Paljonko se maalämpö on halvempaa vrt suorasähkö oikeasti?
Meinaan ihmetyttää kun katselee noita myynti-ilmoituksia joissa talossa maalämpö+varaava takka ja silti sähkölaskuksi ilmoitettu 200€/kk. Eikö edellinen asukas vain ole käyttänyt takkaa ja käyttösähköä mennyt sen lisäksi tuhoton määrä vai antaako laskurit liian ruusuisen kuvan maalämmön hyödyistä?
katso liitettä 130852
(Laskettu 18,5MWh/v lämmitysenergian tarpeella (sis. veden lämmityksen))
Euromäärät ovat vähän huonoja määreitä. Johan sitä äkkiä on nykyään jonkin kalliin verkon alueella perusmaksuja monta kymppiä ja sähkönsiirron hinta 2 kertaa energia. Paljon tuo silti on, myönnetään. Mutta onko se paljon vai vitusti?
Elinkaarilaskelmat yleensä nykyhinnoin näyttävät aika samaa suuruusluokkaa kaikille lämmitystavoille, kun otetaan vain perusteet huomioon. Maalämpö kuitenkin erottuu edukseen sillä, että se ei vaadi sen kummempaa laitetilaa kuin sähkökeskuslämmitys muutenkaan, eli muuratut pannuhuoneet, palohidastukset ym. polttoprosessiin perustuvien lämmitystapojen ikävät puolet jäävät pois. Sikäli kun oletetaan, että kaiken energian hinta ja verotus jatkaa nousuaan, maalämpö (tai muut lämpöpumppuratkaisut) hyötyy laskelmissa verrattuna muihin.
Kyllä se maalämpö ihan oikeasti säästää pirusti energiaa. Karkeasti talon sähkölaskujen voisi olettaa putoavan kolmannekseen, jos aiemmin on ollut käytössä sähkölämmitys. Esimerkkinä isossa vanhassa hirsitalossa meni kevättalven kylminä kuukausina MLP:lle(siis konehuoneen oman mittarin mukaan) alle 700 kWh ja kesäkaudella noin 200 kWh. Käyttöveden osuus on siis merkittävä, ja ehkä tätä osuutta kasvattaa se filosofia, ettei lämmintä käyttövettä tarvitse niin säästellä, kun sen hinta on 1/3 siitä, mitä muilla lämmitysratkaisuilla varustetuissa taloissa.
Pelkkä takka auttaa yleensä yllättävän vähän, ellei talo ole ison muuratun bunkkerin ympärille rakennettu avoin huvila, jonka pystyy oikeasti lämmittämään sillä muurilla pelkästäänkin, ja sitä puuta todella kannetaan.
Etenkin maalämpö- tai muissa lämpöpumppuratkaisuissa kun puulla saatava säästö täytyy jakaa lämpökertoimella, eli puulla tuotettu kWh ei enää säästäkään esimerkiksi 12 senttiä vaan 4 senttiä. Laskelman teon jälkeen puulämmitys helposti loppuu kokonaan - jos säästät kuukaudessa jopa 200 kWh eli pari kymppiä, niin kannattaako sen eteen tehdä joka päivä ylimääräistä duunia, joka on poissa tuottavasta työstä ja/tai vapaa-ajasta? Maalämmössä tämä pätee pitkälti aina mikäli järjestelmä on kokotehomitoitettu - jos taas osatehomitoitettu, niin kovalla pakkasella kannattaa toki lämmittää takkaa niin paljon kuin ehtii. Ilmalämpöpumpun(pumppujen) tapauksessa tilanne on karkeasti arvioiden sama kuin jälkimmäisessä tapauksessa myös "kokotehomitoituksella", koskapa ilmalämpöpumppu on Suomen ilmastossa aina de facto osatehomitoitettu lämpökertoimen pienentymisen vuoksi, kun lämpötila on kylmimmillään.
Tuollaisessa epämääräisessä tapauksessa voi olla käynyt vaikka niin, että asukas on ollut vähän avuton. Jos ei systeemin käytöstä mitään ymmärrä, niin siellä voi olla vuodesta toiseen joku vikakoodi kuittaamatta ja lämpökeskus on käyttänyt pelkkiä sähkövastuksia - mlp:ssä on tällaiset varajärjestelmänä tai lisätehoksi lämmityshuippuja varten. Tätä ei välttämättä ikinä huomaa tehon puutteena, koska esimerkiksi 5 ja 13 kilowatin lämpöpumpuissa voi molemmissa olla varajärjestelmänä 9 kilowatin vastukset ja jälkimmäisessäkin tapauksessa se 9 kW voi riittää vuodesta toiseen. Ei olisi ensimmäinen kerta. Lisäksi rankasti alamittainen mlp saattaa oikeasti tehdä aika huomattavan osan lämmöstä vastuksilla vaikka lämpövoimakone olisikin normaalisti toiminnassa. Tällaisiakin on kyllä asennettu, vaikka yleensä myyjä tai asennusliike laittaa vastaan niin asukkaan kuin omankin myyntinsä takia.
On myös mahdollista, että on pari muuta muuttujaa. Ehkä talossa on kylpyhuoneen tai kahden sähköinen lattialämmitys, ahkerasti käytetty sauna ja kenties vielä suorasähköinen lämminvesivaraaja tai pari. Asennukset saattavat olla peruja ajalta ennen maalämpöä tai ehkä jossain osassa taloa, jossa niitä ei ole alunperin ajateltu käytettäväksi kovin paljon, mutta uusi omistaja on ajatellut toisin. Skenaarioita on monia.
Se on kyllä viimeinen virhe että naapurin kanssa laittaa jotain yhteistä. Pelkkä yhteinen autokatoskin olisi vaikea, mutta vielä vaikeammaksi se menee jos on yhteinen maalämpökone ja kaivot. Pitäisi olla omat mittarit naapureiden ottamille lämpömäärille ja sittenkin voi mennä tappeluksi kun kone poksahtaa ja toinen on sitä mieltä ettei hänen kuulu sitä maksaa kun on käyttänytkin 20 prosenttia vähemmän lämpöä ja toinen on rikkonut sen liialla kuormituksella. Myös pumpun ottama sähkö on vaikea kun toinen jyvittäisi sille kaikkia perusmaksuja ja toinen taas ei ja vielä vaikeammaksi se muuttuu jos toinen kieltäytyy maksamasta sitä osuuttaan pumpun kuluttamasta sähköstä.
Toki tuollainen voi jossain onnistua. Paljon on kuitenkin tarinoita joissa se ei ole onnistunut ja alkanut tuollaisesti vuosikymmenten riitely. Vaikka homma toimisi hyvin niin naapuriin saattaa muuttaa joskus uudet asukkaat eikä mikään enää onnistukkaan.
Suomessa ei tahdo onnistua edes yhteinen pensasaita tonttinaapurin kanssa kun siitäkin saattaa tulla riitä.
Puhut asiaa. Ei missään nimessä. Yhteinen MLP omakotinaapurin kanssa kuulostaa yhtä fiksulta säästövinkiltä kuin yhteinen traktori lumitöihin naapurin kanssa. Oikein säästövinkki kun omat tavarat ovat aina rikki, vaikka niitä ei erikseen lainaa kinuajille. Kaiken tämän lisäksi omaa järjestelmää voi päivittää just silloin kun näkee tarpeelliseksi. Jos vaikka haluaa sen viileäkonvektorin lisätä. Mitäs sitten kun fiksu naapuri myy talonsa ja rasite siirtyy seuraavalle pellelle? Entäs jos itse pitää myydä talo? Minä ainakin tiedän, että en missään olosuhteissa ostaisi tuollaisella rasitteella kirottua taloa. Tai toki jos se on muuten just oikea ja hinnasta sovitaan eli vaikka 30k alle markkinahinnan. Jos olisin myymässä, niin kyllästyisin kaltaisiini ostajiin ja vetäisi ehkä itseni jojoon.
Muutenkin maalämpökone kannattaa mielestäni asentaa asuinhuoneiston sisäpuolelle, eikä missään tapauksessa mihinkään ylimääräiseen koppiin(jossain erikoistapauksessa toki yhdellekin talolle ulos kaivoon, mikä vaatii erikoislaitteiston, mutta en valitsisi sellaista jos mitä tahansa muuta voi tehdä). Sekä huollon ja tarkkailun helppouden takia, erinäisten ongelmien välttämiseksi ja eikös sitä parasta mahdollista hyötysuhdetta muutenkin oltu hakemassa? Kyllä se ostoenergian kulutus per saatu hyöty pitäisi onnistua minimoimaan, jotta kallis investointi kannattaa.
Paritalossa tietenkin yhteinen lämmitysratkaisu kuuluu asiaan, mutta en muutenkaan paritaloasumista ymmärrä. Varmasti tulee jostain riita.
Kahden talon yhteiskäyttöön tarkoitettu lämpöpumppu pitää vielä mitoittaa aika isoksi, joten investointikin tulee kalliiksi. On muuten syytäkin ylimitoittaa tarpeeksi, sillä jos toisen lämmönkulutus jostain perseilystä kasvaa niin, että lämpökoneen kapasiteetti ylittyy, niin loput tuotetaankin suorasähköllä ja myös toinen osapuoli maksaa. Taas on riita.
Entäs jos käyttöliittymä oli alkeellinen tai valvonta muuten laiminlyötiin, ja taas tuli vikakoodi, ja laitos lämmitti pelkällä suorasähköllä molempia talouksia vaikkapa kuukauden? Taas tuli riita. Kenen syytä? Silloin taas toivoo, että se laitos oli asennettuna perse edellä puuhun ajateltuna johonkin autokatoksen peräkoppiin eikä järkevästi jompaankumpaan taloon.
Käyttövesi on vielä viimeinen niitti tälle useamman talon lämpökeskussuunnitelmalle. Käyttöveden putket myös kahteen taloon lämmityskierron lisäksi jostain hökkelistä, kaikki eristettävä kunnolla. Käyttöveden paluukierto molempiin piireihin, jotta vettä tulisi edes samalla minuutilla. Haluavatko molemmat taloudet pitää veden kierron jatkuvana? Mitäs jos toinen kusen pönttöönjemmaaja onkin sitä mieltä, että euron vuosisäästön takia katkaistaan käyttöveden paluu kello 22-06? Taas on riita.
En oikeastaan usko, että edes riidattomassa ihannetapauksessa kannattaa, koska säästö jää pieneksi.
. Jos tuon saman lämmön saisi pumpattua maasta n. 15MWh sähkönkulutuksella, niin säästöä tulisi noin 2000e vuodessa. TMA olisi siten alle 10 vuotta. Pitää siis ihan vakavasti harkita siinä vaiheessa kun tuo lämmönvaihdin on vaihtokunnossa (ja sitähän se alkaa olla jo ihan lähivuosina).
