Palkkakeskustelu

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja H0rna
  • Aloitettu Aloitettu
Konetekniikan AMK:sta valmistunut ja insinööritoimistossa töissä. Harjoittelupalkka ennen valmistumista on 2150€ +(1000€/kk verovapaana komennuspalkkioita). Nyt korona-aikana pitäisi neuvotella valmistumisen jälkeen uusi palkka (pk seudun ulkopuolella). Viitsisikö sitä lähemmäs 3k pyytää?
Pari vuotta sitten Pirkanmaalla insinööritoimistossa lähtöpalkat juniori tittelillä 2400-2600. Juniori jos tiputettiin pois eli pelkkä mekaniikkasuunnittelija niin 2700-3000. Yli 3000 ei maksettu edes valmistuneelle DI:lle joten vaihdoin firmaa.
 
Konetekniikan AMK:sta valmistunut ja insinööritoimistossa töissä. Harjoittelupalkka ennen valmistumista on 2150€ +(1000€/kk verovapaana komennuspalkkioita). Nyt korona-aikana pitäisi neuvotella valmistumisen jälkeen uusi palkka (pk seudun ulkopuolella). Viitsisikö sitä lähemmäs 3k pyytää?
Keski-Suomessa lähdöt valmistumisen jälkeen isoissa toimistoissa tuota 2400-2600€/kk luokkaa. Itsellä oli 2550€/kk ja siitä noussut sitten suunnilleen 100-150€/vuosi.
Seniorit tienaa omassa firmassa käsittääkseni jotain 3000-3500€/kk.
Palkat laahaa suunnittelussa valitettavan matalalla. :sad:
 
...

PS. Kuinka avoimmesti porukka juttelee työpaikoilla palkoistaan? Tuntuu että deskissäkin porukka nihkeilee kertoa palkkaansa, työnjohto tai esimiehet nyt varsinkin. Noh kai se on iso tabu edelleen....
...

Hyvin avoimesti, etenkin omassa lähitiimissä ja projektitiimissä. Mitään täyttä palkka-avoimuutta ei ole firmassa, mutta itse ainakin puhun palkoista kaikkien halukkaiden kanssa. Näin voi joku toinen peilata omaa osaamista/kompensaatiota itseeni ja päinvastoin. Palkoista pitäisi puhua ehdottomasti enemmän, tämäkin ketju on hyvä vaikkakin pieni otanta. Silti se pienikin otanta antaa jo suuntaa, jos joku on suht vastaavalla taustalla suht samoissa töissä. Samalla näkee vähän eri alojen palkkahaitaria ja miten sijainti vaikuttaa palkkaan tai tarjolla oleviin työpaikkoihin.
 
Tämän suhteen suosittelisin käväsemään verotoimistossa sen jälkeen kun olet katsonut työpaikkasi muitten henkilöitten etu & sukunimi, syntymäaika (~vuosi riittää ei tarvi olla supertarkka) ja kunta missä ovat kirjoilla.
SIeltä vaikka kännykällä kuvat jokaisen henkilön valtionverotus verotettava ansiotulo ja kerrot sen 1,15. Siinä on sitten suhteellisen lähellä vuositulot kyseiselle henkilölle ja kuukausipalkaksi sitten jaetaan 12,5 luvulla tuo.
Hyvä toki myös jos tietää vastaavia hommia tekeviä firmoja ja tyyppejä sieltä joista osa on ollut talossa 1-3 vuotta ja sitten niitä pitempään olleita.

Aika hyvin saa sen palkkahaitarin selville. Ja toki myös senkin, että ketkä on vaihtanut eniten työpaikkaa kun niiden kk palkka on reippaasti suurempi kuin samoja hommia tekevillä kollegoilla, jotka ovat olleet firman miehiä jo 15 vuotta. :cigar2:

Niin tai kysyy vaan kolleegoilta suoraan. Yllättävän moni on avoin kuitenkin jos kehtaa vaan kysyä.
 
Onko se avoimuus välttämättä hyvä juttu firman sisällä? Väistämättä on niitä, jotka ottaa roolissaan enemmän vastuuta, työskentelee tehokkaammin, kommunikoi yli tiimirajojen paremmin jne. Titteli voi olla sama tai "alempikin", kuten myös työssäolon aika ko. firmassa.

Itse, öhöm, vaikkapa, olen poiminut meriittikorotukset joka vuosi; tähän mennessä titteli vaihtunut kerran. Luonnollisesti eroja syntyy palkoissa, eikä niiden kertominen julki boostaa kollegoiden suorituskykyä yhtään, vaan pakottaa tasaamaan palkkausta "keskiverron" mukaan. Mikä taas ei motivoi ketään.

Isossa kuvassa, esim. tässä foorumilla, on toki hyvä tietää, mitä kollegat vastaavissa duuneissa tienaa, että osaa hakea uusia haasteita.
 
Kiitos useista vastauksista! Vähän tuntuu suunnitteluala tosiaan olevan palkkakuopassa, mutta onneksi tosiaan komennuksilta saatavat lisät auttavat. Jos muutaman vuoden hakisi kokemusta cv:hen ja sitten lähtisi kyselemään mitä muualla maksaisivat.
 
Onko se avoimuus välttämättä hyvä juttu firman sisällä? Väistämättä on niitä, jotka ottaa roolissaan enemmän vastuuta, työskentelee tehokkaammin, kommunikoi yli tiimirajojen paremmin jne. Titteli voi olla sama tai "alempikin", kuten myös työssäolon aika ko. firmassa.

Itse, öhöm, vaikkapa, olen poiminut meriittikorotukset joka vuosi; tähän mennessä titteli vaihtunut kerran. Luonnollisesti eroja syntyy palkoissa, eikä niiden kertominen julki boostaa kollegoiden suorituskykyä yhtään, vaan pakottaa tasaamaan palkkausta "keskiverron" mukaan. Mikä taas ei motivoi ketään.

Isossa kuvassa, esim. tässä foorumilla, on toki hyvä tietää, mitä kollegat vastaavissa duuneissa tienaa, että osaa hakea uusia haasteita.
Tässä näkyy just suomalaisten mentaliteetti. Kaikkien pitäisi saada samalla nimikkeellä sama palkka. Yllättävän moni ajattelee näin. Fiksummat tajuavat, että palkkaa pitäisi maksaa työntekijän tuottaman arvon mukaan (ainakin jossain määrin). Normimyyjälle 5te/kk ja huippumyyjälle 10te/kk ei pitäisi olla mikään ongelma. Jossain tuntilaskutushommissa tietty ehkä vähän hankalampi toteuttaa, mutta kyllä siihen pitäisi pyrkiä, että ahkeruus ja tehokkuus näkyy palkassa.

Mentaliteetti pitäisi olla, "jos henkilö x saa xx% enemmän palkkaa kuin minä, mitä minun pitäisi tehdä työssäni erilailla, jotta pääsisin samaan". Toki osaa ei kiinnosta, vaan ovat tyytyväisiä palkkaansa/ eivät jaksa tapojaan muuttaa palkanlisän takia. Ja onhan ihmisissä eroja. Toiset vain ovat tehokkaampia kuin toiset ihan luonnostaan. Ei kai firman tarkoitus ole olla mikään hyväntekijä, joka maksaa kaikille samaa pallkkaa, tuloksesta riippumatta? Kaikille on varmasti paikkansa työntekijöinä, mutta ei se tarkoita samaa palkkaa kaikille.
 
Jossain tuntilaskutushommissa tietty ehkä vähän hankalampi toteuttaa, mutta kyllä siihen pitäisi pyrkiä, että ahkeruus ja tehokkuus näkyy palkassa.
Karkeasti omat kokemukset menee niin että kun olet 1000-3000 hengen yrityksessä töissä pitkällä työuralla kuukausipalkalla niin ei siellä sun tehokkuutta palkita palkassa, välillä teet niska limassa projekteja, on kiireempää ja välillä iisismpää. Sama kuukausiliksa siinä rinnalla juoksee ja väännät siitä halutessasi esimiehesi kanssa, yleensä ilman tulosta.
Pienessä 5-50 hengen yrityksessä toiminta palkankin suhteen on paljon joustavampaa, eleteään enemmän hetkessä jos yritys menestyy, palkitaan, mutta myös voi tulla kenkää jos yritys dyykkaa.

Myyntityöt ja muut provisiopohjaiset on sitten asia erikseen, siinä näkyy myynti suoraan palkassa. Ahkeruus ei ole aina yhtä kuin myynti, tuote/palvelu/kysyntä vaikuttaa niin vahvasti asiaan että jotkut saa provisioista ikään kuin ilmaiseksi puolet palkastaan kun tuote myy itsestään ja asiakassalkku on iso, toinen ääripää on tiukat neuvottelut/kilpailutukset asiakkailla ja joudut oikeasti tekemään paljon töitä saadaksesi tuotetta myytyä.
 
Myyjistä on muutenkin erinomaisia kokemuksia.
Myyjät myy helvetisti kaikkea alihintaan ja liian pienellä työajalla. Ja saa toki muhevat palkkiot kun kauppaa tullut.
No sitten perus duunariporras ihmettee että jahas, taas on myyty 3h homma 20minutin hinnalla ja esimiehet kattoo kellotuksia että mitä helvettiä te nuhjaatte ku talo tekee tappiota ku ootte niin hitaita. Ei teille mitään palkankorotuksia tai bonuksia voi antaa ku ootte niin hitaita.
 
Myyjistä on muutenkin erinomaisia kokemuksia.
Myyjät myy helvetisti kaikkea alihintaan ja liian pienellä työajalla. Ja saa toki muhevat palkkiot kun kauppaa tullut.
No sitten perus duunariporras ihmettee että jahas, taas on myyty 3h homma 20minutin hinnalla ja esimiehet kattoo kellotuksia että mitä helvettiä te nuhjaatte ku talo tekee tappiota ku ootte niin hitaita. Ei teille mitään palkankorotuksia tai bonuksia voi antaa ku ootte niin hitaita.
Tässä tapauksessa firman kannustimet ovat väärät. Myyjän bonarit pitää työtä myydessä perustua katteeseesn (ainakin osittain). Ei pelkästään myytyihin euroihin. Tavallaan tossa tapauksessa ei ole myyjän vika.
Sitä saa mitä tilaa. Eli jos odotat myyjältä euroja, saat euroja.
 
Tässä näkyy just suomalaisten mentaliteetti. Kaikkien pitäisi saada samalla nimikkeellä sama palkka. Yllättävän moni ajattelee näin.

Mietin aikaisemmin ihan samalla tavalla mutta olen vähän muuttanut näkemystäni asiasta.

Suomalaiset ovat valmiita hyväksymään helposti sen että palkkaa maksetään työn määrän mukaan. Mutta on vaikea hyväksyä palkkaa maksettavan sen tuottaman arvon mukaan.

Varsinkin kun palkkaus ei kasva lineaarisesti suhteessa arvoon kilpailutilanteesta johtuen. Näin ollen palkkaus ei voi jakautua tasaisesti liittyen arvontuotantoon.
 
Karkeasti omat kokemukset menee niin että kun olet 1000-3000 hengen yrityksessä töissä pitkällä työuralla kuukausipalkalla niin ei siellä sun tehokkuutta palkita palkassa, välillä teet niska limassa projekteja, on kiireempää ja välillä iisismpää. Sama kuukausiliksa siinä rinnalla juoksee ja väännät siitä halutessasi esimiehesi kanssa, yleensä ilman tulosta.
Aina työskennellyt isoissa firmoissa enkä ihan allekirjoita. Se sun lähin esimies tai sen pomo, linjamanageri, mikä hyvänsä onkaan, on se joka kakun jakaa porukan kesken. Usein on erilaisia arviointeja myös mukana, katsotaan mitä sai aikaan ja kysellään sidosryhmiltä jne.

Itse tehnyt sekä asiantuntijahommaa että linjamanagerointia ja molemmissa kyllä koen saaneeni sen mitä ansaitsen, ja toisaalta myös alaisille on laitettu suoritusten mukaan isompaa tai pienempää siivua.

Ehkä sulla on enemmän ongelma se, että et tuo työpanostasi tarpeeksi selvästi esiin? Toki niitäkin on nähty, että niska limassa neppaillaan jonkun asian parissa jolla ei edes niin suurta lisäarvoa ole, pitäisi osata katsoa isommassa kuvassa mikä on oikeasti hyödyllistä ja mikä on vain timesink, joka ei pakosti maksa itseään koskaan takaisin.

Toki jos on asiakasprojekteissa ja pitää laskuttaa niin niissäkin sama asia pätee erityisen hyvin. Jotkut tekee sen mitä pyydettiin mutta joillain ei pysy skooppi kasassa, tehdään muuta siinä samalla tai kiillotetaan jotain yksittäistä nuppia jo liikaakin. Täydelisyys on toki hyvä piirre mutta järki kaikessa.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Ehkä sulla on enemmän ongelma se, että et tuo työpanostasi tarpeeksi selvästi esiin? Toki niitäkin on nähty, että niska limassa neppaillaan jonkun asian parissa jolla ei edes niin suurta lisäarvoa ole, pitäisi osata katsoa isommassa kuvassa mikä on oikeasti hyödyllistä ja mikä on vain timesink, joka ei pakosti maksa itseään koskaan takaisin.
Itse tein isossa IT-talossa pääasiallisesti palvelin hallintaa/ järjestelmäasiantuntijatehtäviä. Arki koostuu pitkälti palvelimien hallinnasta, muutoksista, häiriöistä jne. Projektit koostuu muun muassa uusista asennuksista.
Ei se arki kovin paljoa muutu päivästä toiseen isossa kuvassa, toki jokin laajahäiriö saattaa näkyä iltapäivälehdissä saakka ja johtajat pyörimässä osastolla.

Itsensä tuominen esille on itselle hiukan outo käsite, tehdyn työn pitäisi määrittää palkka ja tulos olla mitattavissa, vaikka asiakaspalautteella jos ei muulla.
Se että pitäisi tehdä numero omasta työstään että saisi lisää palkkaa niin ollaan ihan väärällä suunnalla, itsestään numeron tekevät ovat monesti vielä niitä joilla riittää aikaa tehdä kaikkea muuta sen työn ohessa.
IT-taloissa monesti kovimmat asiantuntijat, vielä ainakin 1990 -2010 luvulla olivat sisäänpäin kääntyneitä nörttejä, epäsosiaalisia joita ei uskaltanut tuoda edes asiakaspalvereihin ja näillä puhuu ainoastaan työn tulos puolestaan. Asensivat vaativia palvelinjärjestelmiä alta aika yksikön verrattuna juuri koulusta valmistuneisiin.
 
Itse tein isossa IT-talossa pääasiallisesti palvelin hallintaa/ järjestelmäasiantuntijatehtäviä. Arki koostuu pitkälti palvelimien hallinnasta, muutoksista, häiriöistä jne. Projektit koostuu muun muassa uusista asennuksista.
Ei se arki kovin paljoa muutu päivästä toiseen isossa kuvassa, toki jokin laajahäiriö saattaa näkyä iltapäivälehdissä saakka ja johtajat pyörimässä osastolla.

Itsensä tuominen esille on itselle hiukan outo käsite, tehdyn työn pitäisi määrittää palkka ja tulos olla mitattavissa, vaikka asiakaspalautteella jos ei muulla.
Se että pitäisi tehdä numero omasta työstään että saisi lisää palkkaa niin ollaan ihan väärällä suunnalla, itsestään numeron tekevät ovat monesti vielä niitä joilla riittää aikaa tehdä kaikkea muuta sen työn ohessa.
IT-taloissa monesti kovimmat asiantuntijat, vielä ainakin 1990 -2010 luvulla olivat sisäänpäin kääntyneitä nörttejä, epäsosiaalisia joita ei uskaltanut tuoda edes asiakaspalvereihin ja näillä puhuu ainoastaan työn tulos puolestaan. Asensivat vaativia palvelinjärjestelmiä alta aika yksikön verrattuna juuri koulusta valmistuneisiin.
Eipä tämä maailma täydellinen ole. Siksi pitää esim. pitää hieman tuoda itseään esille. Varsinkin sisäänpäin kääntyneiden nörttien ei varmaan uskota kovin herkästi lähtevän firmasta poiskaan omaehtoisesti? Eli tarve palkankorotuksille ei ole yhtä ilmeinen, kuin joidenkin konsulttien, jotka ehkä helpommin vaihtavat firmaa?
 
Eipä tämä maailma täydellinen ole. Siksi pitää esim. pitää hieman tuoda itseään esille. Varsinkin sisäänpäin kääntyneiden nörttien ei varmaan uskota kovin herkästi lähtevän firmasta poiskaan omaehtoisesti? Eli tarve palkankorotuksille ei ole yhtä ilmeinen, kuin joidenkin konsulttien, jotka ehkä helpommin vaihtavat firmaa?
Aika pitkälle näin.
Kovapalkkaisia nämä tuntemani nörtit ovatkin.
Itse ehkä summaisin tätä keskustelua että hyvällä esimiehellä on pelisilmää ja klassinen vertaus palkkakeskusteluunkin kun kumarrat vain sinne ylöspäin johdolle niin pyllistät alaisille.
Esimiehet ovat itselle eniten vaikuttaneet asiallisiin palkkakeskusteluihin kuten myös muuhun kehittävään toimintaan tiimissä, ero on huomattava hyvällä ja huonolla esimiehellä.

IT-alalla vielä 90-luvulla oli paljon asiantuntijataustaisia esimiehiä joilla ei ollut henkilöjohtamisesta mitään tietoa. Asia muuttui paljon vuosituhannen vaihteessa ja ne parhaat esimiehet ovatkin olleet naisia itsellä joilla karkeasti sanottuna johtamisessa max 30% asiantuntijaosaamista ja loput henkilö/hallinnollista osaamista.
 
Tässä tulee esiin myös se, että tilastollisesti ekstroverteille maksetaan isompaa palkkaa, kuin introverteille. Sillä ei ole mitään tekemistä työn laadun tai tuottavuuden kanssa, näin nykymaailma vaan arvottaa ihmisiä. Myös itsensä esiin tuominen ja kehuminen vie eteenpäin, pelkkä osaaminen ei riitä.
 
Tässä tulee esiin myös se, että tilastollisesti ekstroverteille maksetaan isompaa palkkaa, kuin introverteille. Sillä ei ole mitään tekemistä työn laadun tai tuottavuuden kanssa, näin nykymaailma vaan arvottaa ihmisiä. Myös itsensä esiin tuominen ja kehuminen vie eteenpäin, pelkkä osaaminen ei riitä.
Varmasti näin mutta erittäin nurinkurista, tällöinhän ihmisen arvottaa esimerkiksi aikaisemmin viittaamani lähin esimies joka kontroloi palkkaa. Eli miellytät sitä? Ollaanko asian ytimessä.

Kun taas toisessa päässä tätä keskustelua on yrittäjähenkisyys, kuvitellaan tuote joka määrittelee tulot. Olet sitten intro tai extro mutta keksit tuotteet/palvelun jonka kaikki alallasi haluavat niin rahaa tulee ovista ja ikkunoista.
 
Tässä näkyy just suomalaisten mentaliteetti. Kaikkien pitäisi saada samalla nimikkeellä sama palkka. Yllättävän moni ajattelee näin...

Tämä on kyllä (ainakin meillä) suuri ongelmia. Vastahan sairaanhoitajat koettivat saada läpi jotakin 1,8% / vuosi, kymmenen vuoden ajan -korotusta läpi ja kova itku siitä miten saman tasoisella koulutuksella tienaavat vähemmän kuin insinöörit. Musta tuntuu että suomalaisista puoletkaan ei tiedä miten palkka muodostuu markkinoilla.
 
Itsensä tuominen esille on itselle hiukan outo käsite, tehdyn työn pitäisi määrittää palkka ja tulos olla mitattavissa, vaikka asiakaspalautteella jos ei muulla.
Mutta miten kukaan voi tietää mitä teet työksesi ja miten mittaat sitä, että työsi on tehty hyvin?

Yksinkertaisin keksimäni esimerkki: Jos joltain serveriltä tulee kerran viikossa alerttia, että "levyt 95% täynnä" ja käyt poistamassa kerran viikossa log-filejä @ 10min per tiketti. Jonka jälkeen homma vetää repeattia viikon sykleissä vuodesta toiseen. -> vs. katsot mikä niitä logifilejä tuottaa ja käytät tunnun sen ekan tiketin ratkaisemiseen ja laitat joku automaattisen logrotation tai pistät logit virtaamaan johonkin keskustavarastoon tai lasket logleveliä kun se on vahingossa debug-tasolla tjsp.

Jälkimmäinen jätkä käyttää enemmän aikaa per tiketti ja tekee niitä vähemmän, eikä siinä tiketissä näy minään pistearvona, että miten hyvin se on tehty. Työn laadun mittaus on puhtaasti kvalitatiivistä, eikä yhtään objektiivista.

Miten se 2-3 porrasta ylempi pomo tietää, että toi toinen jätkä tekee vaan apinahommia ja toinen fiksaa asiat oikeasti kun se vertailee kahden perusjannun tikettistatteja?

Itsensä esille tuominen tarkoittaisi esim. sitä, että pidät vaikka brown bagin siitä, että miten teillä palvelimien logit syötetään Elasticsearchiin ja miten jokainen palvelimia pystyttävä voi hyödyntää ES-clusteria jonka pystytit jne.
 
Miten se 2-3 porrasta ylempi pomo tietää, että toi toinen jätkä tekee vaan apinahommia ja toinen fiksaa asiat oikeasti kun se vertailee kahden perusjannun tikettistatteja?

Juuri näin. Jos palkka määräytyy tunnuslukujen perusteella, niin sitten niiden tunnuslukujen nostamisesta tulee itseisarvo, oli syy tunnusluvun nousuun mikä tahansa. Siksi siellä on aina oltava joku kvalitatiivinen komponentti ainakin osana mukana. Toki tunnuslukuja on parempia ja huonompia ja joidenkin seuraaminen puoltaa paikkaansa kun katsotaan, miten työt on sujuneet.
 
Jaaha, kunnallisalan neuvottelut alkaa oleen taputeltu. Olen Röntgenhoitaja (AMK), työkokemusta pari vuotta, aloituspalkka oli 11/2018 2350€/kk. Arkityötä 8-16, ylityökielto jne. 2020 vuoden vaihteessa palkka nousi 2520 euroon ja nyt korotukset tulevat niin, että 1,22 ja 1% jälkeen ensi vuoden huhtikuussa on palkkaa jo 2600€/kk! Mielestäni täysin kohtuullinen korvaus siitä vähästä, mitä itse töissä teen. Ei valittamista.

Lähinnä hämmästyttää se, miten se noin kovaa nyt on noussutkin. Vielä muutama vuosi niin saa 7% ikälisätkin, tätä vauhtia menee 3000€/kk rikki vielä 10v sisällä siististä sisätyöstä, jossa ei liikaa rasitu.
 
Jaaha, kunnallisalan neuvottelut alkaa oleen taputeltu. Olen Röntgenhoitaja (AMK), työkokemusta pari vuotta, aloituspalkka oli 11/2018 2350€/kk. Arkityötä 8-16, ylityökielto jne. 2020 vuoden vaihteessa palkka nousi 2520 euroon ja nyt korotukset tulevat niin, että 1,22 ja 1% jälkeen ensi vuoden huhtikuussa on palkkaa jo 2600€/kk! Mielestäni täysin kohtuullinen korvaus siitä vähästä, mitä itse töissä teen. Ei valittamista.

Lähinnä hämmästyttää se, miten se noin kovaa nyt on noussutkin. Vielä muutama vuosi niin saa 7% ikälisätkin, tätä vauhtia menee 3000€/kk rikki vielä 10v sisällä siististä sisätyöstä, jossa ei liikaa rasitu.

Sätinä laskettaneen likaiseksi työksi?
 
Jaaha, kunnallisalan neuvottelut alkaa oleen taputeltu. Olen Röntgenhoitaja (AMK), työkokemusta pari vuotta, aloituspalkka oli 11/2018 2350€/kk. Arkityötä 8-16, ylityökielto jne. 2020 vuoden vaihteessa palkka nousi 2520 euroon ja nyt korotukset tulevat niin, että 1,22 ja 1% jälkeen ensi vuoden huhtikuussa on palkkaa jo 2600€/kk! Mielestäni täysin kohtuullinen korvaus siitä vähästä, mitä itse töissä teen. Ei valittamista.

Lähinnä hämmästyttää se, miten se noin kovaa nyt on noussutkin. Vielä muutama vuosi niin saa 7% ikälisätkin, tätä vauhtia menee 3000€/kk rikki vielä 10v sisällä siististä sisätyöstä, jossa ei liikaa rasitu.
Onko teillä normaalisti kolmivuoroa ja viikonloppuja? Jos on, niin viikonlopuista ja yövuoroistahan kertyy ihan hyvin lisiä.
 
Tässä tulee esiin myös se, että tilastollisesti ekstroverteille maksetaan isompaa palkkaa, kuin introverteille. Sillä ei ole mitään tekemistä työn laadun tai tuottavuuden kanssa, näin nykymaailma vaan arvottaa ihmisiä. Myös itsensä esiin tuominen ja kehuminen vie eteenpäin, pelkkä osaaminen ei riitä.
Ainahan ns. paskanpuhujat ovat pärjänneet hyvin työelämässä kuin muutenkin. Hyvillä puheenlahjoilla ei välttämättä tarvitse oikeasti osata juuri mitään, mutta osaa kuitenkin antaa vaikutuksen, että osaa/tietää ja on kaikkien hyvä kaveri. Myyntihommissa yleensä ne supliikit kaverit yleensä pärjääkin, mutta näkee sitä samaa myös ihan teknisellä puolellakin. Hyvänä esimerkkinä oman firman juuri loppuneet YT:t. Kovin paljon siellä oli introvertteja tyyppejä irtisanottavien listalla, vaikka teknisesti olivatkin varmasti pätevämpiä kuin ne extrovertit ei irtisanotut. Ne extrovertit kun juttelevat "paskaa" sen irtisanovan portaan kanssa ja näin tuovat itseään esille ja antavat kuvan osaamisestaan. Todellisuudessa firman tuloksen kannalta tällä ei kuitenkaan ole välttämättä väliä.
 
Sätinä laskettaneen likaiseksi työksi?

En tiedä mitä tämä sana tarkoittaa.

Onko teillä normaalisti kolmivuoroa ja viikonloppuja? Jos on, niin viikonlopuista ja yövuoroistahan kertyy ihan hyvin lisiä.

Kunnalla terveyskeskus on vain arkisin 8-16 auki. Tulee liian kalliiksi pitää ihmisiä töissä muuten kuin arkipäivisin, ellei ole pakko. Vain vuodeosastolla on 24/7 hoitajia paikalla, lääkäriä ei ole iltaisin, öisin eikä viikonloppuisin.

Jos tulee akuutti kuvaustarve, potilaat menevät virka-ajan ulkopuolella sitten sairaalan päivystykseen, siellä on 24/7 röntgenhoitajia töissä. Itse en koe, että vuorotyöstä saa riittävää korvausta, joten ei sellainen ole missään vaiheessa kiinnostanut.
 
Ainahan ns. paskanpuhujat ovat pärjänneet hyvin työelämässä kuin muutenkin. Hyvillä puheenlahjoilla ei välttämättä tarvitse oikeasti osata juuri mitään, mutta osaa kuitenkin antaa vaikutuksen, että osaa/tietää ja on kaikkien hyvä kaveri. Myyntihommissa yleensä ne supliikit kaverit yleensä pärjääkin, mutta näkee sitä samaa myös ihan teknisellä puolellakin. Hyvänä esimerkkinä oman firman juuri loppuneet YT:t. Kovin paljon siellä oli introvertteja tyyppejä irtisanottavien listalla, vaikka teknisesti olivatkin varmasti pätevämpiä kuin ne extrovertit ei irtisanotut. Ne extrovertit kun juttelevat "paskaa" sen irtisanovan portaan kanssa ja näin tuovat itseään esille ja antavat kuvan osaamisestaan. Todellisuudessa firman tuloksen kannalta tällä ei kuitenkaan ole välttämättä väliä.
Informaation välittyminen organisaation sisällä on äärettömän tärkeää organisaation toiminnan kannalta.

Se ei tietysti tarkoita, että pelkkää paskaa jauhamalla hommat edistyy. Kuitenkin kun kaksi eri puolilla organisaatiota työskentelevää ihmistä käyvät keskenään tunnin länkytyksen työasioista, niin siinä välittyy kuitenkin äärettömän paljon enemmän tietoa organisaation puolelta toiselle kuin siinä että joku introvertti välttelee kokeuksia ja väkertää sitä omaa exceliä / koodia kyselemättä keneltäkään, että onko tämä nyt hyvä sen organisaation kokonaisuuden kannalta vaiko ei.

Ihminen joka toimii vain yhden osaston sisällä ja välttelee aktiivisesti "turhaa" kommunikointia, välittää paljon vähemmän osaamista osastolta toiselle. Seurauksena on usein se, että kaksi osastoa tekevät samaa hommaa ihan suotta kumpikin erikseen, kun kummassakin kaksi introverttiä rakentaa omia ratkaisuja samaan ongelmaan, eivätkä he koskaan vahingossa keskustele tekemisistään missään.

Tässä voi tietty väittää, että lähiesimiehen tehtävä on olla kartalla siitä mitä alaiset tekevät ja keskustella sitten muiden tiimien esimiesten kanssa ja miettiä yhteistyökuvioita jne, mutta itseohjautuvissa organisaatioissa tuollaisten vastuiden lätkiminen pomoille (joiden tehtävä on yleensä lähinnä miettiä budjetteja ja hyväksyä loma-anomukset ja matkalaskut) on suoraan koko filosofian vastaista kun oletus ja toive on, että ne lattiatason työntekijät keskenään päättävät mikä on fiksua tekemistä.

-
Tietysti joku järki siinä kommunikoinnin määrässäkin pitää olla. Jos kaikki huutavat jatkuvasti, on seurauksena kakofonia, eikä siitäkään seuraa mitään hyvää.
 
Siis säteily. Ainakin osa röntgenhoitajista/radiologeista on lyijyesiliinajengiä, jolloin väistämättä tulee kerättyä annosta.

Menen kuvanoton ajaksi pois huoneesta. Huone on lyijyeristetty ja ikkunakin on lyijylasia. En altistu käytännössä säteilylle työssäni. En myöskään pidä itse kiinni potilaista kuvausten aikana, siihen värvätään omaisia/saattajia/muita hoitajia..

Lyijyessuhommia tehdään sairaaloissa, kun esimerkiksi tehdään sydämen pallolaajennuksia tai muita toimenpiteitä, joissa pitää olla potilaan vieressä kuvauksen aikana. Olen kyllä sellaiseen työhön hakenut, taas on 4 paikkaa avoinna Tampereen yliopistolliseen sairaalaan, mutta ei ole natsannut.
 
Informaation välittyminen organisaation sisällä on äärettömän tärkeää organisaation toiminnan kannalta.
Toki kommunikointi on erittäin tärkeää ja meillä kyllä ne kaikki introvertitkin tähän pakosti osallistui päiväittäisten "daily meeting" käytännön takia, jossa jokaisella oli joka päivä oma puheenvuoro. Eli työn osalta varmistettiin, että kaikki tietävät mitä tehdään, kuka tekee ja milloin tekee. Itse tarkoitin sitä ylimääräistä ja työn kannalta ei välttämätöntä itsensä esilletuomista. Tässä se introvertti ei jää sen irtisanovan henkilön mieleen, koska hän ei ole ikinä tarpeettomasti tuonut itseään esille. Se extrovertti taas antaa itsestään hyvän kuvan sille irtisanovalle henkilölle, vaikka työn suorittaakin paljon heikommin kuin se toinen introvertti.
 
Itse tein isossa IT-talossa pääasiallisesti palvelin hallintaa/ järjestelmäasiantuntijatehtäviä. Arki koostuu pitkälti palvelimien hallinnasta, muutoksista, häiriöistä jne. Projektit koostuu muun muassa uusista asennuksista.
Ei se arki kovin paljoa muutu päivästä toiseen isossa kuvassa, toki jokin laajahäiriö saattaa näkyä iltapäivälehdissä saakka ja johtajat pyörimässä osastolla.

Itsensä tuominen esille on itselle hiukan outo käsite, tehdyn työn pitäisi määrittää palkka ja tulos olla mitattavissa, vaikka asiakaspalautteella jos ei muulla.
Se että pitäisi tehdä numero omasta työstään että saisi lisää palkkaa niin ollaan ihan väärällä suunnalla, itsestään numeron tekevät ovat monesti vielä niitä joilla riittää aikaa tehdä kaikkea muuta sen työn ohessa.
IT-taloissa monesti kovimmat asiantuntijat, vielä ainakin 1990 -2010 luvulla olivat sisäänpäin kääntyneitä nörttejä, epäsosiaalisia joita ei uskaltanut tuoda edes asiakaspalvereihin ja näillä puhuu ainoastaan työn tulos puolestaan. Asensivat vaativia palvelinjärjestelmiä alta aika yksikön verrattuna juuri koulusta valmistuneisiin.
En mä tarkoita mitään itsensä mainostamista, vaan ytimekkäästi kertoo mitä kontribuoi, mielellään voi nostaa joitakin asioita esiin missä juuri sinä olit ratkaisevassa asemassa. Ja siitä johtaen syy, miksi sulle kuuluis enemmän liksaa.

Ihan vaan sillä, kun jos jossain kellarissa niska limassa vääntää jotain palikkaa, mikä on vaikkapa osa jotain isompaa järjestelmää, niin välttämättä se joka sun palkan määrittää ei ole ihan 100% tietoinen tästä kaikesta.

Osa alaisista saattaa tehdä duuneja, josta se linjamanageri tietää vain korkealla tasolla, itse suoritteesta ja mitä siihen vaaditaan ei välttämättä.

En suoraan sanottuna tiedä miksi edes meriittikorotus pitäisi antaa kaverille joka tekee nykyisen kompensaationsa mukaista duunia juuri sen mukaisella tavalla? Ideahan on juuri se että näyttää olevansa lisärahan arvoinen tavalla tai toisella. Mun mielestä se ei ole mikään meriitti itsessään, että on viitsinyt vaikka 5v vääntää jotain kikkaretta kellarissa. Moni luulee että palkka nousee aina n vuoden välein, kun vaan hoitaa duuninsa, ei se niin ole vaan pitää myös kehittyä ja osoittaa se jotenkin. Ehkä jonkun suklaalevyn tms. voi saada 5v kohdalla. (Entisaikoina btw. sai tietyissä firmoissa viikon lomaa). Jos on palkkakuopassa ja yrittää korotuksilla sitä kiriä niin kannattaa mieluummin vaihtaa firmaa tai edes firman sisällä toimenkuvaa...
 
Viimeksi muokattu:
Toki kommunikointi on erittäin tärkeää ja meillä kyllä ne kaikki introvertitkin tähän pakosti osallistui päiväittäisten "daily meeting" käytännön takia, jossa jokaisella oli joka päivä oma puheenvuoro. Eli työn osalta varmistettiin, että kaikki tietävät mitä tehdään, kuka tekee ja milloin tekee. Itse tarkoitin sitä ylimääräistä ja työn kannalta ei välttämätöntä itsensä esilletuomista. Tässä se introvertti ei jää sen irtisanovan henkilön mieleen, koska hän ei ole ikinä tarpeettomasti tuonut itseään esille. Se extrovertti taas antaa itsestään hyvän kuvan sille irtisanovalle henkilölle, vaikka työn suorittaakin paljon heikommin kuin se toinen introvertti.
Kuten juuri sanoin - organisaation sisäisen tiedon välityksen kannalta nimenomaan ja etenkin teknisesti lahjakkaiden ihmisten "tarpeeton" sosialisointi muiden tiimien kanssa on ainakin omien kokemusten valossa äärettömän tärkeää ja tuottaa parhaimmillaan ihan valtavasti lisäarvoa. Kai sitä vastaavaa tiedon välitystä voi yrittää pakottaakin, mutta minä en tiedä miten se onnistuisi hyvin.

Aktiivisemmin ympäri organisaatiota kommunikoivat tekniset ihmiset osaavat itse tulla kertomaan että hei, tää meidän kyhäämä ratkaisu X toimisi myös osaston A, B ja C tarpeisiin jos koodataan tälläinen pieni lisäpulikka ja skaalataan tuosta. Ja kun tätä tekee nimenomaan teknisesti pätevä kaveri, niin sitä lisäarvoa syntyy aivan valtavasti kun saadaan pienellä vaivalla hyviä ratkaisuita muille, useinkin ihmisille jotka eivät ole itse yhtä teknisiä ja ymmärrä edes kysyä, että voisiko tämän ratkaista jotenkin tietokoneilla helposti.

Yhtä pätevä tekninen jannu joka ei koskaan vapaaehtoisesti sosialisoi muiden tiimien kanssa tuottaa vastaavia halki organisaation leikkaavia ideoita merkittävästi harvemmin, joskin saattaa sitten vastaavasti tuottaa hyviä ideoita oman tiimin sisäisten ongelmien ratkaisuun. Omat kokemukset vaan kertovat siitä, että teknisillä osastoilla ns. "low hanging fruits" on jo kauan sitten kerätty, joten samalla teknisellä työpanoksella parhaan tuotto-panossuhteen saa yleensä kun tekninen kaveri ratkoo ei-teknisten ihmisten ongelmia.

-
Ja edelleen, kun työn tuottavuuden arviointi on niin hirveän vaikeaa objektiivisesti, niin miten ihmeessä ne resursoinneista päättävät pomot voivat tietää siitä mitä introvertit tekevät jos nämä eivät itse omatoimisesti kerro siitä mitään kenellekään? Toki se on sitten lähiesimiehen tehtävä kertoa, että nuo ovat kovia jätkiä ja niille kannattaa maksaa liksaa. Mutta taas palataan siihen, että yhtä päteviä verratessa ekstrovertin teamlead joutuu näkemään vähemmän vaivaa perustellakseen, että miksi tuo jannu on palkkansa väärti -> fiksu itsensä esille tuominen tekee työntekijästä pomon näkökulmasta paremman.

Rehellisesti myönnän, että nykyisin teknisten ihmisten rekrytointipäätöksiin osallistuvana ihmisenä olen valmis vaihtamaan hieman teknistä osaamista parempiin kommunikaatiotaitoihin. En kovin paljon, mutta ainakin sen verran, että välttelen aivan pahimpia hikikomoreita, koska heidän integroimisensa organisaatioon kuluttaa enemmän johtamisresursseja, mikä maksaa aikaa, rahaa ja vaivaa.

Omatoiminen ja omaehtoinen kommunikointihalukkuus on rahan arvoinen kyky työnantajalle. Ja tämä ei tietysti tarkoita, että kaikkien pitäisi olla ulospäinsuuntautuneita myyntitykkejä, vaan sitä, että muiden kanssa puhumisen aktiivinen välttely on kyllä ainakin minusta selkeä haitta.
 
Aina työskennellyt isoissa firmoissa enkä ihan allekirjoita. Se sun lähin esimies tai sen pomo, linjamanageri, mikä hyvänsä onkaan, on se joka kakun jakaa porukan kesken. Usein on erilaisia arviointeja myös mukana, katsotaan mitä sai aikaan ja kysellään sidosryhmiltä jne.
Riippuu miten se homma on organisoitu. Jos joka linjamanageri saa saman olemattoman kakun riippumatta minkälainen tiimi sillä on niin tyhjästä on paha nyhjäistä. Ajatellaan helppoina lukuina, että sulla on tiimissä 25 henkeä ja kuukauden palkkabudjetti on 100k. HR on anteliaalla päällä ja saat 1% palkankorotusvaraa. Nyt voit sitten miettiä annatko yhdelle niistä kymmenestä kroonisesti alipalkatusta tekijästä tiimissä yhdelle 1000e lisää kuussa vai annatko 100e niille kymmenelle ja muille ei mitään vai joka kaverille 40e. Kun ei ole kakkua alkuunkaan niin ei se tyhjää jakamalla parane.

Tilanne on vielä jotakuinkin ok, jos tiimisi on täynnä ylipalkattuja tunareita ja siellä on pari välkkyä kaveria seassa. Jos tiimi on täynnä nuoria teräviä kehittyviä kavereita voit vain odotella ja katsella kun ne nostavat yksi toisensa perään kytkintä.

Puheiden perusteella tämä on aika normaali kuvio. Varmasti on olemassa silti suuriakin yrityksiä joiden palkkapolitiikassa on jotain tolkkuakin.
 
Eipä tämä maailma täydellinen ole. Siksi pitää esim. pitää hieman tuoda itseään esille. Varsinkin sisäänpäin kääntyneiden nörttien ei varmaan uskota kovin herkästi lähtevän firmasta poiskaan omaehtoisesti? Eli tarve palkankorotuksille ei ole yhtä ilmeinen, kuin joidenkin konsulttien, jotka ehkä helpommin vaihtavat firmaa?
Sanoisin, että tämä on aika vaarallinen oletus. Sisäänpäin kääntyvä nörttikin osaa laskea. Se ei vain jaksa pitää meteliä, vaan nostaa kytkintä. Sitten on firmassa jäljellä se toinen porukka kehumassa toisiaan.

Näin se toki usein toimii, mutta firman kannalta se on vain paskaa johtamista, ja varmasti näkyy myös tekemisessä pidemmän päälle.
 
Viimeksi muokattu:
Ja edelleen, kun työn tuottavuuden arviointi on niin hirveän vaikeaa objektiivisesti, niin miten ihmeessä ne resursoinneista päättävät pomot voivat tietää siitä mitä introvertit tekevät jos nämä eivät itse omatoimisesti kerro siitä mitään kenellekään? Toki se on sitten lähiesimiehen tehtävä kertoa, että nuo ovat kovia jätkiä ja niille kannattaa maksaa liksaa. Mutta taas palataan siihen, että yhtä päteviä verratessa ekstrovertin teamlead joutuu näkemään vähemmän vaivaa perustellakseen, että miksi tuo jannu on palkkansa väärti -> fiksu itsensä esille tuominen tekee työntekijästä pomon näkökulmasta paremman.

No silloin se esimies ei ole tehnyt omia tehtäviään oikein, jos hän ei itse ota selvää mitä omat alaiset tekee. Toki se helpottaa sen esimiehen hommia, jos tekijä tulee oma-aloitteisesti kertomaan mitä hän tekee, mutta kyllä se vastuu tästä on sillä esimiehellä. Muutenhan ne mahdolliset irtisanomiset ja muut päätökset tehdään omien mielikuvien / fiiliksen perusteella eikä todelliseen tietoon perustuen. Itse kun vedin omaa reilua kymmenhenkistä porukkaa, niin toki siihenkin mahtuu monelaista henkilöä mukaan. Toki pienemmällä vaivalla pysyi perillä niistä, jotka tulivat itse kertomaan mitä sillä hetkellä tekevät, mutta puolivuosittaisissa henkilöarvioissa en antanut tuolle kovinkaan suurta painoarvoa, koska se oli minun oma tehtävä. Jos en itse hanki sitä tietoa, jota itse tarvitsen, niin en voi siitä toistakaan syyttää. Sitten se on vasta ongelma, jos toinen ei kerro asiaa pyydettäessä.

Irtisanomisissa se ongelma yleensä korostuu, koska se irtisanomispäätöksen tekevä henkilö on usein pari kolme porrasta ylempänä eivätkä ne irtisanottavat välttämättä ole minkäänlaisessa tekemisessä sen kanssa kuka lopulta päätöksen tekee. Extrovertti saattaa mennä silti juttelemaan niitä näitä tälle päätöksen tekijälle, mutta introvertti jättää puhumatta, koska ei ole mitään työhön liittyvää asiaa. Työn kannalta introvertti saattaa tehdä parempaa jälkeä, mutta se extrovertti jää päätöksen tekijän mieleen ja sen takia saa jäädä ja introvertti lähteä.
 
Sanoisin, että tämä on aika vaarallinen oletus. Sisäänpäin kääntyvä nörttikin osaa laskea. Se ei vain jaksa pitää meteliä, vaan nostaa kytkintä. Sitten on firmassa jäljellä se toinen porukka kehumassa toisiaan.
Osaava väki saa aina töitä. Jotkut pitävät enemmän meteliä kuin toiset, mutta ainakin oman kokemuksen mukaan työtehtävät ovat useimmiten se syy paikan vaihtoon kuin palkka. Omassakin tiimissä oli yksi kaveri, joka oli pitkään halunnut itselleen vastuullisempaa työtehtävää. Ei sitä pyynnöistä huolimatta saanut, vaikka joka vuosi kehareissa tästä puhui. Lopulta nosti kytkintä ja sai haukut kuinka ei ole lojaali firmalle ja isot pomot ihmetteli, miksi ei ollut kertonut omista uratoiveistaan. Ei ollut esimies vissiin tainnut tuoda tätä tietoa muiden tietoon vaan pitänyt vain omanaan. Ja firmalle ei usein kannata olla ikinä liian lojaali, koska firma ei myöskään ole ikinä työntekijälle lojaali, kun irtisanomiset tulee eteen.
 
Riippuu miten se homma on organisoitu. Jos joka linjamanageri saa saman olemattoman kakun riippumatta minkälainen tiimi sillä on niin tyhjästä on paha nyhjäistä. Ajatellaan helppoina lukuina, että sulla on tiimissä 25 henkeä ja kuukauden palkkabudjetti on 100k. HR on anteliaalla päällä ja saat 1% palkankorotusvaraa. Nyt voit sitten miettiä annatko yhdelle niistä kymmenestä kroonisesti alipalkatusta tekijästä tiimissä yhdelle 1000e lisää kuussa vai annatko 100e niille kymmenelle ja muille ei mitään vai joka kaverille 40e. Kun ei ole kakkua alkuunkaan niin ei se tyhjää jakamalla parane.

Tilanne on vielä jotakuinkin ok, jos tiimisi on täynnä ylipalkattuja tunareita ja siellä on pari välkkyä kaveria seassa. Jos tiimi on täynnä nuoria teräviä kehittyviä kavereita voit vain odotella ja katsella kun ne nostavat yksi toisensa perään kytkintä.

Puheiden perusteella tämä on aika normaali kuvio. Varmasti on olemassa silti suuriakin yrityksiä joiden palkkapolitiikassa on jotain tolkkuakin.
Ei nyt kovin normaalilta vaikuta, "kymmenen kroonisesti alipalkattua" jne. Esimerkkejä toki on yhtä paljon kuin firmojakin koska se riippuu monista tekijöistä, joku startup tai konkurssikypsä ei kai paljoa pysty maksamaankaan jne.

Mutta yleisesti, isoissa firmoissa on käytössä compa-ratiot (maakohtaiset) sekä job gradet, joissa omat palkkabracketit minkä sisällä tyypillisesti liikutaan. Tiettyyn tehtävään/job gradeen palkatulle henkilölle voi tarjota tietyssä haarukassa olevan palkan, koska nykyään kaikki perustuu palkkapyyntöihin on oltava liikkumavaraa. Tähän sitten tulee meriittikorotukset sun muut ja lopulta kun henkilö on haitarin yläpäässä normaalisti nousee job gradekin, ellei tyyppi ole jo kokonaan eri tehtävissä (nykyään harvinaista että ihan samaa tekisi useamman vuoden).

Mitään tuon sun tilanteen kaltaista "orjatehdasta" ei pitäisi ihan helposti pystyä syntymään. Toki voi olla että joku firma ei korota palkkoja kuin yleiskorotuksien verran yms. mutta minusta turha sellaisiin tuhlata aikaansa mikäli palkka ei miellytä.

Edit: Toki voi olla tilanne, että joku itse pyytää liian pientä palkkaa alkujaankin, ja sen takia on siellä haitarin alapäässä, mutta ei kai se firman vika ole? Voiko väkisin jonkun tilille tuutata enemmän rahaa kuin mitä hän halusi?
 
Ei nyt kovin normaalilta vaikuta, "kymmenen kroonisesti alipalkattua" jne. Esimerkkejä toki on yhtä paljon kuin firmojakin koska se riippuu monista tekijöistä, joku startup tai konkurssikypsä ei kai paljoa pysty maksamaankaan jne.

Mutta yleisesti, isoissa firmoissa on käytössä compa-ratiot (maakohtaiset) sekä job gradet, joissa omat palkkabracketit minkä sisällä tyypillisesti liikutaan. Tiettyyn tehtävään/job gradeen palkatulle henkilölle voi tarjota tietyssä haarukassa olevan palkan, koska nykyään kaikki perustuu palkkapyyntöihin on oltava liikkumavaraa. Tähän sitten tulee meriittikorotukset sun muut ja lopulta kun henkilö on haitarin yläpäässä normaalisti nousee job gradekin, ellei tyyppi ole jo kokonaan eri tehtävissä (nykyään harvinaista että ihan samaa tekisi useamman vuoden).

Mitään tuon sun tilanteen kaltaista "orjatehdasta" ei pitäisi ihan helposti pystyä syntymään. Toki voi olla että joku firma ei korota palkkoja kuin yleiskorotuksien verran yms. mutta minusta turha sellaisiin tuhlata aikaansa mikäli palkka ei miellytä.

Tässä on aika villi oletus, että ne job gradet vastaisi jotenkin paremmin todellisuutta tai niitä jaeltaisiin yhtään sen hövelimmin kuin niitä varsinaisia palkankorotuksia.

Edit: Toki voi olla tilanne, että joku itse pyytää liian pientä palkkaa alkujaankin, ja sen takia on siellä haitarin alapäässä, mutta ei kai se firman vika ole? Voiko väkisin jonkun tilille tuutata enemmän rahaa kuin mitä hän halusi?

Jos lähtökohta on se, että firmassa ei kehitytä eikä näytetä osaamista niin silloin tietenkin se lähestymistapa toimii, että palkat on käytännössä fiksattu lopullisesti kun tehdään työsopimus. Tästä ei tosin voi samana päivänäkään puhua toimivana ja hyvänä palkkausjärjestelmänä ja johtaa juuri aiemmin kuvattuihin ongelmiin. Käytännössä tuollaisessa järjestelmässä eteneminen/korotukset tapahtuu ainoastaan lähtemällä firmasta, koska palkat ja job gradet muuttuvat vain rekrytointien kautta.
 
Tässä on aika villi oletus, että ne job gradet vastaisi jotenkin paremmin todellisuutta tai niitä jaeltaisiin yhtään sen hövelimmin kuin niitä varsinaisia palkankorotuksia.
Eihän ne mitään kiveen hakattuja toki ole. Taas palataan siihen, että jos teet mielestäsi vaativampaa työtä mitä JG/palkkasi on, niin nosta asia esille töissä.

Ei näihin mitään absoluuttista totuutta ole. Mutta mitä isompi ja tunnetumpi firma sitä isompi HR ja enemmän sääntöjä palkka-asioissakin miten tulee toimia.

Uuno Turhapuromainen alokkaasta majuriksi voi olla ihan mahdollista lyhyessäkin ajassa. Mutta se vaatii itseltä tekoja eikä vain valittaa silloin kun ei kukaan kuule.
 
Uuno Turhapuromainen alokkaasta majuriksi voi olla ihan mahdollista lyhyessäkin ajassa. Mutta se vaatii itseltä tekoja eikä vain valittaa silloin kun ei kukaan kuule.
Tuo on aika harvinaista isommissa firmoissa. Aivan pienimmissä, voisiko sanoa "siemenvaiheen" firmoissa melko yleistäkin. Tiedän muutamia tapauksia, joissa on kivuttu kesähessusta operatiiviseksi johtajaksi tms. vuodessa/parissa. Itse työskentelen suurehkossa firmassa ja tiedän yhden ns. harvinaisen tapauksen, jossa perusjantteri nousi ns. nopeasti manageriksi, mutta sekin tapahtui siten, että kävi toisessa firmassa keplottelemassa hetken aikaa. Taisi jo lähteä taas uuteen firmaan töihin (Linkedinistä katsoin niin näköjään erään firman teknologiajohtaja nykyään).
 
Tuo on aika harvinaista isommissa firmoissa. Aivan pienimmissä, voisiko sanoa "siemenvaiheen" firmoissa melko yleistäkin. Tiedän muutamia tapauksia, joissa on kivuttu kesähessusta operatiiviseksi johtajaksi tms. vuodessa/parissa. Itse työskentelen suurehkossa firmassa ja tiedän yhden ns. harvinaisen tapauksen, jossa perusjantteri nousi ns. nopeasti manageriksi, mutta sekin tapahtui siten, että kävi toisessa firmassa keplottelemassa hetken aikaa. Taisi jo lähteä taas uuteen firmaan töihin (Linkedinistä katsoin niin näköjään erään firman teknologiajohtaja nykyään).
Okei, toi "alokas" oli harhaanjohtava, mutta tarkoitin kuitenkin jo kokeneempia henkilöitä kuin kesähessu/junior-tasoa. Eli korpraalista majuriksi olisi sopivampi.
Ei nyt välttämättä kovinkaan harvinaista, kun projektit muuttuu ja uusia tulee, porukkaa lähtee, ja osuu sitten sopivia vakansseja kohdille, jotka pitää heti täyttää. Samassa tehtävässä se ei toki onnistu.
 
Eihän ne mitään kiveen hakattuja toki ole. Taas palataan siihen, että jos teet mielestäsi vaativampaa työtä mitä JG/palkkasi on, niin nosta asia esille töissä.

Voihan sen nostaa, mutta jos firmassa on tarpeeksi jäykkä palkkajärjestelmä (kuten suuryrityksissä voi hyvinkin olla) niin eipä sillä välttämättä irtoa kuin sympatiaa vaikka kuinka olisi aihetta. Ja jos sinun job gradeasi nyt korjattaisiin, niin silloin se esimies joutuu kuitenkin pyllistämään jollekin toiselle, koska kiintiöt.

Ei näihin mitään absoluuttista totuutta ole. Mutta mitä isompi ja tunnetumpi firma sitä isompi HR ja enemmän sääntöjä palkka-asioissakin miten tulee toimia.

Uuno Turhapuromainen alokkaasta majuriksi voi olla ihan mahdollista lyhyessäkin ajassa. Mutta se vaatii itseltä tekoja eikä vain valittaa silloin kun ei kukaan kuule.
Tai sitten saat vain tehdä majurin hommat alokkaan natsoilla ja päivärahoilla.
 
Viimeksi muokattu:
Okei, toi "alokas" oli harhaanjohtava, mutta tarkoitin kuitenkin jo kokeneempia henkilöitä kuin kesähessu/junior-tasoa. Eli korpraalista majuriksi olisi sopivampi.
Ei nyt välttämättä kovinkaan harvinaista, kun projektit muuttuu ja uusia tulee, porukkaa lähtee, ja osuu sitten sopivia vakansseja kohdille, jotka pitää heti täyttää. Samassa tehtävässä se ei toki onnistu.

Olen katsonut vierestä yhden tälläisen, nousu oli suurinpiirtein helpdesk-konsultti-projektipäällikkö (käyttöönotot)-tuotepäällikkö reilussa kahdessa vuodessa. Nuori mutta osaava ja motivoitunut tyyppi, uudehkon tuotteen parissa ja firmasta lähti yläpuolelta henkilöitä joille piti saada korvaaja nopeasti. Eikä ainakaan omasta mielestäni mitenkään ansioitta tapahtunut tuo
 
Riippuu miten se homma on organisoitu. Jos joka linjamanageri saa saman olemattoman kakun riippumatta minkälainen tiimi sillä on niin tyhjästä on paha nyhjäistä. Ajatellaan helppoina lukuina, että sulla on tiimissä 25 henkeä ja kuukauden palkkabudjetti on 100k. HR on anteliaalla päällä ja saat 1% palkankorotusvaraa. Nyt voit sitten miettiä annatko yhdelle niistä kymmenestä kroonisesti alipalkatusta tekijästä tiimissä yhdelle 1000e lisää kuussa vai annatko 100e niille kymmenelle ja muille ei mitään vai joka kaverille 40e. Kun ei ole kakkua alkuunkaan niin ei se tyhjää jakamalla parane.

Tilanne on vielä jotakuinkin ok, jos tiimisi on täynnä ylipalkattuja tunareita ja siellä on pari välkkyä kaveria seassa. Jos tiimi on täynnä nuoria teräviä kehittyviä kavereita voit vain odotella ja katsella kun ne nostavat yksi toisensa perään kytkintä.

Puheiden perusteella tämä on aika normaali kuvio. Varmasti on olemassa silti suuriakin yrityksiä joiden palkkapolitiikassa on jotain tolkkuakin.

Itse olen noin 5000 työntekijän konsernissa ns. linjamanager-roolissa ja alaisia (ylempiä toimihenkiöitä) noin kymmenkunta. Muistaakseni noin viimeiset 3-5 vuotta HR:n antama korotusraja on ollut keskimäärin 2% per vuosi sisältäen yleiskorotukset. Eli esim. tänä vuonna meidän alalla yleiskorotus oli 1,6%, joten jos jokaisella haluaa tasapuolisesti antaa meriittikorotusta jää siitä 0,4% tai sitten kahdelle voi antaa esim. 100€/kk lisää ja 8 muuta saa pelkän yleiskorotuksen.

Eli ainakin meidän firmassa jos olet palkkarangen yläpäässä ainut sauma saada merkittävä palkankorotus on vaihtaa isommalle jakkaralle. Erikseen voi tietysti anoa HR:ltä poikkeustapauksessa korotusta, mutta tämä tietysti vaatii sen, että on tuolla palkkarangen alapäässä ja tehnyt poikkeuksellisen hyvää työtä. Tästäkään ei tietysti mitään 1000€/kk korotuksia saada kun ei alunperinkään oteta ketään nälkäpalkalla töihin vaan maksetaan markkinapalkka (median / median + palkkatutkimuksen mukaan)
 
Menee vähän offtopiciksi, mutta monessa paikassa nuo päivittäiset ryhmäpalaverit on varmasti melko turhia. Omassa tiimissä on n. kaks ryhmäpalaveria vuodessa ja homma toimii mainiosti. Pidetään kyllä pienempiä palavereja tarpeen mukaan ihan extempore ja kutsutaan ne x hlö, joita asia koskee mukaan, eikä tuhlata koko porukan aikaa.

Nuo päivittäiset palsut vaikuttaa vähän semmoselta duunarimestan hommalta, jossa jengi jää pyörittelemään peukaloita paikalleen ja odottamaan, että pomo käskee tehdä jotain, joten parempi varmistaa joka aamu, että kaikilla on tekemistä.
 
Menee vähän offtopiciksi, mutta monessa paikassa nuo päivittäiset ryhmäpalaverit on varmasti melko turhia. Omassa tiimissä on n. kaks ryhmäpalaveria vuodessa ja homma toimii mainiosti. Pidetään kyllä pienempiä palavereja tarpeen mukaan ihan extempore ja kutsutaan ne x hlö, joita asia koskee mukaan, eikä tuhlata koko porukan aikaa.

Nuo päivittäiset palsut vaikuttaa vähän semmoselta duunarimestan hommalta, jossa jengi jää pyörittelemään peukaloita paikalleen ja odottamaan, että pomo käskee tehdä jotain, joten parempi varmistaa joka aamu, että kaikilla on tekemistä.
Toinen vaihtoehto toki on se että tehdään hommat pois kuleksimasta heti miten aikaa ja kelloa katsomatta ja pomot huomaa että jahas, pojiilla on liian vähän hommia kun noin sutjakasti sujuu. Pannaampas samaan rahaan vähän lisää.
T: duunariporras
 
Toinen vaihtoehto toki on se että tehdään hommat pois kuleksimasta heti miten aikaa ja kelloa katsomatta ja pomot huomaa että jahas, pojiilla on liian vähän hommia kun noin sutjakasti sujuu. Pannaampas samaan rahaan vähän lisää.
T: duunariporras
Ihan totta, tuon takia teen itsekin yleensä melko rentoon tahtiin hommia, vaikkakin silti monia vanhempia kollegoja rivakammin.
Nopeasta tekemisestä ei palkita mitenkään, ainoastaan työnnetään lisää töitä ja saapi tehä jopa muiden laiskempien työt lisäksi.
Etätöissähän tämä on ihan mukavaa kun voi siivota, tiskata, käydä kaupassa ym. mutta toimistolla perseestä kökkiä koko päivä jos "tarvittavan" työn saisi usein tehtyä 2-3 tunnissa.

--> Palkkauksen pitäisi perustua enemmänkin suorituksiin kuin työaikaan, mutta noita suorituksia on joissain töissä hankala mitata.
 
Toinen vaihtoehto toki on se että tehdään hommat pois kuleksimasta heti miten aikaa ja kelloa katsomatta ja pomot huomaa että jahas, pojiilla on liian vähän hommia kun noin sutjakasti sujuu. Pannaampas samaan rahaan vähän lisää.
T: duunariporras
No, useimmiten se on riippuvuudet asioihin mitkä tapahtuvat muualla, mikä estää tuommoisen mallin.
Etätöissähän tämä on ihan mukavaa kun voi siivota, tiskata, käydä kaupassa ym. mutta toimistolla perseestä kökkiä koko päivä jos "tarvittavan" työn saisi usein tehtyä 2-3 tunnissa.
Pakottaako joku kökkimään? Ite ainakin oon aina lähtenyt menemään. Eipä ole yli 15 vuoteen kukaan maininnut että olisi pitänyt kökkiä...
 
Pakottaako joku kökkimään? Ite ainakin oon aina lähtenyt menemään. Eipä ole yli 15 vuoteen kukaan maininnut että olisi pitänyt kökkiä...
Valitettavasti, kun on kortti, jolla leimataan sisään ja ulos toimistolla.. en tiedä sitten liittyykö tuo siihen kun työtunnit laskutetaan asiakkaalta. Kuullut, että potkujakin jaeltu kun joku on vähän soveltanut työaikaa.

Eli jos on vaikka tiedossa, että ei voi tehdä mitään koko päivänä syystä x, niin pitää istua toimistolla ja kirjata "ei työtä" tai sitten ottaa tunnit liukumista.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 438
Viestejä
4 496 044
Jäsenet
74 206
Uusin jäsen
Taru.nen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom