Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[kjns]

Meillä on vielä piha murskeella, ja kyllä se vaan on huono. Sitä perhanan kiveä ja hiekkaa on nurmikot ja eteiset täynnä, ja jatkuvasti saa olla imuroimassa eteisestä hiekkaa pois.

Vaikka uudehko talo onkin, niin toiset asukkaat ollaan, eikä pihaa oltu asfaltoitu aiemman omistajan toimesta. Halvimmallahan se olis saanut varmaan silloin kuin tiet vedettiin, olis sopinut samalla asevelihinnan urakoitsijan kanssa että vetävät samalla pihankin. Muutama naapuri kadun varresta näin tekikin, noin puolet pihoista taitaa olla murskeella ja puolet asfaltilla. Tekisi kyllä mieli laittaa piha asfaltiksi vielä, mutta tällä hetkellä ei ole budjettia toteuttaa sitä. Kivetystäkin mietin, mutta kyllä sekin vaan maksaa ison kasan rahaa vaikka itse tekisikin, ja sitten taas aikaa palaisi siihen ihan tolkuttomasti.

Edit: vielä kun on pieni muksu joka kiipeää autoon sisään oven alareunaa pitkin, niin voitte kuvitella mihin kuntoon reunan maalipinta on jo mennyt kun kengät on aina hiekassa. Pitäis varmaan laittaa joku suojateippi siihen...

Pitäisi ehkä kysellä olisiko muilla naapureilla innostusta ottaa asfalttia, jos saisi useamman pihan kerralla teettämällä vähän halvemman hinnan sille..

 

[Honzo]

Asfaltti on sitten aika "karu". Kandee miettiä ainakin osittain kiveystä. Meilläkin on asfalttia pihassa, kun pihan reunaa menee rasitetie naapuritontille. Mutta kaikki kulkuväylät ja autokatos sun muut on kivetty. Ei se kiveys nyt mahdottomia maksa vrt. asfaltti. Kiveystyön kun voi tehdä itsekin. Luulen jopa, että kiveys tulee asfalttia halvemmaksi. Siis itse tehden.

 

[aikonen]

Kivetystä voi myös korjata jälkeenpäin jos jotain käy. Asfaltin korjaamista ei saa tehtyä ainakaan siististi... Itse tuli viime kesänä myös kivetettyä reilu 100neliötä piha-aluetta.

Jos sattuu Joensuun seudulla asumaan, niin täällä on Lakan pihamyynti. Sieltä saa yllättävän edullisesti jämäeriä tai kakkoslaatua laatoista.

 

[happoman]

Täällä on kanssa pohdinnassa kaukolämpö -> maalämpö vaihdos. Kaukolämpöä menee tällä hetkellä mukavat n. 44MWh vuodessa (~3600e) . Jos tuon saman lämmön saisi pumpattua maasta n. 15MWh sähkönkulutuksella, niin säästöä tulisi noin 2000e vuodessa. TMA olisi siten alle 10 vuotta. Pitää siis ihan vakavasti harkita siinä vaiheessa kun tuo lämmönvaihdin on vaihtokunnossa (ja sitähän se alkaa olla jo ihan lähivuosina).

Oma säätönsä tuossakin kyllä olisi. Tekninen tila kun on mitoitettu nykyisten romppeitten mukaan niin pumpulle ja varaajalle siellä ei oikein tilaa ole.

Kuinka kalliit kaukolämpömaksut teillä on? Tuo 44MWh kulutus tekee Oulussa noin 2500€/v. (47,08e/MWh + 450e perusmaksu) Aika huima kulutus btw. Itse en ole juuri jaksanut alkaa lämmityksessä pihistelemään kun ei se juurikaan rahallisesti vaikuta vaikka muutaman megawattitunnin saisi säästettyä.

 

[kjns]

Pikaisella vilkaisulla pinnoitettavaa pihamaata olisi noin reilut 200 neliötä (~5m leveä ja 35m pitkä yhtenäinen pätkä sis. autokatoksen + varaston reunukset ja terassin edustat). Kyllä siinä hommaa olisi kivettämällä, ja pelkästään laattojen ostaminen tuollaiselle alueelle maksaisi jo rouheasti. Mutta maksaa sen asfaltointikin aika mukavan kasan rahaa. Tosin asfaltoinnin hinta taitaa per neliö tippua mitä isompi alue vedetään, ja tuo on kai pihaksi jo kohtuullisen kokoinen asfaltoitava.

 

[Jebaus]

Itse totesin jo vanhassa asunnossa tuon kaukolämmön olevan sikahintaista. Pelkkä perusmaksu oli sen 80€(?)/kk joka touko-syyskuun on enemmän kun nyt säsähkölämmitteisessä talossa vastaavien kuukausien koko sähkölasku.

Eihän tuo sähkö nyt varmasti se ekologisin tai kauaskantoisin lämmitysmuoto ole, mutta ainakin viimeiset 12v kun sähkön hinta on pysytellyt samana (inflaatio huomioiden jopa laskenut?), ei sille rahallisesti oikein kilpailijaa löydy.

 

[Honzo]

Pikaisella vilkaisulla pinnoitettavaa pihamaata olisi noin reilut 200 neliötä (~5m leveä ja 35m pitkä yhtenäinen pätkä sis. autokatoksen + varaston reunukset ja terassin edustat). Kyllä siinä hommaa olisi kivettämällä, ja pelkästään laattojen ostaminen tuollaiselle alueelle maksaisi jo rouheasti. Mutta maksaa sen asfaltointikin aika mukavan kasan rahaa. Tosin asfaltoinnin hinta taitaa per neliö tippua mitä isompi alue vedetään, ja tuo on kai pihaksi jo kohtuullisen kokoinen asfaltoitava.

Meillä maksoi 2012 pk-seudulla muistaakseni 25e/m2+alv asfaltointi. Tollainen 3m leveä ja 40m pitkä suora tienpätkä. Varmaan vähän kalliimpaa nyt ja lisähintaa varmaan tulee, jos alue ei ole ihan simppeli muodoltaan.

Kiviä saa ~15e/m2 tohon tietty pohjatyöt + asennushiekat. Oletan, että kivituhka alla.
Kotikivi 50mm, harmaa, 198x98x50mm
Betonikivet ja antiikkikivet nopealla toimitusajalla | Rudus


edit: olikin 20e/m2+alv toi asfaltointi.

 

[anttin]

Meillä asfaltti maksoi pk-seudulla pari vuotta sitten alle 14e/m2 (sis. alv) pohjineen. Samalla tehtiin muita pihoja yli 1000 m2.

Sitten taas laatat maksoivat noin 20e/m2, liuskekivet 40e/m2 ja terassimateriaalit 100e/m2 (runko, komposiitti ja lasikaiteet).

 

[Zigh]

Kivetystä voi myös korjata jälkeenpäin jos jotain käy. Asfaltin korjaamista ei saa tehtyä ainakaan siististi... Itse tuli viime kesänä myös kivetettyä reilu 100neliötä piha-aluetta.

Plus että jos jotain joutuu vaikka sinne alle kaivamaan, niin kivetyksen kanssa tuo onnistuu todella kivuttomasti. Just kävi meillä ukot vetämässä putken valokaapelille josta tonttiosuus käytännössä kokonaan kivetyksen alle. Oli asiansa osaavia kavereita, koska mistään ei huomaa, että tuota olisi juuri auottu.

 

[Zigh]

Kuinka kalliit kaukolämpömaksut teillä on? Tuo 44MWh kulutus tekee Oulussa noin 2500€/v. (47,08e/MWh + 450e perusmaksu) Aika huima kulutus btw. Itse en ole juuri jaksanut alkaa lämmityksessä pihistelemään kun ei se juurikaan rahallisesti vaikuta vaikka muutaman megawattitunnin saisi säästettyä.

No helvetin kalliit: 61,876 e/MWh + tehomaksu 3,943 e/kW (meillä 18kW eli ~71e/kk). Kiitos Fortum.

On tässä tätä lämmitettävääkin mikä tuota kulutusta selittää: päälle 300 neliötä / 1000 kuutiota, suurimmaksi osaksi yhdessä tasossa ja 90-luvun normeilla eristettynä, vesikiertoinen lattialämmitys kaikissa tiloissa. LTO löytyy, mutta eipä nuo 90-luvun koneet pärjää hyötysuhteessa nykyaikaisille.

 

[burmanm]

Kyllä se ILP-jäähdytys on ihan eri juttu kuin konvektori+maalämpökaivo teholtaan ja kustannuksiltaan. ILPin pitää leipoa se kylmä ilma lämpimästä ilmasta lämpöpumpulla, jolloin sähköä kuluu. Maalämpö+konvektori ratkaisussahan sieltä maalämpökaivosta tulee suoraan noin 8-asteista vettä konvektoriin, eikä mitään lämpöpumppulaitetta tai muuta monimutkaista tekniikkaa tarvita. Hyötysuhde on on ihan eri luokkaa ja kapasiteettia on rajattomasti (jos se porakaivo on mitoitettu talon lämmitykseen riittäväksi niin semmosta jäähdytystarvetta ei olekaan, johon se ei riittäisi).

No ei nyt sentään. Mietipä hetken aikaa miten suuren kennon tarvitset, jotta 8 asteinen vesi tuottaa paljon kylmää. Tulee nopeasti vastaan sekä virtausrajoitteet, että faasimuutoksen viemä energia. Lopulta tulet siihen lopputulokseen ettei MLP-kaivosta saa kuin pari kilowattia jäähdytykseen. Mikäli kaivo siitä lämpenee yhtään, niin teho tippuu entisestään.

ILPissä jäähdytysteho saadaan huomattavasti korkeammalle noilla sisäyksiköillä, koska kylmäaine on myös huomattavasti kylmempää. ILPin jäähdytysteho on moninkertainen verrattuna MLP:hen, aivan pienelläkin matemaatiikalla sen huomaisit. Tuollainen 35-sarjan (joka ei siis riitä isomman kämpän lämmitykseen) tuottaa n. 4kW jäähdytystehoa. Yritäpä saada se perus-konvektorista kiertovedellä, ei riitä potku. Tarvitaan huomattavasti viileämpää vettä kuin 8C. Kapasiteetti on nimenomaan se ensimmäinen joka loppuu, koska sieltä ei saada pakkasella olevaa nestettä jonka tuollainen konvektori tarvitsisi tuottaakseen tarpeeksi kylmää ilmaa. Tämä on aivan eri tilanne kuin lämmitys, jossa käytetään sitä lämpöpumppua.

 

[MedHot]

Itsellä on tuo maalämpöön perustuva jäähdytys. Isohan tuo on tuossa katossa mutta ei sitä edes huomaa, koska katossa.

Heinäkuun helteillä kokeilin huvikseni kuinka kylmäksi saa asunnon. Perus lämpömittarilla 22. Se eikä kyllä ollut enää mukavavaa kun piti pitkähihaista vetää päälle. 23-24 on itselle sopivin lämpö. Voi alkkarit ja teepaita päällä hengailla.

Edit. Mutta siis hyvin toimii ja jos on omakotitaloon mahdollista pistää moinen niin suosittelen.

 

[Jebaus]

No ei nyt sentään...

No nyt tuli kyllä aikamoista mutuilua?
Kyllä sieltä maalämpökaivosta nyt saadaan aivan 100% varmasti enemmän sitä kylmää kun jostain ilpin rämmäleestä ja vieläpä "ilmaiseksi", kysehän lähinnä on miten sen sieltä jakaa asuintiloihin. Unta saa myös nähdä jos luulee tuollaisen 35-sarjalaisen mitsun jäähdyttävän 4kw teholla jos ulkona jossa ulkoyksikkö on on 30c+ lämmintä.

Yleensähän nuo maalämpöpumput suunnitellaan juurikin lämmitykseen, koska käyttövettä lämmitetään ympäri vuoden ja asuntoakin 70% vuodesta. Sensijaan oikealle jäähdytykselle harvoin on suomessa tarvetta joten ihan ilmanvaihtoon liitetty viilennys joka tiputtaa tuloilman kesällä sinne 18-20c riittää.

Olisihan sitä mahdollista vaikka syöttää sitä kylmää vettä suoraan lattialämmitykseen jos sellaiset kytkennät asuntoon tekee? Tai laittaa pari ilpin kaltaista konvektoria sinne asuntoon niin kyllä niistä sitä kylmää saadaan ulos.

 

[Jebaus]

vahinko tuplat

 

[Lucas]

No nyt tuli kyllä aikamoista mutuilua?
Kyllä sieltä maalämpökaivosta nyt saadaan aivan 100% varmasti enemmän sitä kylmää kun jostain ilpin rämmäleestä ja vieläpä "ilmaiseksi", kysehän lähinnä on miten sen sieltä jakaa asuintiloihin. Unta saa myös nähdä jos luulee tuollaisen 35-sarjalaisen mitsun jäähdyttävän 4kw teholla jos ulkona jossa ulkoyksikkö on on 30c+ lämmintä.

Tuossa on esimerkiksi tuollainen puhallinkonvektori jonka jäähdytysteho on 3,5-5 kilowatin luokkkaa.

Amena WX18MPVH-CWA -konvektori

Onhan noita konvektoreita vielä suurempiakin ja niitähän voi laittaa useammankin asuntoon jos yhden teho ei riitä. Maalämpökaivossa ei taatusti potku lopu kesken omakotitalon viilennyksessä vaan sieltä voisi pumpata eri tekniikoin asuntoon vaikka pakastimen -20 C lämpötilat +35C helteellä.

Toki konvektorilla ei suoraan pysty asuntoa viilentämään paljoa alle +7C asteen kun kaivon vesi on kuitenkin plussan puolella.

Mitsun 35 sarjalainen taitaa tarkoittaa 3,5 kW:n nimellisjäähdytystehoa. 25 sarjalaiset sitten taas 2,5 kW nimellisjäähdytystehoa.

Maalämpötaloa jos rakentamassa niin kannattaa ehdottomasti konvektorille laittaa ainakin varaus asuntoon. Eli vetää ne lämpökaivon putkilta maalämpöpumpun luota sinne konvektorin suunniteltuun paikkaan putkitus ja sähköt järjestää siihen ja kondessivesille vetää viemäröinti.

 

[asianpoikasta]

Tuossa on esimerkiksi tuollainen puhallinkonvektori jonka jäähdytysteho on 3,5-5 kilowatin luokkkaa.

Amena WX18MPVH-CWA -konvektori

Onhan noita konvektoreita vielä suurempiakin ja niitähän voi laittaa useammankin asuntoon jos yhden teho ei riitä. Maalämpökaivossa ei taatusti potku lopu kesken omakotitalon viilennyksessä vaan sieltä voisi pumpata eri tekniikoin asuntoon vaikka pakastimen -20 C lämpötilat +35C helteellä.

Toki konvektorilla ei suoraan pysty asuntoa viilentämään paljoa alle +7C asteen kun kaivon vesi on kuitenkin plussan puolella.

Mitsun 35 sarjalainen taitaa tarkoittaa 3,5 kW:n nimellisjäähdytystehoa. 25 sarjalaiset sitten taas 2,5 kW nimellisjäähdytystehoa.

Maalämpötaloa jos rakentamassa niin kannattaa ehdottomasti konvektorille laittaa ainakin varaus asuntoon. Eli vetää ne lämpökaivon putkilta maalämpöpumpun luota sinne konvektorin suunniteltuun paikkaan putkitus ja sähköt järjestää siihen ja kondessivesille vetää viemäröinti.

Konvektoreiden ongelma on riittävä liuospiirin virtaama eli varaus kannattaa tehdä tarpeeksi suurilla putkikoolla esim. 22mm. ILP kyllä hakkaa konvektorit jäähdytystehossa mennen tullen. Kanavapatterin etuja on viilenyksen leviäminen ja tehokkampi kosteuden poisto. ILP:n kosteuden poisto ei käytänössä toimi kovin hyvin koska sisälämpötila laskee liikaa. Toki markkinoilla on ILP:jä jotka osaavat lämmittää ja viilentää samaan aikaan.

Sitä tuloilmaa ei kestä siltikään vetää alle +15C asteen jos tuloilmaputkia ei ole eristetty.

Sillä lämpötilalla taitaa jäädä yhteen kilowattiin se jäähdytysteho.

Pienellä ilmalämpöpumpulla jäähdytysteho on helposti 2,5 kW ja lämpökaivon vedellä toimittavalla konvektorilla paljon isompi.

16C on yleensä se raja milloin 'vaaditaan' eristys. ILP:n ja konvektoreiden ongelma on pistemäinen jäähdytys. Kanavapatterilla viileä saadaan leviämään talon joka paikkaan. Teho riippuu sitten patterista ja maximi virtaamasta. Kaivo toki lämpenee sitten jonkin verran kesällä muta tämä riippuu kaivon mitoituksesta.

Tänä kesänä kastepiste pyöri ylimmillään 18-19 asteen tuntumassa. Tuohon jos laitetaan yleinen varmuuskerroin estämään kondenssi eli +1 aste ja puhallellaan sinne sisälle minimissään 20 asteista ilmaa niin aika turha toivo 60-80l/s ilmamäärillä toivoa jotain viilennystä. Ne kanavat pitää siis eristää että sieltä voitaisiin oikeasti puhallella viileää ilmaa ilman että yläpohja on kondenssista märkä.

Yleensä viilenemä on max 10C molemmin puolin riippuen kanavapatterin koosta ja viirtaamasta. 16C astetta on yleinen ohje minkä alle mentäessä pitää kondenssieristää. Iv-kanavissa on muutenkin eristys. Ja hyvin tehty eristys auttaa sekä lämmityksessä että jäähdytyksessä.

 

[Lucas]

Konvektoreiden ongelma on riittävä liuospiirin virtaama eli varaus kannattaa tehdä tarpeeksi suurilla putkikoolla esim. 22mm. ILP kyllä hakkaa konvektorit jäähdytystehossa mennen tullen. Kanavapatterin etuja on viilenyksen leviäminen ja tehokkampi kosteuden poisto. ILP:n kosteuden poisto ei käytänössä toimi kovin hyvin koska sisälämpötila laskee liikaa. Toki markkinoilla on ILP:jä jotka osaavat lämmittää ja viilentää samaan aikaan.



16C on yleensä se raja milloin 'vaaditaan' eristys. ILP:n ja konvektoreiden ongelma on pistemäinen jäähdytys. Kanavapatterilla viileä saadaan leviämään talon joka paikkaan. Teho riippuu sitten patterista ja maximi virtaamasta. Kaivo toki lämpenee sitten jonkin verran kesällä muta tämä riippuu kaivon mitoituksesta.



Yleensä viilenemä on max 10C molemmin puolin riippuen kanavapatterin koosta ja viirtaamasta. 16C astetta on yleinen ohje minkä alle mentäessä pitää kondenssieristää. Iv-kanavissa on muutenkin eristys.

Veden ominaislämpökasiteetti on niin suuri, ettei se kummoista virtaamaa tarvi jollakin +4C vedellä että siitä saa muutaman kilowatin jäähdytystehoa.

Kovin kummoista jäähdytystehia sillä tuloilman viiltentämisellä ei saa. Tyypillisessä omakotitalossa se sisään otettava ilmamäärä on luokkaa 70-80 litraa sekunnissa. Jos ulkoilma on keskimäärin +22C helleaallon aikana, niin alle kilowattiin se teho jää jos tuloilman pitää +16C tasossa.

Sehän veden kondensoituminen alkaa jos putkessa kulkee viileämpi ilma kuin ympäröivän ilman kastepiste on. Tämä siis kondessieristämättömillä putkilla. Sehän voi olla välillä alle +10C ja välillä taas yli +20C.

Itsellä on eristetyt tuloilmakanavat ja vielä höyrynsulun sisäpuolella kaikki putkitukset. Silti se vesikiertoisen kanavapatterin jäähdytysteho ei tänä kesänä riittänyt kun sisälämpötila kohosi pahimmillaan +28C asteeseen. Toki se jonkun verran auttaa, mutta ilmalämpöpumppu tai konvektori on monta kertaa tehokkaampi.

 

[asianpoikasta]

Veden ominaislämpökasiteetti on niin suuri, ettei se kummoista virtaamaa tarvi jollakin +4C vedellä että siitä saa muutaman kilowatin jäähdytystehoa.

Kovin kummoista jäähdytystehia sillä tuloilman viiltentämisellä ei saa. Tyypillisessä omakotitalossa se sisään otettava ilmamäärä on luokkaa 70-80 litraa sekunnissa. Jos ulkoilma on keskimäärin +22C helleaallon aikana, niin alle kilowattiin se teho jää jos tuloilman pitää +16C tasossa.

Sehän veden kondensoituminen alkaa jos putkessa kulkee viileämpi ilma kuin ympäröivän ilman kastepiste on. Tämä siis kondessieristämättömillä putkilla. Sehän voi olla välillä alle +10C ja välillä taas yli +20C.

Itsellä on eristetyt tuloilmakanavat ja vielä höyrynsulun sisäpuolella kaikki putkitukset. Silti se vesikiertoisen kanavapatterin jäähdytysteho ei tänä kesänä riittänyt kun sisälämpötila kohosi pahimmillaan +28C asteeseen. Toki se jonkun verran auttaa, mutta ilmalämpöpumppu tai konvektori on monta kertaa tehokkaampi.

Virtaama määrittää tehon ihan yksiseliteisesti jos lauhtuminen on sama. Mitä suurempi virtaama niin sitä suuremempi määrä energiaa siirtyy. Konvektorin ja lämmityspatterin teho on ihan suhteessa lämmönsiirtimeen eli mitoituskysymys jos virtaamaa on sama. Konvektorin etu on suurempi lauhtuminen johtuen puhaluksesta mistä syntyy vastaavasti meluhaittaa. Yleensä ostetaan se halvin ja pienin kanavapatteri mistä seuraa tehon puute. Kanavapatterin etu on se että viileä leviää asunnon kaikkiin huoneisiin. Kanavapatterin haitta on iv kanavien häviöt. Ja jos häviöitä on viilenyksessä niin sitä on vielä enemmän lämmön talteenotossa.

Mitä tulee viilenyksen tehoon niin kosteuden poistolla on iso merkitys. Kuiva ilma tuntuu viileämmältä. Kanavapatteri handlaa tämän paremmin kuin ILP tai konvektori.

Valintoja valintoja...

 

[burmanm]

Kyllä sieltä maalämpökaivosta nyt saadaan aivan 100% varmasti enemmän sitä kylmää kun jostain ilpin rämmäleestä ja vieläpä "ilmaiseksi", kysehän lähinnä on miten sen sieltä jakaa asuintiloihin. Unta saa myös nähdä jos luulee tuollaisen 35-sarjalaisen mitsun jäähdyttävän 4kw teholla jos ulkona jossa ulkoyksikkö on on 30c+ lämmintä.

Sitten hankit isomman ILPin jos 4kW ei riitä Löytyyhän noita satoihin kilowatteihin asti. Sieltä kaivosta ei koskaan saada tarpeeksi kylmää vettä, että se riittäisi ilman lämpöpumppua. Sen sijaan mietitään mitä esimerkiksi tuota Amberia joka tänne laitettiin. Siellä lukee maksimivirtaus: 830l/h (eli 0.231 l/s). Jos oletetaan että vesi lämpenee sinne 8->12C, niin tuosta voitaisiin saada 3,81kW tehoa korkeintaan. Saadakseen edes tuon jäähtymän olisi lämpötilan oltava +27C kokoajan kämpässä (lupausten mukaisesti - kuka sitten uskoo noita markkinointimateriaaleja kun ei siellä edes mainita paljonko jäähdytyspinta-alaa on) - eli se pystyisi pitämään sitä siinä lämpötilassa.

Mutta jos haluaisit että kämppä jäähtyisi vaikka +24C:hen niin tuo isoin konvektori pystyy puhkumaan enää 3kW. Tuohonkin pääseminen muuten vaatii sitten kovan puhallustehon, näyttäisi olevan melkein 1000 m^3/h. Ei tule olemaan mukavaa, eikä hiljaista. ILPillä saadaan puhallettua niin paljon kylmempää ilmaa ettei tuollaisiin puhallustehoihin tarvitse mennä.

 

[humongous]

Hyvä vertailu oston ja vuokraamisen eroista:

 

[burmanm]

16C on yleensä se raja milloin 'vaaditaan' eristys. ILP:n ja konvektoreiden ongelma on pistemäinen jäähdytys. Kanavapatterilla viileä saadaan leviämään talon joka paikkaan. Teho riippuu sitten patterista ja maximi virtaamasta. Kaivo toki lämpenee sitten jonkin verran kesällä muta tämä riippuu kaivon mitoituksesta.

Tähän on hyvä huomata että 16C ei ole kuin hyvä keskiarvo, ei se takaa etteikö kondensaatiota tulisi. Tänäkin kesänä on useampana päivänä ollut korkeampi kastepiste..

Yleensä viilenemä on max 10C molemmin puolin riippuen kanavapatterin koosta ja viirtaamasta. 16C astetta on yleinen ohje minkä alle mentäessä pitää kondenssieristää. Iv-kanavissa on muutenkin eristys. Ja hyvin tehty eristys auttaa sekä lämmityksessä että jäähdytyksessä.

.. ja se vaikuttaa myös tähän. Kanavapattereilla alkaa tulemaan ongelmia kun lähestytään kastepistettä, sillä niiden energia menee ilman jäähdytyksen lisäksi faasimuutokseen joka syö energiaa huomattavia määriä. Eli yleensä alle tuon kastepisteen ei päästä (toki osalla isoista pattereista päästään). Tehoa noista ei tosiaan kovin paljon tule, mutta koska ne tiivistävät samalla kosteutta niin tunne voi olla huomattavasti mukavampi kuin mitä lämpömittari indikoisi.

 

[valexi]

Itsellä on eristetyt tuloilmakanavat ja vielä höyrynsulun sisäpuolella kaikki putkitukset. Silti se vesikiertoisen kanavapatterin jäähdytysteho ei tänä kesänä riittänyt kun sisälämpötila kohosi pahimmillaan +28C asteeseen. Toki se jonkun verran auttaa, mutta ilmalämpöpumppu tai konvektori on monta kertaa tehokkaampi.

Oliko sulla IV-koneessa kesäpelti paikallaan? Itse menin "talviasennossa", koska sisällä oleva ilma oli viileämpää kuin ulkoilma. Eli sisäilmalla ensin pieni jäähdytys tuloilmalle ja sitten kanavapatteriin.

Hyvin toimi. En tiedä paljonko pahimmillaan oli sisälämpö, mutta pienempi kuin tuo 28'c

 

[Zacksa]

Paljonko on järkevän maalämpökaivon porauksen kustannukset? Olisiko järkeä jakaa kustannuksia naapurin kanssa? Jos siis on varma ettei kustannuksista aiheudu riitaa.

 

[burmanm]

Paljonko on järkevän maalämpökaivon porauksen kustannukset? Olisiko järkeä jakaa kustannuksia naapurin kanssa? Jos siis on varma ettei kustannuksista aiheudu riitaa.

Tuskin on kannattavaa jakaa, voi toki tilata samaan aikaan porarin tekemään kaksi reikää - siitä voinee jotain hyötyä. Tuolla oli Espejot aika hyvän kuvauksen laittanut mitä häneltä lähiaikoina oli maksanut poraus: Maalämmön asennus

 

[valexi]

@Zacksa Lankomiehelle maksoi 4750e kaivon poraus.

 

[jm82]

Itsellä on omakotitalo vuokrattuna. 9 vuotta on tainnut olla omistuksessa.

Paljonko on järkevän maalämpökaivon porauksen kustannukset? Olisiko järkeä jakaa kustannuksia naapurin kanssa? Jos siis on varma ettei kustannuksista aiheudu riitaa.

Maksoi 26€/metri. Ei pysty jakamaan kustannuksia. Tuli porautettua 200 metriä lämpökaivoa.

Ei ollut ongelmia ainakaan tuon firman kanssa. Ks geoenergi yritys. Voi olla vähän eri hinnat nykyisin, kun 2014 oli poraus.
MAALÄMPÖPORAUS

Eli 200*26 = 5200€. 50€ maksoi reijät betoniseinään. Kotitalousvähennys oli jotain 5200/100*80/100*45 =1872€. 5200-1872 = lämpökaivo maksoi 3328€.
Itselle tuli suojaputkea 21 metriä. Kallio oli varmaan 7 metrin kohdalla vastassa. Nibe 10kW maalämpöpumppu.

 

[Zacksa]

Itsellä on omakotitalo vuokrattuna. 9 vuotta on tainnut olla omistuksessa.

Maksoi 26€/metri. Ei pysty jakamaan kustannuksia. Tuli porautettua 200 metriä lämpökaivoa.

Ei ollut ongelmia ainakaan tuon firman kanssa. Ks geoenergi yritys. Voi olla vähän eri hinnat nykyisin, kun 2014 oli poraus.
MAALÄMPÖPORAUS

Eli 200*26 = 5200€. 50€ maksoi reijät betoniseinään. Kotitalousvähennys oli jotain 5200/100*80/100*45 =1872€. 5200-1872 = lämpökaivo maksoi 3328€.
Itselle tuli suojaputkea 21 metriä. Kallio oli varmaan 7 metrin kohdalla vastassa.

Tiedät selvästi asiasta, joten esitän lisää kysymyksiä: Paljonko tilaa tuollainen porauslaite vie? Eli onko kokoluokkaa kaivinkone, vai isompi?

 

[juu-zo]

Tiedät selvästi asiasta, joten esitän lisää kysymyksiä: Paljonko tilaa tuollainen porauslaite vie? Eli onko kokoluokkaa kaivinkone, vai isompi?

Suhteuta tuossa kuvassa vaikka autotallin oveen joka on todennäköisesti jotain 2 metriä korkea.

http://www.heinonen.in/remppa/wp-content/uploads/2013/07/20130710-Maalampo-2.jpg

Google näyttää myös aika paljon kun laittaa hakusanaksi vaikka maalämpökaivon poraus ja täppää kuvahaun päälle.

 

[Lucas]

Tiedät selvästi asiasta, joten esitän lisää kysymyksiä: Paljonko tilaa tuollainen porauslaite vie? Eli onko kokoluokkaa kaivinkone, vai isompi?

Luokkaa minikaivinkone.

 

[perato]

Hyvä vertailu oston ja vuokraamisen eroista:

Sillä erolla, että toinen saa puoli miljonaa ulkoista pääomaa ja toinen ei saa mitään. Mutta muuten kerranki edes lähetty oikealle linjalle tän vertailun kautta.

 

[Lucas]

No ei nyt sentään. Mietipä hetken aikaa miten suuren kennon tarvitset, jotta 8 asteinen vesi tuottaa paljon kylmää. Tulee nopeasti vastaan sekä virtausrajoitteet, että faasimuutoksen viemä energia. Lopulta tulet siihen lopputulokseen ettei MLP-kaivosta saa kuin pari kilowattia jäähdytykseen. Mikäli kaivo siitä lämpenee yhtään, niin teho tippuu entisestään.

ILPissä jäähdytysteho saadaan huomattavasti korkeammalle noilla sisäyksiköillä, koska kylmäaine on myös huomattavasti kylmempää. ILPin jäähdytysteho on moninkertainen verrattuna MLP:hen, aivan pienelläkin matemaatiikalla sen huomaisit. Tuollainen 35-sarjan (joka ei siis riitä isomman kämpän lämmitykseen) tuottaa n. 4kW jäähdytystehoa. Yritäpä saada se perus-konvektorista kiertovedellä, ei riitä potku. Tarvitaan huomattavasti viileämpää vettä kuin 8C. Kapasiteetti on nimenomaan se ensimmäinen joka loppuu, koska sieltä ei saada pakkasella olevaa nestettä jonka tuollainen konvektori tarvitsisi tuottaakseen tarpeeksi kylmää ilmaa. Tämä on aivan eri tilanne kuin lämmitys, jossa käytetään sitä lämpöpumppua.

35 sarjan pumpun jäähdytysteho on 3,5 kW. 25 sarjan taas 2,5 kilowattia. Tuo mallisarja tulee siitä että jäähdytysteho kertaa kymmenen. Osassa pumpuissa jäähdytysteho ilmaistaan BTU yksikköinä.

Konvektorissa ei tarvi kovin montaa litraa vettä virrata sekunnisssa että jäähdytysteho on kilowattiluokkaa. Maalämpökaivossa se vesi on tähän aikaan vuodessakin luokkaa +4C.

Lämmityskäytössä maalämpöpumppu ottaa luokkaa 8 kilowattia tehoa maksimissaan normaalissa omakotitalossa kaivosta eikä se vesi siitä kovin montaa astetta viilene. Sillä se talo pysyy lämpimänä -30C pakkasellakin ja sisällä +22C.

Kyllä se omakotitalo viilenee hyvin jollakin 2,5-3,5 kilowatin teholla ja konvektori hoitaa sen hyvin.

Jos on taas luokkaa jättikokoinen omakotalo tyyliin 1000 neliötä joka lämpeää maalämmöllä, niin silloin se kaivokin on paljon suurempi kuin tuollainen perusomakotitalon kaivo jossa on tyyliin 200 metriä syvä yksi lämpökaivo porattuna.

Jos tuntuu ettei konvektorin tai konvektorien teho suoraan riitä niin on olemassa jäähdytyskäyttöön tehtyjä lämpöpumppuja joilla voi pumpata vaikka +20C asteisesta kaivon vedestä reilusti pakkasen puolelle viilennettävää vettä.

Pilvenpiirtäjiäkin ne jäähdyttää vedellä eikä se käytettävä vesi ole aina mitään kylmää:

Illinois Sues Trump Tower Over Wastewater Discharged Into the Chicago River

Konvektorissa ilman lämpöpumppuja on se hyvä puoli että jää ne kylmäaineet pois ja sen kytkentä on halvempi kuin ilmalämpöpumpun. Konvektoreissa jää myös se perkeleen ruma ja meluava ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö pois.

 

[jm82]

Tiedät selvästi asiasta, joten esitän lisää kysymyksiä: Paljonko tilaa tuollainen porauslaite vie? Eli onko kokoluokkaa kaivinkone, vai isompi?

Minikaivinkone luokkaa tosiaan. Ne kaivoon tulevat poran varret on 3 metriä pitkiä, eli aika korkea torni kun on vähän yli 3 metrinen. Varmaan aika ahtaaseenkin paikkaan saa ajettua. Talon ja kaivon välikin pitää olla 3 metriä tai enemmän.

Tuosta näkyy vähän kokoluokkaa.

Spoileri: Youtube

 

[humongous]

Sillä erolla, että toinen saa puoli miljonaa ulkoista pääomaa ja toinen ei saa mitään. Mutta muuten kerranki edes lähetty oikealle linjalle tän vertailun kautta.

Väärin. Hän joka kuukausi säästää ja käyttää yhtä paljon rahaa kuin talonomistaja per kuukausi, eikä saa puoli miljoonaa ulkoista pääomaa mistään eikä ota lainaa.

 

[perato]

Väärin. Hän joka kuukausi säästää ja käyttää yhtä paljon rahaa kuin talonomistaja per kuukausi, eikä saa puoli miljoonaa ulkoista pääomaa mistään eikä ota lainaa.

Miten niin väärin, juuri väiti saman asian minkä minäkin, talon omistaja saa puoli miljoonaa rahaa pankilta asuntosijoitukseen, toinen joutuu säästämään omiin sijoituksiinsa.

 

[burmanm]

35 sarjan pumpun jäähdytysteho on 3,5 kW. 25 sarjan taas 2,5 kilowattia. Tuo mallisarja tulee siitä että jäähdytysteho kertaa kymmenen. Osassa pumpuissa jäähdytysteho ilmaistaan BTU yksikköinä.

Niin? Isompiakin mallisarjoja on, jos kuvittelee ettei tuo riitä.

Konvektorissa ei tarvi kovin montaa litraa vettä virrata sekunnisssa että jäähdytysteho on kilowattiluokkaa. Maalämpökaivossa se vesi on tähän aikaan vuodessakin luokkaa +4C.

MLP-forumin keruustatistiikan mukaan +4C olisi aika poikkeus tähän aikaan vuodesta, PK-seudulla puhutaan jo lähemmäs 10-12C lämpötiloista niissä joissa on käytetty viilennystä. Tajuat varmaan myös miten paljon on litroja per sekunti? Se ei mene ihan pienestä putkesta läpi, 1 litra per sekunti on 3,6m^3/h ja sellaisia konvektoreita ei kyllä kotoa löydy.

Lämmityskäytössä maalämpöpumppu ottaa luokkaa 8 kilowattia tehoa maksimissaan normaalissa omakotitalossa kaivosta eikä se vesi siitä kovin montaa astetta viilene. Sillä se talo pysyy lämpimänä -30C pakkasellakin ja sisällä +22C.

Lämmityskäytössä käytetään lämpöpumppua, jonka takia saadaan lämpimämpää vettä. Jäähdytyksessä mennään paljon pienemmällä erolla jonka takia sitä ei vaan saada ilmaan siirtymään järkevästi.

Kyllä se omakotitalo viilenee hyvin jollakin 2,5-3,5 kilowatin teholla ja konvektori hoitaa sen hyvin.

Kuten näytin, 3,5kW on aika dream useimmilla vehkeillä, kuten tähän ketjuun laitetulla. Tai itseasiassa melkein millään konvektorilla jos kaivo pääsee lämpenemään (kuten se näyttää useimmiten tekevän) ilman että ilmaa puhalletaan todella suuria määriä jolloin se melu on jo korvia huumaava. ILPin ulkoyksikkö ei esim. aiheuta lähellekään samaa meteliä sisälle (useimpia ei edes kuule sisälle).

Jos tuntuu ettei konvektorin tai konvektorien teho suoraan riitä niin on olemassa jäähdytyskäyttöön tehtyjä lämpöpumppuja joilla voi pumpata vaikka +20C asteisesta kaivon vedestä reilusti pakkasen puolelle viilennettävää vettä.

Tosin halvempaa on vain asentaa ILP.

Konvektorissa ilman lämpöpumppuja on se hyvä puoli että jää ne kylmäaineet pois ja sen kytkentä on halvempi kuin ilmalämpöpumpun. Konvektoreissa jää myös se perkeleen ruma ja meluava ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö pois.

Konvektorit vaan eivät ole oikeastaan yhtään halvempia asentaa (tai jopa kalliimpia) kuin ne ILPit. Joten kustannuspuoli ei ole tässä mitenkään sen etu.

 

[burmanm]

Väärin. Hän joka kuukausi säästää ja käyttää yhtä paljon rahaa kuin talonomistaja per kuukausi, eikä saa puoli miljoonaa ulkoista pääomaa mistään eikä ota lainaa.

Paitsi ettei nykyisillä vuokrakuluilla jää mitään sijoitettavaa. Tuossa esimerkissähän oli laitettu aina että vuokra on reippaasti pienempi kuin talon laina. Nykyisillä koroilla tilanne ei ole näin, vaan kummallekin jäisi yhtä paljon sijoitettavaa (0e).

 

[valexi]

Konvektorit vaan eivät ole oikeastaan yhtään halvempia asentaa (tai jopa kalliimpia) kuin ne ILPit. Joten kustannuspuoli ei ole tässä mitenkään sen etu.

Mutta monelle riittää se 2-5 asteen jäähdytys normaalikesänä. Sekin tuntuu jo mukavalta, kun tullaan lämpimämmästä ulkoilmasta. Siihen riittääkin se 100e kiertovesipumppu ja 100e kanavapatteri + iv putkien eristäminen, joka ei rakennusvaiheessa ole iso kustannus.

 

[Lucas]

Mutta monelle riittää se 2-5 asteen jäähdytys normaalikesänä. Sekin tuntuu jo mukavalta, kun tullaan lämpimämmästä ulkoilmasta. Siihen riittääkin se 100e kiertovesipumppu ja 100e kanavapatteri + iv putkien eristäminen, joka ei rakennusvaiheessa ole iso kustannus.

Kanavapatteri taisi maksaa 500 euroa kun sen ostin. Aikaa muutama vuosi.

Putkien eristäminen on kyllä joko kallis homma jos sen tekee jollain valmiilla tuotteilla ja paloilla jotka voi suoraan painella vain paikoilleen ja jossa on valmiit kulmapalatkin ja supistuksille ja haaroituksiin. Ei tuhat euroa riitä alkuunkaan materiaaleihin.

Kondessieristeet voi askarrella itsekkin solukumimatoista kun leikkaa sopivia paloja ja liimaa ne paikoilleen vaikka kontaktiliimalla. Siinä tahtoo mennä taas parin viikon työtunnit kun on yllättävän vaikeaa. Materiaalit saa muutamalla sadalla eurolla. Suoraa putkea eristää helposti, mutta ne muut osat on sitten vaikeita. Siinä saa useampaan kertaan miettiä esimerkiksi miten johonkin Y-haaraan leikataan sopivan muotoinen pala matosta että se istuu tiiviisti putken päällä ja jo pelkät putken mutkatkin tahtovat aiheuttaa harmaita hiuksia.

 

[muronsyöjä]

Itse totesin jo vanhassa asunnossa tuon kaukolämmön olevan sikahintaista. Pelkkä perusmaksu oli sen 80€(?)/kk joka touko-syyskuun on enemmän kun nyt säsähkölämmitteisessä talossa vastaavien kuukausien koko sähkölasku.

Eihän tuo sähkö nyt varmasti se ekologisin tai kauaskantoisin lämmitysmuoto ole, mutta ainakin viimeiset 12v kun sähkön hinta on pysytellyt samana (inflaatio huomioiden jopa laskenut?), ei sille rahallisesti oikein kilpailijaa löydy.

Kaukolämpö on paskin mahdollinen vaihtoehto. Liittymismaksun hinnalla saat sen maalämpökaivon ja kaukolämmössä olet sen jälkeen sidottu monopoliin. Lisäksi erillinen kuukausimaksu joka juoksee vaikka olisi kesä ja asunto tyhjä.

 

[asianpoikasta]

Kondessieristeet voi askarrella itsekkin solukumimatoista kun leikkaa sopivia paloja ja liimaa ne paikoilleen vaikka kontaktiliimalla. Siinä tahtoo mennä taas parin viikon työtunnit kun on yllättävän vaikeaa. Materiaalit saa muutamalla sadalla eurolla. Suoraa putkea eristää helposti, mutta ne muut osat on sitten vaikeita. Siinä saa useampaan kertaan miettiä esimerkiksi miten johonkin Y-haaraan leikataan sopivan muotoinen pala matosta että se istuu tiiviisti putken päällä ja jo pelkät putken mutkatkin tahtovat aiheuttaa harmaita hiuksia.

Ei tarvitse olla solukumia. Sitä käytetään yleensä sisätiloissa missä eristettä tarvitaan vain kondensia varten. Villa pohjaisia eristeitä käytetään yläpohjassa ja siitä saa ilmatiiviin esim alumiiniteipillä. Ei tulis ensimäisenä mieleen eristää iv-kanavia solukumilla vaan tiivistää olemassa oleva eristys jos se se ei ole tiivis.

 

[Lucas]

Ei tarvitse olla solukumia. Sitä käytetään yleensä sisätiloissa missä eristettä tarvitaan vain kondensia varten. Villa pohjaisia eristeitä käytetään yläpohjassa ja siitä saa ilmatiiviin esim alumiiniteipillä. Ei tulis ensimäisenä mieleen eristää iv-kanavia solukumilla vaan tiivistää olemassa oleva eristys jos se se ei ole tiivis.

Tuloilmakanavat jos tehdään kaikkien ohjeiden mukaan, niin ne tulee sijoittaa höyrynsulun sisäpuolelle. Toki se grynderin perusratkaisu on vetää ne kanavat sinne yläpohjaan villojen sekaan.

Se tuloilmakanavien kondessieristäminen on hyvä ratkaisu, mutta ei se mikään helppo ja halpa ole. Voi vaikka netistä katsellä mitä maksaa Armaflexin solukumieristeet. Olen kondessieristänyt omaan taloon putket niin muistan kyllä millainen homma siinä oli. Toki jos rahasta ei tarvi välittää niin sanoo vain LVI-firmalle ja suunnittelijalle että kondenssieristäkää tuloilmakanavat. Itse ei tarvi tehdä mitään. Vetävät myös ne tuloilmaputketkin höyrynsulun sisään kun maksaa vain sen. Maksaa muuten enemmän se LVI-suunnittelukin kun sanoo että ilmanvaihtoputket pitää vetää höyrynsulun sisäpuolelta ja minimoida kaikki lasketut katot ja kaikki näkyviin tulevat putkikotelot. Onnistuu se, mutta melkoinen miettiminen siinä.

 

[asianpoikasta]

Tuloilmakanavat jos tehdään kaikkien ohjeiden mukaan, niin ne tulee sijoittaa höyrynsulun sisäpuolelle. Toki se grynderin perusratkaisu on vetää ne kanavat sinne yläpohjaan villojen sekaan.

Se tuloilmakanavien kondessieristäminen on hyvä ratkaisu, mutta ei se mikään helppo ja halpa ole. Voi vaikka netistä katsellä mitä maksaa Armaflexin solukumieristeet. Olen kondessieristänyt omaan taloon putket niin muistan kyllä millainen homma siinä oli. Toki jos rahasta ei tarvi välittää niin sanoo vain LVI-firmalle ja suunnittelijalle että kondenssieristäkää tuloilmakanavat. Itse ei tarvi tehdä mitään. Vetävät myös ne tuloilmaputketkin höyrynsulun sisään kun maksaa vain sen. Maksaa muuten enemmän se LVI-suunnittelukin kun sanoo että ilmanvaihtoputket pitää vetää höyrynsulun sisäpuolelta ja minimoida kaikki lasketut katot ja kaikki näkyviin tulevat putkikotelot. Onnistuu se, mutta melkoinen miettiminen siinä.

Ohjeita on niin paljon että monella tapaa voi tehdä, edullisesti, kalliisti, hyvin ja huonosti. Aika harvoin se raha tai yksitäinen ohje on se määräävä tekijä vaan kompastuskivi on tekijöiden työmoraali. Tämä koskee myös iv-töitä.

Tuloilmakanavan tuominen villan seassa lisää eristystarvetta n. kolminkertaisesti (30/100mm) mutta muuta haittaa siitä ei ole. Etuja on että yksinkertaisempi toteuttaa (halvempi), saumoja ei tarvitse teipata oletusarvoisesti ja viilennyksen lämpöhäviöt pienempiä. Haittana tosiaankin että talvella lämpöhäviöt suurempia. Viilennyksessä reilusti yli 90% päätyy huoneisiin asti jos eristys tehty määräysten mukaan. N. puolet viilennystehosta menee faasimuutokseen ja puolet ilman viilennykseen.

Mitä tulee eristämiseen niin en viitsinyt oman taloni iv-putkia itse eristää kun tiesin jo entuudestaan omakohtaisen kokemuksen perusteella että vittumaista hommaa on. Mutta se pointti on että kanavat on eristtettävä joka tapauksessa. Siitä on hyötyä sekä viilennyksessä että lämmityksessä. Saumat teippaamalla kanavista tulee ilmatiivis ilman solukumia.

 

[humongous]

Paitsi ettei nykyisillä vuokrakuluilla jää mitään sijoitettavaa. Tuossa esimerkissähän oli laitettu aina että vuokra on reippaasti pienempi kuin talon laina. Nykyisillä koroilla tilanne ei ole näin, vaan kummallekin jäisi yhtä paljon sijoitettavaa (0e).

Eipä se laina todellakaan ainoa meno ole..

 

[pipo]

Vinkiksi uusille rakentajille tai IV-päivitystä suunnitteleville, että kannattaa huomioida kanavapatterin huollettavuus. Meille tuli Valloxin kanavapatteri, johon suunnittelija on ideoinut kondenssivesipoiston laitteen keskelle suoraan kiinteän syylärin alle. Tuo on siis kohta, jota ei näe tuotteen tehtaalta lähdön jälkeen. Kuulemma muiden valmistajien malleissa on osattu sijoittaa sama poistoreikä huoltoluukun läheisyyteen, jolloin kondenssikanavan pääsee putsaamaan aina tarvittaessa.

Nimimerkillä "itikat tukkivat poistoreiän ja vesi tulvii pitkin teknistä tilaa"

 

[asianpoikasta]

Vinkiksi uusille rakentajille tai IV-päivitystä suunnitteleville, että kannattaa huomioida kanavapatterin huollettavuus. Meille tuli Valloxin kanavapatteri, johon suunnittelija on ideoinut kondenssivesipoiston laitteen keskelle suoraan kiinteän syylärin alle. Tuo on siis kohta, jota ei näe tuotteen tehtaalta lähdön jälkeen. Kuulemma muiden valmistajien malleissa on osattu sijoittaa sama poistoreikä huoltoluukun läheisyyteen, jolloin kondenssikanavan pääsee putsaamaan aina tarvittaessa.

Nimimerkillä "itikat tukkivat poistoreiän ja vesi tulvii pitkin teknistä tilaa"

Onko suodatinta ennen patteria? Esilämmityspatteri suositellaan asennettavaksi suodattimen jälkeen. Mutta kyllä patteria on voitava huoltaa ja pestä.

 

[pipo]

Onko suodatinta ennen patteria? Esilämmityspatteri suositellaan asennettavaksi suodattimen jälkeen. Mutta kyllä patteria on voitava huoltaa ja pestä.

Suodatin on toki ennen kennoa jolloin kenno pysyy puhtaana. Törky jää kuitenkin suodattimen eteen kondenssivesialtaaseen tukkien sen poiston.

 

[asianpoikasta]

Suodatin on toki ennen kennoa jolloin kenno pysyy puhtaana. Törky jää kuitenkin suodattimen eteen kondenssivesialtaaseen tukkien sen poiston.

Eli suodatinlaatikko ennen patteria. Ja mahdollisesti pussisuodantain niin painehäviöt pienenee.

 

[skyzery]

Autotallin nosto ovi pitää uusia, suositelkaa valmistajia yms ...

 

[Antti Alien]

Autotallin nosto ovi pitää uusia, suositelkaa valmistajia yms ...

Turner Doorille ainakin miinuspisteitä. Yritin viime kesänä tiedustella, josko ovea saisi, kun mainos kolahti luukusta. Soittopyyntöön vastasivat, mutta tarjousta eivät osanneet antaa, kuulemma halusivat odottaa jos tulisi muitakin asiakkaita samalta alueelta. Eivät koskaan palanneet asiaan. Firmalta piti olla myös esittely paikallisessa K-raudassa, mutta eivät ainakaan enää neljän jälkeen olleet paikalla. Vissiin liikaa asiakkaita kun ei kiinnostanut

 

[EGoman]

Autotallin nosto ovi pitää uusia, suositelkaa valmistajia yms ...

turner 800 löytyypi iteltä nostimella varustettuna.. olikohan ~1100e paikallisen rautian kautta hankittuna.
toisen kaukosäätimen tilasin ebaystä.. ~9e .. ois varmaan saanut tingattua kyllä mukaan toisen orkkis kaken...

asensin isän kanssa "päivässä". Ei ollut mikään kovin vaikea laittaa.

Ovea käytetty nyt päivittäin yli vuoden ajan ja ainakaan vielä ei löydy moitittavaa.