Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
"Alin eli 1. desiili tarkoittaa euromäärää, jota vähemmän ansaitsi 10 prosenttia palkansaajista, ja 9. desiili euromäärää, jota enemmän ansaitsi 10 prosenttia palkansaajista. " Eikö tuo ole väärin?

Iltiksen toimittajat ei taas itsekään tiedä mitä uutisoi...
Desiili, eli kymmenys, 1. desiili tienaa 0-1594 euroa, 9. desiili 4113–5016 euroa ja ylin 10 desiili tienaa yli 5017 euroa.

Löytyykö palkansaajien määrää jostain noissa tuloluokissa
1,7M / 10 = 170 000
 
On kyllä paskat palkat suomessa.

1,7 miljoonan suomalaisen palkkarakennetilasto julki: selvitä tästä mihin tuloluokkaan kuulut!

5te/kk ja tienaat enemmän kuin 90% palkansaajista...
Tossahan oli mukana vissiin myös osa-aikaisesti töitä tekevien palkat. Ois kiva jos ois joku vastaava taulukko, jossa summat olis joko ns. kokaikaiseksi muunnettuja tai sitten vaan kokoaikaisten työntekijöiden palkat mukana.
Toki se kokoaikaisuus on vähän häilyvä käsite myöskin, mutta esim 35-40h viikossa vois olla aika lähellä.
 
Tossahan oli mukana vissiin myös osa-aikaisesti töitä tekevien palkat. Ois kiva jos ois joku vastaava taulukko, jossa summat olis joko ns. kokaikaiseksi muunnettuja tai sitten vaan kokoaikaisten työntekijöiden palkat mukana.
Toki se kokoaikaisuus on vähän häilyvä käsite myöskin, mutta esim 35-40h viikossa vois olla aika lähellä.
Tilastokeskukseltahan noita löytyy: PxWeb - Valitse taulukko

Kaikkia desiilejä ei tosin näytä joka tilastosta löytyvän.
 
On hyvä muistaa, että pääkaupunkiseudulla on kohtalaisen helppo päästä 5000 €/kk palkoille jos on jaksanut opiskella. Muualla Suomessa 5000 €/kk palkka on taas monesti hankalampi saavuttaa. 5000 €/kk esim. Helsinkiläiselle ei ole erikoinen juhlan paikka (elintaso keskiluokkaa).
 
On hyvä muistaa, että pääkaupunkiseudulla on kohtalaisen helppo päästä 5000 €/kk palkoille jos on jaksanut opiskella. Muualla Suomessa 5000 €/kk palkka on taas monesti hankalampi saavuttaa. 5000 €/kk esim. Helsinkiläiselle ei ole erikoinen juhlan paikka (elintaso keskiluokkaa).
Taitaa se "kohtalaisen helppo" olla ihan utopiaa suurimmalle osalle pk-seudullakin. Vaikka toki niitä yli 5ke palkkoja on pk-seudulla selvästi enemmän.

Pelkät valtion kovapalkkaiset virkamiehet heilauttaa tuota tasapainoa aika reilusti, mutta ei se niiden peruspulliaisten palkkoja nosta.
 
"Alin eli 1. desiili tarkoittaa euromäärää, jota vähemmän ansaitsi 10 prosenttia palkansaajista, ja 9. desiili euromäärää, jota enemmän ansaitsi 10 prosenttia palkansaajista. " Eikö tuo ole väärin?

Mikäs tossa on väärin? Ehkä on, mutta nyt en tajua.
 
Mikäs tossa on väärin? Ehkä on, mutta nyt en tajua.
En nyt jaksa lukea alkuperäistä artikkelia, mutta jos oot 9. desiilin pienintä palkkaa saava, niin sittenhän käytännössä 20% saa sua enemmän (kaikki muut 9:ssä ja kaikki 10:ssä). 9. desiilin yläraja on siis se palkka, jota enemmän saa 10% jengistä.
Toki sama pätee myös tuohon 1. desiiliin.

Eli 1. desiilissä 0-10% tienaa vähemmän, 9. desiilissä 10-20% enemmän.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Pffft... Tämän maan ihmiset ovat alipalkattuja, yliverotettuja, ylisäänneltyjä ja yliholhottuja.
Jokeria mukaillen: "Tämä maa tarvitsee peräruiskeen!"

Edit. Viitaten maan parhaiten palkattuun kymmeneen prosenttiin. N. viiden tonnin kk-liksalla palkkatulojen kärkeen. :facepalm:
 
Viimeksi muokattu:
Jos oot 9. desiilin pienintä palkkaa saava, niin sittenhän käytännössä 20% saa sua enemmän (kaikki muut 9:ssä ja kaikki 10:ssä). 9. desiilin yläraja on siis se palkka, jota enemmän saa 10% jengistä.

Desiilit on tässä niitä datapisteitä. 1. desiili on 10%:n piste. Ja vastaavasti 9. desiili on 90% piste. Eli 1. desiilin alle jää 10% arvoista ja 9. desiilin alle 90% arvoista.

Esim. Tilastokeskus:

"Kuviossa 1. desiili on sen euromääräisen kokonaisansion kohdalla, jota vähemmän ansaitsi 10 prosenttia ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista kokoaikaisista palkansaajista. Palkkarakennetilastossa heitä oli noin 22 700. Vastaavasti 9. desiili osoittaa sen kohdan, jota enemmän 10 prosenttia kokoaikaista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista ansaitsi kuukaudessa."
 
Desiilit on tässä niitä datapisteitä. 1. desiili on 10%:n piste. Ja vastaavasti 9. desiili on 90% piste. Eli 1. desiilin alle jää 10% arvoista ja 9. desiilin alle 90% arvoista.

Esim. Tilastokeskus:

"Kuviossa 1. desiili on sen euromääräisen kokonaisansion kohdalla, jota vähemmän ansaitsi 10 prosenttia ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista kokoaikaisista palkansaajista. Palkkarakennetilastossa heitä oli noin 22 700. Vastaavasti 9. desiili osoittaa sen kohdan, jota enemmän 10 prosenttia kokoaikaista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista ansaitsi kuukaudessa."
Jep. Tuo IS:n taulukko on väärin esitetty, jutun teksti on oikein.

b409d2230eb24a279c121fea74a2f0cf.jpg.webp


1. desiili on 1595
2. desiili on 2148
[...]
9. desiili 5017
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Desiilit on tässä niitä datapisteitä. 1. desiili on 10%:n piste. Ja vastaavasti 9. desiili on 90% piste. Eli 1. desiilin alle jää 10% arvoista ja 9. desiilin alle 90% arvoista.

Esim. Tilastokeskus:

"Kuviossa 1. desiili on sen euromääräisen kokonaisansion kohdalla, jota vähemmän ansaitsi 10 prosenttia ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista kokoaikaisista palkansaajista. Palkkarakennetilastossa heitä oli noin 22 700. Vastaavasti 9. desiili osoittaa sen kohdan, jota enemmän 10 prosenttia kokoaikaista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista ansaitsi kuukaudessa."

Joo toi on aika yleinen sekaannus. Oikeasti tosiaan desiili on se yksi numeerinen arvo ja sille tarkasti tiedetään että se x*10% jää sen alle ja ylle. Mutta sitten yleiskielessä usein puhutaan tiettyyn desiiliin kuuluvista ihmisistä, jotka oikeasti on siis kahden desiilin väliin jäävät henkilöt. Ja tätä terminologian väärinkäyttöä näkee kyllä tehtävän "paremmissakin piireissä" kuin IS:n toimittajien tekemänä.

Ja niitä desiilejä tosiaan on 9, sillä sen verran niitä rajoja tulee kun väki jaetaan kymmeneen osaan. Ja tosiaan mitään 10. desiiliä ei ole olemassa, on vain se ylin 10% ihmisistä, joilla siis palkka ylittää sen 9. desiilin. Tai kai sen 10. desiilin periaatteessa voisi mieltää olevan olemassakin, ja se vaan olisi sen suomen korkeapalkkaisimman palkka + epsilon, jolloin 100% jää sen alle ja 0% menee sen yli.
 
Mitään 10. desiiliä ei ole olemassa.

Tossa varmaan oikeampi termi olisi "kymmenys" kun puhutaan noista väleistä. Mutta musta tuntuu, että desiiliä käytetään myös ainakin puhekielessä tarkoittamaan samaa. Eli sillä olisi kaksi tulkintaa.
 
Pffft... Tämän maan ihmiset ovat alipalkattuja, yliverotettuja, ylisäänneltyjä ja yliholhottuja.
Jokeria mukaillen: "Tämä maa tarvitsee peräruiskeen!"

Edit. Viitaten maan parhaiten palkattuun kymmeneen prosenttiin. N. viiden tonnin kk-liksalla palkkatulojen kärkeen. :facepalm:

Onhan tuo kauheaa, mutta kansan mielestä asiat ovat kunnossa. Veroja voitaisiin maksaa lisääkin ja niillä voitaisiin ylläpitää vanhentunutta ja kannattamatonta teollisuutta.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Eikö tuo selity sillä, että palkkatuloja on käytännössä hyödyllistä ja tarkoituksenmukaista suurituloisilla nostaa pääomatulona eikä palkkatulona? Aika harva pienemmän yrityksen omistajatoimari massiivisesti palkkatuloja nostelee...
No eipä 5te/kk ole vielä kovin massiivisesti. Luulis nyt ton verran palkkaa itselleen maksavan? (Ei, en tunne yritysten verokohtelua lainkaan, mutta ei kai sitä nyt voi firmasta 0-palkkaa ottaa ja elää pelkillä osingoilla, vai voiko?)
 
No eipä 5te/kk ole vielä kovin massiivisesti. Luulis nyt ton verran palkkaa itselleen maksavan? (Ei, en tunne yritysten verokohtelua lainkaan, mutta ei kai sitä nyt voi firmasta 0-palkkaa ottaa ja elää pelkillä osingoilla, vai voiko?)

Jos pääomatulon vero on 30/33% niin tyhmää se on maksaa ainakaan enempää, jos mahdollista osinkoina ottaa. Eli tuskin maksavat itselleen edes tuota.
 
No eipä 5te/kk ole vielä kovin massiivisesti. Luulis nyt ton verran palkkaa itselleen maksavan? (Ei, en tunne yritysten verokohtelua lainkaan, mutta ei kai sitä nyt voi firmasta 0-palkkaa ottaa ja elää pelkillä osingoilla, vai voiko?)
Voi ottaa nollapalkkaa ja elää osingoilla, mutta tuossa on jonkinmoinen optimointiharjoitus, mihin en ole tarkemmin perehtynyt eli palkkaakin todennäköisesti kannattaa jonkin verran ottaa.

Edit: Joku 40 000 vuodessa on ainakin tämän mukaan kannattavaa. Tietty riippuu aina senhetkisestä verotuksesta. Palkkaa vai osinkoa? Osakeyhtiö mahdollistaa verosuunnittelun - Tilitoimisto Sukkela Helsinki
 
No eipä 5te/kk ole vielä kovin massiivisesti. Luulis nyt ton verran palkkaa itselleen maksavan? (Ei, en tunne yritysten verokohtelua lainkaan, mutta ei kai sitä nyt voi firmasta 0-palkkaa ottaa ja elää pelkillä osingoilla, vai voiko?)
Voi toki elää vaikka pelkillä osingoilla. Jos pystyy nostamaan verohuojennettua osinkoa riittävästi elämiseen, niin palkkaa kannattaa maksaa hyvin minimaalisesti (alle 20ke luokkaa).

Mutta näitä tapauksia on kyllä niin vähän, että vaikutus tuohon taulukkoon on luokkaa mitätön.
 
Kyllä sen yrittäjätoimarin kannattaa ihan ansiotuloina nostaa senverran mitä saa 28% veroprosentilla jos laskennallista optimia haetaan, eli vähennyksistä, kunnasta yms riippuen 50-70t/vuoteen. Sama kokonaisveroaste niille "verottomille" osingoillekkin kaiken kaikkiaan tulee.

Tietysti jos on onnistunut yrityksellään niin että ekana vuonna kassaan kilahtaa se 2M€ ja tulevaisuudessa ei mitään, niin sittenhän sitä kannattaa roikkua osinkojen varassa mutta aika harvinainen skenaario tämä :)
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Kyllä sen yrittäjätoimarin kannattaa ihan ansiotuloina nostaa senverran mitä saa 28% veroprosentilla jos laskennallista optimia haetaan, eli vähennyksistä, kunnasta yms riippuen 50-70t/vuoteen. Sama kokonaisveroaste niille "verottomille" osingoillekkin kaiken kaikkiaan tulee.
Ei näin. Jos vero-optimia hakee, niin silloin pitää löytää se kohta, jossa seuraava palkkaeuro kannatta mielummin jättää firman kassaan yhteisöveroprosentilla verotettavaksi kuin nostaa se palkkana marginaaliveroprosentilla verotettavaksi. Eli raja menee silloin siinä missä ansioiden marginaalivero on yli 20%. Kunnasta yms. riippuen ollaan tuossa 17-19ke luokassa.
 
Ei näin. Jos vero-optimia hakee, niin silloin pitää löytää se kohta, jossa seuraava palkkaeuro kannatta mielummin jättää firman kassaan yhteisöveroprosentilla verotettavaksi kuin nostaa se palkkana marginaaliveroprosentilla verotettavaksi. Eli raja menee silloin siinä missä ansioiden marginaalivero on yli 20%. Kunnasta yms. riippuen ollaan tuossa 17-19ke luokassa.
Tuota valitettavasti sotkee juurikin tuo tuloksesta maksettava yhteisövero ts. osinkoja on hankala jakaa, jos firma ei tee tuottoa ja sen kautta kerrytettävä pääoma, minkä perusteella alhaisten verojen osinkoa voi jakaa. Ja osinkokaan ei ole täysin verotonta.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Ei näin. Jos vero-optimia hakee, niin silloin pitää löytää se kohta, jossa seuraava palkkaeuro kannatta mielummin jättää firman kassaan yhteisöveroprosentilla verotettavaksi kuin nostaa se palkkana marginaaliveroprosentilla verotettavaksi. Eli raja menee silloin siinä missä ansioiden marginaalivero on yli 20%. Kunnasta yms. riippuen ollaan tuossa 17-19ke luokassa.
Nyt on ihan pakko korjata kun senverran pieleen tämä mutuilusi tässä menee.
Tuonne kun lätkäisee esimerkiksi kotikunnaksi Helsinki, Ei kirkollisverovelvollinen, syntymävuosi 1980 ja on puoliso, saa lopputulokseksi 40 000e tuloilla kokonaisveroksi 7 113,07 euroa joka on siis 18%. Tämä siis ilman mitään lisättyjä vähennyksiä, tulonhankkimiskuluja yms.
Tiedoksi myös, että sitä "firman kassaan" jätettyä euroa ei myöskään todellakaan saa omalle tililleen vain maksamalla tuo yhteisövero 20% vaan käytännössä omistajayrittäjä joutuu siitä maksamaan pääomaveron joka 8% säännöllä laskettuna maksetaan 25% osuudesta nostetusta summasta.

Näinollen kokonaisveroaste sieltä "firman kassan kautta" jää 26-27% väliin (en muista tarkkaan). Ja tämä sama 26-27% saavutetaan juurikin sitten 50-70 tuhannen ansiotuloilla kaikki vähennykset huomioiden. (ok, jos ei ole edes sitä puolisoa ja asuu Savonlinnassa niin voidaan olla siellä lähempänä 40t).

Tämä on se perusperiaate mitä ei mikään muuta. Nuo yllämainitut kikkailut, verottomat korvaukset ja kaiken muun voi sitten tehdä vielä tämän lisäksi, kunhan ensin perustaa sen yrityksen, joka jättää viivan alle sen yli 100 000e vuodessa, että tarvitsee oikeasti alkaa näistä asioista murehtimaan. Siinä kohtaa kannattaakin sitten maksaa jo tilitoimistolle se 500e niin tekevät nämä laskelmat ja suunnitelmat suoraan puolestasi.

Edit: Tämä mahdollistaa siis sille yrittäjäomistajalle yli 200 000e vuositulot kokonaisveroasteen jäädessä alle 27%. Jos joku itse perustaa yrityksen, josta pystyy itselleen tuon verran jakamaan palkkaa/osinkoa vuosittain muiden ehtojen täyttyessä niin ei voi kun hattua nostaa ja onnitella.
 
Nyt on ihan pakko korjata kun senverran pieleen tämä mutuilusi tässä menee.
Tuonne kun lätkäisee esimerkiksi kotikunnaksi Helsinki, Ei kirkollisverovelvollinen, syntymävuosi 1980 ja on puoliso, saa lopputulokseksi 40 000e tuloilla kokonaisveroksi 7 113,07 euroa joka on siis 18%. Tämä siis ilman mitään lisättyjä vähennyksiä, tulonhankkimiskuluja yms.
Tiedoksi myös, että sitä "firman kassaan" jätettyä euroa ei myöskään todellakaan saa omalle tililleen vain maksamalla tuo yhteisövero 20% vaan käytännössä omistajayrittäjä joutuu siitä maksamaan pääomaveron joka 8% säännöllä laskettuna maksetaan 25% osuudesta nostetusta summasta.

Näinollen kokonaisveroaste sieltä "firman kassan kautta" jää 26-27% väliin (en muista tarkkaan). Ja tämä sama 26-27% saavutetaan juurikin sitten 50-70 tuhannen ansiotuloilla kaikki vähennykset huomioiden. (ok, jos ei ole edes sitä puolisoa ja asuu Savonlinnassa niin voidaan olla siellä lähempänä 40t).

Tämä on se perusperiaate mitä ei mikään muuta. Nuo yllämainitut kikkailut, verottomat korvaukset ja kaiken muun voi sitten tehdä vielä tämän lisäksi, kunhan ensin perustaa sen yrityksen, joka jättää viivan alle sen yli 100 000e vuodessa, että tarvitsee oikeasti alkaa näistä asioista murehtimaan. Siinä kohtaa kannattaakin sitten maksaa jo tilitoimistolle se 500e niin tekevät nämä laskelmat ja suunnitelmat suoraan puolestasi.

Edit: Tämä mahdollistaa siis sille yrittäjäomistajalle yli 200 000e vuositulot kokonaisveroasteen jäädessä alle 27%. Jos joku itse perustaa yrityksen, josta pystyy itselleen tuon verran jakamaan palkkaa/osinkoa vuosittain muiden ehtojen täyttyessä niin ei voi kun hattua nostaa ja onnitella.
Kyllä se nyt vaan on sinulla pakka ihan pielessä.

Kun haetaan absoluuttista vero-optimia, niin millään muulla ei ole väliä kuin yhteisöveroprosentilla ja ansiotulon marginaaliveroprosentilla.

Noita muita mainitsemiasi skenaarioita pitää laskea siinä tapauksessa jos sieltä firmasta täytyy saada enemmän rahaa ulos kuin mihin se optimoitu palkka ja huojennetut osingot riittää.
 
Alkaa nykyinen työpaikka ottamaan tosissaan nuppiin ja alkaa muutenkin olemaan aika tehdä jotain uutta.
Joten ajattelin ottaa opintovapaan ja opiskella jotain, kiinnostavia ja mahdollisia vaikuttaisi olevan.

-Sähkö ja automaatioalan perustutkinto
-kone ja tuotantotekniikan perustutkinto

Millaisiakohan palkkoja noilla on odotettavissa?
Tietysti voi olla että opiskelun aikana motivaatio palaa tehdä tätäkin mutta onpahan ainakin vaihtoehtoja.
Vähän yli nelikymppisenä ei liene liian vanha vielä kerran vaihtamaan ammattia :D
 
Alkaa nykyinen työpaikka ottamaan tosissaan nuppiin ja alkaa muutenkin olemaan aika tehdä jotain uutta.
Joten ajattelin ottaa opintovapaan ja opiskella jotain, kiinnostavia ja mahdollisia vaikuttaisi olevan.

-Sähkö ja automaatioalan perustutkinto
-kone ja tuotantotekniikan perustutkinto

Millaisiakohan palkkoja noilla on odotettavissa?
Tietysti voi olla että opiskelun aikana motivaatio palaa tehdä tätäkin mutta onpahan ainakin vaihtoehtoja.
Vähän yli nelikymppisenä ei liene liian vanha vielä kerran vaihtamaan ammattia :D

Ei todellakaan ole liian myöhä aika opiskella :-) Voi olla että saa ihan eri tavalla opinnoista irtikin. Palkka on tietysti hyvä motivaattori, mutta tärkeintä on varmasti se että nautit/viihdyt/siedät sitä työtä mitä teet päivisin jatkossa. Tätä painoittaisin hieman enemmän kuin ala-valintaa. IT-alalla on hyvät palkat ja työympäristöt, toisaalta pitää olla ns. vihkiytyneisyyttä että niihin hyviin palkkoihin pääsee. Opiskelu ei lopu koskaan, mutta harvalla alalla sitä voi jäädä sen varaan mitä on opiskeluissa jäänyt käteen/päähän.

En nyt varmaksi vanno, mutta oma tuntuma on että Sähkö- ja automaatiopuolella on hyvä palkkaus ja paljon kysyntää. Siellä puolella on myös helpohko lähteä yrittäjäksi ja tienestit lienevät hyvät. Putkihommat (LVI) on toinen missä tietääkseni voi tehdä ihan kunnon tuloa.
 
Alkaa nykyinen työpaikka ottamaan tosissaan nuppiin ja alkaa muutenkin olemaan aika tehdä jotain uutta.
Joten ajattelin ottaa opintovapaan ja opiskella jotain, kiinnostavia ja mahdollisia vaikuttaisi olevan.

-Sähkö ja automaatioalan perustutkinto
-kone ja tuotantotekniikan perustutkinto

Millaisiakohan palkkoja noilla on odotettavissa?
Tietysti voi olla että opiskelun aikana motivaatio palaa tehdä tätäkin mutta onpahan ainakin vaihtoehtoja.
Vähän yli nelikymppisenä ei liene liian vanha vielä kerran vaihtamaan ammattia :D
Kumpaa tahansa opiskeletkin, niin ota vähintään hieman ohjelmointia ja jotain it-projektia siihen kylkeen.

Koneet ja sähkölaitteet toimivat nykyisin 99%:sesti erilaisen softan ohjastamina. Kaikessa on sisällä mikrokontrollereita ja sensoreita ja softa hoitaa ohjaamisen.

edit: pahoittelut jos jotkut saivat notifikaatioita. Olin eilen kirjoitellut jotain ja vastaillut pariin viestiin, mutta jätin vastaamatta ja nyt kaikki tulivat historiasta epähuomiossa kun vastasin rullakepsulle. Poistin kun eivät ole oikein viestiketjunaiheeseen kuuluvaa.
 
Kiitos vastauksista :)
Yritänkin etsiä jotain harrastusten kanssa yhteensopivaa, varsinkin koneistukseen kuuluisi mallinnusta.
Tosin asian esilletuominen aiheutti että iltapäivän aikana tapahtui enemmän kuin viime viikkoina yhteensä.
Sain merkittävän parannuksen työoloihin ja hieman lisää palkkaa ja se tekee tästä paljon vaikeampaa :rolleyes:
 
Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto on siinä mielessä tyhjä arpa, että asentajan hommia pääsee kyllä tekemään ilman tutkintoakin. Hitsaamaan oppii ja luokat saa suoritettua muutenkin kuin 3v ammattikoululla, sama pätee koneistamiseenkin. Palkat ei ole mitkään erikoiset. Sähköasentajalla on koulutuksen tuoma suoja työmarkkinoilla ja palkat ovat parempia. Lisäksi suomalaisena asentajana on työkokemuksella käytännössä mahdollisuudet edetä huoltoinssin tyyppisiin tehtäviin ja tehdä keikkaa myös ulkomailla mikäli kielitaito riittää. Monet teollisuuden asennushommat ovat käytännössä koneasentajan hommia, mutta niihin liittyy sähköjohtojen irroitus/kytkentä jolloin käytännössä asentajan on oltava koulutukseltaan sähköasentaja mutta osattava koneasentajan työt. Eli noista kahdesta kävisin itse ehdottomasti sähköasentajan, sähköasentajan työ ei tarkoita sitä, että vedetään kaapelia rakennustyömaalla vaan se voi olla nosturihuoltoa, hissipuolta, ilmalämpöpumppua, autonkorjausta sähköautoille, sähköverkkoa, teollisuuden sähkömoottorihuoltoa, teollisuuden kojeistoasennusta, laivasähköä jne. Käytännössä 90% asennushommissa tulee vastaan tilanteita jossa se sähköasentajan pätevyys on hyödyksi, ja siitä saa työnhaussa etulyöntiaseman. Muut taidot on opittavissa työssä.
 
Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto on siinä mielessä tyhjä arpa, että asentajan hommia pääsee kyllä tekemään ilman tutkintoakin. Hitsaamaan oppii ja luokat saa suoritettua muutenkin kuin 3v ammattikoululla, sama pätee koneistamiseenkin.
Ei kait nuo enää aikuisiällä ole kolmivuotisia, vaan lyhyempiä. Itsekin kävin oman alan perustutkinnon reilussa vuodessa työvoimapoliittisena koulutuksena, ja tuossakin oli mukana työharjoittelujakso.
 
....

Taidan vain tehdä niin että laitan "törkeän" palkkatoiveen ja jos se ei mene läpi niin aletaan neuvottelemaan josko tekisin vähemmän tunteja viikossa. Kaikesta voi aina neuvotella. Nykyiseen duuniini olen itseasiassa aika tyytyväinen mutta tiedän että muutamille työkavereille maksetaan n. 400-500€/kk enemmän mutta ollaan silti alle 4k€/kk liksoissa.
Tämä kosahti heti alkutekijöihin. Nimesin palkkatoiveen "jommalle kummalle puolelle vitosta" enkä sitten päässyt enää formaaleihin haastatteluihin. Eipä oikeastaan haittaa sillä nykyisessäkin duunissa on mahdollisuus reissuhomman kautta päästä yhtä koviin nettoliksoihin ja työ on mukavaa.
 
Vähäsen tohon kilsakeskusteluun viitaten, niin kuinkahan moni aikoo verottajaa huijata vielä näiden kilsojen suhteen varsinkin, kun nyt monet ihmiset tekevät kotoota käsin etänä töitä :hmm: Eli nostetaan kilsakorvauksetm vaikka ollaan viikko tolkulla kotona töissä eikä työpaikalla... Verottaja kun ei varmaan kuitenkaan pysty alkaa väittelemään oikein kanssasi. Tai sit jos jotain auton kilsoja aletaan katsomaan, "että miten on näin vähän ajoa tullut", niin ainahan voi sanoa, että on vaikka serkun autoa käyttänyt. Mietiskelen tässä vain.
 
Vähäsen tohon kilsakeskusteluun viitaten, niin kuinkahan moni aikoo verottajaa huijata vielä näiden kilsojen suhteen varsinkin, kun nyt monet ihmiset tekevät kotoota käsin etänä töitä :hmm: Eli nostetaan kilsakorvauksetm vaikka ollaan viikko tolkulla kotona töissä eikä työpaikalla... Verottaja kun ei varmaan kuitenkaan pysty alkaa väittelemään oikein kanssasi. Tai sit jos jotain auton kilsoja aletaan katsomaan, "että miten on näin vähän ajoa tullut", niin ainahan voi sanoa, että on vaikka serkun autoa käyttänyt. Mietiskelen tässä vain.
Ja samalla laitetaan uusi näyttö 100% vähennyksiin, koska tuli etätyötä varten ostettua. :whistling:
 
Ja samalla laitetaan uusi näyttö 100% vähennyksiin, koska tuli etätyötä varten ostettua. :whistling:
Niin se näyttö kannattaakin laittaa vaan 50%:n osuudelta vähennyksiin ja vähentää se pääomatulopuolelta esim. sijoitustoiminnasta.
 
Niin se näyttö kannattaakin laittaa vaan 50%:n osuudelta vähennyksiin ja vähentää se pääomatulopuolelta esim. sijoitustoiminnasta.
Tiedän kyllä, kunhan heitin pienen vitsin väliin siitä, kuinka monesti nämä ”helpot” ja ”ei ole mahdollista jäädä kiinni” -vähennykset saadaan itse kustua.
 
Mitäs nyt korona-vuonna voisi vähentää, kun nuo matkakulut ovat selkeästi vaikuttaneet progressioon enkä tiedä, meneekö läpi nyt, jos verottaja laskee 1+1 ja etätyöt.
 
Työnantaja maksaa mulle 2 000 euroa lisää palkkaa vuodessa siitä vaivasta että teen pysyvästi kotoa töitä. Onko iso rikos hakea vielä verottajalta täysi työhuonevähennys (arvo 900 euroa)?
 
Työnantaja maksaa mulle 2 000 euroa lisää palkkaa vuodessa siitä vaivasta että teen pysyvästi kotoa töitä. Onko iso rikos hakea vielä verottajalta täysi työhuonevähennys (arvo 900 euroa)?
Miksi olisi? Työhuoneesta aiheutuvia kuluja vartenhan se työhuonevähennys on.

Se, että työnantaja maksaa enemmän palkkaa ei liity asiaan mitenkään.
 
Joo ei noissa verottajan ohjeissa tuollaisia eritellä.

Plus eipä sen arvo nyt sitä 900e ole, edes vähennysarvoltaan jossei ole aika reippaasti muitakin vähennyksiä sinne niputtaa. Käteen tosta jää jotain kymppejä ilman muita vähennyksiä.
 
Viimeksi muokattu:
Joo ei noissa verottajan ohjeissa tuollaisia eritellä.

Plus eipä sen arvo nyt sitä 900e ole jossei ole aika reippaasti muitakin vähennyksiä sinne niputtaa. Käteen tosta jää jotain kymppejä ilman muita vähennyksiä.
Aina kannattaa yrittää kunhan peruste on järkevä. Verottajalta löytyy näihin jotain epämääräisiä linjoja ja yleensä netistä löytää tutkimalla lisää. Pääomatuloista olen vähennellyt työhuonetta, tulostinta, näyttöä, jotain tietokoneen osia, kirjoja, nettiä jne. 50% tai 100%, riippuen ihan käytöstä. Ei noista valtavia kerry mutta tuntipalkoille pääsee.
 
Kai se sun auton käyttö on myös vähentynyt saman verran, eikö? Meinaan, että vaikka täyden 7000 euron vähennyksen aikaansaadakseen saa ajaa aika paljon: 7000/0,25 = 28 000 km. Jos ajat 20-30 tonnin perusautolla niin todellinen kulu on aikalailla tuon verran, eli sen verran olet ollut käyttämättä nettopalkkaasi matkaamiseen.

Esim. 60k tuloilla Helsingissä veroprosentti on 33,4 ilman vähennyksiä ja maksettavat verot 14 730,85 euroa. 7000 euron matkakuluilla se on 20,5 % ja maksettavat verot 12067,68 euroa, eli erotus on 2663,17 euroa. Käytännössä siis säästäisi noin 4500 euroa nettona vuodessa siinä kun ei ajele toimistolle.

Jotenkin kuulostaa siis erikoiselta tuo asetelma, ehkä jos ajelee jollain kunnon ruoskalla maksimivähennykset ja palkkakin on kohtuu iso?

Kiitos laskelmista. Psykologiaa se käytännössä onkin*, mutta toki vakuutukset, verot, huollot ja talvirenkaat juoksee vuosittain, vaikka työmatka-ajoa ei tulisikaan. No, talvirengassetit ei joka vuosi sentään.

*) On muuten tolkuton 20,5 - 33,4 progressio. En edes osannut painajaisissani kuvitella tällaista eroa!
 
Mutta ei kotoa ensijaiselle työpaikalle menosta mitään kilometrikorvausta edes saa - se on normaaliverotuksen puolella vähennettävää ja pitää olla hiton hyvät perusteet, että onnistuu oman auton käytön mukaan.

Ei se nyt hirveitä perusteluita vaadi, aikaisemmin raksalla ollessa sain sillä perusteella että kohteet olivat ympäriinsä ja jouduin kuljettamaan tavaraa mukana.
Jouduin toki pitämään kirjaa siitä koska olen ollut missäkin.
Ja vuorotyöstä sain sitten myöhemmin automaattisesti vähentää oman auton mukaan.
Muistaakseni ainoa kerta kun ei ole hyväksytty on kun tein jonkin lyhyehkön keikan espoossa tampereelta.
Siinä taisi olla joku etäisyysraja jonka jälkeen olisi pitänyt majoittua kohteessa tms.
 
Viimeksi muokattu:
Aiempaan keskusteluun viitaten, niin verottajan kanssa se todistustaakka menee toisinpäin. Kun verottaja lähtee jotain selvittämään, niin he pyytävät sinulta selvityksen. Jos selvitys ei kelpaa, niin raippaa tulee vitusti tai jopa syytteet. Ei verottaja ensin lähde etsimään todistusaineistoa Matti Meikäläisen touhuista, riittää että siellä otetaan vaikka joku osa-alue tarkasteluun ja pyydetään kaikilta tietyn rajan ylittäjiltä selvitykset.
 
Jätetäänpäs sitten kaikki veronkierto- yms. erittäin harmaan alueen vinkit käsittelemättä tässä ketjussa ja tällä foorumilla. Muutenkin menee jo tuo käyty keskustelu ohi tämän ketjun aiheesta.
 
Meneekö linked in myös ohi aiheen? Ei osunut parempaakaan...

Mikä tuon kanssa on tapana yleensä, hyväksyä kaikki kontakti pyynnöt vaikka mitään hajua mitä tyyppejä ovat. Yhteisiä kontakteja löytyy, mutta silti ei oikein inspaa. Vähän rajalla on saman organisaationkin sisällä jos en tiedä jamppaa. Vai pitäisikö vaan yes yes kaikkiin? En odota tuota kautta työllistyväni ja sen takia joskus tein tilin kun sellanen kuulemma pitää olla ja tuli tarpeeksi monta ruinaus pyyntöä.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
285 355
Viestejä
4 897 630
Jäsenet
78 983
Uusin jäsen
artowar

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom