Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Suomalaisessa pörssiyhtiössä (oma toimipiste Turun seudulla) olen ollut valmistumisesta 2008 saakka ollut ohjausjärjestelmäsuunnittelijana. Sulautettujen järjestelmien koodaamista (Codesys ja C lähinnä), mallipohjaista suunnittelua, sähkösuunnittelua, järjestelmätestaamista jne. Suht pieni tiimi niin työ on aika monipuolista kun ei ole lokeroitunut mihinkään kapeaan rakoon tekemään jotain tiettyä taskia.
Perus viisipäiväistä päivätyötä. Palkka 4200€/kk. Viihdyn kyllä työssäni enkä ole muita työnantajia edes harkinnut, mutta nyt tuli sauma hakea tiimimanagerin paikkaa niin jätin hakemuksen sisään. Vähän sellainen now-or-never sauma tuli ja lisähaasteet olisivat myös paikallaan. Silti vähän ristiriitaiset tunnelmat että miten kestää koppa lisääntyneet vastuut ja paineet. No katsotaan miten käy.
 
Excel-insinöörille ei taida ihan niin paljoa olla kysyntää kuin oikealle insinöörille kuten koodarille, enkä ole niin hyvä suustani että saisin puhuttua itseni jonkun paperilla paremman hakijan ohi.
Tässä käy ilmi että olet insinööri, vai käykö :hmm:en näe että palkkasi on mitenkään erityisen hyvä kun viittasit pk-seudun palkkoihin. Itse juuri mainitsin että tienasin saman n 3400€ + lisät ja olen koulutukseltani mekaanikko toki tietotekniikkapuolelta ja työkokemusta roppakaupalla.

Tässä tullaan perustavanlaatuiseen kysymykseen mikä liittyy tähän palkkakeskusteluun. Moni tuttavanikin opiskeli insinööriksi aika verkkaisella tahdilla, itse olin tehnyt jo töitä yli 5v silloin, kasvattanut työkokemusta, muuttanut pois kotoa, maksanut asuntoa/autoa jne. Olettaisin että insinööriksi opiskellaan osittain siksi että päästään suoraan koulun penkiltä parempi palkkaisiin töihin +4000€, en ainakaan itse löydä perusteluja opiskeluille tuonne 25-30v ikävuoteen saakka jos silloin alkaa palkat rullailemaan jostain 2500-3000€ tienoolta.
Tämä nyt on vain mun mielipide ja talossa missä olin töissä niitä ihan samoja järjestelmäasiantuntijatehtäviä teki mekaanikot, teknikot, inssit ja vain reitti tuohon pisteeseen oli ollut erilainen. Itselle sopii paremmin työn kautta oppiminen.
 
Viimeksi muokattu:
Jenkkifirma. Melko iso, mutta ei ole pörssissä. Vielä.
Näyttää olevan aika lailla samaa tasoa noilla jenkkifirmoilla. Parista tiedän Suomen palkat kokeneille koodaajille eli korkea senior tahi principal luokitus (tosin ovat pörssifirmoja) ja ovat tuolla yli 130kEur/vuosi palkka+bonus+osakeohjelmat tasolla. Ei ole kyllä tullut itselle vastaan etätöitä noista tapauksista, muuten olisin saattanut hakeakin :)
 
Jos näiden ääripäiden välillä on pakko valita niin jälkimmäinen, mutta totuus lienee jossain noiden välimaastossa. Valitettavasti tällä hetkellä pääpaino enemmän liiketoiminnan operatiivisten rattaiden pyörittämisessä kuin data-analyysin puolella, mutta uskon että siihen työt jatkossa painottuvat enemmän, sikäli mikäli ei monoa tule ja kykenen osaamista siihen suuntaan kehittämään. Liiketoiminnan ja liiketalouden lainalaisuuksista kuvittelen jotain ymmärtäväni, mutta jos on jotain vinkkiä heittää miten tuota analytiikkaosaamista voisi kehittää niin kuulen mielelläni. Exceli kyllä pysyy kädessä ja osaan opetella sitä käyttämään aina paremmin, mutta ei taida ihan riittää?

Suosittelen etsimään netistä jotain soveltuvaa koulutusta jota voisit aihealueesta käydä. Luultavasti sun tapauksessa kehittyminen noissa hommissa vois olla aika helppoa, koska kuitenkin jossain määrin pyörität dataa työkses ja ymmärrät mitä sieltä numeroista olis hyvä saada esille. Kohtuullisen pienellä panostuksella voisit saada alkuvauhtia jonka avulla voisit lähteä itse aloitteellisesti muokkaamaan omaa työnkuvaasi tuomaan lisää ”data insightia” teidän prosesseihin.

Koulutusta tarjoaa sekä kansainväliset koulutusalustat kuten Coursera, tai ihan kotimaiset korkeakoulut (AMK:t ja yliopistot) monessa muodossa, joista varmaan helpoiten lähestyttävä vois olla avoin AMK/YO kurssi. Kannattaa myös tsekata verkkoyliopisto (fitech.io) jos siellä olis jotain sopivaa kurssia tarjolla.

Edit: kappas kappas, siellä on jotain uutta Data-analytiikka | FITech

Kursseja on monen tasoisia, asian perusteita opetetaan peruskursseilla, joissa ei esim. välttämättä tarvita ohjelmointiosaamista vaan excel-skillit riittää näihin. Niiden avulla asioihin ”pääsee sisään” ja sitten jos kiinnostaa niin voi hakeautua kehittyneemmille kursseille joissa käydään läpi monimutkaisempia asioita ja datan käsittelyä eri ohjelmointikieliä ja -tekniikoita käyttäen. Esim. mooc.fi:stä on löytyy Data Analysis with Python -kurssi joka keskittyy nimensä mukaisesti datan analysointiin Pythonin avulla. Pythoniin siellä käydään nopea perehdytys, mutta jotain ohjelmointia olis hyvä osata ennen kurssille menoa. Just heti nyt ei tule mieleen menossa olevaa peruskurssia jota voisin suositella.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä käy ilmi että olet insinööri, en näe että palkkasi on mitenkään erityisen hyvä kun viittasit pk-seudun palkkoihin. Itse juuri mainitsin että tienasin saman n 3400€ + lisät ja olen koulutukseltani mekaanikko toki tietotekniikkapuolelta ja työkokemusta roppakaupalla.

Tässä tullaan perustavan laatuiseen kysymykseen mikä liittyy tähän palkkakeskusteluun. Moni tuttavanikin opiskeli insinööriksi aika verkkaisella tahdilla, itse olin tehnyt jo töitä yli 5v silloin, kasvattanut työkokemusta jne. Olettaisin että insinööriksi opiskellaan osittain siksi että päästään suoraan koulun penkiltä parempi palkkaisiin töihin +4000€, en ainakaan itse löydä perusteluja opiskeluille tuonne 25-30v ikävuoteen saakka jos silloin alkaa palkat rullailemaan jostain 2500-3000€ tienoolta.
Tämä nyt on vain mun mielipide ja talossa missä olin töissä niitä ihan samoja järjestelmäasiantuntijatehtäviä teki mekaanikot, teknikot, inssit ja vain reitti tuohon pisteeseen oli ollut erilainen. Itselle sopii paremmin työn kautta oppiminen.
Eiköhän ne insiöörit ja DI:t sitten tossa 10-20 vuoden työkokemuksella painele aika kovaa ohi palkoissa suurimmasta osaa teknikoista...

Alkupalkoista (suositukset, joihin viissin moni kuitenkaan pääse?):

Alkupalkkasuositus vuonna 2020 valmistuville insinööreille
Palkkasuositukset opiskelijoille ja vastavalmistuneille

Palkat taas:

Insinööri palkka - Duunitorin Palkkavertailu
Näin diplomi-insinöörit tienaavat - TEK kertoo

Eli insinöörit 4te ja DI:t 5te. Ja palkka yleensä tuuppaa kasvamaan vuosien varrella, eli tulet todennäköisesti tienaamaan yli noiden jossain vaiheessa uraa.


Opiskelu verkkaisella tahdilla taas saattaa olla elämänlaadullisesti hyvä valinta. Opiskeluaika on pääosin aika rentoa ja mukavaa. Töissä vapausasteita on aika paljon vähemmän. Ja mitä korkeammalle itseäsi koulutat, sitä vähemmän lukitset itseäsi mihinkään tiettyyn työhön alussa.
 
Eiköhän ne insiöörit ja DI:t sitten tossa 10-20 vuoden työkokemuksella painele aika kovaa ohi palkoissa suurimmasta osaa teknikoista...
Alkupalkoista (suositukset, joihin viissin moni kuitenkaan pääse?):

Alkupalkkasuositus vuonna 2020 valmistuville insinööreille
Palkkasuositukset opiskelijoille ja vastavalmistuneille
Paljolti totta, mutta yleisellä tasolla hyvä muistaa myös että tuolla on nykyään todella paljon vastavalmistuneita insinöörejä työttömänä. Insinöörikoulutus ei ole mikään takuuvarma väylä menestykseen.
Osa syy on se että tullaan talon ulkopuolelta kohtalaisen isolla palkkavaatimuksella/alkupalkalla, se ei aina ole työnantajalle se paras vaihtoehto. Varsinkaan IT-alalla missä on jos jonkinlaista koodaria kuka voi olla elintärkeä yritykselle ja koulutustaso voi olla vähäinenkin.

Työntekijä joka "marinoitunut" talon sisällä voi olla parempi vaihtoehto.

Isoissa IT-taloissa on ihan normaalia mentorikäytännöt, ollaan kokeneemman opissa, opitaan talon järjestelmät ja ollaan valmiita sitä kautta ottamaan enemmän vastuuta. Kuten myös on yleistä tulla sisään eräänlaisten testien kautta missä voit menestyä paremmin olematta insinööri kuin että olisit.

Tapoja on monia.
 
Eiköhän ne insiöörit ja DI:t sitten tossa 10-20 vuoden työkokemuksella painele aika kovaa ohi palkoissa suurimmasta osaa teknikoista...

Alkupalkoista (suositukset, joihin viissin moni kuitenkaan pääse?):

Alkupalkkasuositus vuonna 2020 valmistuville insinööreille
Palkkasuositukset opiskelijoille ja vastavalmistuneille

Palkat taas:

Insinööri palkka - Duunitorin Palkkavertailu
Näin diplomi-insinöörit tienaavat - TEK kertoo

Eli insinöörit 4te ja DI:t 5te. Ja palkka yleensä tuuppaa kasvamaan vuosien varrella, eli tulet todennäköisesti tienaamaan yli noiden jossain vaiheessa uraa.


Opiskelu verkkaisella tahdilla taas saattaa olla elämänlaadullisesti hyvä valinta. Opiskeluaika on pääosin aika rentoa ja mukavaa. Töissä vapausasteita on aika paljon vähemmän. Ja mitä korkeammalle itseäsi koulutat, sitä vähemmän lukitset itseäsi mihinkään tiettyyn työhön alussa.
Ainakin TEK:n alkupalkkasuositus tuntuu kovalta, yksikään omista tutuista ei ole tuohon päässyt läheskään ja itselläkin vielä parin vuoden kokemuksen jälkeen hieman tuon alle.

Esim täällä taitaa olla realistisempi keskipalkka valmistuneilla, eli noin 3400 euroa: Vastavalmistuneilla on kahdet työmarkkinat

Tietenkin liitto ajaa omiensa asiaa, ja siksi suositukset on yli todellisuuden jos sillä saataisiin edes vähän vedettyä sitä liksaa ylöspäin.
 
Ainakin TEK:n alkupalkkasuositus tuntuu kovalta, yksikään omista tutuista ei ole tuohon päässyt läheskään ja itselläkin vielä parin vuoden kokemuksen jälkeen hieman tuon alle.

Esim täällä taitaa olla realistisempi keskipalkka valmistuneilla, eli noin 3400 euroa: Vastavalmistuneilla on kahdet työmarkkinat

Tietenkin liitto ajaa omiensa asiaa, ja siksi suositukset on yli todellisuuden jos sillä saataisiin edes vähän vedettyä sitä liksaa ylöspäin.

Kannattaa muistaa että se TEK:n alkupalkkasuositus on yksi ainoa luku kaikille tekniikan aloille. Oma tarkempi koulutusala vaikuttaa merkittävästi siihen toteumaan. Usein se oma ohjelma vaikuttaa kovasti myös siihen mitä ne kaverit sitten tienaa, jolloin helposti jää se kokonaisuus näkemättä. Toisille tilanne helposti näyttää siltä että jäädään alle suositusten, kun toisten todellisuus on että mennään suositusten mukaan tai sen päällekin. Tämä näkyy myös hyvin TEK:n tarkemmista alakohtaisista toteumataulukoista. Ja joo, TEK on ainakin aiemmin ihan avoimesti kertonut tuon suosituksen muodostuvan sillä mikä on toteutunut keskiarvo edelliseltä vuodelta ja siihen X prosenttia päälle.
 
Ainakin TEK:n alkupalkkasuositus tuntuu kovalta, yksikään omista tutuista ei ole tuohon päässyt läheskään ja itselläkin vielä parin vuoden kokemuksen jälkeen hieman tuon alle.

Esim täällä taitaa olla realistisempi keskipalkka valmistuneilla, eli noin 3400 euroa: Vastavalmistuneilla on kahdet työmarkkinat

Tietenkin liitto ajaa omiensa asiaa, ja siksi suositukset on yli todellisuuden jos sillä saataisiin edes vähän vedettyä sitä liksaa ylöspäin.
Tosta voi sitten katsoa DI:en palkkakehitystä sektoreittain:

https://www.tek.fi/fi/cmis/browser?...attachments/tmt_2019_palkat_sektoreittain.pdf

Tai tosta kaikki DI:t

TEK.png
7

Itse olen valmistunut v.2000 ja näköjään mediaani ois v.2000 valmistuneille n. 5550e/kk ja keskipalkka vähän yli 6000e.
 
Maksan erittäin mielelläni veroja vaikka nyt vähän isompiin palkkoihin päästyä prosentit alkaa epäilyttävästi kiipimään ylöspäin ja varmaan kohta jossain 50% tuntumissa. Mihin sitä rahaa tarttee niin helvetisti että pitää vinkua veroista?

Varmaan tietyssä pisteessä jos itse (ja vaikka puolisokin) tienailee kuusinumeroisia vuosikausia niin tulee eteen tilanne, että rahaa on niin paljon ettei tartte edes veroista välittää.

Mutta näin 65k tienesteillä (perheen yhteenlasketut 100k) uudellamaalla ainakin kiristää verotus kovastikin. Varsinkin kun mielestäni valtio hassaa rahaa ihan uskomattoman tyhmiinkin hankkeisiin ja kohteisiin, eikä kyse ole ollenkaan siitä, ettenkö haluaisi maksaa terveydenhuollosta ja koulutuksesta ym.

Ainakin minulla painaa vielä riskit isosta asuntolainasta, pienten lasten kulut, turha katsella edes uudempia autoja ja säästöönkin pitäisi saada jotain.
Eläkkeitä en osaa edes haaveilla koskaan saavani, mutta verotusta ei tarttis edes kovin montaa prosenttia saada alaspäin, niin mulle jäis esim. 300e/kk enemmän lapaan.
Tuo 300e/kk sijoitettuna 35v ajalle toisi ihan kivan 350k€ (5% tuotolla) potin ennen eläköitymistä ja vähän turvaa jos/kun shit hit the fan. (tai ylimääräisen antaa mielummin lapsille, lapsenlapsille tai omaan hyväntekeväisyyskohteeseen kuin valtiolle)

Eli maksan veroja tiettyyn pisteeseen asti ihan mielelläni, mutta ihan typerää maksaa niitä ilomielin vain enemmän ja enemmän.
 
Viimeksi muokattu:
Ainakin TEK:n alkupalkkasuositus tuntuu kovalta, yksikään omista tutuista ei ole tuohon päässyt läheskään ja itselläkin vielä parin vuoden kokemuksen jälkeen hieman tuon alle.

Esim täällä taitaa olla realistisempi keskipalkka valmistuneilla, eli noin 3400 euroa: Vastavalmistuneilla on kahdet työmarkkinat

Tietenkin liitto ajaa omiensa asiaa, ja siksi suositukset on yli todellisuuden jos sillä saataisiin edes vähän vedettyä sitä liksaa ylöspäin.
Sellainen fiilis oli itselläkin vuonna 2014 kun valmistuin.

Pian valmistumisen jälkeen opiskelukavereiden kanssa saunottaessa en pitänyt kysymystä "tienaatko yli vai alle 3000 euroa?" mitenkään huvittavana, vaikka alkupalkkasuositusten perusteella se oli huvittava kysymys. Kukaan ei muistaakseni työskennellyt pk-seudulla ja ala oli konetekniikka.

Muistaakseni alkupalkkani oli 3100. Nyt kokemusta 6 vuotta ja palkka 4100.
 
Paljolti totta, mutta yleisellä tasolla hyvä muistaa myös että tuolla on nykyään todella paljon vastavalmistuneita insinöörejä työttömänä. Insinöörikoulutus ei ole mikään takuuvarma väylä menestykseen.
Osa syy on se että tullaan talon ulkopuolelta kohtalaisen isolla palkkavaatimuksella/alkupalkalla, se ei aina ole työnantajalle se paras vaihtoehto. Varsinkaan IT-alalla missä on jos jonkinlaista koodaria kuka voi olla elintärkeä yritykselle ja koulutustaso voi olla vähäinenkin.

Työntekijä joka "marinoitunut" talon sisällä voi olla parempi vaihtoehto.

Isoissa IT-taloissa on ihan normaalia mentorikäytännöt, ollaan kokeneemman opissa, opitaan talon järjestelmät ja ollaan valmiita sitä kautta ottamaan enemmän vastuuta. Kuten myös on yleistä tulla sisään eräänlaisten testien kautta missä voit menestyä paremmin olematta insinööri kuin että olisit.

Tapoja on monia.
Onhan tuo insinöörikoulutus vähän sellainen väliinputoajaratkaisu. Jos tavoitteena on se "menestys" niin sitten se DI koulutus on heti kertaluokkaa järkevämpi. Isoissa taloissa myös nimenomaan on paljon merkitystä mikä se koulutus on paperilla. Toki silloinkin se DI ei tosiaan mene ohi tuloissa vielä heti valmistumessa, mutta keski-iässä alkaa kokonaisansiot kääntyä.

Mutta, varmasti monella on valinnalle useitakin perusteita. Useille riittää, jos saa kohtuullisen ansion kohtuullisella vaivalla.
 
Onhan tuo insinöörikoulutus vähän sellainen väliinputoajaratkaisu. Jos tavoitteena on se "menestys" niin sitten se DI koulutus on heti kertaluokkaa järkevämpi. Isoissa taloissa myös nimenomaan on paljon merkitystä mikä se koulutus on paperilla. Toki silloinkin se DI ei tosiaan mene ohi tuloissa vielä heti valmistumessa, mutta keski-iässä alkaa kokonaisansiot kääntyä.

Mutta, varmasti monella on valinnalle useitakin perusteita. Useille riittää, jos saa kohtuullisen ansion kohtuullisella vaivalla.

Ne IT-puljut joissa itse on ollut hommissa, koulutuksella ei ole ollut yhtään mitään väliä. Siellä on näkynyt project managereita ja isompiakin janttereita ilman minkäänlaisia tutkintolappusia (jääneet työelämään kesken yliopiston/amk:n). Ulkomailla saattaa olla eri asia.
 
Ne IT-puljut joissa itse on ollut hommissa, koulutuksella ei ole ollut yhtään mitään väliä. Siellä on näkynyt project managereita ja isompiakin janttereita ilman minkäänlaisia tutkintolappusia (jääneet työelämään kesken yliopiston/amk:n). Ulkomailla saattaa olla eri asia.

Vähän riippuu, kyllä kun katsot monia inssihommien työilmoituksia niin siellä on "vaatimus vähintään bachelor degree, suositeltava master degree".

Varmasti siltikin tuosta voi tapauskohtaisesti joustaa, jos tyypin työhistoria osoittaa kyvyt tai nousee organisaation sisällä. Mutta kyllä HR/rekrytoijan esiseulaan saattaa jäädä paljon tutkintoa vailla olevia jos paikkaan tulee paljon tuntemattomia hakijoita. Salettiin Suomessakin helpottaa olla muodollisesti pätevä kyseiseen hommaan.
 
Palkan kannalta katsottuna koulutusaste, esim. ins. vs DI on merkitystä uran alkutaipaleella, mutta sen jälkeen ainakin Suomessa tuntuisi menevän enemmän ja enemmän henkilötasolle, joka on hyvä asia.

Ts. kun on päässyt työuraan kiinni, niin ihan yhtä usein inssi kuin DI:kin voi edetä, mikäli osoittaa että rahkeet riittää. Ei niitä tutkintoja enää kukaan siinä vaiheessa muistele tai katsele.
 
Ne IT-puljut joissa itse on ollut hommissa, koulutuksella ei ole ollut yhtään mitään väliä. Siellä on näkynyt project managereita ja isompiakin janttereita ilman minkäänlaisia tutkintolappusia (jääneet työelämään kesken yliopiston/amk:n). Ulkomailla saattaa olla eri asia.
IT-alalla itseoppimiseen on loistavat materiaalit netissä ja ala kehittyy edelleen nopeasti.

Sitten taas jossain kone- ja rakennustekniikassa netistä on vaikea löytää muuta kuin alkeita. Pitää melkeinpä lainata joku tiiliskivi, jos haluaa oikeasti oppia. Mutta ihan viime vuosina tämäkin tuntuu muuttuneen parempaan suuntaan.
 
koulutuksella ei ole ollut yhtään mitään väliä.
(jääneet työelämään kesken yliopiston/amk:n)

Nää on vähän ristiriidassa. Se, että on opiskellut alaa ja jo pelkästään päässyt kouluun voi olla jo iso ero rekrytoinnissa verrattuna toiseen kandidaattiin, joka ei ole päässyt/hakenut kouluun eikä ole osoittaa yhtään läpäistyä kurssia.

Ja se, että joitakin palkataan, vaikka heillä ei olisi koulutusta ei myöskään tarkoita, että "ei ole mitään väliä". Se on totta, että tutkinto tai koulutus harvoin on mikään vaatimus, mutta kyllä se varmasti vaikuttaa.
 
Palkan kannalta katsottuna koulutusaste, esim. ins. vs DI on merkitystä uran alkutaipaleella, mutta sen jälkeen ainakin Suomessa tuntuisi menevän enemmän ja enemmän henkilötasolle, joka on hyvä asia.

Ts. kun on päässyt työuraan kiinni, niin ihan yhtä usein inssi kuin DI:kin voi edetä, mikäli osoittaa että rahkeet riittää. Ei niitä tutkintoja enää kukaan siinä vaiheessa muistele tai katsele.

Paitsi mm. koko julkinen sektori erilaisine pätevyysvaatimuksineen, jolloin tie katkeaa heti kun halutunlaista tutkintoa ei oo taskussa. Ja sitten kun kilpailutuksissa vielä asetetaan minimivaatimuksiksi tietyt tutkinnot, tai ainakin pisteytetään niitä, niin valuu myös konsulttipuolelle se että ihan niistä pelkistä tutkinnoista tutkintojen itsensä takia on iloa.
 
Nää on vähän ristiriidassa. Se, että on opiskellut alaa ja jo pelkästään päässyt kouluun voi olla jo iso ero rekrytoinnissa verrattuna toiseen kandidaattiin, joka ei ole päässyt/hakenut kouluun eikä ole osoittaa yhtään läpäistyä kurssia.

Ja se, että joitakin palkataan, vaikka heillä ei olisi koulutusta ei myöskään tarkoita, että "ei ole mitään väliä". Se on totta, että tutkinto tai koulutus harvoin on mikään vaatimus, mutta kyllä se varmasti vaikuttaa.

Korjaan, tutkinnoilla ei välttämättä ole mitään väliä. Toki poikkeuksiakin on, esimerkiksikin juuri julkisen sektorin vaatimukset, sekä tietysti jos on hakemassa vasta ekaa vakkariduunia. Mutta jos sulla on alalta kokemusta esim. 5v <, kannuksia sekä suosittelijoita niin harva työnantaja vaatii enää tutkintoja ton päälle. Ei ainakaan näillä seuduilla ja niissä firmoissa missä itse olen ollut.

Toki myös esimerkiksi työlupien saaminen valtameren toiselta puolen saattaa olla haastavaa jos ei ole tutkintoja.
 
Korjaan, tutkinnoilla ei välttämättä ole mitään väliä. Toki poikkeuksiakin on, esimerkiksikin juuri julkisen sektorin vaatimukset, sekä tietysti jos on hakemassa vasta ekaa vakkariduunia. Mutta jos sulla on alalta kokemusta esim. 5v <, kannuksia sekä suosittelijoita niin harva työnantaja vaatii enää tutkintoja ton päälle. Ei ainakaan näillä seuduilla ja niissä firmoissa missä itse olen ollut.

Toki myös esimerkiksi työlupien saaminen valtameren toiselta puolen saattaa olla haastavaa jos ei ole tutkintoja.
Tilanteet vaihtelee, 5-10 vuotta sitten esim. IT-alan paikkoja ei ollut runsaasti auki Suomessa. Tuolloin porukalla, joka oli ollut opiskeluajoista lähtien samassa firmassa, mutta sitten tulikin YT:eiden jälkeen kenkää ilman tutkintoa, oli aika kivistä saada uusia hommia, kun porukkaa oli muutenkin tarjolla.

Niin kauan kun hommia oli samassa firmassa, missä oli opiskelijana aloittanut, niin papereiden puute ei haitannut etenemistä. Kilpailluilla markkinoilla tilanne onkin ihan toinen.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Korjaan, tutkinnoilla ei välttämättä ole mitään väliä. Toki poikkeuksiakin on, esimerkiksikin juuri julkisen sektorin vaatimukset, sekä tietysti jos on hakemassa vasta ekaa vakkariduunia. Mutta jos sulla on alalta kokemusta esim. 5v <, kannuksia sekä suosittelijoita niin harva työnantaja vaatii enää tutkintoja ton päälle. Ei ainakaan näillä seuduilla ja niissä firmoissa missä itse olen ollut.

Tutkinnoilla ei sinänsä, mutta ainakin meillä iso osa näistä "ei mitään tutkintoa" -tyypeistä on jotain dippaa vaille DI: tä tai sitten on jäänyt AMK: sta jotkut pari vikaa kurssia käymättä. En ole törmännyt vielä yhteenkään "vähän kotona oon koodaillut" -tyyppiin. Tietenkin meillä ehkä firmakin saattaisi katsoa sitä rekryssä vähän kieroon, jossain voitaisiin varmaan viitata kintaalla jos kokemusta on päässyt kertymään muualla.
 
En ole törmännyt vielä yhteenkään "vähän kotona oon koodaillut" -tyyppiin.
Huutelen väliin ja en tiedä osuuko ihan aiheeseen mutta omaan 20v kokemukseen IT-talosta mahtuu lukuisia asiantuntijoita jotka tulleet ATK-alalle 70-90-luvulla ilman suurempia opintoja, nämä henkilöt olleet töissä esim pankkien ja vakuutuslaitosten atk:ssa. Kyllä ihan reikäkorttiajoista lähtien. Toki nämä alkavat olla nykyään harvassa mutta kyllä itseni kaltaisia 90-luvulla taloon tulleita on tuolla vielä paljon hyvä palkkaisissa duuneissa.
Iso talo kouluttaa työntekijöitään todella paljon, itsekin kävin työnantajan puolesta jos jonkinlaista pidempää kurssitusta aiheet IBM laitteet/ niiden softat, lan/wan, windows server, unix/linux milloin missäkin olin mukana ja monesti kannatti käydä että sai laajempaan osaamista liittyen vaikkapa häiriönselvitykseen.
 
Huutelen väliin ja en tiedä osuuko ihan aiheeseen mutta omaan 20v kokemukseen IT-talosta mahtuu lukuisia asiantuntijoita jotka tulleet ATK-alalle 70-90-luvulla ilman suurempia opintoja, nämä henkilöt olleet töissä esim pankkien ja vakuutuslaitosten atk:ssa. Kyllä ihan reikäkorttiajoista lähtien. Toki nämä alkavat olla nykyään harvassa

Meinasin mainita tuon, mutta meillä tuo COBOL-mummo / setä -sektori aika lailla puuttuu :) En tiedä saiko edes 70-80 -luvuilla ihan hirveän paljoa formaalia koulutusta tuonne isokonepuolelle, ja jos saikin, se oli varmaan suht rautapuolelle keskittynyttä...? Mutta totta, noita on ollut asiakasfirmoissa paljon. Kerran yks meidän kaveri sai projektista läksiäislahjaksi kasan reikäkortteja kun oli tarpeeksi vinoillut niistä.

Ja näissä nimenomaan homma oli luonteeltaankin sellaista, että se melkeinpä pitikin opetella duunissa tai työnantajan järjestämillä kurssituksilla, noissa ei paljoa kotona omatoiminen opiskelu onnistunut.
 
Paitsi mm. koko julkinen sektori erilaisine pätevyysvaatimuksineen, jolloin tie katkeaa heti kun halutunlaista tutkintoa ei oo taskussa. Ja sitten kun kilpailutuksissa vielä asetetaan minimivaatimuksiksi tietyt tutkinnot, tai ainakin pisteytetään niitä, niin valuu myös konsulttipuolelle se että ihan niistä pelkistä tutkinnoista tutkintojen itsensä takia on iloa.
Julkisella puolella varmastikin näin, ainakin aluksi. Eikös sielläkin käydä täydennyskoulutuksia mikäli katsotaan, että menohaluja löytyy?

Toisaalta, jos haluaa edetä niin aika erikoinen veto on valita julkinen sektori ja lähteä virkajaisiin ihmetelemään.
 
Meinasin mainita tuon, mutta meillä tuo COBOL-mummo / setä -sektori aika lailla puuttuu :) En tiedä saiko edes 70-80 -luvuilla ihan hirveän paljoa formaalia koulutusta tuonne isokonepuolelle, ja jos saikin, se oli varmaan suht rautapuolelle keskittynyttä...?
Isokonemaailma oli yhtä kuin IBM, kaikki koulutukset sieltä. Pk-seudulla istutettiin henkilökuntaa Munkkiniemen IBM:n koulutusluokissa useamman kerran vuodessa.

Yleisesti ottaen tuo väki on nykyään töissä IBM:llä, Tiedolla, CGI:llä, Valtorilla ja osa myös erittäin kovapalkkaisina konsultteina omiin nimiin. Noiden isojen IT-talojen henkilöstöön kun tekisi tutkimuksen niin löytyy vielä useita satoja yllä mainitsemiani kovapalkkaisia asiantuntijoita jotka tulleet viime vuosituhannella alalle ja alkutaso koulutuksessa ollut hyvinkin olematon.
 
Tilanteet vaihtelee, 5-10 vuotta sitten esim. IT-alan paikkoja ei ollut runsaasti auki Suomessa. Tuolloin porukalla, joka oli ollut opiskeluajoista lähtien samassa firmassa, mutta sitten tulikin YT:eiden jälkeen kenkää ilman tutkintoa, oli aika kivistä saada uusia hommia, kun porukkaa oli muutenkin tarjolla.

Niin kauan kun hommia oli samassa firmassa, missä oli opiskelijana aloittanut, niin papereiden puute ei haitannut etenemistä. Kilpailluilla markkinoilla tilanne onkin ihan toinen.
Jos peilaan omaa kokemusta. 2007-2011 vuosina opiskelin inssiksi ja tuntui olevan mahdottomuus saada töitä vaikkapa kesäksi. Muistan kevään kynnyksellä kun koulutuspäällikkö kyseli onko jengillä kesätyö/harjoittelupaikkoja, niin yli sadan hengen joukosta kolme kättä nousi ylös... Valmistuneistakin suurin osa suoraan kortistoon. Itse pääsin tuurilla töihin kun sain vinkin hakea yhteen työpaikkaan, joka etsi halpaa opiskelija osa-aikaiseksi tekemään ihan perus it-lähitukea. Työhaastattelussa kemiat kohtasi ja vanhana tietokoneen roplaajana oli helppo vakuuttaa. Ajattelin, että kyllähän tuo kelpaa kun joka päivä ei ollut koulutusta enää neljäntenä opiskeluvuotena. Lopulta päädyin tekemään täysipäiväisesti ja valmistuminen viivästyi, mutta onneksi vain puolivuotta. Kyseiseen firmaan sain tehtyä myös lopputyön, eikä käynyt kuten useimmille, jotka yritti itsenäisesti vääntää aihetta.

Tuosta muutama vuosi eteenpäin ja olin vastaavassa tapahtumassa, mutta alumnina paikalla, niin tilanne oli muuttunut. Tuolloin opiskelijoita jo revittiin töihin ennen valmistumista.

Muutamien mutkien kautta päädyin asiantuntijaksi ja matkalla hyvää kokemusta ja tietoa eri IT-alan alueista. Alkupalkka opiskelijana oli jotain 1600e/kk, en muista tuntipalkkaa ajalta mutta täysillä tehdyillä tunneilla. Nykyään kohtuu hyvässä asiantuntijapositiossa 4355e/kk ilman mitään lisiä. Ajatuksena on kyllä ollut päivittää tutkinto DI:ksi tulevaisuutta ajatellen ja saada vähän lisää koulutusta itselle ja ehkä tuo aukoo ovia tulevaisuudessa.
 
Korjaan, tutkinnoilla ei välttämättä ole mitään väliä. Toki poikkeuksiakin on, esimerkiksikin juuri julkisen sektorin vaatimukset, sekä tietysti jos on hakemassa vasta ekaa vakkariduunia. Mutta jos sulla on alalta kokemusta esim. 5v <, kannuksia sekä suosittelijoita niin harva työnantaja vaatii enää tutkintoja ton päälle. Ei ainakaan näillä seuduilla ja niissä firmoissa missä itse olen ollut.

Toki myös esimerkiksi työlupien saaminen valtameren toiselta puolen saattaa olla haastavaa jos ei ole tutkintoja.
Jos nyt katsoo mitä porukkaa keskimäärin istuu (ihan yksityisellä puolella) korkeammilla palleilla, niin kyllähän siellä on aika selvästi näkyvissä, että tohtoritkin ovat rankasti yliedustettuina ja DI on se normi. Tämä ei tarkoita, että ei olisi poikkeuksia, mutta kyllä se tutkinto joko avittaa melkoisesti, tai tutkinnon suorittaneet pärjää vain muuten vaan paremmin.

-> Se tutkinto on ihan fiksu juttu. Tietenkin kyllä huhujen mukaan perse edelläkin on puuhun kiivetty, ekä siinä mitään.
 
Paitsi mm. koko julkinen sektori erilaisine pätevyysvaatimuksineen, jolloin tie katkeaa heti kun halutunlaista tutkintoa ei oo taskussa. Ja sitten kun kilpailutuksissa vielä asetetaan minimivaatimuksiksi tietyt tutkinnot, tai ainakin pisteytetään niitä, niin valuu myös konsulttipuolelle se että ihan niistä pelkistä tutkinnoista tutkintojen itsensä takia on iloa.
Ja kyllä tilaajaa ne tutkinnot saattaa kiinnostaa yksityiselläkin puolella.
 
Jos nyt katsoo mitä porukkaa keskimäärin istuu (ihan yksityisellä puolella) korkeammilla palleilla, niin kyllähän siellä on aika selvästi näkyvissä, että tohtoritkin ovat rankasti yliedustettuina ja DI on se normi. Tämä ei tarkoita, että ei olisi poikkeuksia, mutta kyllä se tutkinto joko avittaa melkoisesti, tai tutkinnon suorittaneet pärjää vain muuten vaan paremmin.

-> Se tutkinto on ihan fiksu juttu. Tietenkin kyllä huhujen mukaan perse edelläkin on puuhun kiivetty, ekä siinä mitään.

IT-alalla ihmisillä tuppaa olemaan aika vaihtelevia taustoja, jos on jo pitkä työkokemus niin toki tutkinnon merkitys "vähenee" niissä rekrytilanteissa. Itse olen AMK-Insinööri taustalta, ja jälkikäteen ajateltuna olisi ollut järkevää käydä se DI. Silloin oli vain elämäntilanne sellainen että se ei olisi onnistunut. Kyllä sieltäkin taustalta pääsee, se on aikalailla niin että kun kerran pääsee alalle sisään niin on helpompaa tutkinnosta riippumatta edetä uralla. Ehkä se ensimmäinen ovi aukeaa DI-tutkinnolla helpommin, mutta sen jälkeen merkitys vähenee. Tietysti tietotaito mitä DI-tutkinnosta saa on tukena kaikessa mitä tekee, mutta fakta on että itseopiskelua suurin osa työelämässä tarvittavista taidoista on.

Itse olen pohtinut DI-tutkinnon suorittamista, eli AMK-Ins => DI - töiden ohessa, mutta enpä siihen ole vielä lähtenyt. En kyllä usko että sillä olisi vaikutusta a) työtehtäviin tai b) palkkaukseen lyhyellä aikavälillä. Pidemmällä aikavälillä toivon että omat panostukset töissä ovat se määrittävä tekijä eikä niinkään tutkinto.
 
Ei tämä enää palkkakeskustelua ole, mutta tutkintojen arvostuksessa ja työpaikkojen vaatimuksissa ei kannata vertailla Suomi vs. USA (mikä on varmaan useimmilla se vertailukohta tällä alalla). Suomessa perinteisesti yliopistoissa on tehty maisteria ja dippa-inssiä, Jenkeissä taas se kandi on perustutkinto minkä jälkeen lähdetään työmarkkinoille, ja jotkut jatkaa maisteri/tohtoriputkeen yliopistoihin. Maisteri on ehkä vähän väliinputoajatutkinto tuolla, samalla tavalla kuin lisensiaatti Suomessa. Eli tähdätään tohtoriksi asti, mutta syystä tai toisesta ei viedä opintoja loppuun.

Suomessa kandin voi tehdä AMK:ssa ja yliopistossa, ja varmasti erilaisella profiililla noista valmistuu työmarkkinoita ajatellen, yliopistokandi ei ole vielä "valmis" vaan osaamisen viimeistely tulee maisterivaiheessa. Toki tästä ollaan vähitellen siirtymässä siihen että yliopistoista valmistuvat kandit olisivat "valmiimpia".
 
Itse olen töissä isommassa kansainvälisessä korporaatiossa Suomen maayhtiössä, ja meillä aikalailla jokaiseen asiantuntija- tai korkeamman tason tehtävään vaatimuksena on ”soveltuva korkeakoulututkinto”, joka tarkoittaa käytännössä vähintään bachelor-tason alempaa korkeakoulututkintoa, eli AMK-tutkintoa tai yliopistosta kandia.
 
Palkan kannalta katsottuna koulutusaste, esim. ins. vs DI on merkitystä uran alkutaipaleella, mutta sen jälkeen ainakin Suomessa tuntuisi menevän enemmän ja enemmän henkilötasolle, joka on hyvä asia.

Ts. kun on päässyt työuraan kiinni, niin ihan yhtä usein inssi kuin DI:kin voi edetä, mikäli osoittaa että rahkeet riittää. Ei niitä tutkintoja enää kukaan siinä vaiheessa muistele tai katsele.

Eniten näin tuosta DI tutkinnosta hyötyä ekan työpaikan saamiseen kun erottuu ainakin jossain määrin suoraan useimmista muista hakijoista. Ei tarvinnut mitään huonoja hommia tehdä ollenkaan välissä vaan pääsi suoraan mielenkiintoisiin tehtäviin töihin.

Palkkaa saan saman verran mitä inssit/teknikot, eikä pelkästä tutkinnosta saa mitään lisää. Omalla alalla on vielä aika iso ero DI:n ja Inssin tutkinnon välillä, minkälaiset pohjat ne antaa tähän työhön. Yliopistossa käydään huomattavasti laajemmin samoja asiasisältöjä läpi, mitä useimmissa oman alani AMK:ssa. Toki työkokemuksella ja osaamisella voi paikata kokonaan opintojen erot, mutta hyvä teoriaosaaminen auttaa kuitenkin taustalla ainakin omassa tehtäväkuvassa.
 
Tässä käy ilmi että olet insinööri, vai käykö :hmm:en näe että palkkasi on mitenkään erityisen hyvä kun viittasit pk-seudun palkkoihin. Itse juuri mainitsin että tienasin saman n 3400€ + lisät ja olen koulutukseltani mekaanikko toki tietotekniikkapuolelta ja työkokemusta roppakaupalla.

Tässä tullaan perustavanlaatuiseen kysymykseen mikä liittyy tähän palkkakeskusteluun. Moni tuttavanikin opiskeli insinööriksi aika verkkaisella tahdilla, itse olin tehnyt jo töitä yli 5v silloin, kasvattanut työkokemusta, muuttanut pois kotoa, maksanut asuntoa/autoa jne. Olettaisin että insinööriksi opiskellaan osittain siksi että päästään suoraan koulun penkiltä parempi palkkaisiin töihin +4000€, en ainakaan itse löydä perusteluja opiskeluille tuonne 25-30v ikävuoteen saakka jos silloin alkaa palkat rullailemaan jostain 2500-3000€ tienoolta.
Tämä nyt on vain mun mielipide ja talossa missä olin töissä niitä ihan samoja järjestelmäasiantuntijatehtäviä teki mekaanikot, teknikot, inssit ja vain reitti tuohon pisteeseen oli ollut erilainen. Itselle sopii paremmin työn kautta oppiminen.

Olen insinööri kyllä, mutta jätin tosiaan tarkentamatta minkä alan, ja jätän edelleen. Varmaan rivien välistä voi lukea että ei ainakaan IT eikä kone.

En tarkoittanut että palkkani on mitenkään absoluuttisena lukuna erityisen hyvä, vaan suhteutettuna omiin elinkustannuksiin ja varsinkin työn helppouteen/mukavuuteen niin olen siihen oikein tyytyväinen. Tosiaan ei tarvitse insinööri olla että tähän hommaan kykenee, joten siinä mielessä en koulutuksellani tee tässä duunissa oikeastaan mitään ja siksi koen että opiskelu oli osittain hukkaan heitettyä aikaa. Etenkin kun valmistuminen venyi reilu vuoden kun loppui joksikin aikaa motivaatio opiskeluun ja elämään muutenkin. Toisaalta en välttämättä tälle polulle olisi ajautunut jos olisin valmistunut määräajassa, tai jos en olisi koulun penkille lähtenyt alkujaankaan.

Toki tuollainen +4k kelpaisi itsellenikin jos ei stressitaso merkittävästi kasvaisi vrt. nykytilanne, mutta veikkaan että aniharva insinööri noihin pääsee suoraan koulun penkiltä ja saa sitten ihan oikeita inssin töitä tehdäkin että pääsee. Realismia ymmärtääkseni on nuo 2,5-3k aloituspalkat keltanokalle ja joillain alkaa sitäkin alempaa kuten tässäkin ketjussa todisteltu. Eipä siinä itku auta, markkinat määrittää palkkatason, mutta tästä arvostuksen puutteestakin johtuen haluaisin opiskella jonkun varmemman ammatin jos kenkää tulee, kuten just vaikka tuo mainittu lääkäri. Ideaalitilanteessa ei tosin tarvisi enää opiskella, kun pidän työntekoa paljon leppoisampana kuin opiskelua.

Suosittelen etsimään netistä jotain soveltuvaa koulutusta jota voisit aihealueesta käydä. Luultavasti sun tapauksessa kehittyminen noissa hommissa vois olla aika helppoa, koska kuitenkin jossain määrin pyörität dataa työkses ja ymmärrät mitä sieltä numeroista olis hyvä saada esille. Kohtuullisen pienellä panostuksella voisit saada alkuvauhtia jonka avulla voisit lähteä itse aloitteellisesti muokkaamaan omaa työnkuvaasi tuomaan lisää ”data insightia” teidän prosesseihin.

Koulutusta tarjoaa sekä kansainväliset koulutusalustat kuten Coursera, tai ihan kotimaiset korkeakoulut (AMK:t ja yliopistot) monessa muodossa, joista varmaan helpoiten lähestyttävä vois olla avoin AMK/YO kurssi. Kannattaa myös tsekata verkkoyliopisto (fitech.io) jos siellä olis jotain sopivaa kurssia tarjolla.

Edit: kappas kappas, siellä on jotain uutta Data-analytiikka | FITech

Kursseja on monen tasoisia, asian perusteita opetetaan peruskursseilla, joissa ei esim. välttämättä tarvita ohjelmointiosaamista vaan excel-skillit riittää näihin. Niiden avulla asioihin ”pääsee sisään” ja sitten jos kiinnostaa niin voi hakeautua kehittyneemmille kursseille joissa käydään läpi monimutkaisempia asioita ja datan käsittelyä eri ohjelmointikieliä ja -tekniikoita käyttäen. Esim. mooc.fi:stä on löytyy Data Analysis with Python -kurssi joka keskittyy nimensä mukaisesti datan analysointiin Pythonin avulla. Pythoniin siellä käydään nopea perehdytys, mutta jotain ohjelmointia olis hyvä osata ennen kurssille menoa. Just heti nyt ei tule mieleen menossa olevaa peruskurssia jota voisin suositella.

Kiitos näistä, täytyypä vähän tutkia tarjontaa kun ehtii ja jaksaa. Voi olla että työnantaja ei ainakaan vielä ole kovin myötämielinen työnkuvan muokkaukseen, mutta ehkä sitten joskus tulevaisuudessa kun uudet, uljaat ja paremmat järjestelmät korvaavat nykyisen muinais-ERP:in ja täytyisi alkaa miettimään YT:itä tai työnkuvan muutoksia. Harmillista että työ ja työnantaja on sellaisia mihin olen erittäin tyytyväinen, mutta stressiä saa repiä sitten siitä että pysynkö työelämän kelkassa mukana.

Minua jotenkin ahdistaa miten kova tarve ihmisellä on tehdä ihmisestä tarpeeton. Ei tainnut 100v sitten olla tilanne että pitää oma-aloitteisesti ja vapaa-ajalla opiskella lisää vain jotta olisi töitä jatkossakin. Mitä käy palkoille sitten kun kehitys etenee niin pitkälle, että vain pieni osa ihmisistä on tarpeeksi kyvykkäitä niihin töihin mitä ei robotit ja koneet tee?
 
Palkkatasolla ei ole mitään tekemistä lääkäripulan kanssa - tai ainakin hyvin vähän. Suomen lääkäripula johtuu siitä, että koulutetaan liian vähän suhteessa kysyntään.

Lääkäreiden tuottavuutta heikentää hieman myös julkisen sektorin tehottomuus, joka tuhlaa lääkäreiden aikaa jonninjoutavaan sekoiluun paskojen tietojärjestelmien ja byrokratian parissa.
Suomessa koulutetaan aivan tarpeeksi lääkäreitä, lisäksi Tartosta tulee aika hyvä lisä Suomeen vuosittain. Perusterveydenhuoltoon ei tule lääkäreitä lisää kouluttamalla, työolot ovat sellaista kuraa, että ei siellä viihdy vaikka mitä maksettaisiin. Sellainen tilanne, jossa lääkäreitä koulutetaan niin paljon, että on "pakko" mennä terveyskeskukseen töihin on aika järjetön, siinä on samalla koulutukseenkin palanut aika paljon rahaa.
 
Suomessa koulutetaan aivan tarpeeksi lääkäreitä, lisäksi Tartosta tulee aika hyvä lisä Suomeen vuosittain. Perusterveydenhuoltoon ei tule lääkäreitä lisää kouluttamalla, työolot ovat sellaista kuraa, että ei siellä viihdy vaikka mitä maksettaisiin. Sellainen tilanne, jossa lääkäreitä koulutetaan niin paljon, että on "pakko" mennä terveyskeskukseen töihin on aika järjetön, siinä on samalla koulutukseenkin palanut aika paljon rahaa.
Yksi syy perusterveydenhuollon työoloihin on nimenomaan se, että niitä lääkäreitä ei ole riittävästi sinne...
 
Yksi syy perusterveydenhuollon työoloihin on nimenomaan se, että niitä lääkäreitä ei ole riittävästi sinne...
Niin, se huonontaa entisestään huonoja töoloja/mahdotonta työtaakkaa kun siellä ei ole riitävästi kollegoita (tai sitten kollegat ovat siellä ostopalvelulääkäreitä, joita ei hoidon jatkuvuus nappaa just sitten yhtään). Ratkaisuna ei asiaan ole se, että lyödään liää koutuspaikkoja, vaan se, että kunnat alkavat huolehtia työoloista.
 
Niin, se huonontaa entisestään huonoja töoloja/mahdotonta työtaakkaa kun siellä ei ole riitävästi kollegoita (tai sitten kollegat ovat siellä ostopalvelulääkäreitä, joita ei hoidon jatkuvuus nappaa just sitten yhtään). Ratkaisuna ei asiaan ole se, että lyödään liää koutuspaikkoja, vaan se, että kunnat alkavat huolehtia työoloista.
Tai sitten se että sinne maakunnan TK lääkäriksi saisi 3kpl @ 6600€/kk vs 1kpl @ 20k€/kk? Helpottaa työ-oloja kummasti kun on riittävä määrä tekijöitä.
 
Niin, se huonontaa entisestään huonoja töoloja/mahdotonta työtaakkaa kun siellä ei ole riitävästi kollegoita (tai sitten kollegat ovat siellä ostopalvelulääkäreitä, joita ei hoidon jatkuvuus nappaa just sitten yhtään). Ratkaisuna ei asiaan ole se, että lyödään liää koutuspaikkoja, vaan se, että kunnat alkavat huolehtia työoloista.
En minä mitään parempaakaan ratkaisua keksi kuin sen, että lääkäreiden määrää lisätään, jolloin heitä on varaa palkata enemmän tai todennäköisemmin ylipäätään saadaan palkattua.

"Hommataan paremmat johtajat" ei ole ratkaisu, sillä lääkärithän johtavat itseään ja jos edes ehdotan, että joku muu kuin lääkkäri voisi toimia sairaalan, terveyskeskuksen jne. johtajana ja organisaation pyörittäjänä aiheuttaa välittömän valituksen...
 
Niin, se huonontaa entisestään huonoja töoloja/mahdotonta työtaakkaa kun siellä ei ole riitävästi kollegoita (tai sitten kollegat ovat siellä ostopalvelulääkäreitä, joita ei hoidon jatkuvuus nappaa just sitten yhtään). Ratkaisuna ei asiaan ole se, että lyödään liää koutuspaikkoja, vaan se, että kunnat alkavat huolehtia työoloista.
Siis kun ongelma on, että lääkäreitä ei ole niin lääkäreiden kouluttaminen ei tietenkään asiaan auta vaan mystinen "työoloista huolehtiminen". Miten niistä työoloista on tarkoitus huolehtia, kun ei ole niitä lääkäreitä?

Ja jos hoidon tasoa mietitään niin mielummin koulutetaan se muutama lääkäri liikaa ja valitaan pätevimmät hommiin niin kuin muillakin aloilla kuin rajoitetaan viimiseen asti niitä koulutuspaikkoja.
 
En minä mitään parempaakaan ratkaisua keksi kuin sen, että lääkäreiden määrää lisätään, jolloin heitä on varaa palkata enemmän tai todennäköisemmin ylipäätään saadaan palkattua.

"Hommataan paremmat johtajat" ei ole ratkaisu, sillä lääkärithän johtavat itseään ja jos edes ehdotan, että joku muu kuin lääkkäri voisi toimia sairaalan, terveyskeskuksen jne. johtajana ja organisaation pyörittäjänä aiheuttaa välittömän valituksen...

Tämä on harvinaisen hyvä pointti, että lääkärit ovat kyllä itse Jumalia mitä tulee johtamiseen ja muuhun. Kyllä on useasti itku päässyt, kun tietohallintaylilääkäri rupeaa selittämään jotain hankintakriteereitä ja samalla kyseinen kaveri ei erota Firefoxia Chromesta tai edes ymmärrä ettei palvelinakapasiteetti ole sama asia kuin Gigantin 2 teran ulkoinen levy. Tuossa yrität jotain selittää, kun toisen taso ja ymmärrys on tasoa "Applella toimii whatsapp hienosti". Tähän lisätään vielä se, että kaikkialla on vain johtavia erikoislääkäriasiantuntijoita ja muita, jotka luulee yhden Tivin artikkelin perusteella olevansa samaa tasoa ICT-arkkitehdin kanssa, niin tässä sitä ollaan.

Kumma juttu että valitetaan niistä "paskoista softista", kun ne itse päättää niitä kuitenkin hankkia, koska Tieto/CGI whatever on tarjonnut hyvät saunatilaisuudet jo pidempään.
 
Osa lääkäreistä on oikeasti todella vajaita ja epäammattimaisia työssään. Ihan ihmettelee miksi niille maksetaan niin kovia palkkoja. Itse käyn suurimmaksi osaksi yksityisellä kiitos työnantajan erittäin hyvän työterveyshuollon, mutta siellä lääkärien osaaminen on ihan samalla tasolla kuin julkisella puolella. Oman kokemuksen mukaan julkisella puolella olen jopa saanut paljon parempaa palvelua laadullisesti kuin yksityisellä. Vaikuttaa tosiaankin, että yksityisellä porukka tekee tuota vain rahan takia eikä oma ammattitaito tai sen ylläpitäminen niinkään kiinnosta. Julkisella sitten taas joudutaan oikeasti tekemisiin erilaisten tilanteiden kanssa ja kokemusta tulee käytännön työstä pakostikin paljon enemmän. Halu auttaa oikeasti on enemmän läsnä.

Hyviä esimerkkejä omista yksityisten lääkäreiden taidonnäytteistä:
- Kaaduin lasketellessa ja satutin sääreni. Oli aivan perkeleen kipeä ja lääkäri vaan totesi, ettei se voi olla mitenkään murtunut. Antoi buranaa eikä edes keppejä ehdottanut. No kuvautin itse jalkani ja murtumahan siellä oli. Onneksi oli luutunut hyvään asentoon.

- Oma työterveyslääkäri valitteli kovaan ääneen, kun olen ylipainoinen (indeksin mukaan) ja pitäisi tiputtaa painoa. Ei auttanut, että kerroin harrastavani aktiivisesti salitreeniä ja rasvaprosentti on hyvällä mallilla. Saarnasi kuinka saliharrastus on vaarallista, kun siinä nostellaan isoja painoja ja käytetään, vaikka mitä aineita. Lääkärin oma perse juuri ja juuri mahtui penkille ja osa tursui ylikin. Lääkäri ei tainnut nostella muuta kuin donitseja kahvihuoneessa suuhunsa.

- Samainen lääkäri toisella vastaanotolla kiljahti verenpainetta mitatessa, että sullahan on käsivarsi aivan muodoton, että onko olkalihas repeytynyt kokonaan irti kun se noin pullottaa t-paidan hihan alla. Ihmettelin itsekseni ja kysyin, että mitä hittoa, ettei siinä mitään vikaa ole ja sanoin, että se on vain salitreenin tulosta. Ei meinannut uskoa sanomaani, vaikka kuinka kerroin ja näytin sen olevan kunnossa.

- Saman lääkärin viimeinen niitti oli se, kun hänen kauttaan tuli lähete erikoislääkärille. Hän siis vain neuvoi, että varaa aika tämän alan erikoislääkärille. Varasin ajan, jossa sitten paljastui, ettei tämä lääkäri mitään sellaisia toimenpiteitä tee, joita oli tarkoitus tehdä. Pyysin soittoajan omalle lääkärille, jossa sitten kerroin tapahtuneen ja oma lääkäri alkoi minua syyttämään kuinka olin varannut ajan aivan väärälle lääkärille, vaikka noudatin hänen ohjeitaan sanatarkasti. Lääkärin mukaan syy oli kokonaan minun. Sanoin sitten, että kerro sen lääkärin nimi, jolle aika pitää varata ja hän kertoi. Minä varasin ajan ja taas ilmeni, ettei tämäkään lääkäri tee niitä toimenpiteitä, joita oli tarkoitus tehdä. Nyt alkoi itselläkin jo vähän keittää enkä suostunut lähteä vastaanotolta ennen kuin on saatu varattua ja varmistettua aika oikealle lääkärille. Tuo oma lääkäri oli niin pihalla kaikesta mahdollisesta, että jatkossa vältin sitä kuin ruttoa. Harmittavasti, oma työterveyssopimus oli vain hänet meille antanut oletuslääkäriksi. Ammattitaito ja asiakkaiden käsittely oli ala-arvoista.
 
Siis kun ongelma on, että lääkäreitä ei ole niin lääkäreiden kouluttaminen ei tietenkään asiaan auta vaan mystinen "työoloista huolehtiminen". Miten niistä työoloista on tarkoitus huolehtia, kun ei ole niitä lääkäreitä?

Ja jos hoidon tasoa mietitään niin mielummin koulutetaan se muutama lääkäri liikaa ja valitaan pätevimmät hommiin niin kuin muillakin aloilla kuin rajoitetaan viimiseen asti niitä koulutuspaikkoja.
Ei se työolojen parantaminen ole mystiikkaa. Ihan vaikka perushommista jos lähtis, että tietojärjestelmät olisivat työtä tukevia, palkattaisiin takaisin toimistosihteerit terveyskeskuksiin, ettei lääkärin tartte postittaa ja kopioida yms puuhaa samaan aikaan kun pitäisi tehdä potilastyötä. Luuletko, että terveyskeskuksiin saadaan yleislääketieteestä kiinnostuneet lääkärit töihin tekemällä "pikku työttömyys" lääkäreille? Mä ainakin haluaisin mieluusti olla sellaisen lääkärin vastaanotolla, jota työnsä kiinnostaa oikeasti, eikä istu siellä siksi, että oli pakko ottaa paikka vastaan "jostain"
 
Ei se työolojen parantaminen ole mystiikkaa. Ihan vaikka perushommista jos lähtis, että tietojärjestelmät olisivat työtä tukevia, palkattaisiin takaisin toimistosihteerit terveyskeskuksiin, ettei lääkärin tartte postittaa ja kopioida yms puuhaa samaan aikaan kun pitäisi tehdä potilastyötä. Luuletko, että terveyskeskuksiin saadaan yleislääketieteestä kiinnostuneet lääkärit töihin tekemällä "pikku työttömyys" lääkäreille? Mä ainakin haluaisin mieluusti olla sellaisen lääkärin vastaanotolla, jota työnsä kiinnostaa oikeasti, eikä istu siellä siksi, että oli pakko ottaa paikka vastaan "jostain"
Varmasti huomattavasti paremmin kuin yrittämällä ostaa jotain keikkalääkäreitä 20k liksalla.
 
Varmasti huomattavasti paremmin kuin yrittämällä ostaa jotain keikkalääkäreitä 20k liksalla.
Kertoisikohan tämä niistä "mystisistä työoloista" jos lääkäreitä pitää pth:oon houkutella melko suurilla summilla ? Jos niissä ei ole mitään korjattavaa, niin kyllä luulis tollasilla liksoilla olevan jono terkkariin.
 
Kertoisikohan tämä niistä "mystisistä työoloista" jos lääkäreitä pitää pth:oon houkutella melko suurilla summilla ? Jos niissä ei ole mitään korjattavaa, niin kyllä luulis tollasilla liksoilla olevan jono terkkariin.
No syrjemmille paikoille nyt on ylipäänsä vaikeampi saada korkeastikoulutettua työvoimaa. Jos samaan aikaan on työvoimapula ja kaikille riittää kivaa hyvin (tai siis aivan erinomaisesti) palkattua hommaa siinä opiskelukaupungin liepeilläkin niin homma muuttuu ihan mahdottomaksi. Valtiossa kuitenkin tarvitaan lääkäreitä muuallakin, ja jos niitä ei muuten saada niin sitten pitää kouluttaa sen verran, että varmasti löytyy niitäkin ketkä sinne ovat valmiita lähtemään.

Ja kun sitä työvoimaa ei saada, niin sitten ne työolotkin romahtaa. Useimmilla noista pienistä paikkakunnista on ihan oikeasti useampi virka auki koko ajan.
 
Palataas sitten sieltä lääkärikokemusten ja työolojen maailmasta taas ketjun aiheeseen, eli palkasta keskustelemiseen.
 
No syrjemmille paikoille nyt on ylipäänsä vaikeampi saada korkeastikoulutettua työvoimaa. Jos samaan aikaan on työvoimapula ja kaikille riittää kivaa hyvin (tai siis aivan erinomaisesti) palkattua hommaa siinä opiskelukaupungin liepeilläkin niin homma muuttuu ihan mahdottomaksi. Valtiossa kuitenkin tarvitaan lääkäreitä muuallakin, ja jos niitä ei muuten saada niin sitten pitää kouluttaa sen verran, että varmasti löytyy niitäkin ketkä sinne ovat valmiita lähtemään.

Ja kun sitä työvoimaa ei saada, niin sitten ne työolotkin romahtaa. Useimmilla noista pienistä paikkakunnista on ihan oikeasti useampi virka auki koko ajan.
Ootko nyt ihan tosissasi, että koulutetaan niin paljon lääkäreitä, että lopulta joku harva niistä lähtee iivantiiranperseeseen loppuiäkseen ja näin on ongelma ratkennut? Tuo pth lääkärien pula on kyllä jo 100 km Helsingistäkin, joten ei se vaan ratkea noin se homma. "Hmm, Ei saatu Juukaan ja Lieksaan tänäkään vuonna lääkäreitä---nostetaan koulutusmääriä!" Kyllä Suomen periferiassa joudutaan turvautumaan hintaviin keikkalääkäreihin ja laatu on usein myös kuraa, välillä ei edes kieltä osata. Edit sori, palataan aiheeseen
 
Ootko nyt ihan tosissasi, että koulutetaan niin paljon lääkäreitä, että lopulta joku harva niistä lähtee iivantiiranperseeseen loppuiäkseen ja näin on ongelma ratkennut? Tuo pth lääkärien pula on kyllä jo 100 km Helsingistäkin, joten ei se vaan ratkea noin se homma. "Hmm, Ei saatu Juukaan ja Lieksaan tänäkään vuonna lääkäreitä---nostetaan koulutusmääriä!" Kyllä Suomen periferiassa joudutaan turvautumaan hintaviin keikkalääkäreihin ja laatu on usein myös kuraa, välillä ei edes kieltä osata. Edit sori, palataan aiheeseen
No tuo vain kertoo kuinka perseelleen tilanne on päästetty. Mutta se tästä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
285 373
Viestejä
4 898 360
Jäsenet
78 988
Uusin jäsen
everchildren

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom