Palkkakeskustelu

Liittynyt
20.10.2016
Viestejä
401
Useissa työtehtävissä työntekijän tehokkuutta on hyvin vaikea mitata. Ei koodarin tuottavuutta voi mitenkään mitata tuotettujen koodirivien määrällä, tai tuotettujen sovellusten määrällä.

Tämä juuri. Kun tehokkuutta mitataan, pitäisi samalla olla jotain indikaattoreita myös laadulle. Varastossa voi keräillä helkkarin nopeasti, mutta samalla keräilyvirheiden määrä useimmiten kasvaa. Sama varmasti myös koodaamisessa, voit tehdä paljon rivejä, mutta et niin laadukasta koodia.
 
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
1 496
Päivä päivältä sementoituu, että varsinkin julkisella ja monissa muissakin hommissa tuo henk. koht suorituslisien täysi puute on yksi suurimpia ongelma kuten yllä mainittu. Kansantaloudellisesti todella kova paukku korottaa esimerkiksi. KAIKKIEN sairaanhoitajien palkkoja, niin sen supersykkijän kuin sen 6kk vuodessa saikuttavankin hoitajan (kun aiemmin tässä ketjussa noista palkoista jauhettiin). Jotenkin ihan ilmiselvä valuvika, että ei voi omalla panoksella korottaa liksaa koska tasa-arvo. Vähintään bonussysteemejä ym pitäisi olla, ettei käy niin että sykitään 10v ja sen perusteella nostellaan liksaa ja jäädään sen jälkeen 30% tehoilla tekemään eläkepäiviin asti.

Eräällä varastolla jossa olin kesätöissä aikoinaan oli ns. urakkasuorite jota sai nohevana ehkä ~+400-500e/kk max. Tämä siis tarkoitti, että teit keskiarvoon verrattuna kaksinkertaisen määrän hommia. Silti näin pienikin panostus työnantajalta aiheutti tilanteen, että moni siellä oikeasti teki pienetkin lisät silmissä huomattavasti omaa motivaatiota särmemmin hommia. Jostain aivan absurdista syystä tuo paikka lopetti tämän urakkalisän maksamisen ja kaikki alkoivat saada samaa liksaa. Tuloshan tällaisesta oli se, että nyt kaikki teki maksimissaan sitä ns. perustasoa kun miksi kukaan olisi todellisuudessa siellä sykkinyt. Pahinta, että niiden ahkerimpien työntekijöiden liksa tippui 500e/kk joten moni osasi tehdä johtopäätökset ja vaihtaa firmaa. Vähemmän yllättäen tätä varastoa ei enää nykymuodossaan ole vaan meni konkkaan/myyntiin.
Itse olen töissä siinä yksityisen ja julkisen sektorin välissä. Eli siis konserniyhtiössä. Täälläkin hyvin pitkälle taulukkopalkat koska tasa-arvo. Kaikki ovat vanhoja kaupungin työntekijöitä. Tai no, uudet eivät. Oman kokemuksen mukaan uusille maksetaan (minun kokemus) taulukon ulkopuolista palkkaa, mutta vanhoille työntekijöille se palkka katsotaan taulukosta. Osa työntekijöistä on semmoista, etten maksaisi itse heille palkkaa ollenkaan ja osalle maksaisin vaikka sen 500€/kk enemmän kuin nykyisin. Harmittaa näiden tehokkaiden yksilöiden puolesta ja olenkin heitä pyrkinyt auttamaan neuvottelemaan palkkaa ylemmäksi. Yhdelle lähiesimies totesi "palkkako sinua motivoi", hieman kettuilevaan sävyyn. :facepalm:
 
Liittynyt
02.08.2018
Viestejä
579
Tämä juuri. Kun tehokkuutta mitataan, pitäisi samalla olla jotain indikaattoreita myös laadulle. Varastossa voi keräillä helkkarin nopeasti, mutta samalla keräilyvirheiden määrä useimmiten kasvaa. Sama varmasti myös koodaamisessa, voit tehdä paljon rivejä, mutta et niin laadukasta koodia.
Ei varmaan missään yrityksessä tehokkuutta mitata tuotettujen koodirivien määrällä :D Mutta veikkaan että aika moni it-ammattilainen osaa arvioida vaikkapa työkavereidensa tehokkuutta suuntaa-antavasti. Tietty palkka ei sitten missään nimessä määräydy vain tehokkuuden perusteella.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 939
Ei varmaan missään yrityksessä tehokkuutta mitata tuotettujen koodirivien määrällä :D Mutta veikkaan että aika moni it-ammattilainen osaa arvioida vaikkapa työkavereidensa tehokkuutta suuntaa-antavasti. Tietty palkka ei sitten missään nimessä määräydy vain tehokkuuden perusteella.
Silloin puhutaan subjektiivisesta tehokkuuden arvioinnista, ei objektiivisesti mitattavasta asiasta.

Kumpi on tehokkaampi: Hyviä arkkitehtuuri-ideoita ja taskeja hyvin speksaava, sekä priorisoinnin hyvin hoitava jannu, mutta erittäin hitaasti jos yhtään koodia tuottava henkilö, vai erinomaista jälkeä nopeasti tekevä koodari, joka ei osaa oikein arkkitehturoida, mutta toteuttaa niitä speksattuja juttuja sitten erinomaisella laadulla ja tehokkuudella?

Eri ihmisiltä kysyttäessä vastaukset voivat olla hyvin eri näköisiä.
 
Liittynyt
17.09.2017
Viestejä
299
Ja edelleen on hyvä muistaa, että kytkös osaamisen ja palkan välillä on epäsuora. Sillä, että olet maailman paras koodari ja arkkitehti ei ole mitään merkitystä palkkaneuvotteluissa, vaan sillä kuinka hyvänä muut sinua pitävät. Tämä sitten asettaa rajat sille mitä on mahdollisa saada, mutta et tule sitäkään saamaan ellei ole neuvottelutaitoa lähteä absurdista pyynnisä liikkeelle. Paras rekry tuotefirmalle on edelleen se joka näyttää paperilla helvetin huonolta/ ei osaa markkinoida itseään, mutta jonka jostain syystä tiedetään olevan hyvä.
 

jee

Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
78
Silloin puhutaan subjektiivisesta tehokkuuden arvioinnista, ei objektiivisesti mitattavasta asiasta.

Kumpi on tehokkaampi: Hyviä arkkitehtuuri-ideoita ja taskeja hyvin speksaava, sekä priorisoinnin hyvin hoitava jannu, mutta erittäin hitaasti jos yhtään koodia tuottava henkilö, vai erinomaista jälkeä nopeasti tekevä koodari, joka ei osaa oikein arkkitehturoida, mutta toteuttaa niitä speksattuja juttuja sitten erinomaisella laadulla ja tehokkuudella?

Eri ihmisiltä kysyttäessä vastaukset voivat olla hyvin eri näköisiä.
Koodarin tehokkuus on hyvinkin mahdollista mitata objektiivisesti ainakin yksittäisen tiimin sisällä. Jos tiimin kesken päätetään eri tehtävien suuruusluokka ja ne jaetaan tiimille sattumanvaraisesti niin aika helposti siitä erottuu tehokkaimmat tekijät. Lisäksi jos projektissa on hyvin määritelty "definition of done" ja järkevät testikattavuusvaatimukset, voidaan myös laatua mitata helposti.

Jos arkkitehti ei osaa koodata, niin miksi sitä pitäisi edes verrata koodarin tehokkuuteen? Koodaamattoman arkkitehdin nimittämistä hyväksi voidaan pitää kyllä hyvinkin subjektiivisena :) Enkä myöskään ole ikinä tavannut erinomaista jälkeä tekevää koodaria, joka ei osaisi arkkitehturoida.
 
Liittynyt
14.07.2019
Viestejä
34
Liian yksipuolisessa ja näennäisen tarkassa tehokkuuden/tuottavuuden mittaamisessa on aina se ongelma, että se joku tyyppi saattaa hoitaa kaikkea muuta tarpeellista satunnaista sälää töissä, esim. muiden auttaminen, tiskikoneen tyhjentäminen, orastavien konfliktien purkaminen jne. Toki se ei ole se ydintehtävä mistä sille maksetaan, mutta se että joku toinen (ulkopuolinen) hoitaisi nämä kaikki pikkuasiat voi tuoda korkeammat transaktiokustannukset, kuin mitä on menetetty ydintyöaika tältä jannulta.

Pahimmillaan väärillä mittareilla ja kannustimilla päästään osaoptimointiin (esim. myyjät tekevät paljon sopimuksia, mutta sopimukset ovat firman kannalta paskoja ja turhaan kustomoituja, ja prosessit kärsii, mutta myyjä nettoaa bonarit).
 
Liittynyt
07.01.2017
Viestejä
522
Näistä yleismies perkele -hommista tosin ei ole hirveästi hyötyä, kun pitäisi etsiä sitä seuraavaa työpaikkaa. Paljon helpompi on löytää töitä lähtötiedoilla "olen koodannut asiaa x vuosia y" kuin "olen hoitanut mulkkuja asiakkaita ja sammutellut tulipaloja".
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
4 645
Koodarin tehokkuus on hyvinkin mahdollista mitata objektiivisesti ainakin yksittäisen tiimin sisällä. Jos tiimin kesken päätetään eri tehtävien suuruusluokka ja ne jaetaan tiimille sattumanvaraisesti niin aika helposti siitä erottuu tehokkaimmat tekijät. Lisäksi jos projektissa on hyvin määritelty "definition of done" ja järkevät testikattavuusvaatimukset, voidaan myös laatua mitata helposti.

Jos arkkitehti ei osaa koodata, niin miksi sitä pitäisi edes verrata koodarin tehokkuuteen? Koodaamattoman arkkitehdin nimittämistä hyväksi voidaan pitää kyllä hyvinkin subjektiivisena :) Enkä myöskään ole ikinä tavannut erinomaista jälkeä tekevää koodaria, joka ei osaisi arkkitehturoida.
Aika pilipalikoodia saa olla, että onnistuu mekaanisesti määrittämään edes kohtuullisella hehtaarilla identtisiä tehtäviä. Riippuvuuksiakaan ei sitten ole ulos tai sivuille ollenkaan...

Sitten on se juttu, minkä takia niitä "hyviä tyyppejä" halutaan palkata. Jos siellä porukka vetää laput silmillä pelkkää mekaanista bonaritavoitettaan kohti niin varmaa on, että sen koko tiimin tehokkuus ei ole lähelläkään optimia. Ainakin siis, jos taas ei tehdä jotain pilipalikoodia vaan on ihan oikeita teknisiä ongelmia ratkaistavana.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
25
Yleiskorotukset ovat siitä huono juttu, että niillä heikennetään Suomen kilpailukykyä entisestään muihin maihin verrattuna. Pienetkin korotukset vaikuttavat isossa kuvassa. Yleiskorotusten tarve taas luodaan sosiaalidemokraattisella politiikalla, jossa ostovoima heikkenee veroasteen kiristyessä. Tämä luo kierteen, jossa kilpailukyvyn menetyksen seurauksena työpaikkoja siirtyy ulkomaille ja nettoveronmaksajien määrä vähenee samaan aikaan tulonsiirtoketjun toisen pään kasvaessa. Lääkkeenä tähän veroasteen nostoa lisää, jota AY-liikkeet kompensoivat yleiskorotusvaatimuksin samalla pahentaen kierrettä.
Menipä metsään. Ne kuuluisat "muut maat" ovat jo kohta eurooppalaisella tasolla, palkassa. Vietnamissa myös on uhiteltu samoilla asioilla. Siirsivät naapurimaahan. Lopulta loppuu paikat. Tosiaan, suhteessa muissa maissa palkat nousevat huomattavasti nopeammin kuin täällä. Ainakin Saksassa. Kukaan ei tunnu edes tajuavan paljonko Saksassa ovatten palkat nousseet viimeisen neljän vuoden aikana teollisuudessa.
 
Liittynyt
05.11.2016
Viestejä
1 611
Koodarin tehokkuus on hyvinkin mahdollista mitata objektiivisesti ainakin yksittäisen tiimin sisällä. Jos tiimin kesken päätetään eri tehtävien suuruusluokka ja ne jaetaan tiimille sattumanvaraisesti niin aika helposti siitä erottuu tehokkaimmat tekijät. Lisäksi jos projektissa on hyvin määritelty "definition of done" ja järkevät testikattavuusvaatimukset, voidaan myös laatua mitata helposti.
No pah. Ei tarvitse kuin olla oudompi alue ohjelmistosta toiselle ja tutumpi toiselle, niin toteutukseen kuluvassa ajassa voi olla kymmenkertaisia eroja. Sitten taas seuraavassa hommassa ero saattaakin taas mennä tekijöiden kesken päinvastoin. Tiimissä olisi hyvä tunnistaa kunkin vahvuudet ja jakaa tehtävät siten, että homman tehokkaimmin hoitava myös hoitaa sen.
 
Liittynyt
05.11.2016
Viestejä
182
Jos arkkitehti ei osaa koodata, niin miksi sitä pitäisi edes verrata koodarin tehokkuuteen? Koodaamattoman arkkitehdin nimittämistä hyväksi voidaan pitää kyllä hyvinkin subjektiivisena :) Enkä myöskään ole ikinä tavannut erinomaista jälkeä tekevää koodaria, joka ei osaisi arkkitehturoida.
Vahva tämä! Enterprise Architect -softalla kommunikaatio- ja luokkadiagrammeja päivätyönään väsäävät arkkitehdit niputan samaan mikrotason managerien kanssa. Mitä olen seurannut sivusta, näiltä asiantuntijoilta tulee joka ongelmaan yksi ja sama opittu ratkaisutapa. Höystettynä tällä hölmöllä tikku-ukolla



Takaisin aiheeseen, mikä on inflaatiokorjattu "muromittainen" palkka tänä päivänä?
 
Liittynyt
20.10.2018
Viestejä
392
Menipä metsään. Ne kuuluisat "muut maat" ovat jo kohta eurooppalaisella tasolla, palkassa. Vietnamissa myös on uhiteltu samoilla asioilla. Siirsivät naapurimaahan. Lopulta loppuu paikat. Tosiaan, suhteessa muissa maissa palkat nousevat huomattavasti nopeammin kuin täällä. Ainakin Saksassa. Kukaan ei tunnu edes tajuavan paljonko Saksassa ovatten palkat nousseet viimeisen neljän vuoden aikana teollisuudessa.
Muutama vuosi sitten, kun pyörin paperikoneiden huolloissa, tuli juteltua laajasti saksalaisten ja ruotsalaistenkin paperimiesten kanssa ja silloin ainakin suomalainen paperimies tienasi enemmän. Sen lisäksi saksalaisilla on aivan olemattomat tauot ja pitkät päivät. Nykyäänkin noin puolet työkavereista on saksalaisia, tosin eri firman kautta, ja heillä on 44h viikko ja päivässä yksi tauko. Sen tarkemmin en tiedä työntekijöiden palkkaamisen kustannuksia työnantajalle noissa maissa. Suomalaisen työntekijän kustannus on hyvin tiedossa, kun lähisuvussa on paljon pienyrittäjiä.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
5 939
Menipä metsään. Ne kuuluisat "muut maat" ovat jo kohta eurooppalaisella tasolla, palkassa. Vietnamissa myös on uhiteltu samoilla asioilla. Siirsivät naapurimaahan. Lopulta loppuu paikat. Tosiaan, suhteessa muissa maissa palkat nousevat huomattavasti nopeammin kuin täällä. Ainakin Saksassa. Kukaan ei tunnu edes tajuavan paljonko Saksassa ovatten palkat nousseet viimeisen neljän vuoden aikana teollisuudessa.
Ainakin Saksassa ja Sveitsissä yleiskorotukset ovat yleensä ihan mitättömän pieniä. Tämä ainakin omien kokemusten mukaan (viides työvuosi saksankielisessä euroopassa menossa).

Jos haluaa lisää liksaa, pitää vaihtaa duunia tai nousta portaita ylöspäin firman hierarkiassa.

Yleisesti tehdään myös pidempää työaikaa kuin Suomessa. Esim. Itse teen 40h/vko viikkotyöaikaa ja se on se normaali.

Tosin kompensaatioksi tästä sykkimisestä ja omasta aktiivisuudesta työmarkkina-aseman parantamiseksi brutto kk-liksa on viisinumeroinen luku.
 
Viimeksi muokattu:
Toggle Sidebar

Statistiikka

Viestiketjut
83 917
Viestejä
1 726 704
Jäsenet
37 326
Uusin jäsen
Otto_93

Hinta.fi

Ylös Bottom