Palkkakeskustelu

[systeemi]

Muutama vuosi sitten, kun pyörin paperikoneiden huolloissa, tuli juteltua laajasti saksalaisten ja ruotsalaistenkin paperimiesten kanssa ja silloin ainakin suomalainen paperimies tienasi enemmän. Sen lisäksi saksalaisilla on aivan olemattomat tauot ja pitkät päivät. Nykyäänkin noin puolet työkavereista on saksalaisia, tosin eri firman kautta, ja heillä on 44h viikko ja päivässä yksi tauko. Sen tarkemmin en tiedä työntekijöiden palkkaamisen kustannuksia työnantajalle noissa maissa. Suomalaisen työntekijän kustannus on hyvin tiedossa, kun lähisuvussa on paljon pienyrittäjiä.

Uskon varsin hyvin että Ruotsalainen paperimies tienaa vähemmän kuin Suomalainen paperimies. Ero selittyy hyvin helposti kun katsoo vuorokalenteria.

 

[Lämpöpumppu]

Mutta olit kuitenkin sitä mieltä että noita vanhoja palkkalukuja voi verrata nykypäivän sairaanhoitajan palkkaan? tutkijan aloituspalkka, jos puhutaan väikkäriä aloittevasta tyypistä, on ollut toi 2000€ ehkä 10v sitten. Joko sun kaverit puhui paskaa tai sinä puhut paskaa.

Hyvä noita vanhoja palkkoja verrata nykyiseen sairaanhoitajan palkkaan. Kuka hitto tollasta tekisi. Eikun joo, justhan sä teit sitä

Puhun nyt noin 3-4 vuotta sitten käydyistä palkkakeskusteluista kavereiden kesken. Voi toki olla, että kaverit puhuvat paskaakin, kuka sen tietää. Mutta menee turhaksi vänkäämiseksi. Tutkijoiden palkat ovat ihan yhtälailla huonot kuin sairaanhoitajienkin ja alkuperäinen pointti oli se, että sairaanhoitajat vetoavat omaan koulutuslaajuuteen vaikka se on suppeampi, mitä esimerkiksi maisteritutkinnon suorittaneilla tutkijoilla.

 

[systeemi]

Puhun nyt noin 3-4 vuotta sitten käydyistä palkkakeskusteluista kavereiden kesken. Voi toki olla, että kaverit puhuvat paskaakin, kuka sen tietää. Mutta menee turhaksi vänkäämiseksi. Tutkijoiden palkat ovat ihan yhtälailla huonot kuin sairaanhoitajienkin ja alkuperäinen pointti oli se, että sairaanhoitajat vetoavat omaan koulutuslaajuuteen vaikka se on suppeampi, mitä esimerkiksi maisteritutkinnon suorittaneilla tutkijoilla.

Älkää unohtako keskustelusta oikeaa vuosityöaikaa eli tehtyjä tunteja suhteessa palkkaan. Melko harvalla alalla on yli 15 vuoden kokemuksella 38 työpäivää lomaa siis työpäivää! Sillä paljon kadehditulla paperimiehellä on huikeat 12 työpäivää lomaa vuodessa. Paljonko tekee rahassa nämä 26 työpäivää? No okein onhan paperilla TES-seisokki vapaa jota saa vuodessa 6 päivää. Silti eroksi jää 20 työpäivää.

 

[juhei]

Puhun nyt noin 3-4 vuotta sitten käydyistä palkkakeskusteluista kavereiden kesken. Voi toki olla, että kaverit puhuvat paskaakin, kuka sen tietää. Mutta menee turhaksi vänkäämiseksi. Tutkijoiden palkat ovat ihan yhtälailla huonot kuin sairaanhoitajienkin ja alkuperäinen pointti oli se, että sairaanhoitajat vetoavat omaan koulutuslaajuuteen vaikka se on suppeampi, mitä esimerkiksi maisteritutkinnon suorittaneilla tutkijoilla.

Vänkäämistä tämä toki on, mutta kun ollaan tietotekniikkafoorumilla niin toivoisin että mennään saatavilla olevien faktojen mukaan eikä heiteltäisi mutua.

 

[FireFly Renaissance]

Tokihan sairaanhoitajat ansaitsisi parempaa palkkaa, mutta ongelma on ettei taida löytyä rahoitusta nostamaan 72000 sairaanhoitajan palkkaa mielestäni ansaitulla 500 eurolla. Perus hoitajien palkkaan en puuttuisi sillä palkkaero sairaanhoitajiin on nykyisinkin turhan pieni ja korkeammasta koulutuksesta saisi ansaita selkeämmän korvauksen. Voin suoraan sanoa että hieman omatunnolle ottaa kun tienaan selvästi paremmin kuin sairaanhoitaja-puoliso, pidän hänen työtään paljon tärkeäpänä ja vaativampana, mutta tasan ei mene onnen lahjat.

Kuten tässäkin ketjussa on usein käsitelty, sairaanhoitajat ansaitsisivat normaalien korkeakoulutettujen työmarkkinat. Nyt siellä vedetään duunarimaailman samapalkkamallilla ja liittosopimuksilla ja sitten ihmetellään, kun ollaan duunarimaailman palkoissa eikä ole etenemismahdollisuuksia.

Ne korkeakoulutettujen alat joilla on korkeammat palkat ovat kilpailtuja. Sopimuksissa palkat eivät ole edes sairaanhoitajien tasolla, jos edes minkäänlaista työehtosopimuksen minimipalkkaa löytyy ollenkaan.

Suurin osa sairaanhoitajista ei työskentele siellä tehollakaan suojavarusteet päällä. Vaativimmissa hommissa tulisi olla parhaat palkat, joka houkuttelee parhaita tekijöitä ja toisinpäin.

 

[FireFly Renaissance]

Sairaanhoitatajan peruspalkka on sen 2200-2500e oli sitten ikää 25 tai 60v. Ikälisän 8% saa , kun 10 vuotta kokemusta takana.
Insinöörin aloituspalkka on jossain alta 3000 ja keskipalkka sitten jo lähempänä 4000.

Insinöörin lisät koostuvat useimmilla palkattomasta matkustamisesta vapaa-ajalla, palkattomista ylitöistä, vapaa-ajalla kouluttautumisesta ja vapaa-ajalla tapahtuvasta muusta työstä, Työajat odotetaan järjestettävän kulloinkin työnantajan tarpeiden mukaisiksi. Voitaisiinko siis tunkea tuo tanan peruspalkka jo niin syvälle mistä ei aurinko paista? Kokoonaisansio on ainoa luku, jolla on mitään tekoa minkään kanssa.

Poliisin ja sairaanhoitajan työt ovat hyvin erilaisia ja työn sisältöä ei oikein voi verrata. Ja hauskasti poliisi tietysti saa erinäköisiä kiinteitä ja erillislisäperusteisia korvauksia ikävistä työolosuhteista ja vaarallisista tehtävistä yms. Sairaanhoitajalla taas nauretaan foorumeilla, kun kehtaavat akat valittaa pakkotahtisesta ja hengenvaarallisesta työoloista ilman korvauksia. Työ on lisäksi todella vaativaa ja paineensietokyvyn täytyy olla kohdallaan, asioita tapahtuu nopealla tahdilla ja jos mokaat ikävimmillään joku kuolee.
Ilman epidemiaakin hoitotyö on erittäin kuluttavaa ja vaarallista terveydelle, työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään todennäköisimmin rakennusalalta ja (yllätysyllätys) hoitoalalta. Mitään korvauksia tai lisiä tästäkään ei saa.
Nyt puhutaan muutenkin kaiketi asiantuntijatason hommista, teollisuudessa suorittavan tason hommat kyllä on ihan hyvin korvattuja työn vaativuuteen nähden, joku sairaanhoitaja tai poliisi jää jonkun työukon korvauksista usein pahasti jälkeen.

Mitä poliiseihin tulee, niin niille maksetaan koska niillä on yhteiskunnan pamput ja aseet.

 

[aukusti]

Älkää unohtako keskustelusta oikeaa vuosityöaikaa eli tehtyjä tunteja suhteessa palkkaan. Melko harvalla alalla on yli 15 vuoden kokemuksella 38 työpäivää lomaa siis työpäivää! Sillä paljon kadehditulla paperimiehellä on huikeat 12 työpäivää lomaa vuodessa. Paljonko tekee rahassa nämä 26 työpäivää? No okein onhan paperilla TES-seisokki vapaa jota saa vuodessa 6 päivää. Silti eroksi jää 20 työpäivää.

paperiliiton tessissä puhutaan kyllä 24 ja 30 päivän vuosilomista, en tiedä mistä tuon 12 päivää otat?

 

[Zacksa]

Älkää unohtako keskustelusta oikeaa vuosityöaikaa eli tehtyjä tunteja suhteessa palkkaan. Melko harvalla alalla on yli 15 vuoden kokemuksella 38 työpäivää lomaa siis työpäivää! Sillä paljon kadehditulla paperimiehellä on huikeat 12 työpäivää lomaa vuodessa. Paljonko tekee rahassa nämä 26 työpäivää? No okein onhan paperilla TES-seisokki vapaa jota saa vuodessa 6 päivää. Silti eroksi jää 20 työpäivää.

Kuulostaa uskomattomalta, jos totta. Tavallisella toimistotyöläisellä on työpäiviä tänävuonna 253 miinus 25 loma-arkipäivää. Jää 228 päivää. Tekeekö paperimies siis yli 228 päivää töitä vuodessa?

 

[Baldrick]

Kuten tässäkin ketjussa on usein käsitelty, sairaanhoitajat ansaitsisivat normaalien korkeakoulutettujen työmarkkinat. Nyt siellä vedetään duunarimaailman samapalkkamallilla ja liittosopimuksilla ja sitten ihmetellään, kun ollaan duunarimaailman palkoissa eikä ole etenemismahdollisuuksia.

Ne korkeakoulutettujen alat joilla on korkeammat palkat ovat kilpailtuja. Sopimuksissa palkat eivät ole edes sairaanhoitajien tasolla, jos edes minkäänlaista työehtosopimuksen minimipalkkaa löytyy ollenkaan.

Suurin osa sairaanhoitajista ei työskentele siellä tehollakaan suojavarusteet päällä. Vaativimmissa hommissa tulisi olla parhaat palkat, joka houkuttelee parhaita tekijöitä ja toisinpäin.

Ei sairaanhoitajat mitään korkeakoulutettuja ole eikä insinööritkään.

 

[Asmola]

paperiliiton tessissä puhutaan kyllä 24 ja 30 päivän vuosilomista, en tiedä mistä tuon 12 päivää otat?

Jatkuva 5-vuoro (6 töitä, 4 vapaa) jos kyseessä, niin lomia on periaatteessa vain 12 työpäivää, joka koostuu kahdesta vuorokierrosta ja yhdestä 4 päivän vapaasta = 12 työpäivää. Olen tehnyt itse samaa vuoroa, tienaa pirusti mutta perheen yhteiset vapaat osuu harvakseltaan ja loma on tasan 24 päivää.

 

[systeemi]

paperiliiton tessissä puhutaan kyllä 24 ja 30 päivän vuosilomista, en tiedä mistä tuon 12 päivää otat?

Niin huomaa ettet tiedä asiasta yhtään mitään. Se nyt vaan on niin että se on tasan 12 työpäivää. Itseasiassa se on kaikilla niillä jotka tekevät viisi vuorotyötä.

 

[aukusti]

Itsekin voisin ottaa mielelläni 6 päivää töitä ja neljä vapaata.

 

[FireFly Renaissance]

Ei sairaanhoitajat mitään korkeakoulutettuja ole eikä insinööritkään.

Alempi korkeakoulututkinto. Jos nyt keskustellaan asioista niiden oikeilla nimillä. Mielipiteet koulutuksen vaativuudesta ovat sitten toinen juttu.

 

[namlepo]

Nykyäänhän se vuorotyö on monessa paikka 4×12h ja kuusi vapaata. Teollisuudessa.

 

[Asmola]

Itsekin voisin ottaa mielelläni 6 päivää töitä ja neljä vapaata.

Tuossa on hyvät ja huonot puolensa, plussana vapaata on "paljon", vuoronvaihdot kevyet 24h välivapaista johtuen ja palkka on hyvä, mutta miinuksena viikonloppuvapaat harvassa, vapaa alkaa yövuorosta aamulla kello 6 -> nukut päivän ja olet käytännössä horroksessa seuraavaan päivään asti, jolloin voit ajatella että tehokasta vapaata jää käytännössä se 3 päivää. Itse pidän yleisesti ko. vuorosta, mutta pienten lasten kanssa nukkuminen yövuorojen jälkeen on tuskaa, joten en tekisi enää.

Nykyäänhän se vuorotyö on monessa paikka 4×12h ja kuusi vapaata. Teollisuudessa.

Tämä jakaa aika rankasti mielipiteet, toiset tykkää, toiset ei, itse en lähtisi tuohon mutta taas serkkupoika liputtaa täysillä tuon puolesta, sopii kelle sopii.

 

[aukusti]

Tuossa on hyvät ja huonot puolensa, plussana vapaata on "paljon", vuoronvaihdot kevyet 24h välivapaista johtuen ja palkka on hyvä, mutta miinuksena viikonloppuvapaat harvassa, vapaa alkaa yövuorosta aamulla kello 6 -> nukut päivän ja olet käytännössä horroksessa seuraavaan päivään asti, jolloin voit ajatella että tehokasta vapaata jää käytännössä se 3 päivää. Itse pidän yleisesti ko. vuorosta, mutta pienten lasten kanssa nukkuminen yövuorojen jälkeen on tuskaa, joten en tekisi enää.


Tämä jakaa aika rankasti mielipiteet, toiset tykkää, toiset ei, itse en lähtisi tuohon mutta taas serkkupoika liputtaa täysillä tuon puolesta, sopii kelle sopii.

Hoitoalalla, jos aikoo mitään sen 2400-2500e päälle tienata kuussa, niin on tehtävä iltaa, yötä ja viikonloppua. Ja väsyttää se hoitajaakin yövuoron jälkeen. Harvoin on tarjolla yön jälkeen kolmea vapaata, neljästä puhumattakaan.

 

[systeemi]

Olen joskus miettinnyt tätä palkka keskustelua ja siihen on aika vaikea saada sellaista "oikeaa" vertailua. Minusta se pitäisi olla jotenkin niin että katsotaan oikeat tehdyt tunnit ja verrataan vuosiansioon ilman ylitöitä. Silloin se minusta olisi lähimpänä totuutta.

Palkankorotuksien puolella olen oikeasti niiden huonopalkkaisten puolella. heidän palkka pitäsi saada nousemaan tasolle, että kannattaa käydä töissä.

 

[Lämpöpumppu]

Tämä jakaa aika rankasti mielipiteet, toiset tykkää, toiset ei, itse en lähtisi tuohon mutta taas serkkupoika liputtaa täysillä tuon puolesta, sopii kelle sopii.

Meillä tämä 2-2-6 rytmi ja en kyllä muihin vuoromuotoihin kovin helpolla siirtyisi. En ainakaan 8h vuoroihin. Tuossa nykyisessä kierrossa pysyy henkisesti ja fyysisesti ihan hyvin kasassa, kun taas monet vuorokierrot hajottaa vuosien saatossa pään ja elimistö menee sekaisin.

 

[D8088-2]

Ei sairaanhoitajat mitään korkeakoulutettuja ole eikä insinööritkään.

Huono trolli.

 

[Terrorwinston]

Kuulin että TAYSissa olisi määrätty hoitajia toisiin tehtäviin, joissa ollaan tekemisissä koronapotilaiden kanssa ja palkkaa ollaan samalla leikattu kun ei ole pätevyyttä tehtävään. Miten helvetissä tuo voisi olla laillista jos henkilö ei voi itse vaikuttaa asiaan vaan hänet määrätään ko. tehtävään?

 

[Asmola]

Meillä tämä 2-2-6 rytmi ja en kyllä muihin vuoromuotoihin kovin helpolla siirtyisi. En ainakaan 8h vuoroihin. Tuossa nykyisessä kierrossa pysyy henkisesti ja fyysisesti ihan hyvin kasassa, kun taas monet vuorokierrot hajottaa vuosien saatossa pään ja elimistö menee sekaisin.

Meillä tehtiin jonkin aikaa 2+2+2 (ilta-ilta-aamu-aamu-vapaa-vapaa), tuo on ylivoimaisesti paras vuoro mitä olen tehnyt, nopea kierto, periaatteessa 3 päivän vapaa ja vuoro alkaa iltavuorosta, mutta miinuksena ne viikonloppuvapaat todella harvassat. Otettiin vasta käyttöön 3 aamua, 2 vapaata, 3 iltaa, 2 vapaata, 4 aamua, 1 vapaa, 4 iltaa, 2 vapaa, sekava, mutta kevyt ja viikonloppuvapaat tiheämpään. Tosiaan jäi yövuorot pois jokin aika sitten, iso peukku sille. Kuten totesin, tuo 12h sopii joillekin ja tiettyihin hommiin, ei todellakaan kaikille/kaikkialle.

Jospa lopetaan offtopic tähän, vuoroille löytyy varmaan oma ketjunsa jos haluaa jatkaa.

 

[Lämpöpumppu]

Huono trolli.

Virallisestihan tuo on korkeakoulututkinto, mutta Baldrickin sanoissa piilee mielestäni totuuden siemen. Sairaanhoitajakoulutuksen sisällöstä ei omakohtaista kokemusta, mutta insinööritutkinto menee kyllä ihan läpsytellen. Ensimmäisen vuoden insinöörimatematiikat taisivat olla niitä vaikeimpia kursseja koko koulun aikana ja sekin oli lähinnä lukion pitkän matematiikan kertausta. Oli sitten tietenkin esimerkiksi lujuus- tai materiaalioppi, mutta siitäkin moni sai tehtyä hankalaa lähinnä siksi, ettei se ketään kiinnostanut kaikessa teoreettisuudessaan. En siis myöskään sitä AMK-tutkintoa niin korkeana tutkintona pidä.

Vuorotyötä tekemättömänä en kadehdi lainkaan vuorotyöläisten perättäisiä vapaapäiviä, koska näkemykseni mukaan kaikki vapaa-aika ei ole samanarvoista. Vai olisiko nyt koronarajoitusten aikaan pidetyt lomapäivät "yhtä hyviä" kuin heinä-elokuussa (ei välttämättä tänä vuonna) pidetyt lomapäivät, jolloin rajoituksia ei olisi ja voisi halutessaan vaikka matkustaa vapaasti?

Vuorotyössä on omat hyvät ja huonot puolet. Ne vapaapäivät ovat oikeasti tarpeen, jotta kroppa pysyy kasassa pitkällä tähtäimellä. Tuollainen unirytmien kääntäminen useasti ei tee hyvää terveydelle. Sitä olen monta kertaa ihmetellyt, että miksi hoitoalalla ei kokeilla tai oteta käyttöön jotain säännöllistä vuorotyötä. Heidän vuorokalenterit on epäloogisuuden huippuja. Mutta ainakin puolison osastolla ne vanhat työhönsä kyllästyneet tantat eivät suostu kokeilemaan mitään uutta, ja jatkavat sitä valittamistaan.. Onko asiaa selvitelty, miten esimerkiksi tuollainen 2-2-6 rytmi 12h vuoroissa sopisi hoitoalalle?

 

[Baldrick]

Huono trolli.

Tosiasia. Lääkäri ja diplomi-insinööri ovat korkeakoulutettua väkeä.

 

[D8088-2]

Tosiasia. Lääkäri ja diplomi-insinööri ovat korkeakoulutettua väkeä.

Sairaanhoitaja ja insinööri tulevat ammattikorkeakoulusta ja ovat siten Suomessa ihan virallisesti "alempia korkeakoulututkintoja". Lääkäri (lisensiaatti) tulee yliopistosta ja on ylempi korkeakoulututkinto ja kuten diplomi-insinööri.

Toki sulla voi olla oma käsitys, että mikä on korkeakoulutusta ja mikä ei, mutta virallisesti se menee kuten kuvasin.

 

[FireFly Renaissance]

Sairaanhoitaja ja insinööri tulevat ammattikorkeakoulusta ja jotka ovat ihan Suomessa virallisesti "alempia korkeakoulututkintoja". Lääkäri (lisensiaatti) tulee yliopistosta ja on ylempi korkeakoulututkinto ja kuten diplomi-insinööri.

Toki sulla voi olla oma käsitys, että mikä on korkeakoulutusta ja mikä ei, mutta virallisesti se menee kuten kuvasin.

Ei voi olla ainakaan kovin korkeasti koulutettu, jos tämäkin asia on vaikea

 

[D8088-2]

Ei voi olla ainakaan kovin korkeasti koulutettu, jos tämäkin asia on vaikea

Samaa mietin.

 

[Baldrick]

Sairaanhoitaja ja insinööri tulevat ammattikorkeakoulusta ja ovat siten Suomessa ihan virallisesti "alempia korkeakoulututkintoja". Lääkäri (lisensiaatti) tulee yliopistosta ja on ylempi korkeakoulututkinto ja kuten diplomi-insinööri.

Toki sulla voi olla oma käsitys, että mikä on korkeakoulutusta ja mikä ei, mutta virallisesti se menee kuten kuvasin.

Tuolla menolla kun jatketaan niin autonasentaja on korkeakoulutettu kymmenen vuoden päästä.

 

[krossi]

Kuulin että TAYSissa olisi määrätty hoitajia toisiin tehtäviin, joissa ollaan tekemisissä koronapotilaiden kanssa ja palkkaa ollaan samalla leikattu kun ei ole pätevyyttä tehtävään. Miten helvetissä tuo voisi olla laillista jos henkilö ei voi itse vaikuttaa asiaan vaan hänet määrätään ko. tehtävään?

Pätevyydellä ei ole kvtessis merkitystä pahemmin, palkanmaksun periaatteet perustuu tehtävän vaativuuteen. Epäpätevät saa samaa palkkaa kuin pätevät, jos työtehtävä on sama. Mikäli tehtävänkuva muuttuisi voisi palkka muuttua.

 

[FireFly Renaissance]

Tuolla menolla kun jatketaan niin autonasentaja on korkeakoulutettu kymmenen vuoden päästä.

Autonasentajalla voi olla vaikka tohtorin koulutus, jos sellaisen haluaa hankkia.

Voisitko nyt kertoa mikä tässä on vaikeaa ymmärtää, vai onko vaan paha mieli, niin voidaan sitten yrittää auttaa?

 

[Nomber]

Palkankorotuksien puolella olen oikeasti niiden huonopalkkaisten puolella. heidän palkka pitäsi saada nousemaan tasolle, että kannattaa käydä töissä.

Ongelmana vaan monessa hommassa on että jos maksettaisiin kovempaa palkkaa niin asiakkaat katoaa ja koko asia kannattaa jättää ennemmin tekemättä.

Äkkiseltään tulisi mieleen vaikka joku Wolt kuski. Tuosta tuskin saa juuri mitään palkaksi? Mutta jos palkka olisi sen 3000€/kk niin kuljetuksen hinta olisi niin kova että kukaan ei tilaisi ruokaa kotiin ja koko ala kuolisi pois.

 

[D8088-2]

Tuolla menolla kun jatketaan niin autonasentaja on korkeakoulutettu kymmenen vuoden päästä.

Millä "menolla"? Sairaanhoitaja on ollut korkeakoulututkinto jo 1970-luvun lopulta asti ja insinööri jo ennen sotia muistaakseni.

 

[tpu]

Sehän tässä hommassa on hauskaa, että ammattirekisteristä ei pääse pois kuin törkeän väärinkäytöksen seurauksena. Aina, kun iskee joku kriisi (lakonuhka , pandemia, tms.) niin valtio voi pakottaa töihin. Reservistäkin voi lähteä sivariin, mutta julkiterhikistä ei nimeä kovin helposti pois saa.

Miten tämä nyt käytännössä menee, jos ei huvita mennä töihin? Tuleeko poliisit ja vievät raudoissa töihin, että "hoidapa nyt siinä ihmisiä"?

 

[Baldrick]

Millä "menolla"? Sairaanhoitaja on ollut korkeakoulututkinto jo 1970-luvun lopulta asti ja insinööri jo ennen sotia muistaakseni.

Nimeä on muutettu matkalla opistosta ylöspäin, mikä johtaa siihen ettei palkkoja voida nostaa laajalla skaalalla ylös, koska vaihtelu on aivan älytöntä samalla nimikkeellä työskentelivien tasossa. Osa on ihan fiksua porukkaa, osa totaalitomppeleita.

 

[Seizera]

Kuten tässäkin ketjussa on usein käsitelty, sairaanhoitajat ansaitsisivat normaalien korkeakoulutettujen työmarkkinat. Nyt siellä vedetään duunarimaailman samapalkkamallilla ja liittosopimuksilla ja sitten ihmetellään, kun ollaan duunarimaailman palkoissa eikä ole etenemismahdollisuuksia.

Ne korkeakoulutettujen alat joilla on korkeammat palkat ovat kilpailtuja. Sopimuksissa palkat eivät ole edes sairaanhoitajien tasolla, jos edes minkäänlaista työehtosopimuksen minimipalkkaa löytyy ollenkaan.

Suurin osa sairaanhoitajista ei työskentele siellä tehollakaan suojavarusteet päällä. Vaativimmissa hommissa tulisi olla parhaat palkat, joka houkuttelee parhaita tekijöitä ja toisinpäin.

Tehyläinen sairaanhoitaja ja liittohenkilö kirjoitteli tästä pinnalla olevasta hoitajille lisää palkkaa aiheesta. Kysyin ihan mielenkiinnosta, että auttaisiko hänen työtään sairaanhoitajana teholla lisäresurssit, mutta sama palkka kuin nyt. Tai sitten toisena vaihtoehtona tuo, että mitä jos se teholla työskentelevä erikoissairaanhoitaja saisi sen 3200e/kk pohjapalkkaa ennen lisiä, kun taas 8-16 työterveydes työskentelevä sairaanhoitaja joka huolehtii krapulaisille työukoille saikkulaput saisi 2000e/kk.
Eli juurikin tuota, mitä muilla korkeakoulutetuilla aloilla tehdään.
Vastauksena oli aika hienosti liittojargonia ja sitä miten jokaisen työpanos on täsmälleen yhtä tärkeä ja vaikea eikä eroja voi kukaan sanoa.
Sirppi ja vasara meinasi tulla lippuineen näytöstä läpi näin kärjistetysti.

Meillä itsellä on taloudessa molemmat insinöörejä ja puoliso on suunnittelupuolella. Palkat kaikilla heillä 2200-2500 ja työstressi sekä vauhti välillä todella hurja. Itse enemmän käsienheiluttelu puolella ja bruttona se 1500 enemmäm kuin puoliso.

 

[aukusti]

Miten tämä nyt käytännössä menee, jos ei huvita mennä töihin? Tuleeko poliisit ja vievät raudoissa töihin, että "hoidapa nyt siinä ihmisiä"?

Tulee sakkoja, jos ei työmääräystä noudata.

 

[tpu]

Sairaanhoitaja ja insinööri tulevat ammattikorkeakoulusta ja ovat siten Suomessa ihan virallisesti "alempia korkeakoulututkintoja". Lääkäri (lisensiaatti) tulee yliopistosta ja on ylempi korkeakoulututkinto ja kuten diplomi-insinööri.

Toki sulla voi olla oma käsitys, että mikä on korkeakoulutusta ja mikä ei, mutta virallisesti se menee kuten kuvasin.

EIkös tässä ole taustalla se, että näiden oppilaitosten (ja samalla tutkintojen) nimet muutettiin ammattiKORKEAkouluksi lähinnä siksi, että voitaisiin näitä tutkintoja alkaa kutsumaan korkeakoulututkinnoiksi, ettei kenellekään tulisi paha mieli. Eli kyllä Baldrick ihan oikeilla jäljillä oli. En kyllä ymmärrä, mitä merkitystä koko asialla on Sen verran tunnen näitä yliopistosta valmistuneita korkeakoulutettuja, että tiedän ettei korkeakoulututkinto ole millään muotoa tae siitä, että henkilö olisi edes täysijärkinen.

 

[munse]

EIkös tässä ole taustalla se, että näiden oppilaitosten (ja samalla tutkintojen) nimet muutettiin ammattiKORKEAkouluksi lähinnä siksi, että voitaisiin näitä tutkintoja alkaa kutsumaan korkeakoulututkinnoiksi, ettei kenellekään tulisi paha mieli. Eli kyllä Baldrick ihan oikeilla jäljillä oli. En kyllä ymmärrä, mitä merkitystä koko asialla on Sen verran tunnen näitä yliopistosta valmistuneita korkeakoulutettuja, että tiedän ettei korkeakoulututkinto ole millään muotoa tae siitä, että henkilö olisi edes täysijärkinen.

Samaa mieltä, mutta täsmennettäköön, että joillain aloilla yliopistopaperista voi tehdä melko hyvän rajauksen henkilön kyvyistä kyseisellä alalla.

Esimerkiksi koodarin taskussa olevilla papereilla ei ole niin väliä. Insinööri, DI, whatever. Osaaminen hankitaan pääosin kokemuksella, ei koulutuksella.

Mutta yhtäkään lujuuslaskijana toimivaa AMK-tason koneinsinööriä en ole tavannut.

 

[FireFly Renaissance]

EIkös tässä ole taustalla se, että näiden oppilaitosten (ja samalla tutkintojen) nimet muutettiin ammattiKORKEAkouluksi lähinnä siksi, että voitaisiin näitä tutkintoja alkaa kutsumaan korkeakoulututkinnoiksi, ettei kenellekään tulisi paha mieli. Eli kyllä Baldrick ihan oikeilla jäljillä oli. En kyllä ymmärrä, mitä merkitystä koko asialla on Sen verran tunnen näitä yliopistosta valmistuneita korkeakoulutettuja, että tiedän ettei korkeakoulututkinto ole millään muotoa tae siitä, että henkilö olisi edes täysijärkinen.

Sairaanhoitajan tutkinto on ihan kansainvälisesti bachelor tason tutkinto. Suomessa oli historiallisesti melkoinen häröpallokoulutusjärjestelmä jota sitten korjattiin ammattikorkeakouluilla (edes vähän) sopivammaksi mm. Eurooppalaisen Bolognan prosessin mukaisiin tutkintoihin.

Alemmat- ja ylemmät korkeakoulututkinnot ovat siis ihan kansainvälinen käytäntö, eikä siinä ole mitään ihmeellistä, ellei nyt sitten satu olemaan jotain asennevammaa tai vastaavaa muuta kognitiivista estettä ymmärtämiselle.

Ylempi korkeakoulututkintokaan ei tosiaan aina ihan liikaa takaa, ja nykyäänhän opetusministeriöllä on tämä "kaikki valmistuu" agenda.

 

[Asmola]

Eikös noilla n. 2500€ insinöörin palkoilla tunnu että menee lukemiset hukkaan? Tiedän toki ettei insinööriksi lukeminen vaadi mitään erityistä älykkyyttä, mutta jos siihen lähtee lukemaan niin eikös kannata joko a) pyrkia hieman kovempi palkkaiseen työhön tai b) lukea lisää, noihin palkkoihin kun pääsee 4 vuotta vähemmällä lukemisella? Varmaan monet lukee helpomman työn perässä palkasta niin välittämättä, jonka toki ymmärrän. Sairaanjoitajatkin saavat kuitenkin sen n. 3k€ bruttona sairaalassa ilman yövuoroja, joka onkin ihan minimi siitä työstä että kannattaa lukea.

 

[marse]

Ja ikäväkyllä hyvällä suunnittelulla myös loppuasiakkaan kustannuksiin voitaisiin puuttua, mutta loppuasiakkaan miettiminen teko vaiheessa on yleensä se suurin synti. Itse vaihdoin tilaajapuolelle ja palkka nousi tuolta suunnittelun n. 2.5k:sta -> +4k luokkaan ja stressittömämpään elämään.

 

[vekaas]

Tehyläinen sairaanhoitaja ja liittohenkilö kirjoitteli tästä pinnalla olevasta hoitajille lisää palkkaa aiheesta. Kysyin ihan mielenkiinnosta, että auttaisiko hänen työtään sairaanhoitajana teholla lisäresurssit, mutta sama palkka kuin nyt. Tai sitten toisena vaihtoehtona tuo, että mitä jos se teholla työskentelevä erikoissairaanhoitaja saisi sen 3200e/kk pohjapalkkaa ennen lisiä, kun taas 8-16 työterveydes työskentelevä sairaanhoitaja joka huolehtii krapulaisille työukoille saikkulaput saisi 2000e/kk.
Eli juurikin tuota, mitä muilla korkeakoulutetuilla aloilla tehdään.
Vastauksena oli aika hienosti liittojargonia ja sitä miten jokaisen työpanos on täsmälleen yhtä tärkeä ja vaikea eikä eroja voi kukaan sanoa.
Sirppi ja vasara meinasi tulla lippuineen näytöstä läpi näin kärjistetysti.

Tätä liittojargonia kuulee yleensä hame-eläimen suusta valitettavasti. Itsekin omalla työmaalle kysellyt narisijoilta palkasta aivan samaa mutta vastaus on juurikin tuo että kaikki maakunnan inr-hoitajasta tehohoitajaan pitäisi saada 3000e ja lisät päälle.

Oma näkemys sairaalamaailmasta on se että ongelma ei ole palkkauksessa (oma vuoden keskipalkka reilu 3000e) vaan ongelma on hoitajaresurssit tai sen puute. Porukkaa yksinkertaisesti liian vähän töissä. Toisekseen se autoritäärinen johtaminen 20-luvulta jossa lääkärit ja hoitotyön maisterit ensin tappelee keskenää mitä tehdään ja sit kenttäväki koittaa tulkita näitä päätöksiä. Tämä jos olisi kunnossa niin minusta nykyinenkin palkka olisi perusteltu.

 

[D8088-2]

Nimeä on muutettu matkalla opistosta ylöspäin, mikä johtaa siihen ettei palkkoja voida nostaa laajalla skaalalla ylös, koska vaihtelu on aivan älytöntä samalla nimikkeellä työskentelivien tasossa. Osa on ihan fiksua porukkaa, osa totaalitomppeleita.

On sitä koulutustakin muutettu vuosien mittaan, kuten kaikkia muitakin aloja. Muutenkin vastauksellasi ei ole mitään tekemistä alkuperäisen väitteesi kanssa etteivät ne tutkinnot olisi korkeakoulututkintoja. On kokonaan toinen keskustelu puhua eri ihmisen älykkyysosamäärästä ja miten se korreloi koulutustason kanssa.

 

[Dr. Who]

En ole seurannut aktiivisesti heidän palkkakehitystään, eikä sen enempää kiinnostakkaan, mutta järjestäen kun aloittivat hommansa niin aloituspalkat olivat väliltä 2000-2200€/kk. Yleensä kyllä puhutaan avoimesti siinä yhteydessä, jos joku saa uuden työn tms. En tiedä vaativuustasoista tai tarkemmin heidän työnkuvastakaan. Tai miten palkkakehitys on nyt vuosien varrella yleisesti tutkijoilla kehittynyt.

Missä vain aloituspalkat on paskoja, Muija 10v sairaanhoitajana ja saa käteen nettona 2500€/kk ja se tekee vain 2-4 yövuoroa siinä ajassa ja muutenkin lähinnä normi päivävuoroa.

Tuohon jos tekisi enemmän öitä ja pyhiä niin netto olisi helposti 3k€.

Tuolla tulee toimeen, mutta työn kuvaan nähden ja siihen että se on kolmivuorotyötä palkka ei ole linjassaan.

 

[Kissabussi]

Meillä itsellä on taloudessa molemmat insinöörejä ja puoliso on suunnittelupuolella. Palkat kaikilla heillä 2200-2500 ja työstressi sekä vauhti välillä todella hurja. Itse enemmän käsienheiluttelu puolella ja bruttona se 1500 enemmäm kuin puoliso.

Jos tuo 2200-2500 on bruttopalkka insinöörikoulutusta vaativasta työstä, niin aika murheelliselta kuulostaa. Eikö tuossa mene jo koulutus hukkaan? Nallekarkit nyt ei tietysti mene tasan, mutta kuitenkin.

Sit se oma palkkakehitys:

2016: 2300/kk (vastavalmistunut)
2017: 2500/kk
2018: 2700/kk
2019: 3200/kk ja tehtävänkuvan vaihdos pykälää parempaan
2020: 3400/kk
2021: 3800/kk (sovittu jo)

Alempi AMK-inssi. Nuo 2016-2018 hommat vastasi mielestäni varsin heikosti omaa koulutusta, nykyiset hommat vastaa jossain määrin vaikkei alan paperit mikään välttämättömyys olisikaan tehtävän hoitamiseen. Olen enemmän kuin tyytyväinen.

 

[Sprout]

Missä vain aloituspalkat on paskoja, Muija 10v sairaanhoitajana ja saa käteen nettona 2500€/kk ja se tekee vain 2-4 yövuoroa siinä ajassa ja muutenkin lähinnä normi päivävuoroa.

Tuohon jos tekisi enemmän öitä ja pyhiä niin netto olisi helposti 3k€.

Tuolla tulee toimeen, mutta työn kuvaan nähden ja siihen että se on kolmivuorotyötä palkka ei ole linjassaan.

Kuukaudessa 2-4 kpl yövuoroa ja muuten normaaleja päivävuoroja. Nettona käteen 2500€. Onko tämä oikesti muka huono palkka? Tai enemmän öitä ja pyhiä tehtynä 3k€ nettotulot. Sairaanhoitajien palkkakuoppa näyttäisi olevan pelkkä myytti. 3000€ nettotulot on kova palkka vaikka tätä miten pyörittelisi.

 

[idkf]

Tuon nettotuloista puhuminen on aika turhaa kun ei ole veroprosenteista, vähennyksistä jne. tietoa. Mainitkaa nyt ainakin se bruttotulo, että olisi vertailtavisaa.

 

[aukusti]

Kuukaudessa 2-4 kpl yövuoroa ja muuten normaaleja päivävuoroja. Nettona käteen 2500€. Onko tämä oikesti muka huono palkka? Tai enemmän öitä ja pyhiä tehtynä 3k€ nettotulot. Sairaanhoitajien palkkakuoppa näyttäisi olevan pelkkä myytti. 3000€ nettotulot on kova palkka vaikka tätä miten pyörittelisi.

En voi mitenkään uskoa, että nettona hoitaja voi vetää normaalina kuukausipalkkana 3000 e kuussa, ehkä just silloin kun lomarahat tulee ja jos on päivystänyt koko juhannuksen.

 

[Paapaa]

Sairaanhoitajien keskiansiothan ovat säännöllisten lisien kanssa 3 047 euroa. Mä itse koen hiukan harhaanjohtavana vertailla muuta kuin keskiansioita - vaikka toki ymmärrän keskiansiovertailunkin ongelmat. Lisät ovat oleellinen osa palkkaa ja kun palkkaneuvotteluja käydään, tehdään välillä tietoisesti isompia korotuksia lisiin peruspalkan kustannuksella. Tämä nostaa suuren osa ansioita ja tilastoissa voidaan itkeä matalaa palkkaa.

Lisät ovat siis merkittävä osa niin palkkaneuvotteluja kuin kokonaisansioita. Niiden jättäminen pois ansiovertailussa lähinnä vääristävät keskimääräisten ansioerojen vertailua. Monilla aloilla ei lisiä ole edes mahdollista ansaita vaikka sitä toivoisi. Moni voi ja haluaa tehdä töitä niin, että on mahdollista juuri lisillä lihottaa palkkapussia. Täälläkin joku kirjoitti, että sopivana sunnuntaina voi saadan yhdestä päivästä monen sadan lisä ansioihin sairaanhoitajana. Perheettömälle se voi olla melkoinen rahasampo.

 

[Dr. Who]

Tuon nettotuloista puhuminen on aika turhaa kun ei ole veroprosenteista, vähennyksistä jne. tietoa. Mainitkaa nyt ainakin se bruttotulo, että olisi vertailtavisaa.

En nyt muista sen tarkemmin, mutta vähennyksiä ei ole, asutaan vuokralla, ei liiton maksuja koska ei kuulu liittoon, ei lapsia tai velkaa, nainen 40v ja Helsinki asuinpaikkana.

 

[Dr. Who]

Sitten kannattaa muistaa että esimerkiksi HUS maksaa paskinta palkkaa ja yksityiset saattaa maksaa huomattavasti enemmän kuin kun alinen puoli, mutta siis puoliso on kunnalisella puolella töissä.