houkutella melko suurilla summilla ? Jos niissä ei ole mitään korjattavaa, niin kyllä luulis tollasilla liksoilla olevan jono terkkariin.

 

[FireFly Renaissance]

Kertoisikohan tämä niistä "mystisistä työoloista" jos lääkäreitä pitää pth:oon houkutella melko suurilla summilla ? Jos niissä ei ole mitään korjattavaa, niin kyllä luulis tollasilla liksoilla olevan jono terkkariin.

No syrjemmille paikoille nyt on ylipäänsä vaikeampi saada korkeastikoulutettua työvoimaa. Jos samaan aikaan on työvoimapula ja kaikille riittää kivaa hyvin (tai siis aivan erinomaisesti) palkattua hommaa siinä opiskelukaupungin liepeilläkin niin homma muuttuu ihan mahdottomaksi. Valtiossa kuitenkin tarvitaan lääkäreitä muuallakin, ja jos niitä ei muuten saada niin sitten pitää kouluttaa sen verran, että varmasti löytyy niitäkin ketkä sinne ovat valmiita lähtemään.

Ja kun sitä työvoimaa ei saada, niin sitten ne työolotkin romahtaa. Useimmilla noista pienistä paikkakunnista on ihan oikeasti useampi virka auki koko ajan.

 

[Juha Kokkonen]

Palataas sitten sieltä lääkärikokemusten ja työolojen maailmasta taas ketjun aiheeseen, eli palkasta keskustelemiseen.

 

[Alffons]

No syrjemmille paikoille nyt on ylipäänsä vaikeampi saada korkeastikoulutettua työvoimaa. Jos samaan aikaan on työvoimapula ja kaikille riittää kivaa hyvin (tai siis aivan erinomaisesti) palkattua hommaa siinä opiskelukaupungin liepeilläkin niin homma muuttuu ihan mahdottomaksi. Valtiossa kuitenkin tarvitaan lääkäreitä muuallakin, ja jos niitä ei muuten saada niin sitten pitää kouluttaa sen verran, että varmasti löytyy niitäkin ketkä sinne ovat valmiita lähtemään.

Ja kun sitä työvoimaa ei saada, niin sitten ne työolotkin romahtaa. Useimmilla noista pienistä paikkakunnista on ihan oikeasti useampi virka auki koko ajan.

Ootko nyt ihan tosissasi, että koulutetaan niin paljon lääkäreitä, että lopulta joku harva niistä lähtee iivantiiranperseeseen loppuiäkseen ja näin on ongelma ratkennut? Tuo pth lääkärien pula on kyllä jo 100 km Helsingistäkin, joten ei se vaan ratkea noin se homma. "Hmm, Ei saatu Juukaan ja Lieksaan tänäkään vuonna lääkäreitä---nostetaan koulutusmääriä!" Kyllä Suomen periferiassa joudutaan turvautumaan hintaviin keikkalääkäreihin ja laatu on usein myös kuraa, välillä ei edes kieltä osata. Edit sori, palataan aiheeseen

 

[FireFly Renaissance]

Ootko nyt ihan tosissasi, että koulutetaan niin paljon lääkäreitä, että lopulta joku harva niistä lähtee iivantiiranperseeseen loppuiäkseen ja näin on ongelma ratkennut? Tuo pth lääkärien pula on kyllä jo 100 km Helsingistäkin, joten ei se vaan ratkea noin se homma. "Hmm, Ei saatu Juukaan ja Lieksaan tänäkään vuonna lääkäreitä---nostetaan koulutusmääriä!" Kyllä Suomen periferiassa joudutaan turvautumaan hintaviin keikkalääkäreihin ja laatu on usein myös kuraa, välillä ei edes kieltä osata. Edit sori, palataan aiheeseen

No tuo vain kertoo kuinka perseelleen tilanne on päästetty. Mutta se tästä.

 

[Honzo]

On kyllä paskat palkat suomessa.

1,7 miljoonan suomalaisen palkkarakennetilasto julki: selvitä tästä mihin tuloluokkaan kuulut!

5te/kk ja tienaat enemmän kuin 90% palkansaajista...

 

[Saadisti]

On kyllä paskat palkat suomessa.

1,7 miljoonan suomalaisen palkkarakennetilasto julki: selvitä tästä mihin tuloluokkaan kuulut!

5te/kk ja tienaat enemmän kuin 90% palkansaajista...

"Alin eli 1. desiili tarkoittaa euromäärää, jota vähemmän ansaitsi 10 prosenttia palkansaajista, ja 9. desiili euromäärää, jota enemmän ansaitsi 10 prosenttia palkansaajista. " Eikö tuo ole väärin?

 

[Tlapio]

On kyllä paskat palkat suomessa.

1,7 miljoonan suomalaisen palkkarakennetilasto julki: selvitä tästä mihin tuloluokkaan kuulut!

5te/kk ja tienaat enemmän kuin 90% palkansaajista...

Löytyykö palkansaajien määrää jostain noissa tuloluokissa

 

[edup]

Löytyykö palkansaajien määrää jostain noissa tuloluokissa

Mitä tarkoitat? Nuo on desiilejä, jokaisessa niistä on se 10% aineistosta.

 

[kjns]

"Alin eli 1. desiili tarkoittaa euromäärää, jota vähemmän ansaitsi 10 prosenttia palkansaajista, ja 9. desiili euromäärää, jota enemmän ansaitsi 10 prosenttia palkansaajista. " Eikö tuo ole väärin?

Iltiksen toimittajat ei taas itsekään tiedä mitä uutisoi...
Desiili, eli kymmenys, 1. desiili tienaa 0-1594 euroa, 9. desiili 4113–5016 euroa ja ylin 10 desiili tienaa yli 5017 euroa.

Löytyykö palkansaajien määrää jostain noissa tuloluokissa

1,7M / 10 = 170 000

 

[Tlapio]

Mitä tarkoitat? Nuo on desiilejä, jokaisessa niistä on se 10% aineistosta.

https://www.stat.fi/til/pra/2019/pra_2019_2020-08-31_fi.pdf

Löytykin jo
744 582/1 400 690 palkansaajista on johtajia, erityisasiantuntijoita, asiantuntijoita

 

[edup]

https://www.stat.fi/til/pra/2019/pra_2019_2020-08-31_fi.pdf

Löytykin jo
744 582/1 400 690 palkansaajista on johtajia, erityisasiantuntijoita, asiantuntijoita

Nyt en ihan täysin ymmärrä. Mitä väliä tällä on? Palkansaajia yhtä kaikki.

 

[voffer]

On kyllä paskat palkat suomessa.

1,7 miljoonan suomalaisen palkkarakennetilasto julki: selvitä tästä mihin tuloluokkaan kuulut!

5te/kk ja tienaat enemmän kuin 90% palkansaajista...

Tossahan oli mukana vissiin myös osa-aikaisesti töitä tekevien palkat. Ois kiva jos ois joku vastaava taulukko, jossa summat olis joko ns. kokaikaiseksi muunnettuja tai sitten vaan kokoaikaisten työntekijöiden palkat mukana.
Toki se kokoaikaisuus on vähän häilyvä käsite myöskin, mutta esim 35-40h viikossa vois olla aika lähellä.

 

[Zigh]

Tossahan oli mukana vissiin myös osa-aikaisesti töitä tekevien palkat. Ois kiva jos ois joku vastaava taulukko, jossa summat olis joko ns. kokaikaiseksi muunnettuja tai sitten vaan kokoaikaisten työntekijöiden palkat mukana.
Toki se kokoaikaisuus on vähän häilyvä käsite myöskin, mutta esim 35-40h viikossa vois olla aika lähellä.

Tilastokeskukseltahan noita löytyy: PxWeb - Valitse taulukko

Kaikkia desiilejä ei tosin näytä joka tilastosta löytyvän.

 

[Dummy]

On hyvä muistaa, että pääkaupunkiseudulla on kohtalaisen helppo päästä 5000 €/kk palkoille jos on jaksanut opiskella. Muualla Suomessa 5000 €/kk palkka on taas monesti hankalampi saavuttaa. 5000 €/kk esim. Helsinkiläiselle ei ole erikoinen juhlan paikka (elintaso keskiluokkaa).

 

[FireFly Renaissance]

On hyvä muistaa, että pääkaupunkiseudulla on kohtalaisen helppo päästä 5000 €/kk palkoille jos on jaksanut opiskella. Muualla Suomessa 5000 €/kk palkka on taas monesti hankalampi saavuttaa. 5000 €/kk esim. Helsinkiläiselle ei ole erikoinen juhlan paikka (elintaso keskiluokkaa).

Taitaa se "kohtalaisen helppo" olla ihan utopiaa suurimmalle osalle pk-seudullakin. Vaikka toki niitä yli 5ke palkkoja on pk-seudulla selvästi enemmän.

Pelkät valtion kovapalkkaiset virkamiehet heilauttaa tuota tasapainoa aika reilusti, mutta ei se niiden peruspulliaisten palkkoja nosta.

 

[Paapaa]

"Alin eli 1. desiili tarkoittaa euromäärää, jota vähemmän ansaitsi 10 prosenttia palkansaajista, ja 9. desiili euromäärää, jota enemmän ansaitsi 10 prosenttia palkansaajista. " Eikö tuo ole väärin?

Mikäs tossa on väärin? Ehkä on, mutta nyt en tajua.

 

[voffer]

Mikäs tossa on väärin? Ehkä on, mutta nyt en tajua.

En nyt jaksa lukea alkuperäistä artikkelia, mutta jos oot 9. desiilin pienintä palkkaa saava, niin sittenhän käytännössä 20% saa sua enemmän (kaikki muut 9:ssä ja kaikki 10:ssä). 9. desiilin yläraja on siis se palkka, jota enemmän saa 10% jengistä.
Toki sama pätee myös tuohon 1. desiiliin.

Eli 1. desiilissä 0-10% tienaa vähemmän, 9. desiilissä 10-20% enemmän.

 

[Yeenoghu]

Pffft... Tämän maan ihmiset ovat alipalkattuja, yliverotettuja, ylisäänneltyjä ja yliholhottuja.
Jokeria mukaillen: "Tämä maa tarvitsee peräruiskeen!"

Edit. Viitaten maan parhaiten palkattuun kymmeneen prosenttiin. N. viiden tonnin kk-liksalla palkkatulojen kärkeen.

 

[Paapaa]

Jos oot 9. desiilin pienintä palkkaa saava, niin sittenhän käytännössä 20% saa sua enemmän (kaikki muut 9:ssä ja kaikki 10:ssä). 9. desiilin yläraja on siis se palkka, jota enemmän saa 10% jengistä.

Desiilit on tässä niitä datapisteitä. 1. desiili on 10%:n piste. Ja vastaavasti 9. desiili on 90% piste. Eli 1. desiilin alle jää 10% arvoista ja 9. desiilin alle 90% arvoista.

Esim. Tilastokeskus:

"Kuviossa 1. desiili on sen euromääräisen kokonaisansion kohdalla, jota vähemmän ansaitsi 10 prosenttia ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista kokoaikaisista palkansaajista. Palkkarakennetilastossa heitä oli noin 22 700. Vastaavasti 9. desiili osoittaa sen kohdan, jota enemmän 10 prosenttia kokoaikaista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista ansaitsi kuukaudessa."

 

[Zigh]

Desiilit on tässä niitä datapisteitä. 1. desiili on 10%:n piste. Ja vastaavasti 9. desiili on 90% piste. Eli 1. desiilin alle jää 10% arvoista ja 9. desiilin alle 90% arvoista.

Esim. Tilastokeskus:

"Kuviossa 1. desiili on sen euromääräisen kokonaisansion kohdalla, jota vähemmän ansaitsi 10 prosenttia ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista kokoaikaisista palkansaajista. Palkkarakennetilastossa heitä oli noin 22 700. Vastaavasti 9. desiili osoittaa sen kohdan, jota enemmän 10 prosenttia kokoaikaista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista ansaitsi kuukaudessa."

Jep. Tuo IS:n taulukko on väärin esitetty, jutun teksti on oikein.

1. desiili on 1595
2. desiili on 2148
[...]
9. desiili 5017

 

[edup]

Desiilit on tässä niitä datapisteitä. 1. desiili on 10%:n piste. Ja vastaavasti 9. desiili on 90% piste. Eli 1. desiilin alle jää 10% arvoista ja 9. desiilin alle 90% arvoista.

Esim. Tilastokeskus:

"Kuviossa 1. desiili on sen euromääräisen kokonaisansion kohdalla, jota vähemmän ansaitsi 10 prosenttia ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista kokoaikaisista palkansaajista. Palkkarakennetilastossa heitä oli noin 22 700. Vastaavasti 9. desiili osoittaa sen kohdan, jota enemmän 10 prosenttia kokoaikaista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista ansaitsi kuukaudessa."

Joo toi on aika yleinen sekaannus. Oikeasti tosiaan desiili on se yksi numeerinen arvo ja sille tarkasti tiedetään että se x*10% jää sen alle ja ylle. Mutta sitten yleiskielessä usein puhutaan tiettyyn desiiliin kuuluvista ihmisistä, jotka oikeasti on siis kahden desiilin väliin jäävät henkilöt. Ja tätä terminologian väärinkäyttöä näkee kyllä tehtävän "paremmissakin piireissä" kuin IS:n toimittajien tekemänä.

Ja niitä desiilejä tosiaan on 9, sillä sen verran niitä rajoja tulee kun väki jaetaan kymmeneen osaan. Ja tosiaan mitään 10. desiiliä ei ole olemassa, on vain se ylin 10% ihmisistä, joilla siis palkka ylittää sen 9. desiilin. Tai kai sen 10. desiilin periaatteessa voisi mieltää olevan olemassakin, ja se vaan olisi sen suomen korkeapalkkaisimman palkka + epsilon, jolloin 100% jää sen alle ja 0% menee sen yli.

 

[Paapaa]

Mitään 10. desiiliä ei ole olemassa.

Tossa varmaan oikeampi termi olisi "kymmenys" kun puhutaan noista väleistä. Mutta musta tuntuu, että desiiliä käytetään myös ainakin puhekielessä tarkoittamaan samaa. Eli sillä olisi kaksi tulkintaa.

 

[FireFly Renaissance]

Kyllähän sen ensimmäisen pitäisi olla 0 desiili. Tai sitten tosiaan kymmenyksiä.

 

[Bertta]

Pffft... Tämän maan ihmiset ovat alipalkattuja, yliverotettuja, ylisäänneltyjä ja yliholhottuja.
Jokeria mukaillen: "Tämä maa tarvitsee peräruiskeen!"

Edit. Viitaten maan parhaiten palkattuun kymmeneen prosenttiin. N. viiden tonnin kk-liksalla palkkatulojen kärkeen.

Onhan tuo kauheaa, mutta kansan mielestä asiat ovat kunnossa. Veroja voitaisiin maksaa lisääkin ja niillä voitaisiin ylläpitää vanhentunutta ja kannattamatonta teollisuutta.

 

[Pempula]

On kyllä paskat palkat suomessa.

1,7 miljoonan suomalaisen palkkarakennetilasto julki: selvitä tästä mihin tuloluokkaan kuulut!

5te/kk ja tienaat enemmän kuin 90% palkansaajista...

Eikö tuo selity sillä, että palkkatuloja on käytännössä hyödyllistä ja tarkoituksenmukaista suurituloisilla nostaa pääomatulona eikä palkkatulona? Aika harva pienemmän yrityksen omistajatoimari massiivisesti palkkatuloja nostelee...

 

[Honzo]

Eikö tuo selity sillä, että palkkatuloja on käytännössä hyödyllistä ja tarkoituksenmukaista suurituloisilla nostaa pääomatulona eikä palkkatulona? Aika harva pienemmän yrityksen omistajatoimari massiivisesti palkkatuloja nostelee...

No eipä 5te/kk ole vielä kovin massiivisesti. Luulis nyt ton verran palkkaa itselleen maksavan? (Ei, en tunne yritysten verokohtelua lainkaan, mutta ei kai sitä nyt voi firmasta 0-palkkaa ottaa ja elää pelkillä osingoilla, vai voiko?)

 

[Pempula]

No eipä 5te/kk ole vielä kovin massiivisesti. Luulis nyt ton verran palkkaa itselleen maksavan? (Ei, en tunne yritysten verokohtelua lainkaan, mutta ei kai sitä nyt voi firmasta 0-palkkaa ottaa ja elää pelkillä osingoilla, vai voiko?)

Jos pääomatulon vero on 30/33% niin tyhmää se on maksaa ainakaan enempää, jos mahdollista osinkoina ottaa. Eli tuskin maksavat itselleen edes tuota.

 

[Andan]

No eipä 5te/kk ole vielä kovin massiivisesti. Luulis nyt ton verran palkkaa itselleen maksavan? (Ei, en tunne yritysten verokohtelua lainkaan, mutta ei kai sitä nyt voi firmasta 0-palkkaa ottaa ja elää pelkillä osingoilla, vai voiko?)

Voi ottaa nollapalkkaa ja elää osingoilla, mutta tuossa on jonkinmoinen optimointiharjoitus, mihin en ole tarkemmin perehtynyt eli palkkaakin todennäköisesti kannattaa jonkin verran ottaa.

Edit: Joku 40 000 vuodessa on ainakin tämän mukaan kannattavaa. Tietty riippuu aina senhetkisestä verotuksesta. Palkkaa vai osinkoa? Osakeyhtiö mahdollistaa verosuunnittelun - Tilitoimisto Sukkela Helsinki

 

[Zigh]

No eipä 5te/kk ole vielä kovin massiivisesti. Luulis nyt ton verran palkkaa itselleen maksavan? (Ei, en tunne yritysten verokohtelua lainkaan, mutta ei kai sitä nyt voi firmasta 0-palkkaa ottaa ja elää pelkillä osingoilla, vai voiko?)

Voi toki elää vaikka pelkillä osingoilla. Jos pystyy nostamaan verohuojennettua osinkoa riittävästi elämiseen, niin palkkaa kannattaa maksaa hyvin minimaalisesti (alle 20ke luokkaa).

Mutta näitä tapauksia on kyllä niin vähän, että vaikutus tuohon taulukkoon on luokkaa mitätön.

 

[Jebaus]

Kyllä sen yrittäjätoimarin kannattaa ihan ansiotuloina nostaa senverran mitä saa 28% veroprosentilla jos laskennallista optimia haetaan, eli vähennyksistä, kunnasta yms riippuen 50-70t/vuoteen. Sama kokonaisveroaste niille "verottomille" osingoillekkin kaiken kaikkiaan tulee.

Tietysti jos on onnistunut yrityksellään niin että ekana vuonna kassaan kilahtaa se 2M€ ja tulevaisuudessa ei mitään, niin sittenhän sitä kannattaa roikkua osinkojen varassa mutta aika harvinainen skenaario tämä

 

[Zigh]

Kyllä sen yrittäjätoimarin kannattaa ihan ansiotuloina nostaa senverran mitä saa 28% veroprosentilla jos laskennallista optimia haetaan, eli vähennyksistä, kunnasta yms riippuen 50-70t/vuoteen. Sama kokonaisveroaste niille "verottomille" osingoillekkin kaiken kaikkiaan tulee.

Ei näin. Jos vero-optimia hakee, niin silloin pitää löytää se kohta, jossa seuraava palkkaeuro kannatta mielummin jättää firman kassaan yhteisöveroprosentilla verotettavaksi kuin nostaa se palkkana marginaaliveroprosentilla verotettavaksi. Eli raja menee silloin siinä missä ansioiden marginaalivero on yli 20%. Kunnasta yms. riippuen ollaan tuossa 17-19ke luokassa.

 

[Andan]

Ei näin. Jos vero-optimia hakee, niin silloin pitää löytää se kohta, jossa seuraava palkkaeuro kannatta mielummin jättää firman kassaan yhteisöveroprosentilla verotettavaksi kuin nostaa se palkkana marginaaliveroprosentilla verotettavaksi. Eli raja menee silloin siinä missä ansioiden marginaalivero on yli 20%. Kunnasta yms. riippuen ollaan tuossa 17-19ke luokassa.

Tuota valitettavasti sotkee juurikin tuo tuloksesta maksettava yhteisövero ts. osinkoja on hankala jakaa, jos firma ei tee tuottoa ja sen kautta kerrytettävä pääoma, minkä perusteella alhaisten verojen osinkoa voi jakaa. Ja osinkokaan ei ole täysin verotonta.

 

[Jebaus]

Ei näin. Jos vero-optimia hakee, niin silloin pitää löytää se kohta, jossa seuraava palkkaeuro kannatta mielummin jättää firman kassaan yhteisöveroprosentilla verotettavaksi kuin nostaa se palkkana marginaaliveroprosentilla verotettavaksi. Eli raja menee silloin siinä missä ansioiden marginaalivero on yli 20%. Kunnasta yms. riippuen ollaan tuossa 17-19ke luokassa.

Nyt on ihan pakko korjata kun senverran pieleen tämä mutuilusi tässä menee.

Avoin OmaVero

avoinomavero.vero.fi

Tuonne kun lätkäisee esimerkiksi kotikunnaksi Helsinki, Ei kirkollisverovelvollinen, syntymävuosi 1980 ja on puoliso, saa lopputulokseksi 40 000e tuloilla kokonaisveroksi 7 113,07 euroa joka on siis 18%. Tämä siis ilman mitään lisättyjä vähennyksiä, tulonhankkimiskuluja yms.
Tiedoksi myös, että sitä "firman kassaan" jätettyä euroa ei myöskään todellakaan saa omalle tililleen vain maksamalla tuo yhteisövero 20% vaan käytännössä omistajayrittäjä joutuu siitä maksamaan pääomaveron joka 8% säännöllä laskettuna maksetaan 25% osuudesta nostetusta summasta.

Näinollen kokonaisveroaste sieltä "firman kassan kautta" jää 26-27% väliin (en muista tarkkaan). Ja tämä sama 26-27% saavutetaan juurikin sitten 50-70 tuhannen ansiotuloilla kaikki vähennykset huomioiden. (ok, jos ei ole edes sitä puolisoa ja asuu Savonlinnassa niin voidaan olla siellä lähempänä 40t).

Tämä on se perusperiaate mitä ei mikään muuta. Nuo yllämainitut kikkailut, verottomat korvaukset ja kaiken muun voi sitten tehdä vielä tämän lisäksi, kunhan ensin perustaa sen yrityksen, joka jättää viivan alle sen yli 100 000e vuodessa, että tarvitsee oikeasti alkaa näistä asioista murehtimaan. Siinä kohtaa kannattaakin sitten maksaa jo tilitoimistolle se 500e niin tekevät nämä laskelmat ja suunnitelmat suoraan puolestasi.

Edit: Tämä mahdollistaa siis sille yrittäjäomistajalle yli 200 000e vuositulot kokonaisveroasteen jäädessä alle 27%. Jos joku itse perustaa yrityksen, josta pystyy itselleen tuon verran jakamaan palkkaa/osinkoa vuosittain muiden ehtojen täyttyessä niin ei voi kun hattua nostaa ja onnitella.

 

[Zigh]

Nyt on ihan pakko korjata kun senverran pieleen tämä mutuilusi tässä menee.

Avoin OmaVero

avoinomavero.vero.fi

Tuonne kun lätkäisee esimerkiksi kotikunnaksi Helsinki, Ei kirkollisverovelvollinen, syntymävuosi 1980 ja on puoliso, saa lopputulokseksi 40 000e tuloilla kokonaisveroksi 7 113,07 euroa joka on siis 18%. Tämä siis ilman mitään lisättyjä vähennyksiä, tulonhankkimiskuluja yms.
Tiedoksi myös, että sitä "firman kassaan" jätettyä euroa ei myöskään todellakaan saa omalle tililleen vain maksamalla tuo yhteisövero 20% vaan käytännössä omistajayrittäjä joutuu siitä maksamaan pääomaveron joka 8% säännöllä laskettuna maksetaan 25% osuudesta nostetusta summasta.

Näinollen kokonaisveroaste sieltä "firman kassan kautta" jää 26-27% väliin (en muista tarkkaan). Ja tämä sama 26-27% saavutetaan juurikin sitten 50-70 tuhannen ansiotuloilla kaikki vähennykset huomioiden. (ok, jos ei ole edes sitä puolisoa ja asuu Savonlinnassa niin voidaan olla siellä lähempänä 40t).

Tämä on se perusperiaate mitä ei mikään muuta. Nuo yllämainitut kikkailut, verottomat korvaukset ja kaiken muun voi sitten tehdä vielä tämän lisäksi, kunhan ensin perustaa sen yrityksen, joka jättää viivan alle sen yli 100 000e vuodessa, että tarvitsee oikeasti alkaa näistä asioista murehtimaan. Siinä kohtaa kannattaakin sitten maksaa jo tilitoimistolle se 500e niin tekevät nämä laskelmat ja suunnitelmat suoraan puolestasi.

Edit: Tämä mahdollistaa siis sille yrittäjäomistajalle yli 200 000e vuositulot kokonaisveroasteen jäädessä alle 27%. Jos joku itse perustaa yrityksen, josta pystyy itselleen tuon verran jakamaan palkkaa/osinkoa vuosittain muiden ehtojen täyttyessä niin ei voi kun hattua nostaa ja onnitella.

Kyllä se nyt vaan on sinulla pakka ihan pielessä.

Kun haetaan absoluuttista vero-optimia, niin millään muulla ei ole väliä kuin yhteisöveroprosentilla ja ansiotulon marginaaliveroprosentilla.

Noita muita mainitsemiasi skenaarioita pitää laskea siinä tapauksessa jos sieltä firmasta täytyy saada enemmän rahaa ulos kuin mihin se optimoitu palkka ja huojennetut osingot riittää.

 

[Rullakebab]

Alkaa nykyinen työpaikka ottamaan tosissaan nuppiin ja alkaa muutenkin olemaan aika tehdä jotain uutta.
Joten ajattelin ottaa opintovapaan ja opiskella jotain, kiinnostavia ja mahdollisia vaikuttaisi olevan.

-Sähkö ja automaatioalan perustutkinto
-kone ja tuotantotekniikan perustutkinto

Millaisiakohan palkkoja noilla on odotettavissa?
Tietysti voi olla että opiskelun aikana motivaatio palaa tehdä tätäkin mutta onpahan ainakin vaihtoehtoja.
Vähän yli nelikymppisenä ei liene liian vanha vielä kerran vaihtamaan ammattia

 

[mopnex]

Alkaa nykyinen työpaikka ottamaan tosissaan nuppiin ja alkaa muutenkin olemaan aika tehdä jotain uutta.
Joten ajattelin ottaa opintovapaan ja opiskella jotain, kiinnostavia ja mahdollisia vaikuttaisi olevan.

-Sähkö ja automaatioalan perustutkinto
-kone ja tuotantotekniikan perustutkinto

Millaisiakohan palkkoja noilla on odotettavissa?
Tietysti voi olla että opiskelun aikana motivaatio palaa tehdä tätäkin mutta onpahan ainakin vaihtoehtoja.
Vähän yli nelikymppisenä ei liene liian vanha vielä kerran vaihtamaan ammattia

Ei todellakaan ole liian myöhä aika opiskella Voi olla että saa ihan eri tavalla opinnoista irtikin. Palkka on tietysti hyvä motivaattori, mutta tärkeintä on varmasti se että nautit/viihdyt/siedät sitä työtä mitä teet päivisin jatkossa. Tätä painoittaisin hieman enemmän kuin ala-valintaa. IT-alalla on hyvät palkat ja työympäristöt, toisaalta pitää olla ns. vihkiytyneisyyttä että niihin hyviin palkkoihin pääsee. Opiskelu ei lopu koskaan, mutta harvalla alalla sitä voi jäädä sen varaan mitä on opiskeluissa jäänyt käteen/päähän.

En nyt varmaksi vanno, mutta oma tuntuma on että Sähkö- ja automaatiopuolella on hyvä palkkaus ja paljon kysyntää. Siellä puolella on myös helpohko lähteä yrittäjäksi ja tienestit lienevät hyvät. Putkihommat (LVI) on toinen missä tietääkseni voi tehdä ihan kunnon tuloa.

 

[zepi]

Alkaa nykyinen työpaikka ottamaan tosissaan nuppiin ja alkaa muutenkin olemaan aika tehdä jotain uutta.
Joten ajattelin ottaa opintovapaan ja opiskella jotain, kiinnostavia ja mahdollisia vaikuttaisi olevan.

-Sähkö ja automaatioalan perustutkinto
-kone ja tuotantotekniikan perustutkinto

Millaisiakohan palkkoja noilla on odotettavissa?
Tietysti voi olla että opiskelun aikana motivaatio palaa tehdä tätäkin mutta onpahan ainakin vaihtoehtoja.
Vähän yli nelikymppisenä ei liene liian vanha vielä kerran vaihtamaan ammattia

Kumpaa tahansa opiskeletkin, niin ota vähintään hieman ohjelmointia ja jotain it-projektia siihen kylkeen.

Koneet ja sähkölaitteet toimivat nykyisin 99%:sesti erilaisen softan ohjastamina. Kaikessa on sisällä mikrokontrollereita ja sensoreita ja softa hoitaa ohjaamisen.

edit: pahoittelut jos jotkut saivat notifikaatioita. Olin eilen kirjoitellut jotain ja vastaillut pariin viestiin, mutta jätin vastaamatta ja nyt kaikki tulivat historiasta epähuomiossa kun vastasin rullakepsulle. Poistin kun eivät ole oikein viestiketjunaiheeseen kuuluvaa.

 

[Rullakebab]

Kiitos vastauksista
Yritänkin etsiä jotain harrastusten kanssa yhteensopivaa, varsinkin koneistukseen kuuluisi mallinnusta.
Tosin asian esilletuominen aiheutti että iltapäivän aikana tapahtui enemmän kuin viime viikkoina yhteensä.
Sain merkittävän parannuksen työoloihin ja hieman lisää palkkaa ja se tekee tästä paljon vaikeampaa

 

[idkf]

Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto on siinä mielessä tyhjä arpa, että asentajan hommia pääsee kyllä tekemään ilman tutkintoakin. Hitsaamaan oppii ja luokat saa suoritettua muutenkin kuin 3v ammattikoululla, sama pätee koneistamiseenkin. Palkat ei ole mitkään erikoiset. Sähköasentajalla on koulutuksen tuoma suoja työmarkkinoilla ja palkat ovat parempia. Lisäksi suomalaisena asentajana on työkokemuksella käytännössä mahdollisuudet edetä huoltoinssin tyyppisiin tehtäviin ja tehdä keikkaa myös ulkomailla mikäli kielitaito riittää. Monet teollisuuden asennushommat ovat käytännössä koneasentajan hommia, mutta niihin liittyy sähköjohtojen irroitus/kytkentä jolloin käytännössä asentajan on oltava koulutukseltaan sähköasentaja mutta osattava koneasentajan työt. Eli noista kahdesta kävisin itse ehdottomasti sähköasentajan, sähköasentajan työ ei tarkoita sitä, että vedetään kaapelia rakennustyömaalla vaan se voi olla nosturihuoltoa, hissipuolta, ilmalämpöpumppua, autonkorjausta sähköautoille, sähköverkkoa, teollisuuden sähkömoottorihuoltoa, teollisuuden kojeistoasennusta, laivasähköä jne. Käytännössä 90% asennushommissa tulee vastaan tilanteita jossa se sähköasentajan pätevyys on hyödyksi, ja siitä saa työnhaussa etulyöntiaseman. Muut taidot on opittavissa työssä.

 

[GuntherPrien]

Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto on siinä mielessä tyhjä arpa, että asentajan hommia pääsee kyllä tekemään ilman tutkintoakin. Hitsaamaan oppii ja luokat saa suoritettua muutenkin kuin 3v ammattikoululla, sama pätee koneistamiseenkin.

Ei kait nuo enää aikuisiällä ole kolmivuotisia, vaan lyhyempiä. Itsekin kävin oman alan perustutkinnon reilussa vuodessa työvoimapoliittisena koulutuksena, ja tuossakin oli mukana työharjoittelujakso.

 

[TomG]

....

Taidan vain tehdä niin että laitan "törkeän" palkkatoiveen ja jos se ei mene läpi niin aletaan neuvottelemaan josko tekisin vähemmän tunteja viikossa. Kaikesta voi aina neuvotella. Nykyiseen duuniini olen itseasiassa aika tyytyväinen mutta tiedän että muutamille työkavereille maksetaan n. 400-500€/kk enemmän mutta ollaan silti alle 4k€/kk liksoissa.

Tämä kosahti heti alkutekijöihin. Nimesin palkkatoiveen "jommalle kummalle puolelle vitosta" enkä sitten päässyt enää formaaleihin haastatteluihin. Eipä oikeastaan haittaa sillä nykyisessäkin duunissa on mahdollisuus reissuhomman kautta päästä yhtä koviin nettoliksoihin ja työ on mukavaa.

 

[Kaali]

Vähäsen tohon kilsakeskusteluun viitaten, niin kuinkahan moni aikoo verottajaa huijata vielä näiden kilsojen suhteen varsinkin, kun nyt monet ihmiset tekevät kotoota käsin etänä töitä Eli nostetaan kilsakorvauksetm vaikka ollaan viikko tolkulla kotona töissä eikä työpaikalla... Verottaja kun ei varmaan kuitenkaan pysty alkaa väittelemään oikein kanssasi. Tai sit jos jotain auton kilsoja aletaan katsomaan, "että miten on näin vähän ajoa tullut", niin ainahan voi sanoa, että on vaikka serkun autoa käyttänyt. Mietiskelen tässä vain.