Palkkakeskustelu

[Dr. Who]

Tuon nettotuloista puhuminen on aika turhaa kun ei ole veroprosenteista, vähennyksistä jne. tietoa. Mainitkaa nyt ainakin se bruttotulo, että olisi vertailtavisaa.

En nyt muista sen tarkemmin, mutta vähennyksiä ei ole, asutaan vuokralla, ei liiton maksuja koska ei kuulu liittoon, ei lapsia tai velkaa, nainen 40v ja Helsinki asuinpaikkana.

 

[Dr. Who]

Sitten kannattaa muistaa että esimerkiksi HUS maksaa paskinta palkkaa ja yksityiset saattaa maksaa huomattavasti enemmän kuin kun alinen puoli, mutta siis puoliso on kunnalisella puolella töissä.

 

[zepi]

Minä olen luullut, että yksityisellä sairaanhoitaja tienaa vähemmän kuin julkisella puolella, koska tulijoita on silti. Johtaminen ja työympäristö ovat ilmeisesti paremmat.

En kyllä tiedä päteekö tuo yleisemmin, vai onko kyseessä jokin anekdootti.

 

[Trotor]

Niin huomaa ettet tiedä asiasta yhtään mitään. Se nyt vaan on niin että se on tasan 12 työpäivää. Itseasiassa se on kaikilla niillä jotka tekevät viisi vuorotyötä.

Liittyy palkkakeskusteluun kuitenkin sen verran että avaisitko miten tämä on mahdollista? Vuosilomaa kuuluu kuitenkin joko 24 tai 30 päivää lain mukaan. Vai lasketteko jotenkin erikoisesti niin että loman viikonloppupäiviä ei huomioida tmv?

 

[tpu]

Sairaanhoitajan tutkinto on ihan kansainvälisesti bachelor tason tutkinto. Suomessa oli historiallisesti melkoinen häröpallokoulutusjärjestelmä jota sitten korjattiin ammattikorkeakouluilla (edes vähän) sopivammaksi mm. Eurooppalaisen Bolognan prosessin mukaisiin tutkintoihin.

Alemmat- ja ylemmät korkeakoulututkinnot ovat siis ihan kansainvälinen käytäntö, eikä siinä ole mitään ihmeellistä, ellei nyt sitten satu olemaan jotain asennevammaa tai vastaavaa muuta kognitiivista estettä ymmärtämiselle.

Ylempi korkeakoulututkintokaan ei tosiaan aina ihan liikaa takaa, ja nykyäänhän opetusministeriöllä on tämä "kaikki valmistuu" agenda.

Minun on vain hankala mieltää sairaanhoitajan tutkintoa korkeakoulututkinnoksi, kun sairaanhoitajan homma ei oikein millään tapaa ole mitään korkeaa koulutusta vaativaa hommaa.

Tai korjatkaa toki, jos minulla on väärä käsitys sairaanhoitajan työstä, mutta ymmärrykseni mukaan se on ns. rutiinityötä, jossa ei itse tarvitse tehdä päätöksiä potilaiden hoitotoimenpiteistä.

 

[Asmola]

Liittyy palkkakeskusteluun kuitenkin sen verran että avaisitko miten tämä on mahdollista? Vuosilomaa kuuluu kuitenkin joko 24 tai 30 päivää lain mukaan. Vai lasketteko jotenkin erikoisesti niin että loman viikonloppupäiviä ei huomioida tmv?

Vuosilomaa kertyy 30 päivää, 6 noista ("talviloma") kuluu vapailla joita on aina se 4 putkeen. Kesäloma muodostuu kahdesta vuorokierrosta + yhdestä 4 päivän vapaasta, eli 4 vapaata, 6 töitä, 4 vapaata, 6 töitä, 4 vapaata (=24), jolloin työpäiviä loma-ajalle osuu 12.

 

[Makos]

Minun on vain hankala mieltää sairaanhoitajan tutkintoa korkeakoulututkinnoksi, kun sairaanhoitajan homma ei oikein millään tapaa ole mitään korkeaa koulutusta vaativaa hommaa.

Tai korjatkaa toki, jos minulla on väärä käsitys sairaanhoitajan työstä, mutta ymmärrykseni mukaan se on ns. rutiinityötä, jossa ei itse tarvitse tehdä päätöksiä potilaiden hoitotoimenpiteistä.

No, se on se hierarkia. Turhauttavaa katsella röntgenhoitajien työtä

Lääkäri: laitetaan 7 ml varjoainetta ja 15 s viive.
Hoitaja: kuulostaa aika suurelta?
L: joo, umm, joo vähennetään 6 ml?
H:
L: No mitä sä laittaisit?
H: En minä voi sitä sanoa
...


Rutiinityötä on joka sektorilla jos se on se pointti.

 

[aukusti]

Minun on vain hankala mieltää sairaanhoitajan tutkintoa korkeakoulututkinnoksi, kun sairaanhoitajan homma ei oikein millään tapaa ole mitään korkeaa koulutusta vaativaa hommaa.

Tai korjatkaa toki, jos minulla on väärä käsitys sairaanhoitajan työstä, mutta ymmärrykseni mukaan se on ns. rutiinityötä, jossa ei itse tarvitse tehdä päätöksiä potilaiden hoitotoimenpiteistä.

Joo, helppoja hommia, siksi niitä tehohoitoon soveltuvia sairaanhoitajia löytyy nyt kriisin aikana vaikka millä mitalla.

 

[taxman]

Vuosilomaa kertyy 30 päivää, 6 noista ("talviloma") kuluu vapailla joita on aina se 4 putkeen. Kesäloma muodostuu kahdesta vuorokierrosta + yhdestä 4 päivän vapaasta, eli 4 vapaata, 6 töitä, 4 vapaata, 6 töitä, 4 vapaata (=24), jolloin työpäiviä loma-ajalle osuu 12.

Eri työaikamuotojen kuormitusta on turha vertailla lomapäivien määrällä. Vuotuinen työaika on parempi mittari.

Kaikkien palkansaajien keskimääräinen vuosityöaika oli n. 1600 tuntia vuonna 2018: Tilastokeskus - 3 Työajat vuonna 2018 . Tämä on jossain määrin pienempi kuin "normaalin" vuoden lukemat, koska mukana on perhevapaiden yms. vaikutusta.

 

[Roje]

Mielestäni palkka pitää katsoa ja verrata kuukausipalkasta eikä kokonaispalkasta lisien kera. Esim vuorolisät ovat haittakorvausta työajoista. Ei sairaanhoitajan työ muutu helpommaksi jos sen tekee pelkästään päivällä varsinkaan tehohoitajien. Eli tarkasteluun pitäisi ottaa noin 2400 euron kuukausipalkka.

 

[vekaas]

Minun on vain hankala mieltää sairaanhoitajan tutkintoa korkeakoulututkinnoksi, kun sairaanhoitajan homma ei oikein millään tapaa ole mitään korkeaa koulutusta vaativaa hommaa.

Tai korjatkaa toki, jos minulla on väärä käsitys sairaanhoitajan työstä, mutta ymmärrykseni mukaan se on ns. rutiinityötä, jossa ei itse tarvitse tehdä päätöksiä potilaiden hoitotoimenpiteistä.

Minun mielestä kaikki työ on rutiinihommaa riippumatta koulutuksesta. Sama kun työntekijän pätevyys johonkin hommaan.

 

[Asmola]

Minun on vain hankala mieltää sairaanhoitajan tutkintoa korkeakoulututkinnoksi, kun sairaanhoitajan homma ei oikein millään tapaa ole mitään korkeaa koulutusta vaativaa hommaa.

Tai korjatkaa toki, jos minulla on väärä käsitys sairaanhoitajan työstä, mutta ymmärrykseni mukaan se on ns. rutiinityötä, jossa ei itse tarvitse tehdä päätöksiä potilaiden hoitotoimenpiteistä.

Enemmän niiden täytyy hyödyntää työssään koulussa opittua kuin perus insinöörin? Tosin et tainnut pitää perus insinööriäkään korkeakoulututkintona. Olisihan se lääkärille nolo tilanne kun ammattikoulusta valmistunut tulee kyseenalaistamaan ja korjaamaan sen tekemiä virheitä..

 

[Kiila]

Insinöörin lisät koostuvat useimmilla palkattomasta matkustamisesta vapaa-ajalla, palkattomista ylitöistä, vapaa-ajalla kouluttautumisesta ja vapaa-ajalla tapahtuvasta muusta työstä, Työajat odotetaan järjestettävän kulloinkin työnantajan tarpeiden mukaisiksi. Voitaisiinko siis tunkea tuo tanan peruspalkka jo niin syvälle mistä ei aurinko paista? Kokoonaisansio on ainoa luku, jolla on mitään tekoa minkään kanssa.

Ihan mielenkiinnosta, onko olemassa jotain julkaistua tutkimusta insinöörien palkattomasta työskentelystä? Meinaan siis siitä, kuinka paljon (yli)töitä tehdään ilman korvausta.

Olen itse tietoliikennepuolen AMK-inssi (ja ei, en koe käyneeni läpi KORKEAkoulua) ylemmän toimihenkilön sopparilla ja normaalilla 37,5h/vk toimistotyöajalla. Työnantaja on aina maksanut ylityöt ja muut korvaukset sekä lisät ilman mitään vääntöä. Oli kyse sitten ylläpitoon tai projekteihin liittyvistä ylitöistä, ne voi merkata ja ne tulee hyväksytyksi ilman mitään kyselyitä. Toki meillä toimi jousto ja luotto hyvin molempiin suuntiin, eikä mitään kusetuksia esiinny. Joustossa ja ylitöissä käytän tietysti järkeä. Jos omaehtoisesti vilkaisen mailin silloin tällöin työajan ulkopuolella ja ehkä reagoinkin lyhyellä vastauksella tai neuvon kollegaa minuutin pari, niin jää usein laskuttamatta. Jos kuitenkin alettaisiin vaatia ilmaista ylläpitoa lauantai aamuyöstä tai ilmaista päivien venyttämistä ilta kahdeksaan projekteilla, niin stoppaisi kyllä ilmainen (yli)työnteko aika nopeasti. Kuukausipalkka on kuitenkin korvaus vain tuolta ~160 tunnilta per kuukausi ja mikään ilmaisesksi tehty ei näy tilillä saati mahdollisessa eläkkeessä.

Tyyli, miten palkkoja vertaillaan, tuntuu jotenkin älyttömältä. Ilmoitetaan sekaisin bruttoja, nettoja, lisiä, lomarahoja ja verottomia etuuksia. Hyvä, ettei lasketa mukaan vielä firman kahviautomaatista saatuja kahveja ja pikkujoulujen irtosuhteita. Jos kaiken erittelisi vaikka alla olevasti, niin tuosta olisi suht helppo nähdä mistä se brutto palkka ja/tai lapaan jäävä netto koostuu. Kiinteästä kk-palkasta, lisistä, verottomista etuuksista vaiko jostain muusta mystisestä yhdistelmästä. Se onko jollain asuntolainen lyhennyksiä, elatusavun lyhennyksiä, liittomaksujen tai muiden asioiden oikeuttamia poistoja tai lyhennyksiä ei liity millään tavalla TYÖSTÄ saatavaan palkkaan.

Ammatti:
Työnkuva:
Vuosikokemus alalta:
Vuodet nykyisessä työpaikassa:
Brutto kk tulot (palkan perusosa) / tuntipalkka:
Ylityökorvaukset ja lisät (sekä noin arvio ylitöiden määrästä tunteina:):
Bonukset / tulospalkkiot:
Lomarahat:
=============
= Brutto vuositulot = yllä olevista osista muodostuva koko vuoden verotettava ansio
= Brutto kk tulot = brutto vuositulot / 12

Lisäksi vielä erikseen ilmoitetaan verottomat etuudet ja korvaukset. Varmasti sorvattavaa tuossa taulukossa, mutta pääpiirteittäin noin.

 

[dropadrop]

Mielestäni palkka pitää katsoa ja verrata kuukausipalkasta eikä kokonaispalkasta lisien kera. Esim vuorolisät ovat haittakorvausta työajoista. Ei sairaanhoitajan työ muutu helpommaksi jos sen tekee pelkästään päivällä varsinkaan tehohoitajien. Eli tarkasteluun pitäisi ottaa noin 2400 euron kuukausipalkka.

Just näin. Osa sairaanhoitajista työskentelee paikoissa jotka ovat auki 24/7 ja heillä on mahdollisuus hyviin lisiin. Tällöin kuitenkin heivataan pitkälti koko sosiaalinen elämä romukoppaan ja eletään omilla rytmeillä. Tuota korvausta ei voi mitenkään verrata siihen, että joku toinen tekee 8-17 toimistotyötä.

Toiset hoitajat taas työskentelevät laitoksissa joissa ei palvella 24/7 eikä heillä ole käytännössä mitään mahdollisuutta ylitöihin (tai jotain kymppejä kuukaudessa josta kaikki kilpailee).

Jotenkin vaikuttaa, että ne jotka haluaa olla korottamatta hoitajien palkkoja käyttävät esimerkkeinä niitä jotka tekevät säännöllistä yötyötä, tai vähintään laskevat lisät mukaan keskiarvoihin jolloin saadaan luotua illuusio hyvästä korvauksesta.

Mun vaimo on siis hoitoalalla (hammashoitajana), nytkin jatkavat töitä suht normaalisti (kiireelliset keissit). Mitään kunnon suojia eivät saa koska ne lähetettiin niihin yksiköihin jotka hoitavat koronaa... Mä tienaan it-alalla kolminkertaista bruttopalkkaa pienemmällä koulutuksella.

 

[buumi]

Just näin. Osa sairaanhoitajista työskentelee paikoissa jotka ovat auki 24/7 ja heillä on mahdollisuus hyviin lisiin. Tällöin kuitenkin heivataan pitkälti koko sosiaalinen elämä romukoppaan ja eletään omilla rytmeillä. Tuota korvausta ei voi mitenkään verrata siihen, että joku toinen tekee 8-17 toimistotyötä.

Toiset hoitajat taas työskentelevät laitoksissa joissa ei palvella 24/7 eikä heillä ole käytännössä mitään mahdollisuutta ylitöihin (tai jotain kymppejä kuukaudessa josta kaikki kilpailee).

Jotenkin vaikuttaa, että ne jotka haluaa olla korottamatta hoitajien palkkoja käyttävät esimerkkeinä niitä jotka tekevät säännöllistä yötyötä, tai vähintään laskevat lisät mukaan keskiarvoihin jolloin saadaan luotua illuusio hyvästä korvauksesta.

Mun vaimo on siis hoitoalalla (hammashoitajana), nytkin jatkavat töitä suht normaalisti (kiireelliset keissit). Mitään kunnon suojia eivät saa koska ne lähetettiin niihin yksiköihin jotka hoitavat koronaa... Mä tienaan it-alalla kolminkertaista bruttopalkkaa pienemmällä koulutuksella.

Toisaalta ihan samalla tavalla hoitoalalla puhutaan monesti siitä miten palkka ja työajat ovat huonot. Todellisuudessa molemmat eivät yhtäaikaa ole huonot. Mikäli työajat ovat huonot niin vuositulot ovat melko hyvät. Pienemmillä tuloilla taas työajat ovat normaalit. Kuten aiemmin jo useaan kertaan mainittu niin ainahan se oma palkka on omasta mielestä liian pieni ja hoitajia on Suomessa paljon.

Se miksi hoitajien palkka aiheuttaa muissa niin voimakkaita tunteita, liittyy nähdäkseni vahvasti siihen, että palkat hyvin pitkälti maksetaan verovaroista. Hoitajien ammattiliitto myös itse lisää vastakkainasettelua vaatimalla "suurempia korotuksia kuin muille".

 

[Asmola]

Ihan mielenkiinnosta, onko olemassa jotain julkaistua tutkimusta insinöörien palkattomasta työskentelystä? Meinaan siis siitä, kuinka paljon (yli)töitä tehdään ilman korvausta.

Olen itse tietoliikennepuolen AMK-inssi (ja ei, en koe käyneeni läpi KORKEAkoulua) ylemmän toimihenkilön sopparilla ja normaalilla 37,5h/vk toimistotyöajalla. Työnantaja on aina maksanut ylityöt ja muut korvaukset sekä lisät ilman mitään vääntöä. Oli kyse sitten ylläpitoon tai projekteihin liittyvistä ylitöistä, ne voi merkata ja ne tulee hyväksytyksi ilman mitään kyselyitä. Toki meillä toimi jousto ja luotto hyvin molempiin suuntiin, eikä mitään kusetuksia esiinny. Joustossa ja ylitöissä käytän tietysti järkeä. Jos omaehtoisesti vilkaisen mailin silloin tällöin työajan ulkopuolella ja ehkä reagoinkin lyhyellä vastauksella tai neuvon kollegaa minuutin pari, niin jää usein laskuttamatta. Jos kuitenkin alettaisiin vaatia ilmaista ylläpitoa lauantai aamuyöstä tai ilmaista päivien venyttämistä ilta kahdeksaan projekteilla, niin stoppaisi kyllä ilmainen (yli)työnteko aika nopeasti. Kuukausipalkka on kuitenkin korvaus vain tuolta ~160 tunnilta per kuukausi ja mikään ilmaisesksi tehty ei näy tilillä saati mahdollisessa eläkkeessä.

Tyyli, miten palkkoja vertaillaan, tuntuu jotenkin älyttömältä. Ilmoitetaan sekaisin bruttoja, nettoja, lisiä, lomarahoja ja verottomia etuuksia. Hyvä, ettei lasketa mukaan vielä firman kahviautomaatista saatuja kahveja ja pikkujoulujen irtosuhteita. Jos kaiken erittelisi vaikka alla olevasti, niin tuosta olisi suht helppo nähdä mistä se brutto palkka ja/tai lapaan jäävä netto koostuu. Kiinteästä kk-palkasta, lisistä, verottomista etuuksista vaiko jostain muusta mystisestä yhdistelmästä. Se onko jollain asuntolainen lyhennyksiä, elatusavun lyhennyksiä, liittomaksujen tai muiden asioiden oikeuttamia poistoja tai lyhennyksiä ei liity millään tavalla TYÖSTÄ saatavaan palkkaan.

Ammatti:
Työnkuva:
Vuosikokemus alalta:
Vuodet nykyisessä työpaikassa:
Brutto kk tulot (palkan perusosa) / tuntipalkka:
Ylityökorvaukset ja lisät (sekä noin arvio ylitöiden määrästä tunteina:):
Bonukset / tulospalkkiot:
Lomarahat:
=============
= Brutto vuositulot = yllä olevista osista muodostuva koko vuoden verotettava ansio
= Brutto kk tulot = brutto vuositulot / 12

Lisäksi vielä erikseen ilmoitetaan verottomat etuudet ja korvaukset. Varmasti sorvattavaa tuossa taulukossa, mutta pääpiirteittäin noin.

Joillain aloilla ne vuorolisät on olennainen osa palkkaa että työtä edes viitsii tehdä ja ne tekee palkasta kilpailukykyisen. Esim. teollisuudessa 3k€ peruspalkalla lisistä muodostuu herkästi 25% palkasta keskimääräisen työajan ollessa 34,9h/viikko (keskeytymätön 3-vuoro aka 5-vuoro). Eli ei niitä lisiä kannata täysin jättää huomiotta, mutta toki tietyillä aloilla niitä taas ei kannata ottaa huomioon juurikin vaihtelevista vuoroista johtuen, jotta työstä maksettavan palkan vertailu on järkevää.

 

[Sprout]

Tämä keskustelu peruspalkasta ja lisistä on vaikea. En oikein tiedä miten pukisi omat ajatukset sanoiksi. Sairaanhoitajat toimivat alalla missä vuorotyö on olennainen osa työtä. Sama tilanne on poliiseilla, palomiehillä, osalla tehdastyöntekijöitä jne. Käytännössä jokaisella hoitajalla on mahdollisuus saada noita lisiä. Ei välttämättä nykyisessä työpaikassa, mutta aina noita vapaita työpaikkoja löytyy muualta. Puheet sosiaalisen elämän heikkenemistä ja rytmien sekaisin menemisestä on melkoista uhriutumista. Sama tilanne on monella muullakin alalla. Jos ei halua tai suostu (tai pysty) tekemään muuta kuin 8-16 vuoroja, niin sitten täytyy tyytyä peruspalkkaan. Eihän muillakaan aloilla kaikille makseta samaa rahamäärää. Ahkerat ja paremmat työntekijät tienaavat enemmän kuin laiskat ja huonot. Tai urallaan eteenpäin pyrkivät tienaavat enemmän kuin ne jotka tyytyvät nykyiseen asemaansa. Yleensä ikävistä tai vaikeista töistä maksetaan enemmän kuin helpoista ja mukavista. Esimerkki nyt ei välttämättä 100 prosenttisesti päde hoitotyöhön, mutta valinnoilla siinäkin pystyy omaan ansioonsa vaikuttamaan.

Näissä keskusteluissa verrataan tietysti aina kahta palkkaääripäätä toisiinsa. Peruspalkkaa ilman mitään lisiä sekä sitten palkkaa kaikkien mahdollisten lisien kanssa. Ehkä reiluinta olisi puhua keskimääräisen SH:n kuukausiansioista keskimääräisillä lisillä. Mutulla sanoisin, että yli puolet sairaanhoitajista kuitenkin jonkinlaisia lisiä saa joka kuukausi.

E: Vertailussa pitäisi käyttää sairaanhoitajien keskimääräistä bruttovuosiansiota (lisineen). Pikaisella googletuksella löytyi tilastoja, missä sairaanhoitajien kokonaisansiot oli 3200€. Ei tuo hirveä palkkakuoppa ole.

 

[Paapaa]

vähintään laskevat lisät mukaan keskiarvoihin jolloin saadaan luotua illuusio hyvästä korvauksesta

Lisät ovat ansioita siinä missä peruspalkka. Kun vertaillaan ansioita, ei lisiä tietenkään voida unohtaa vertailusta. Ne ovat osa sitä kokonaisansiota ja tietenkin vaikuttavat esim. myös alan houkuttelevuuteen.

 

[Bertta]

Tuolla menolla kun jatketaan niin autonasentaja on korkeakoulutettu kymmenen vuoden päästä.

Kaikkihan me vähintäänkin elämäm koulun korkeakoulutettuja ollaan.

Akateemisen koulutuksen läpikäynyt henkilö, jolla on valmiudet tutkimustehtäviin, on minulle korkeakoulutettu. Ei kukaan muu.

 

[Kiila]

Joillain aloilla ne vuorolisät on olennainen osa palkkaa että työtä edes viitsii tehdä ja ne tekee palkasta kilpailukykyisen. Esim. teollisuudessa 3k€ peruspalkalla lisistä muodostuu herkästi 25% palkasta keskimääräisen työajan ollessa 34,9h/viikko (keskeytymätön 3-vuoro aka 5-vuoro). Eli ei niitä lisiä kannata täysin jättää huomiotta, mutta toki tietyillä aloilla niitä taas ei kannata ottaa huomioon juurikin vaihtelevista vuoroista johtuen, jotta työstä maksettavan palkan vertailu on järkevää.

Tottakai ymmärrän sen, että lisät ja korvausket ovat usealla alalla olennainen osa ja työn luonteesta johtuen (ilta/yö/vuoro) näitä korvauksia tulee "väkisin" peruspalkan päälle. Nämä korvaukset voivat sitten lisätä työn houkuttelevuutta, vaikka työ olisikin vaativaa tai rasittavaa. En minä ole niitä missään vaiheessa jättänyt huomiotta, päinvastoin. Tuossa esimerkissäni toin juuri esiin miten listata palkka ja mistä se muodostuu. Sieltä voi sitten jotainen nähdä mikä on se peruspalkka, mikä on haittakorvausten osuus, mikä ylitöiden, mikä bonusten, mikä verottomien matka ja päivärahojen osuus, yms. Tällä tavalla päästää eroon tästä turhasta vänkäämisestä "nokun hoitajat tienaa 5k€ nettona ja insinööri vaan 2,5k€ bruttona", kun ei ilmoiteta vain yhtä summakönttiä, vaan avataan mistä se köntti muodostuu. Luulisi jokaista sen verran kiinnostavan oma palkka, että tietää edes mistä se muodostuu ja miksi.

 

[tpu]

Tosin et tainnut pitää perus insinööriäkään korkeakoulututkintona.

Mitä mieltä on keskustelussa, jossa keksit toisen suuhun sanoja? En ole tuollaista väittänyt.

 

[Asmola]

Mitä mieltä on keskustelussa, jossa keksit toisen suuhun sanoja? En ole tuollaista väittänyt.

Käsi ylös virheen merkiksi, muistelin että tuossa olisit vähän tuohon sävyyn puhunut mutta väärin muistin. Anteeksipyyntö.

EIkös tässä ole taustalla se, että näiden oppilaitosten (ja samalla tutkintojen) nimet muutettiin ammattiKORKEAkouluksi lähinnä siksi, että voitaisiin näitä tutkintoja alkaa kutsumaan korkeakoulututkinnoiksi, ettei kenellekään tulisi paha mieli. Eli kyllä Baldrick ihan oikeilla jäljillä oli. En kyllä ymmärrä, mitä merkitystä koko asialla on Sen verran tunnen näitä yliopistosta valmistuneita korkeakoulutettuja, että tiedän ettei korkeakoulututkinto ole millään muotoa tae siitä, että henkilö olisi edes täysijärkinen.

 

[Dzeeta]

Tämä keskustelu peruspalkasta ja lisistä on vaikea. En oikein tiedä miten pukisi omat ajatukset sanoiksi. Sairaanhoitajat toimivat alalla missä vuorotyö on olennainen osa työtä. Sama tilanne on poliiseilla, palomiehillä, osalla tehdastyöntekijöitä jne. Käytännössä jokaisella hoitajalla on mahdollisuus saada noita lisiä. Ei välttämättä nykyisessä työpaikassa, mutta aina noita vapaita työpaikkoja löytyy muualta. Puheet sosiaalisen elämän heikkenemistä ja rytmien sekaisin menemisestä on melkoista uhriutumista. Sama tilanne on monella muullakin alalla. Jos ei halua tai suostu (tai pysty) tekemään muuta kuin 8-16 vuoroja, niin sitten täytyy tyytyä peruspalkkaan. Eihän muillakaan aloilla kaikille makseta samaa rahamäärää. Ahkerat ja paremmat työntekijät tienaavat enemmän kuin laiskat ja huonot. Tai urallaan eteenpäin pyrkivät tienaavat enemmän kuin ne jotka tyytyvät nykyiseen asemaansa. Yleensä ikävistä tai vaikeista töistä maksetaan enemmän kuin helpoista ja mukavista. Esimerkki nyt ei välttämättä 100 prosenttisesti päde hoitotyöhön, mutta valinnoilla siinäkin pystyy omaan ansioonsa vaikuttamaan.

Näissä keskusteluissa verrataan tietysti aina kahta palkkaääripäätä toisiinsa. Peruspalkkaa ilman mitään lisiä sekä sitten palkkaa kaikkien mahdollisten lisien kanssa. Ehkä reiluinta olisi puhua keskimääräisen SH:n kuukausiansioista keskimääräisillä lisillä. Mutulla sanoisin, että yli puolet sairaanhoitajista kuitenkin jonkinlaisia lisiä saa joka kuukausi.

E: Vertailussa pitäisi käyttää sairaanhoitajien keskimääräistä bruttovuosiansiota (lisineen). Pikaisella googletuksella löytyi tilastoja, missä sairaanhoitajien kokonaisansiot oli 3200€. Ei tuo hirveä palkkakuoppa ole.

Oletko tehnyt vuorotöitä perheellisenä pitempään? Ilta, aamu, yö, yö, yö. Näiden jälken 1 vapaa ja taas mennään. Tilanne on usein edellämainitun kaltainen. Sivussa hoidat toki arkea ja yrität nukkua yövuoron jälkeen, kun lapsi käy herättämässä puolen tunnin välein. Ei siinä kovin palautunut olo ole, on niistä vuorotyön haitoista tutkimuksiakin tehty. Olen itse toiminut vuorotyössä sairaanhoitajana vajaa 10 -vuotta. Esim. kuunnellut, kun hieman vajaa 2 metrinen kaappi huutaa naama punaisena ja vaatii päästä kotiin sillä sekunnilla, uhkaa tappaa sinut, perheesi ja laittaa koko paskan palamaan, hajottaa tavaroita. Ollaan aikuisten suljetulla vastaanotto -osastolla. Sinun pitää rauhoittaa potilas. Häkestä ei apua saa, kun "ei ole tapahtunut vielä mitään henkilövahinkoja". Huonosti suomea puhuva venäläinen lääkäri luikkii karkuun lukkojen taakse. Mietit joka sekunti, kuka lyö ensimmäisenä. Kello on 1.00 yöllä. 40% yötyölisä toki lämmittää valtavasti ja yökkökaverina toimiva 160cm ja 50kg tyttö. Naapuriosastoilta voi ehkä apua saada, miehitys on mitä sattuu olemaan. Vartijoita ei ole.

Tilanne ei tietenkään aina ole yllämainitun tapainen, mutta on noita tilanteita ollut varmaan lähemmäs sata kymmenen vuoden aikana, usein työtapaturmiakin. Ja juu, ei se poliisin hommakaan herkkua ole, mutta niillä on sentään vähän eri koulutus, välineet ja valmiudet puuttua asiaan, ovat lisäksi viranomaisia ja virkasuhteessa. Jatkuvasti paska valuu alaspäin ja usein on "hoitajien syy", mikäli päädytään johonkin fyysiseen tilanteeseen, mistään ei tule kiitosta. Ainoa asia, mikä pitää oman pään koossa on se palkka ja työkaverit. Lääkärit usein on mitä on, kyselevät toimintaohjeita eri tilanteissa ja usein lääkemääriäkin, johon vastuaksena aina; "en ala tällä palkalla neuvomaan". Hoitavat vaan pakollista koulutukseen kuuluvaa jaksoa pois alta, motivaatio on miinusmerkkinen. Hoitoala on hyvin moninainen ja ääripäät ovat hyvinkin kaukana toisistaan. Jossain lievästioireilevien yksikössä taas saatetaan useimmiten heitellä vapaa joella ja grillata makkaraa. Siitä se 2200 brutto lienee ihan ok, mutta toisessa ääripäässä alkaa olemaan esim. tuo em. kokemus. Mielelläni tästä puhuisin enemmänkin, mutta ei jaksa foorumille kirjaa kirjoittaa.

No, tästä viisastuneena olenkin kouluttautumassa täysin eri ammattiin ja suosittelen kaikille hoitoalaa harkitsevalle / tekevälle samaa. Erikoisaloja on toki paljon ja erilaisia, mutta pääpiirteittäin samat ongelmat toistuu joka paikassa. Itselle ainakin täysin yhdentekevää, onko koulu "korkeakoulu" vai joku muu, työn vaativuuden ja haastavuuden pitäisi määrittää palkka hoitoalalla. Itsellä se brutto aika tarkkaan 3100/kk, lomaraha sitten n1,5k. Ilmainen jouluruoka leikattiin pois, kun säästetään, siinä bonukset. Onko se sitten riittävä kyseisestä tehtävästä? Mielestäni ei, lähemmäs 4000 saisi olla brutto, että voisi edes harkita jatkavansa.

 

[elmo]

@Dzeeta jos sama työnantaja niin kyllähän se puuron tarjoaa jouluna . Ja jos en ihan väärin muista niin leivän päälle taisi olla jopa leikkelettä ainakin joku vuosi. Viime vuonna unohdin kuitata tuon joulubonarin. Harmitti kyllä jälkeen :/.

Voisin peruspalkalla töissä käydä ehkä juuri ja juuri kahvit juomassa.

Pari vuotta työttömyyttä väliin niin eiköhän se pelkkä peruspalkkakin kelpaisi .

Monella on se joku X määrä euroja kun töistä tars saaha. Ihan sama sitten vaikka tulee paskaa työaikaa tai jotain sivuduunia yrittäjänä tai vastaavaa.

 

[Trotor]

Hoitajien palkkoja pitäisi korottaa, mutta ei todellakaan tasaisesti ja kaikille jakaen. Siellä on sellaisia tehtäviä joita voisi hoitaa koulutettu apina ja osa on oikeasti asiantuntijatyötä. Asiantuntijatyöstä pitäisi maksaa asiantuntijatyön palkka. Ongelma tietysti on se että kukaan ei suostu alentamaan omaa palkkaansa: jokainen on keskivertoa ahkerampi, parempi ja ilman muuta ansaitsee lisää liksaa.

En tiedä saisiko tätä ratkottua joillain lisäkoulutuksilla joilla voisi alkaa maksamaan parempia liksoja erityistehtävissä ja -osaamisesta. Tulisi vähän kilpailuakin.

 

[meridian]

Palkka on se mitä työsopimuksessa lukee kohdassa "palkka", eikä se mitä haittalisien kanssa työstä keskimäärin maksetaan. Samalla tavalla esimerkiksi ylityökorvaus on haittalisä, mutta ei kai kukaan nyt väitä, että saman verran tienaavilla on sama palkka jos toinen tekee 20h/vko ylitöitä sen palkkansa eteen? Ja vaikka vuorotyö on suurimmalle osalle hoitajista arkea, niin kyllä itselleni on vasta iän ja perheenlisäyksen myötä konkretisoitunut miksi niistä yö- ja viikonloppuvuoroista haittakorvaus maksetaan.

Sairaanhoitajilla palkka on n. 2500€/kk, vähän työnantajasta riippuen. Hoitajien kohdalla palkoista puhuttaessa on hyvä huomioida myös se, ettei mitään palkkakehitystä (pl. kahdet kokemuslisät) käytännössä ole. Osa toki etenee esimiesasemaan esim osastonhoitajaksi jolloin palkka hieman paranee, mutta suurin osa ei.

 

[Paapaa]

Palkka on se mitä työsopimuksessa lukee kohdassa "palkka", eikä se mitä haittalisien kanssa työstä keskimäärin maksetaan.

Ja kokonaisansio on se summa, jossa on mukana lisät. Se on se summa, joka ennen veroa työntekijälle maksetaan ja josta verot vähennetään. Se on se summa, joka määrittää, kuinka paljon se sairaanhoitaja voi kuluttaa rahaa, millaisen auton ostaa ja millaisessa asunnossa asua. Ihan relevantti summa. Kaikissa ammateissa on omat "haittansa", toisissa ne on kirjattu TES:iin ja toisissa ei. Kokonaisansio on kuitenkin vertailukelpoinen luku, joka kuvaa millaista hyvinvointia voi taloudessaan ylläpitää tekemällään työllä.

Mä en näe kauheasti järkeä vertailla sellaisia palkkoja, joita juuri kukaan ei kuitenkaan koskaan ansaitse. Sama periaate koskee provisiopalkkoja, jos merkittävä osa palkasta koostuu niistä. Jne.

 

[Asmola]

Palkka on se mitä työsopimuksessa lukee kohdassa "palkka", eikä se mitä haittalisien kanssa työstä keskimäärin maksetaan. Samalla tavalla esimerkiksi ylityökorvaus on haittalisä, mutta ei kai kukaan nyt väitä, että saman verran tienaavilla on sama palkka jos toinen tekee 20h/vko ylitöitä sen palkkansa eteen? Ja vaikka vuorotyö on suurimmalle osalle hoitajista arkea, niin kyllä itselleni on vasta iän ja perheenlisäyksen myötä konkretisoitunut miksi niistä yö- ja viikonloppuvuoroista haittakorvaus maksetaan.

Sairaanhoitajilla palkka on n. 2500€/kk, vähän työnantajasta riippuen. Hoitajien kohdalla palkoista puhuttaessa on hyvä huomioida myös se, ettei mitään palkkakehitystä (pl. kahdet kokemuslisät) käytännössä ole. Osa toki etenee esimiesasemaan esim osastonhoitajaksi jolloin palkka hieman paranee, mutta suurin osa ei.

Voihan sitä peruspalkkaa vertailla mutta ei sekään ole noin yksiselitteistä, lopulta kuitenkin rahamäärä jonka saat tilille on se konkreettinen palkka. Tässä kaksi esimerkkiä, toinen saa rahamäärän X käymällä päivävuorossa mutta kovalla vastuulla ja stressillä ja ottamalla kenties paskaa niskaan päivittäin, mutta eipähän tarvitse kärsiä vuorojen aiheuttamasta väsymyksestä. Toinen saa sen saman rahamäärän X hoitamalla oman ruutunsa prosessista nappia painamalla sen kummemmin mistään vastaamatta, mutta miinuksena joutuu tekemään vuorotyötä, mutta mahdollisesti samalla nauttien pidemmistä vapaista, kummassakin omat edut ja haitat, jokainen voi valita, käteenjäävä rahamäärä on sama. Sitten on toki se kolmas, tosin harvempi porukka joka kulkee päivävuorossa omassa unelma-ammatissaan ilman paineita hyvällä mielellä ja mahtavalla asenteella saaden sen saman rahan, tämä on se porukka joka yleensä vie parhaat naisetkin, onneksi itsellä kävi tuuri tässä asiassa. Voihan lisiä ajatella minä tahansa, vaikka haittakorvauksena, mutta jos haluat helpolla hyville ansioille ilman erityistä vastuuta niin tuon haittakorvauksen ansiosta se usein onnistuu. Yövuoroista olen päässyt onneksi itsekin eroon, pienten vauvojen kanssa niistä ei tulisikaan mitään.

Sairaanhoitajien työt ("työpisteet") voisi toki luokitella vaativuuden mukaan, kuten monilla aloilla/työpaikoillakin tehdäänkin, esim. tarviiko sairaslomalappuja työkseen kirjoittavan ansaita samaa kuin leikkurissa työskentelevän? Aika moni varmaan vastaa ei.

 

[Dzeeta]

Julkisella puolella lisäkoulutus ja työkokemuksen kertyminen ovat usein "haittalisiä". Eli saat hoitaaksesi aina haastavampia tapauksia, lisää vastuuta ja vastuualueita. Palkka nousee usein tasan 2 kertaa työuran aikana, puhutaan n. 200 eurosta yhteensä. Lomapäiviä saat kyllä vuoteen sen 38, 15 -vuoden työkokemuksen jälkeen, sen jälkeen porkkanaa ei ole, vain noita "haittalisiä". Monet inssikaverit käyvät lähes vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä palkkakoreja läpi..

 

[Lämpöpumppu]

Oletko tehnyt vuorotöitä perheellisenä pitempään? Ilta, aamu, yö, yö, yö. Näiden jälken 1 vapaa ja taas mennään.

Mikä ihmeen epäloogisuus hoitoalalla vaivaa tämän vuorojen suunnittelun suhteen? Melkein jokaisella teollisuuden alalla on jollain tavalla looginen kiertosysteemi, ja sillä saadaan myös varmistettua melko tasainen tulo vuoden aikana lisien suhteen kaikille. Osaako joku hoitoalalla työskentelevä vastata, toimisiko esimerkiksi 12h vuorot 2-2-6 rytmillä? Ainakin prosessiteollisuudessa tuo on todettu ihan psykologien toimesta työntekijän jaksamisen kannalta parhaaksi pitkällä aikavälillä.

 

[Dzeeta]

Mikä ihmeen epäloogisuus hoitoalalla vaivaa tämän vuorojen suunnittelun suhteen? Melkein jokaisella teollisuuden alalla on jollain tavalla looginen kiertosysteemi, ja sillä saadaan myös varmistettua melko tasainen tulo vuoden aikana lisien suhteen kaikille. Osaako joku hoitoalalla työskentelevä vastata, toimisiko esimerkiksi 12h vuorot 2-2-6 rytmillä? Ainakin prosessiteollisuudessa tuo on todettu ihan psykologien toimesta työntekijän jaksamisen kannalta parhaaksi pitkällä aikavälillä.

Itselle sitä perusteltiin aikanaan hoidon jatkuvuuden turvaamisella. Eli aina olisi vähintään se 1 henkilö, joka siirtyy illasta aamuun, on niin sanotusti "paremmin kartalla", huolehtii raportoinnista jne. Ei siis tehdä esim 5x A, sitten pari vapaata ja 5x ilta jne.

 

[Dr. Who]

Tämä keskustelu peruspalkasta ja lisistä on vaikea. En oikein tiedä miten pukisi omat ajatukset sanoiksi. Sairaanhoitajat toimivat alalla missä vuorotyö on olennainen osa työtä. Sama tilanne on poliiseilla, palomiehillä, osalla tehdastyöntekijöitä jne. Käytännössä jokaisella hoitajalla on mahdollisuus saada noita lisiä. Ei välttämättä nykyisessä työpaikassa, mutta aina noita vapaita työpaikkoja löytyy muualta. Puheet sosiaalisen elämän heikkenemistä ja rytmien sekaisin menemisestä on melkoista uhriutumista. Sama tilanne on monella muullakin alalla. Jos ei halua tai suostu (tai pysty) tekemään muuta kuin 8-16 vuoroja, niin sitten täytyy tyytyä peruspalkkaan. Eihän muillakaan aloilla kaikille makseta samaa rahamäärää. Ahkerat ja paremmat työntekijät tienaavat enemmän kuin laiskat ja huonot. Tai urallaan eteenpäin pyrkivät tienaavat enemmän kuin ne jotka tyytyvät nykyiseen asemaansa. Yleensä ikävistä tai vaikeista töistä maksetaan enemmän kuin helpoista ja mukavista. Esimerkki nyt ei välttämättä 100 prosenttisesti päde hoitotyöhön, mutta valinnoilla siinäkin pystyy omaan ansioonsa vaikuttamaan.

Näissä keskusteluissa verrataan tietysti aina kahta palkkaääripäätä toisiinsa. Peruspalkkaa ilman mitään lisiä sekä sitten palkkaa kaikkien mahdollisten lisien kanssa. Ehkä reiluinta olisi puhua keskimääräisen SH:n kuukausiansioista keskimääräisillä lisillä. Mutulla sanoisin, että yli puolet sairaanhoitajista kuitenkin jonkinlaisia lisiä saa joka kuukausi.

E: Vertailussa pitäisi käyttää sairaanhoitajien keskimääräistä bruttovuosiansiota (lisineen). Pikaisella googletuksella löytyi tilastoja, missä sairaanhoitajien kokonaisansiot oli 3200€. Ei tuo hirveä palkkakuoppa ole.

Ei sairaanhoitaja voi sanoa että teen vain päivävuoroa, ilman pätevää syytä sairaalassa jokainen tekee kaikkia vuoroja ja jossain teholla vielä se työ on sata kertaa raskaampaa koska potilaan vieressä on pakko olla 24/7 joku ja se että sun käsissä on sen potilaan henki ja se stressi mikä on koko vuoron ajan niin palkka on paska.

Normaalilla vuodeosastolla ei välttämättä tarvitse tehdä mitään töitä koko yövuoron aikana, kunhan olet vain osastolla.

 

[Lämpöpumppu]

Hoitajien palkkoja pitäisi korottaa, mutta ei todellakaan tasaisesti ja kaikille jakaen.

Tämä. En ymmärrä miten sille työtä vieroksuvalle tapasaikuttajalle, jota työt ja elämä ovat potkineet vuosikymmeniä päähän oman asenteen takia, pitää maksaa samaa palkkaa kuin sille ahkeralle, motivoituneelle ja asiakaslähtöiselle hoitajalle maksetaan. Tuollainen sosiaalidemokraattinen ajatus palkkatasa-arvosta on kuvottava. Hyville työntekijöille soisin roimaa palkankorotusta, vaikka sitten niiden huonojen kustnanuksella. Lähtökohtaisesti jokaisen tulisi saada samaa palkkaa, jos tehtävänkuva, koulutustaso, osaaminen ja työkokemus on sama, sukupuolesta riippumatta. Mutta nuo eivät ole vielä kaikki kaikessa, sillä eroja pitäisi pystyä luomaan omalla asenteella ja motivaatiolla. Huonon asenteen ja työmoraalin omaava henkilö ei ole yhtä arvokas, kuin hyvin motivoitunut työntekijä.

 

[Antti Alien]

Bonukset räpsähtivät viime kuussa tilille. Ei tullut ihan niin paljoa kuin alunperin arvioitiin, mutta ihan mukava lisä silti. Maaliskuun nettopalkka 5037,87 €. Tällaisia summia ottaisi tililleen useamminkin

 

[Hamsteri]

Mikä ihmeen epäloogisuus hoitoalalla vaivaa tämän vuorojen suunnittelun suhteen? Melkein jokaisella teollisuuden alalla on jollain tavalla looginen kiertosysteemi, ja sillä saadaan myös varmistettua melko tasainen tulo vuoden aikana lisien suhteen kaikille. Osaako joku hoitoalalla työskentelevä vastata, toimisiko esimerkiksi 12h vuorot 2-2-6 rytmillä? Ainakin prosessiteollisuudessa tuo on todettu ihan psykologien toimesta työntekijän jaksamisen kannalta parhaaksi pitkällä aikavälillä.

Siellä ei ole tarve olla saman verran porukkaa töissä esim. yöllä kuin aamulla. Tehtaalla on kaikki vuorot yleensä samalla miehityksellä + päivävuorolaiset.

 

[IhmeellinenJuttu]

Mikä ihmeen epäloogisuus hoitoalalla vaivaa tämän vuorojen suunnittelun suhteen? Melkein jokaisella teollisuuden alalla on jollain tavalla looginen kiertosysteemi, ja sillä saadaan myös varmistettua melko tasainen tulo vuoden aikana lisien suhteen kaikille. Osaako joku hoitoalalla työskentelevä vastata, toimisiko esimerkiksi 12h vuorot 2-2-6 rytmillä? Ainakin prosessiteollisuudessa tuo on todettu ihan psykologien toimesta työntekijän jaksamisen kannalta parhaaksi pitkällä aikavälillä.

Erilaiset tarpeet eri vuorokauden aikoina, hoidon jatkuvuus, tulee poissaoloja, krooninen hoitajapula, hoidon tarve muuttuu, potilasmäärät vaihtelee, osaamisvajetta, ylipäätään paljon muuttuvia asioita sotealoilla, vuorot ovat todellakin ihan mitä sattuu.

 

[Lämpöpumppu]

Itselle sitä perusteltiin aikanaan hoidon jatkuvuuden turvaamisella. Eli aina olisi vähintään se 1 henkilö, joka siirtyy illasta aamuun, on niin sanotusti "paremmin kartalla", huolehtii raportoinnista jne. Ei siis tehdä esim 5x A, sitten pari vapaata ja 5x ilta jne.

Melko invalidi perustelu. 2-2-6 rytmissä ollaan myös erittäin hyvin kartalla. Saat ekassa aamussa vapaille lähtevältä vuorolta kattavan katsauksen tilanteesta, yövuoroon saapuu kaksi aamuvuoroa jo lusinutta vuoroa, joille on helppo siirtää tieto. Toisessa aamussa vuoronvaihdossa käydään läpi vain yön tapahtumat, ja illalla sille samalle yövuoroon tulevalle vuorolle kerrotaan päivän tapahtumat. Toisen aamuvuoron jälkeen lähdet vuorokauden mittaiselle vapaalle ja palaat yövuoroon. Tässä välissä on siis se seuraavaksi vapaille lähtevä yövuoro, joka siirtää tiedot uudelle aamuvuorolle. Nämä kertovat päivän asiat vuorollesi, ja te kerrotte puolestaan yön asiat seuraavana aamuna heille. Taas illalla vaihdat saman porukan kanssa viimeiseen yövuoroon, josta sitten aamulla ennen kuuden päivän vapaita avaat uudelle tulevalle aamuvuorolle kaikki tärkeät tiedot, mitä on heidän vapaiden aikana tapahtunut.
Tuo toimii oikeasti äärimmäisen hyvin.

Erilaiset tarpeet eri vuorokauden aikoina, hoidon jatkuvuus, tulee poissaoloja, krooninen hoitajapula, hoidon tarve muuttuu, potilasmäärät vaihtelee, osaamisvajetta, ylipäätään paljon muuttuvia asioita sotealoilla, vuorot ovat todellakin ihan mitä sattuu.

Joo tuo hoitajien tarve eri vuorokauden aikoina on toki varmasti iso syy, eikä tule juurikaan ajateltua sitä.

 

[Makos]

Bonukset räpsähtivät viime kuussa tilille. Ei tullut ihan niin paljoa kuin alunperin arvioitiin, mutta ihan mukava lisä silti. Maaliskuun nettopalkka 5037,87 €. Tällaisia summia ottaisi tililleen useamminkin

Itsellekin tuli bonarit viime kuun lopussa smolke:, mikä perin hupaisaa, kun tässä kuussa olenkin sitten lomautettuna Veikkaan, että firman lakimiehet eivät vaan tajunneet, että bonarin maksun voisi myös perua.

Oma palkkakehitys (kk-palkka brutto euroa; ylempi toimihenkilö; lomaraha tai vuosibonus ei sisälly hintaan; sr. sw. eng.; ei kirkollisverovelvollinen)

2016-Q3 4300
2018-Q1 4500
2019-Q1 4768
2019-Q4 5050

2020 aika kysymysmerkki, koska koronan takia korotukset jäissä toistaiseksi, vaikka TES:ssiin kirjattu ovatkin.

 

[meridian]

Mä en näe kauheasti järkeä vertailla sellaisia palkkoja, joita juuri kukaan ei kuitenkaan koskaan ansaitse.

Voihan sitä peruspalkkaa vertailla mutta ei sekään ole noin yksiselitteistä, lopulta kuitenkin rahamäärä jonka saat tilille on se konkreettinen palkka.

Joo, ei nämä palkka-asiat ole yksiselitteisiä suuntaan tai toiseen. Itse vaan karsastan sitä kun sanotaan, että jonkun "palkka" on 3500€/kk jos se koostuu 2500€ peruspalkasta + 1000€ haittalisistä. Esimerkiksi kokonaisansio on parempi termi imo.

Osaako joku hoitoalalla työskentelevä vastata, toimisiko esimerkiksi 12h vuorot 2-2-6 rytmillä?

Itse työskentelen ensihoidossa ja käytännössä kaikkialla tehdään töitä kutakuinkin säännöllisellä työvuorokierrolla, yleensä 12h tai 24h vuoroissa. Oon tätä joskus pohtinut ja uskon, että jonkunlainen järkevä työvuoromalli olisi mahdollinen toteuttaa myös sairaalassa, vaikka osastoilla olisi eri miehitys eri kellonaikoina. Luulen, että työvuorolistat suunnitellaan päin persettä koska aina on tehty niin ja koska se on listojen suunnittelijalle helpompaa. Eräässä päivystyksessä joskus ainakin väläyteltiin 12h vuoroja aamu-yö-3 vapaata -kierrolla, mutta vanhemmat hoitajat vastusti muutosta vaikka osastonhoitaja näytti vihreää valoa jos porukka suostuu.

 

[Dzeeta]

On paljon sellaisia jopa haitallisia rakenteita, jotka siirtyy sukupolvelta toiselle ja perustelut tosiaan "näin on aina ennenkin tehty". Se julkinen puoli on niin laajaa ja kankeaa lähteä muuttamaan, kestää vuosia ja yksin aika heikoilla olet, kun taistelet vanhojen jäärien kanssa. Tämä menee jo offtopiciksi, mutta palkkaus pitäisi tosiaan reippaammin toteuttaa vaativuuden mukaan. On nytkin eri palkkaluokkia, mutta erot tyyliin 50-200e/kk. Ja palkkakehitykseen et voi vaikuttaa. Saman saat, kun se maksimisaikuttaja, joka on täysin läpeensä kypsä työhön, vittuilee päivät pitkät ja valittaa elämäänsä lopun ajan. Samalla palkalla motivoi itse painamaan 100 lasissa? Kyllä siinä nopeasti oppii minimitason, jolla saman rahan saa. Näin on monella alalla julkisella puolella.

 

[Nomber]

On paljon sellaisia jopa haitallisia rakenteita, jotka siirtyy sukupolvelta toiselle ja perustelut tosiaan "näin on aina ennenkin tehty". Se julkinen puoli on niin laajaa ja kankeaa lähteä muuttamaan, kestää vuosia ja yksin aika heikoilla olet, kun taistelet vanhojen jäärien kanssa. Tämä menee jo offtopiciksi, mutta palkkaus pitäisi tosiaan reippaammin toteuttaa vaativuuden mukaan. On nytkin eri palkkaluokkia, mutta erot tyyliin 50-200e/kk. Ja palkkakehitykseen et voi vaikuttaa. Saman saat, kun se maksimisaikuttaja, joka on täysin läpeensä kypsä työhön, vittuilee päivät pitkät ja valittaa elämäänsä lopun ajan. Samalla palkalla motivoi itse painamaan 100 lasissa? Kyllä siinä nopeasti oppii minimitason, jolla saman rahan saa. Näin on monella alalla julkisella puolella.

Niin tästähän saanee syyttää eniten jotain viher-vassareita? Kaiken pitää olla niin tasa-arvoista eikä saa syrjiä. Laiskuuttaan saikuttavalle nenänkaivajalle ei voi sanoa mitään kun se olisi vihapuhetta jne.

Tämä tosiaan johtaa siihen että ahkerat ja tunnolliset tekevät muidenkin työt kunnes kyllästyvät ja vaihtavat parempiin hommiin ja loput oppivat sluibaamaan.

 

[dropadrop]

Aika kaukaa haettu että vihervassarit olisivat syypäitä tuohon...

Eiku ne onkin syypäitä kaikkiin ongelmiin?

 

[meridian]

Ei sitä palkkakehitystä kellään muullakaan juuri ole jos ei hakeudu haastavampiin, paremmin palkattuihin tehtäviin. Nykyiseen osaansa tyytymällä myös palkka pysyy aika pitkälti samana.

Olispa joku semmoinen ala missä voi nostella palkkaa kunnolla sen mukaan miten pitkään kukakin on kakkua lusinut.

Oli mennyt tämä kommentti ohi. Se on ihan totta kyllä, ettei samoissa hommissa pysymällä saa isompaa palkkaa käytännössä missään.

Ongelma hoitoalalla on enemmän se, että niitä tehtävänimikkeitä tai "tasoja" on käytännössä kaksi: sairaanhoitaja ja osastonhoitaja. Monella muulla alalla näitä etenemistasoja on mun käsityksen mukaan enemmän ja palkka nousee seuraavan tason tehtäviin siirryttäessä.

Fiksua olisikin jotenkin skaalata palkkaluokkia enemmän tehtävän vaativuuden mukaan myös hoitoalalla. Motivoisi ehkä hoitajia tekemään työnsä hyvin ja hankkimaan lisäkoulutusta jos palkka nousisi osaamisen ja tehtävien vaativuuden myötä. Onhan se järjetöntä, että joku leikkaussalin tai teho-osaston hoitaja saa saman palkan kuin vaikka jonkun psykiatrisen osaston hoitaja. Yhtään kumpaakaan väheksymättä, toisessa vaan on enemmän vastuuta ja opeteltavaa.

 

[zepi]

On paljon sellaisia jopa haitallisia rakenteita, jotka siirtyy sukupolvelta toiselle ja perustelut tosiaan "näin on aina ennenkin tehty". Se julkinen puoli on niin laajaa ja kankeaa lähteä muuttamaan, kestää vuosia ja yksin aika heikoilla olet, kun taistelet vanhojen jäärien kanssa. Tämä menee jo offtopiciksi, mutta palkkaus pitäisi tosiaan reippaammin toteuttaa vaativuuden mukaan. On nytkin eri palkkaluokkia, mutta erot tyyliin 50-200e/kk. Ja palkkakehitykseen et voi vaikuttaa. Saman saat, kun se maksimisaikuttaja, joka on täysin läpeensä kypsä työhön, vittuilee päivät pitkät ja valittaa elämäänsä lopun ajan. Samalla palkalla motivoi itse painamaan 100 lasissa? Kyllä siinä nopeasti oppii minimitason, jolla saman rahan saa. Näin on monella alalla julkisella puolella.

Ei ”vaativuutta” voi mitata mitenkään yksikäsitteisesti.

Itse kannatan markkinaehtoisuutta. Palkat niin ylös, että paikkoihin löytyy kyvykkäät ottajat ja sitten kun löytyy, niin se riittää.

Esim. Hyvällä johtamisella ja työntekijöiden kohtelulla voi markkinaehtoista palkkaa laskea, koska on vähemmän vitutusta rahalla kompensoitavaksi. Mitä tyytyväisempiä ihmiset ovat duuniinsa, sitä alemmilla liksoilla he pysyvät hommissaan, vaikka jostain muualta saisikin vähän enemmän. Valtavia eroja tuolla ei tietty saa aikaiseksi.

Julkisen puolen terveydenhoidon johtaminen on ihan hirveää katsottavaa. Pelkästään Apotin osto kertoo siitä, että siellä on täysin kyvyttömät ihmiset puikoissa useilla eri tasoilla.

 

[Mikkos]

Ei ”vaativuutta” voi mitata mitenkään yksikäsitteisesti.

Itse kannatan markkinaehtoisuutta. Palkat niin ylös, että paikkoihin löytyy kyvykkäät ottajat ja sitten kun löytyy, niin se riittää.

Paitsi sitten kun on kyseessä duuni josta "ei voi maksaa enemmän kuin työ tuottaa" jolloin vika on työttömyyskorvausten suuruudessa ja sitä pitäisi alentaa että ihmiset ottaisivat pienempipalkkaista työtä vastaan. Kumma että tuo "markkinaehtoinen palkkaus" ei toimi kuin suuremmissa palkkaluokissa.

 

[Bertta]

Vielä ei ole tietääkseni missään keksitty keinoa toteuttaa tehokasta julkista palvelua. Verorahoilla on helppo ottaa lokoisasti ja kun mitään todellista kilpailua ja karsintaa ei ole, heikoimmatkin organisaatiot ja yksilöt jäävät törsäämään veronmaksajien omaisuutta.

Ainoa ratkaisu on julkisen puolen toiminnan minimointi vain välttämättömään. Kaikki muu voidaan hoitaa tehokkaasti yksityisten toimijoiden avulla.

 

[Mikkos]

Vielä ei ole tietääkseni missään keksitty keinoa toteuttaa tehokasta julkista palvelua. Verorahoilla on helppo ottaa lokoisasti ja kun mitään todellista kilpailua ja karsintaa ei ole, heikoimmatkin organisaatiot ja yksilöt jäävät törsäämään veronmaksajien omaisuutta.

Ainoa ratkaisu on julkisen puolen toiminnan minimointi vain välttämättömään. Kaikki muu voidaan hoitaa tehokkaasti yksityisten toimijoiden avulla.

Tehokkuus taas vaan ei kulje käsikädessä laadun kanssa niinkuin ollaan huomattu, varsinkin hoiva-alalla.

 

[OD.]

Julkinen palvelu ei todellakaan ole laadun tae. Melkein päinvastoin. Julkkarilla työ menee helposti siihen, että olemassa olevat rakenteet muodostavat itseisarvon ja osa, välillä todella hyvin palkatuista, hommista (esim. ryhmäpäälliköt) ovat niiden ylläpitämistä.

 

[zepi]

Paitsi sitten kun on kyseessä duuni josta "ei voi maksaa enemmän kuin työ tuottaa" jolloin vika on työttömyyskorvausten suuruudessa ja sitä pitäisi alentaa että ihmiset ottaisivat pienempipalkkaista työtä vastaan. Kumma että tuo "markkinaehtoinen palkkaus" ei toimi kuin suuremmissa palkkaluokissa.

Kaikki työt ovat töitä joista ei pidä maksaa enempää kuin ne tuottavat, jos niitä ostetaan vapaaehtoisesti. Työn tuottavuus on ainakin minusta lasketaan siitä, että paljonko loppuasiakas sitä tuotettua työpanosta arvostaa.

Monet ihmiset elävät lähes koko elämänsä ilman mitään terveydenhoitopalveluita (Afrikka, kaakkois-aasia, lat-am). Saattavat toki kuolla 65 vuotiaina keskimäärin tjsp, mutta elämä on ihan mahdollista silti.

Terveydenhoito ja sairaanhoito ei ole millään tavalla pakollisempaa kuin mikään muukaan.
-
Jos otat sattumanvaraisen rintasyövästä kärsivän 60v mummon Afrikan kylästä ja tarjoat tälle ilmaiseksi rintasyöpäleikkauksen tai vaihtoehtoisesti käteistä sen määrän (mutuveikkaus 10 000e), minkä leikkaus maksaa, niin kuinka moni mummo ottaa mielummin käteiset? Veikkaan että prosentti on merkittävästi suurempi kuin Suomessa, jossa melkein jokainen mummo ottaa mielummin leikkauksen -> ihmisen oma elämäntilanne vaikuttaa siihen, että paljonko he arvostavat omaa terveyttään ja paljonko he ovat valmiita uhraamaan sen eteen. Tästä seuraa väistämättömänä loogisena päätelmänä se, että "terveyspalvelut" eivät ole pakollisia, vaan niillä on joku konkreettinen arvo niiden palveluiden kuluttajalle joka vaihtelee henkilöstä toiseen.

10 000e leikkausrahoilla 60v mummo saa kaikki kymmenen lastenlastaan kouluun. Se voi olla hänelle paljon tärkempää kuin oman elämän pidentäminen 10v:llä.

 

[Asmola]

Lopetetaas sairaanhoitajiin liittyvä offtopic, perustetaan aiheelle oma ketju jos keskustelua riittää.