Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[kjns]

Talon Jämijärvelle rakentanut perhe tietää, ettei saa koskaan talosta rahojaan takaisin – Kiinteistönvälittäjä: "Ei kaupungeissakaan enää ole varmaa, että omakotitalosta saa voittoa"

Tätä juttua lukiessa ihmetyttää nuo mainitut asumismenot. Halvimmillaankin menisi yli 800 €/kk. Tähänkin ketjuun moni on ilmoittanut kuluiksi alle puolet tuosta summasta. Toisaalta tuossa jutussa ei ole määritelty mitä asumismenot sisältävät. Mitähän kaikkea pitää laskea asumismenoiksi, että summan saa noinkin korkeaksi?

Piti googlettaa, ja Tilastokeskuksen mukaan

Asumismenoihin luetaan kotitalouden varsinaisen asunnon käyttömenot, asuntolainan korot ja lyhennykset, yhtiövastikkeen rahoitusvastikkeet ja kiinteistövero.

Eli tuollapa se ero selittyy. Tässä taas tietty on tämä pointti, että asumismenoja on ainakin tämän ketjun puitteissa lainan sisältäen aika turha verrata, koska lainoja on niin eri kokoisia ja hintaisia. Parempi vain verrata asumiskustannuksia, tai käyttömenoja kuten ne tilastokeskuksen kielellä on, kuten tähänkin asti.

 

[Lego kuningas]

Tuossa on siis periaatteessa vertailtu sellaisia tapauksia, joissa on juuri laina nostettu ja talo ostettu. Ja varmaankin sillä oletuksella että molemmissa tapauksissa lainaa on otettu sama prosenttiosuus talon hinnasta. Eihän niitä muutoin voi oikein verrata kun lainoja on tosiaan niin eri kokoisia ja hintaisia, kuten @kjns totesi. En tiedä onko tuo itsestäänselvyys, mutta olisi ehkä ollut hyvä jutussa mainita.

 

[elmo]

No tuossa näkee kuinka paljon enempi pitää tienata jos haluaa omakotitaloon pks. Ei se tavallista tallaajaa paljon lämmitä, että käyttömenot on about samanhintasta joka puolella, mutta kuitenkin menee 2,5x enempi rahaa asumiseen.

 

[juu-zo]

Tuo asumismenojen laskenta on vähän monimutkaista. Lasketaanko esimerkiksi auton käyttö asumismenoiksi maalla asuessa kun kaupungissa sitä autoa ei välttämättä tarvisi? Itse vertailin osittain myös tätä ainakin lainaa otettaessa. Nämä kuitenkin on lompakosta pois vaikka ei suoranaisesti asumismenoja olekaan.

 

[kjns]

Ehkä joidenkin lainakulut sisältävien keskiarvotettujen ja normeerattujen asumiskulujen vertailu alueittain on järkevää, mutta se, että yksittäiset ihmiset vertailee asumiskuluja sisältäen lainat on aivan täysin järjetöntä. Henkilöllä 1 voi olla Helsingissä merenrannalla miljoonan lukaali kaikilla herkuilla, mutta se on velaton niin asumismenot on 800€/kk kun taas henkilöllä 2 on lainalla ostettu kerrostalo-osake Orimattilassa, ja sen asumismenot on 2000€/kk koska haluaa maksaa lainansa pois 10 vuodessa ja lainakustannukset nostavat asumismenoja 1700 €/kk. Paljonko tuo kertoo siitä mitkä on sen kyseisen asumismuodon kustannukset kuukausitasolla asukkaalle?

Mä veikkaan, ja tää on nyt ihan mutua, että tämän ketjun lukijat keskimäärin haluaa tietää OKT asumisen kustannuksia kuukausitasolla verrattuna osakehuoneistoihin, koska omakotitalo kiinnostaisi. Ei niitä kiinnosta paljonko kukakin on lainaa ottanut ja millä tahdilla sitä maksaa, vaan se summa mikä lainojen päälle on laskettava juoksevia menoja varten. Tulotaso sitten määrää sen minkä hintainen kämppä (suuruinen laina) on varaa hankkia ja miten pitkällä maksuajalla, ja kuinka isoa tölliä ja millaisilla spekseillä on varaa katsella.

 

[elmo]

Tuo asumismenojen laskenta on vähän monimutkaista. Lasketaanko esimerkiksi auton käyttö asumismenoiksi maalla asuessa kun kaupungissa sitä autoa ei välttämättä tarvisi? Itse vertailin osittain myös tätä ainakin lainaa otettaessa. Nämä kuitenkin on lompakosta pois vaikka ei suoranaisesti asumismenoja olekaan.

Kyllä kai omakotitalo = vähintään 1 auto ihan sama missä se sijaitsee? Monesti siihen tarttuu se toinen mukaan jos lapsia ihan vaan sen takia, että helpottaa elämää. Varmaan poikkeuksia voi löytyä, mutta en itse tiedä ainakaan kuin joitain mummon mökkejä autottomana.

Ei täällläkään yhtään autoa tarvitsisi, mutta samanmoinen elämänlaatua nostava tekijä kuin omakotitalossa asuminen. Nyt tosin mennyt kuukauden päivät koko perhe fillareilla, mutta saas nähdä mitä siitä tulee kun syksy ja talvi tulee. Henkisesti varustauduttu kolmannesta luopumiseen, mutta aika sen näyttää.

 

[juu-zo]

Kyllä kai omakotitalo = vähintään 1 auto ihan sama missä se sijaitsee? Monesti siihen tarttuu se toinen mukaan jos lapsia ihan vaan sen takia, että helpottaa elämää. Varmaan poikkeuksia voi löytyä, mutta en itse tiedä ainakaan kuin joitain mummon mökkejä autottomana.

Ei täällläkään yhtään autoa tarvitsisi, mutta samanmoinen elämänlaatua nostava tekijä kuin omakotitalossa asuminen. Nyt tosin mennyt kuukauden päivät koko perhe fillareilla, mutta saas nähdä mitä siitä tulee kun syksy ja talvi tulee. Henkisesti varustauduttu kolmannesta luopumiseen, mutta aika sen näyttää.

Joo siis en epäile yhtään etteikö omakotitalossa asujalla olisi pääosin autoa, mutta spekuloin tuossa sillä että lasketaanko ne autot asumismenoiksi vai ei. Ihan kuin tuossa tuota lainasummaakin spekuloitiin samalla tavalla. Helsingin keskustassa omakotitalossa asuvalla kun sen auton kustannus on todennäköisesti huomattavasti pienempi kuin maaseudulla asuvan.

Itse siis mieltäisin kuten ylläkin että asumismenoiksi pitää laskea sellaisia kustannuksia mitä siihen itse asuntoon ja siellä asumiseen kuuluu ilman työmatkoja jne. Eli vakuutukset, sähköt, vedet, lämmitykset jne.

 

[Taneli-]

Itse otaksuisin ja sanoisin että jos muuttaa paikasta missä ei autoa ole tarvinut (on syynä ollut sitten bussi, ratikka, kävely, polkupyörä tai mikä tahansa) paikkaan missä se auto tai esim. auto + traktori tms. ovat pakollisia niin sitten ne lasketaan, muuten ei. Sama koskee esim. venettä tai moottorikelkkaa. (Eli jos muutat uuteen asuntoon ja hoidat kauppa & työmatkat veneellä kun ennen ne hoituivat kävellen niin kyllä minusta se veneen hinta + kustannukset kuuluvat asumiseen. Sama tietysti jos ennen liikuit junalla + bussilla ja nyt lautalla niin voihan olla että kuluista tulee jopa vähäisempiä.)

HUOM! Toki siis se eroitus lasketaan. Eli jos ennen vaikka jouduit liisaamaan autoa töihin /kauppaan pääsemiseksi ja nyt pääset jollain alle 50€ työmatkalipulla lasket erotuksen jne.

Esim. itse ennen vuokralla asuessani jouduin käytännössä ostamaan noin 40€/kk lippua jos tahdoin päästä yhtään minnekään (bussi, matkaa oli rapiat 10km keskustaan) mutta nyt asun sen verran lähellä keskustaa että matkat hoituvat helposti kävellen / pyörällä jos siltä tuntuu (yleensä ei tunnu eli pyörää tulee harvemmin käytettyä).

 

[juu-zo]

Itse otaksuisin ja sanoisin että jos muuttaa paikasta missä ei autoa ole tarvinut (on syynä ollut sitten bussi, ratikka, kävely, polkupyörä tai mikä tahansa) paikkaan missä se auto tai esim. auto + traktori tms. ovat pakollisia niin sitten ne lasketaan, muuten ei. Sama koskee esim. venettä tai moottorikelkkaa. (Eli jos muutat uuteen asuntoon ja hoidat kauppa & työmatkat veneellä kun ennen ne hoituivat kävellen niin kyllä minusta se veneen hinta + kustannukset kuuluvat asumiseen. Sama tietysti jos ennen liikuit junalla + bussilla ja nyt lautalla niin voihan olla että kuluista tulee jopa vähäisempiä.)

HUOM! Toki siis se eroitus lasketaan. Eli jos ennen vaikka jouduit liisaamaan autoa töihin /kauppaan pääsemiseksi ja nyt pääset jollain alle 50€ työmatkalipulla lasket erotuksen jne.

Esim. itse ennen vuokralla asuessani jouduin käytännössä ostamaan noin 40€/kk lippua jos tahdoin päästä yhtään minnekään (bussi, matkaa oli rapiat 10km keskustaan) mutta nyt asun sen verran lähellä keskustaa että matkat hoituvat helposti kävellen / pyörällä jos siltä tuntuu (yleensä ei tunnu eli pyörää tulee harvemmin käytettyä).

Mutta tässäkin tavassa on ongelmana että on niin henkilöstä ja työstä riippuvaista tarviiko sieltä asunnosta liikkua sillä autolla välttämättä mihinkään. Hoitaa työt etänä ja tilaa ruoat kotiin niin ei tarvitse edes kaupassa käydä. Onko ruokakustannukset sitten asumismenoja? Rajan täytyisi siis olla aika selkeä ja tuo jos kulkee johonkin niin se auto on asumiskustannus ei ole oikein siihen järkevä. Henkilökohtaiseen vertailuun toki sopii kun mietitään onko itsellä edullisempaa asua omakotitalossa vai siinä vuokrakämpässä, mutta omakotitaloasujien keskenäisten kustannusten vertailuun se ei sovi.

 

[Taneli-]

Mutta tässäkin tavassa on ongelmana että on niin henkilöstä ja työstä riippuvaista tarviiko sieltä asunnosta liikkua sillä autolla välttämättä mihinkään. Hoitaa työt etänä ja tilaa ruoat kotiin niin ei tarvitse edes kaupassa käydä. Onko ruokakustannukset sitten asumismenoja? Rajan täytyisi siis olla aika selkeä ja tuo jos kulkee johonkin niin se auto on asumiskustannus ei ole oikein siihen järkevä. Henkilökohtaiseen vertailuun toki sopii kun mietitään onko itsellä edullisempaa asua omakotitalossa vai siinä vuokrakämpässä, mutta omakotitaloasujien keskenäisten kustannusten vertailuun se ei sovi.

Pahimmillaan tässä tulee kuitenkin se ongelma että yksi laskee että jopa ruokakustannukset tulevat halvemmiksi kun on peltoa ja hyödyllisiä pensaita & puita. Unohtaa vaan mainita miten joutui ostamaan myös traktorin. Toinen voi todeta että eihän nyt autoa voi laskea kustannuksiin mutta esim. postit joutuu hakemaan kilometrien päästä, tien auraamaan itse (mitä varten joutuu hankkimaan kalustoa) ja lähin kauppa on kymmenien kilometrien päässä.
Kolmas miten asuminen on käytännössä ilmaista koska hakkaa itse puut metsästä ja asuu lähinnä kesät siellä tosin unohtaa kertoa miten asunto on saaressa, samalla täytyi ostaa vene ja ruopata hieman poukaman pohjaakin ja talvella kulkee moottorikelkalla jos joutuu siellä käymään...

Eli onko se asumiskustannus jos posteja ja ruokaa ei saa mitenkään järkevästi kotiinsa ilman autoa/venettä/moottorikelkkaa? Toisaalta onko "ilmainen" lämmitys ilmaista vai pitäisikö laskea esim. moottorisahan hankintakulut jne mukaan vaikka omaa metsää hakkaisikin?

Toki ehkä tuo on totta että onko se "asumista" jos joudut ostamaan tieauraus kalustoa vai ei. Ei sinänsä. Ei vaikka vaihtoehto olisi että talvella asuntoon/sieltä pois ei pääsisi mitenkään.

Voi tietysti olla että olet ammatiltasi esim. taksikuski ja omistat autosi. Eli vaikka muuttaisit minne sinulla olisi se autosi joka tapauksessa ja sillä ajaisit.

 

[micko]

Auto oli kyllä ennenkin, mutta tämä talon sijainti verrattuna ennen asuttamaani rivariin on sellainen, että toinen auto täytyy jossain välissä hankia. Ennen meni bussireitti Turun keskustaan 50m kotiovesta. Nyt on 800m kävelyä reitille, jossa pitää vaihtaa kerran tai 1,2km reitille, josta pääsisi suoraan Turkuun. Kyllähän tämä näillä keleillä, mutta otetaan syyssateet tai talven loskakelit, niin voi olla eri fiilikset.

Tämä vuosi vielä poikkeuksena aiemmasta, kun oon hoitovapaalla ja välttämätön liikkuminen on vain eskarilaisen viemistä. Sinne vielä kävelee ja auto on vaimolla. Kaupassa en kyllä nyt päiväsaikaan kovin kevyesti käykään, kun vähintään yksi rattaissaistuja mukana koko ajan ja kauppaan pari kilometriä. Kotihoidontuella ei hirveästi auton kustannuksia makselekaan...

 

[juu-zo]

Eli summa summarum kaikki tässä ketjussa kertoo omista asumiskustannuksista. Nämä eivät välttämättä ole kovin vertailukelpoisia keskenään koska muuttujia on hyvin paljon. Näistä saa kuitenkin osviittaa kiinteisiin kuluihin kuten sähkönkulutuksiin ja vesimaksuihin jota monesti lähdetään siihen vuokrakämpän kuluihin vertailemaan. Omakotitalossa on omat kulunsa toisaalla ja toiset arvostaa elämisen laatua eri tavalla. Tämä kannattaa muistaa näitä lukiessa. Toki itseänikin kiinnostaa kyllä lueskella ja katsoa näitä tilastoja mihin on listattu muidenkin asumiskuluja.

 

[Lucas]

Pahimmillaan tässä tulee kuitenkin se ongelma että yksi laskee että jopa ruokakustannukset tulevat halvemmiksi kun on peltoa ja hyödyllisiä pensaita & puita. Unohtaa vaan mainita miten joutui ostamaan myös traktorin. Toinen voi todeta että eihän nyt autoa voi laskea kustannuksiin mutta esim. postit joutuu hakemaan kilometrien päästä, tien auraamaan itse (mitä varten joutuu hankkimaan kalustoa) ja lähin kauppa on kymmenien kilometrien päässä.

Kyllähän se autoilu ja sen tarve vaikuttaa paljon asumiskustannuksiin.

Jos omakotitalo sijaitsee hyvällä paikalla työpaikan ja palveluiden vieressä, niin sitä selviää mahdollisesti ilman autoa tai sitten selviää kotitalous yhdellä autolla kun kauempana asuessa tarvisi kenties kaksi autoa tai joskus kolmekkin autoa kun lapset tarvivat oman auton tai jonkun mopoauton.

Useamman tuhat euroa se auto ja sen ylläpito maksaa vuodessa vaikka sillä ajaisi alle 10 tuhatta kilometriä vuodessa.

Kyllä siinä silloin hintaa tulee halvalle tontille kun laskee mitä se ylimääräisen auton pitäminen esimerkiksi 30 vuoden aikana kustantaa.

Ja saahan siinä myös autossa istua paljon jos työmatkaan menee jostakin kauempaa esimerkiksi tunti suuntaansa päivittäin verrattuna siihen että toisella työmatka on 10 minuuttia kävellen, pyörällä tai autolla.

Em. syistä taitaa olla hiipunut pk-seudullakin se "Nurmijärvi-ilmiö".

 

[valexi]

Itse annan vinkiksi maalämmön rakentajille. Kun rakennatte systeemit niin laittakaa maakylmä sisäyksikkö myös. Tällöin ei tarvitse ilppiä ollenkaan ja jäähdytys on käytännössä ilmaista kun ainoa sähköäkuluttava osa on sisäyksikön tuuletin.

Extra kulu on about 1000-1500€

Jos laittaa jäähdyttimen tuloilmaputken (huoneistoihin menevän) väliin, niin ei tarvitse tuuletina. Vain kiertovesipumpun.

Mielummin kannattaa miettiä ominaisuuksia, esim. ILPissä kaivo ei lämpene (joten jäähdytysteho ei heikenny) ja sisäyksiköt on yleensä parempia. Ja saahan siitä toki varalämmitysjärjestelmänkin. Toisaalta kaivolitkussa taas sitten ei tarvitse ulkoyksikköä jos se haittaa.

Kaivon kannalta on hyvä, jos se lämpenee. Siellä on sitten talven lämmitykseen ns. lämpöä reservissä, jolloin sähköä taasen säästyy.

 

[juu-zo]

Naputtelin itsekin hieman exceliin näitä asumiskuluja. Punaisella merkityt ovat arvioita eikä siis perustu todelliseen laskutukseen. Kaikki muut ovat tämän vuoden tai viime vuoden lopun toteutuneita kustannuksia. En raapinut tähän kasaan asunnon huoltoon meneviä kustannuksia, ruohonleikkuriin menee polttoainetta, maalauksia on tehty kesällä jne. Eli näihin voisi lisätä jonkun könttäsumman per kk viel. Tosin nuo ovat sinäänsä myös täysin vapaaehtoista toimintaa joten ei niitäkään ole pakko tehdä jos ei halua.
Tuollainen reilu 300€/kk siis meillä asumiskuluja omakotitalossa. Harrastamme myös säästämistä samaan aikaan ja onhan tuo lainan maksukin oman varallisuuden kartuttamista.
Toki tietysti meillä on kaksi autoa ja moottoripyörä. Vaikka asuisimme kaupungissa olisi meillä yksi auto ja moottoripyörä vähintään. Tuon toisen auton voisin periaatteessa laskea siis asumiskustannukseksi, mutta voi olla että oma työkin vaihtuu lähiaikoina pyöräilymatkan päähän, jolloin taas tuon toisen auton voisi laittaa seisomaan.

 

[elmo]

Jos laittaa jäähdyttimen tuloilmaputken (huoneistoihin menevän) väliin, niin ei tarvitse tuuletina. Vain kiertovesipumpun.

Hormistoon asennettava kenno ei ole yhtä tehokas kuin kiertoilma periaatteella tilassa toimiva kenno.

Varjossa oleva uuteen passiivi taloon varmaan riittää näin mutulla jos jotain heittelee, mutta joku vanha auringon paahteessa oleva tölli mihin asennettu maalämpö jälkikäteen niin loppuu hönkä kesken. Oli tästä aiheesta vaan puhetta juuri putkiurakotsijan kanssa kun ihmiset odottaneet ihmeitä näiltä ratkaisuilta ja sitten kesähelteillä petytty.

 

[valexi]

Hormistoon asennettava kenno ei ole yhtä tehokas kuin kiertoilma periaatteella tilassa toimiva kenno.

Varjossa oleva uuteen passiivi taloon varmaan riittää näin mutulla jos jotain heittelee, mutta joku vanha auringon paahteessa oleva tölli mihin asennettu maalämpö jälkikäteen niin loppuu hönkä kesken. Oli tästä aiheesta vaan puhetta juuri putkiurakotsijan kanssa kun ihmiset odottaneet ihmeitä näiltä ratkaisuilta ja sitten kesähelteillä petytty.

Ei varmaan olekaan. 2012 valmistettu talo ja jos muistaa jättää "kesäpellin" asentamatta, niin poistoilma myös jäähdyttää tuloilmaa, koska sisäilma on viileämpää kuin tuloilma. Toimi ihan ok tälläkin "intiaanikesällä"

 

[juu-zo]

Ja kannattaa muistaa että kanavapatterin laittaessa se kanaviston eristäminen maksaa huomattavasti enemmän kuin 1500€...

 

[Jees]

Kyllä se ILP-jäähdytys on ihan eri juttu kuin konvektori+maalämpökaivo teholtaan ja kustannuksiltaan. ILPin pitää leipoa se kylmä ilma lämpimästä ilmasta lämpöpumpulla, jolloin sähköä kuluu. Maalämpö+konvektori ratkaisussahan sieltä maalämpökaivosta tulee suoraan noin 8-asteista vettä konvektoriin, eikä mitään lämpöpumppulaitetta tai muuta monimutkaista tekniikkaa tarvita. Hyötysuhde on on ihan eri luokkaa ja kapasiteettia on rajattomasti (jos se porakaivo on mitoitettu talon lämmitykseen riittäväksi niin semmosta jäähdytystarvetta ei olekaan, johon se ei riittäisi).

 

[Zigh]

Kyllä se ILP-jäähdytys on ihan eri juttu kuin konvektori+maalämpökaivo teholtaan ja kustannuksiltaan. ILPin pitää leipoa se kylmä ilma lämpimästä ilmasta lämpöpumpulla, jolloin sähköä kuluu. Maalämpö+konvektori ratkaisussahan sieltä maalämpökaivosta tulee suoraan noin 8-asteista vettä konvektoriin, eikä mitään lämpöpumppulaitetta tai muuta monimutkaista tekniikkaa tarvita. Hyötysuhde on on ihan eri luokkaa ja kapasiteettia on rajattomasti (jos se porakaivo on mitoitettu talon lämmitykseen riittäväksi niin semmosta jäähdytystarvetta ei olekaan, johon se ei riittäisi).

Ei kukaan kiistä etteikö sieltä kaivosta saisi kylmää hyvällä hyötysuhteella, mutta miten jaat sen kylmän taloon tehokkaasti ja niin, että samalla myös poistetaan kosteutta huoneilmasta?

 

[valexi]

Ei kukaan kiistä etteikö sieltä kaivosta saisi kylmää hyvällä hyötysuhteella, mutta miten jaat sen kylmän taloon tehokkaasti ja niin, että samalla myös poistetaan kosteutta huoneilmasta?

Eikö se kosteus poistu normaalin ilmanvaihdon yhteydessä? Käsittääkseni näissä uusissa taloissa sitä ei sammuteta koskaan.

 

[Jees]

Sen jakelunhan hoitaa juuri tuo konvektori. Eli yksinkertainen laite jossa maalämpökaivon neste kiertää kennon läpi ja puhaltimella ilma samasta kennosta läpi. Samanlainen laite kun on kauppojen ulko-ovilla usein puhaltamassa. Niissä on kondenssiveden poistopumppu sisäänrakennettuna (käynnistyy noin kerran tunnissa). Konvektori on sijoitettu yläkertaan portaiden yläpuolelle ja se puhaltaa kylmän ilman kattoa myöten joka suuntaan. Käytännössä koko talo jäähtyy hyvin, koska kylmä ilma valuu porrasaukosta alas (missä toki jäähdytystä ei edes niin paljoa tarvi). Toki ilmastoinnin "kylmän talteenotto" levittää myös jäähdytysvaikutusta. Tänäkään kesänä tuo konvektori ei käynyt kuin 1/3 teholla ja sisäilma oli noin 24 koko kesän hellejaksojen yli.

Sitten jos haluaa väkisin pitää väliovia kiinni suuren osan ajasta niin kannattaa harkita jotain kanavointia tai useampaa konvektoria.

Kulutus on siis jäähdytyksen käydessä:
maalämpönesteen kierrätyspumppu 20W
puhallin ehkäpä toinen 20W
ajoittain kondessiveden poisto ehkä 10W
elektroniikka+termostaatti 1W

 

[valexi]

Samanlainen laite kun on kauppojen ulko-ovilla usein puhaltamassa. Niissä on kondenssiveden poistopumppu sisäänrakennettuna (käynnistyy noin kerran tunnissa).

Mulla menee altaaseen, josta ohjautuu suoraan viemäriin. Helppoa ja halpaa.

 

[Zigh]

Eikö se kosteus poistu normaalin ilmanvaihdon yhteydessä? Käsittääkseni näissä uusissa taloissa sitä ei sammuteta koskaan.

Niin siis jäähdyttää tuloilmaa (jolloin siitä poistuu kosteutta samalla)? Onhan se teoriassa ja kai teknisestikin mahdollista, mutta kuinka järkevää kun siinä ulkoilmassa sitä kosteutta on kaikkein eniten silloin kun jäähdytykselle on eniten tarvetta (vrt. ILP, joka kierrättää samaa sisäilmaa -> varsinaisen ilmanvaihdon voi pistää ihan minimille).

 

[valexi]

@Zigh Katso ylempi viesti, kenno on siis tuloilmaputken välissä ja sieltä pohjalta allas ohjaa kondenssiveden suoraan viemäriin. Kaikki ilmastointiputket ovat eristetty tottakai.

 

[Zigh]

Sen jakelunhan hoitaa juuri tuo konvektori. Eli yksinkertainen laite jossa maalämpökaivon neste kiertää kennon läpi ja puhaltimella ilma samasta kennosta läpi. Samanlainen laite kun on kauppojen ulko-ovilla usein puhaltamassa. Niissä on kondenssiveden poistopumppu sisäänrakennettuna (käynnistyy noin kerran tunnissa). Konvektori on sijoitettu yläkertaan portaiden yläpuolelle ja se puhaltaa kylmän ilman kattoa myöten joka suuntaan. Käytännössä koko talo jäähtyy hyvin, koska kylmä ilma valuu porrasaukosta alas (missä toki jäähdytystä ei edes niin paljoa tarvi). Toki ilmastoinnin "kylmän talteenotto" levittää myös jäähdytysvaikutusta. Tänäkään kesänä tuo konvektori ei käynyt kuin 1/3 teholla ja sisäilma oli noin 24 koko kesän hellejaksojen yli.

Sitten jos haluaa väkisin pitää väliovia kiinni suuren osan ajasta niin kannattaa harkita jotain kanavointia tai useampaa konvektoria.

No tämähän on varmasti toimiva kun periaate on käytännössä sama kuin ILPissä. Onko tuo konvektori siis kierrossa jotenkin ennen pumppua, jotta lämmitys toimii muuten ihan normaalisti?

 

[Jees]

No tämähän on varmasti toimiva kun periaate on käytännössä sama kuin ILPissä. Onko tuo konvektori siis kierrossa jotenkin ennen pumppua, jotta lämmitys toimii muuten ihan normaalisti?

Eihän tuossa ole mitään samaa kuin ILPissä ratkaisevimmilta osin. ILP joutuu valmistamaan kylmän ilman kuumemmasta. Eli siinä tarvitaan lämpöpumppua ja energiaa reilusti enemmän.

Konvektori on yksinkertainen puhallin, joka saa suoraan ilmaiseksi kylmän luonnosta.

Konvektori+määlämpökaivo jäähdytys on täysin riippumaton varsinaisesta maalämmityksestä paitsi että ne käyttävät samaa kaivoa. Toki ne teoriassa hieman hyödyttävät toisiaan kun toinen lämmittää ja toinen jäähdyttää kaivoa, mikä parantaa toisen laitteen hyötysuhdetta vähän.

 

[Zigh]

Eihän tuossa ole mitään samaa kuin ILPissä ratkaisevimmilta osin. ILP joutuu valmistamaan kylmän ilman kuumemmasta. Eli siinä tarvitaan lämpöpumppua ja energiaa reilusti enemmän.

Konvektori on yksinkertainen puhallin, joka saa suoraan ilmaiseksi kylmän luonnosta.

No tarkoitin, että sen viileän jakotavaltaan vastaa täysin ILPiä (ts. ILPin sisäyksikköä). Kierrättää siis sisäilmaa, eikä esim. jäähdytä tuloilmaa. IMO paljon fiksumpi ratkaisu, koska silloin jäähdytys ei ole millään tavalla ilmanvaihdosta riippuvainen.

Konvektori+määlämpökaivo jäähdytys on täysin riippumaton varsinaisesta maalämmityksestä paitsi että ne käyttävät samaa kaivoa. Toki ne teoriassa hieman hyödyttävät toisiaan kun toinen lämmittää ja otinen jäähdyttää kaivoa, mikä parantaa toisen laitteen hyötysuhdetta vähän.

Ok, vaatii siis vain tuplaputkitukset sinne kaivoon.

 

[Jees]

Joo jakotapa on sama, mutta se oleellisin tekijä lämmityksessä/jäähdytyksessä kustannusten kannalta on tietysti miten se lämpö/kylmä saadaan aikaiseksi.

Tuplaputkituksia kaivoon ei tarvita. Konvektori on teknisestä tilasta vedetty oma lenkki samasta kaivoputkistosta, jota maalämpöpumppu käyttää. Yleensä siinä on kahvat mistä sen saa talven ajaksi erotettua. Jotkut toteuttaa myös niin, että kovektorin termostaatti käynnistää maalämpöpumpun kaivonesteen kierrätyspumpun, jolloin ei tarvi toista pumppua. Se on hieman kalliimpi käytössä, koska maalämpöpumpun liuospumppu on yleensä ylitehokas jäähdytyksen tarvitsemaan nestekiertoon nähden.

 

[Jees]

Kai se nykyisillä maalämpöpumpuilla ainakin kolmasosaan pudottaa sähkönkulutuksen. Parhaimmillaan neljäsosaan jos on kaikki kohdillaan. Esimerkiksi vesikiertoinen lattialämmitys on tärkeä, jolloin lämmön levityspinta on suuri eikä maalämpöpumpun tarvitse nostaa lämmitysveden lämpötilaa niin ylös kuin patteriverkon kanssa (hyötysuhde paranee). Mutta onhan vuosien varrella tehty kaikenlaisia ihme ratkaisuja, joissa maalämpöpumpun tehoa ei ole laskettukaan riittämään kylmimmille päiville jne.

Jos ei mitään jäähdytyksiä tee ja niille laske arvoa, niin kohtuu iso talo pitää olla, että maalämpö käy järkeväksi.

Ihmettelen miksi Suomessa ei ole yleisempää, että kaksi omakotitaloa tekisi rajalle yhteisen autokatoksen, jossa olisi maalämpösysteemi molemmille taloille.

 

[Taneli-]

Meinaan ihmetyttää kun katselee noita myynti-ilmoituksia joissa talossa maalämpö+varaava takka ja silti sähkölaskuksi ilmoitettu 200€/kk.

Paljonko eroa tulee jos esim. ei sauno ollenkaan eikä käytä uunia vaan mikroa maksimissaan vs se että saunoo esim. vähintään 3 kertana viikossa (sauna lämpimänä ainakin 2 tuntia + noin 30-60min ehkä lämpiää) ja uunissa sekä hellalla tekee ruuat 2-3x päivässä?
Unohtamatta mahdollista ilmalämpöpumppua joka päällä koko kesän.

 

[muronsyöjä]

Tuo asumismenojen laskenta on vähän monimutkaista. Lasketaanko esimerkiksi auton käyttö asumismenoiksi maalla asuessa kun kaupungissa sitä autoa ei välttämättä tarvisi? Itse vertailin osittain myös tätä ainakin lainaa otettaessa. Nämä kuitenkin on lompakosta pois vaikka ei suoranaisesti asumismenoja olekaan.

Auto on perheelliselle välttämätön muutenkin. Okt asukas panostaa elämänlaatuun. Ei kukaan viitsi roudata perheen ruokaostoksia jossain bussissa. Lähikaupat ovat usein surkeita ja kalliita, joten siinä menee lisää rahaa jos ei ole autoa. Lisäksi on lasten harrastukset, viemiset päiväkotiin tms. Julkisilla siinä menee ihan helkkaristi aikaa kun pitää odottaa sitä bussia, vaihtaa ja kävellä. Omalla autolla on hetkessä perillä ja mitään ei tarvi kantaa.
Toki moni ajattelee nuorena, että bussilla pääse ja tervekätinen mies ei edes naistakaan tarvitse.

 

[Lucas]

Ihmettelen miksi Suomessa ei ole yleisempää, että kaksi omakotitaloa tekisi rajalle yhteisen autokatoksen, jossa olisi maalämpösysteemi molemmille taloille.

Se on kyllä viimeinen virhe että naapurin kanssa laittaa jotain yhteistä. Pelkkä yhteinen autokatoskin olisi vaikea, mutta vielä vaikeammaksi se menee jos on yhteinen maalämpökone ja kaivot. Pitäisi olla omat mittarit naapureiden ottamille lämpömäärille ja sittenkin voi mennä tappeluksi kun kone poksahtaa ja toinen on sitä mieltä ettei hänen kuulu sitä maksaa kun on käyttänytkin 20 prosenttia vähemmän lämpöä ja toinen on rikkonut sen liialla kuormituksella. Myös pumpun ottama sähkö on vaikea kun toinen jyvittäisi sille kaikkia perusmaksuja ja toinen taas ei ja vielä vaikeammaksi se muuttuu jos toinen kieltäytyy maksamasta sitä osuuttaan pumpun kuluttamasta sähköstä.

Toki tuollainen voi jossain onnistua. Paljon on kuitenkin tarinoita joissa se ei ole onnistunut ja alkanut tuollaisesti vuosikymmenten riitely. Vaikka homma toimisi hyvin niin naapuriin saattaa muuttaa joskus uudet asukkaat eikä mikään enää onnistukkaan.

Suomessa ei tahdo onnistua edes yhteinen pensasaita tonttinaapurin kanssa kun siitäkin saattaa tulla riitä.

 

[asianpoikasta]

Ja kannattaa muistaa että kanavapatterin laittaessa se kanaviston eristäminen maksaa huomattavasti enemmän kuin 1500€...

Riippuu ihan miten sen viilennyksen asentaa. Jos kanavapatteri on ennen LTO niin tarvii eristää vain patterin ja LTO:n välinen matka. Viilenyksen määrää ohjataan esim erilisellä ohjaimella mikä säätelee viilenyksen määrää. LTO lämittää sitten tuloilman haluttuun tasoon.

Ei kukaan kiistä etteikö sieltä kaivosta saisi kylmää hyvällä hyötysuhteella, mutta miten jaat sen kylmän taloon tehokkaasti ja niin, että samalla myös poistetaan kosteutta huoneilmasta?

Kosteus poistuu tuloilmasta jos tuloilmaa viilenetään alle kastepisteen. Ja iv poistaa kosteaa ilmaa sisätiloista. Eli kyllä se kosteus poistuu.

No tarkoitin, että sen viileän jakotavaltaan vastaa täysin ILPiä (ts. ILPin sisäyksikköä). Kierrättää siis sisäilmaa, eikä esim. jäähdytä tuloilmaa. IMO paljon fiksumpi ratkaisu, koska silloin jäähdytys ei ole millään tavalla ilmanvaihdosta riippuvainen.


Ok, vaatii siis vain tuplaputkitukset sinne kaivoon.

Ei vaadi. Viilennys otetaan esim liuospiirin paluulinjasta milloin kaivoon menee lämmennyt vesi ja kaivo ns. elpyy. Eli vaatii tekniseen tilaan haarat liuospiiriin.

No tämähän on varmasti toimiva kun periaate on käytännössä sama kuin ILPissä. Onko tuo konvektori siis kierrossa jotenkin ennen pumppua, jotta lämmitys toimii muuten ihan normaalisti?

Viilenykselle asenetaan oma kiertopumppu mitä voidaan ohjata. Yleensä viilennyskonevktori ottaa viilenykseen tarvittavan energian liuospiirin paluusta. Toki se voidaan ottaa myös menosta riippuen mitä halutaan.

 

[Lucas]

Riippuu ihan miten sen viilennyksen asentaa. Jos kanavapatteri on ennen LTO niin tarvii eristää vain patterin ja LTO:n välinen matka.

Niin paitsi jos haluaa kesäpeltiä käyttää ja puhaltaa sisältä suoraan kuumat ilmat kartanolle.

Jos taas kesäpeltiä ei käytä ja lämmöntalteenotto on päällä niin sehän sisään puhallettava ilma lämpenee noin +20C asteeseen vaikka sen saisi viilennettyä ennen konetta +6C asteiseksi.

 

[asianpoikasta]

Niin paitsi jos haluaa kesäpeltiä käyttää ja puhaltaa sisältä suoraan kuumat ilmat kartanolle.

Jos taas kesäpeltiä ei käytä ja lämmöntalteenotto on päällä niin sehän sisään puhallettava ilma lämpenee noin +20C asteeseen vaikka sen saisi viilennettyä ennen konetta +6C asteiseksi.

Ainakin pyöriväkennoisella kennon nopeutta voi säätää mikä vaikuttaa lämpenemiseen.

 

[Lucas]

Ainakin pyöriväkennoisella kennon nopeutta voi säätää mikä vaikuttaa lämpenemiseen.

Sitä tuloilmaa ei kestä siltikään vetää alle +15C asteen jos tuloilmaputkia ei ole eristetty.

Sillä lämpötilalla taitaa jäädä yhteen kilowattiin se jäähdytysteho.

Pienellä ilmalämpöpumpulla jäähdytysteho on helposti 2,5 kW ja lämpökaivon vedellä toimittavalla konvektorilla paljon isompi.

 

[juu-zo]

Tänä kesänä kastepiste pyöri ylimmillään 18-19 asteen tuntumassa. Tuohon jos laitetaan yleinen varmuuskerroin estämään kondenssi eli +1 aste ja puhallellaan sinne sisälle minimissään 20 asteista ilmaa niin aika turha toivo 60-80l/s ilmamäärillä toivoa jotain viilennystä. Ne kanavat pitää siis eristää että sieltä voitaisiin oikeasti puhallella viileää ilmaa ilman että yläpohja on kondenssista märkä.

 

[Tonnin Seteli]

Paljonko se maalämpö on halvempaa vrt suorasähkö oikeasti?
Meinaan ihmetyttää kun katselee noita myynti-ilmoituksia joissa talossa maalämpö+varaava takka ja silti sähkölaskuksi ilmoitettu 200€/kk. Eikö edellinen asukas vain ole käyttänyt takkaa ja käyttösähköä mennyt sen lisäksi tuhoton määrä vai antaako laskurit liian ruusuisen kuvan maalämmön hyödyistä?
katso liitettä 130852
(Laskettu 18,5MWh/v lämmitysenergian tarpeella (sis. veden lämmityksen))

Euromäärät ovat vähän huonoja määreitä. Johan sitä äkkiä on nykyään jonkin kalliin verkon alueella perusmaksuja monta kymppiä ja sähkönsiirron hinta 2 kertaa energia. Paljon tuo silti on, myönnetään. Mutta onko se paljon vai vitusti?

Elinkaarilaskelmat yleensä nykyhinnoin näyttävät aika samaa suuruusluokkaa kaikille lämmitystavoille, kun otetaan vain perusteet huomioon. Maalämpö kuitenkin erottuu edukseen sillä, että se ei vaadi sen kummempaa laitetilaa kuin sähkökeskuslämmitys muutenkaan, eli muuratut pannuhuoneet, palohidastukset ym. polttoprosessiin perustuvien lämmitystapojen ikävät puolet jäävät pois. Sikäli kun oletetaan, että kaiken energian hinta ja verotus jatkaa nousuaan, maalämpö (tai muut lämpöpumppuratkaisut) hyötyy laskelmissa verrattuna muihin.

Kyllä se maalämpö ihan oikeasti säästää pirusti energiaa. Karkeasti talon sähkölaskujen voisi olettaa putoavan kolmannekseen, jos aiemmin on ollut käytössä sähkölämmitys. Esimerkkinä isossa vanhassa hirsitalossa meni kevättalven kylminä kuukausina MLP:lle(siis konehuoneen oman mittarin mukaan) alle 700 kWh ja kesäkaudella noin 200 kWh. Käyttöveden osuus on siis merkittävä, ja ehkä tätä osuutta kasvattaa se filosofia, ettei lämmintä käyttövettä tarvitse niin säästellä, kun sen hinta on 1/3 siitä, mitä muilla lämmitysratkaisuilla varustetuissa taloissa.

Pelkkä takka auttaa yleensä yllättävän vähän, ellei talo ole ison muuratun bunkkerin ympärille rakennettu avoin huvila, jonka pystyy oikeasti lämmittämään sillä muurilla pelkästäänkin, ja sitä puuta todella kannetaan.

Etenkin maalämpö- tai muissa lämpöpumppuratkaisuissa kun puulla saatava säästö täytyy jakaa lämpökertoimella, eli puulla tuotettu kWh ei enää säästäkään esimerkiksi 12 senttiä vaan 4 senttiä. Laskelman teon jälkeen puulämmitys helposti loppuu kokonaan - jos säästät kuukaudessa jopa 200 kWh eli pari kymppiä, niin kannattaako sen eteen tehdä joka päivä ylimääräistä duunia, joka on poissa tuottavasta työstä ja/tai vapaa-ajasta? Maalämmössä tämä pätee pitkälti aina mikäli järjestelmä on kokotehomitoitettu - jos taas osatehomitoitettu, niin kovalla pakkasella kannattaa toki lämmittää takkaa niin paljon kuin ehtii. Ilmalämpöpumpun(pumppujen) tapauksessa tilanne on karkeasti arvioiden sama kuin jälkimmäisessä tapauksessa myös "kokotehomitoituksella", koskapa ilmalämpöpumppu on Suomen ilmastossa aina de facto osatehomitoitettu lämpökertoimen pienentymisen vuoksi, kun lämpötila on kylmimmillään.

Tuollaisessa epämääräisessä tapauksessa voi olla käynyt vaikka niin, että asukas on ollut vähän avuton. Jos ei systeemin käytöstä mitään ymmärrä, niin siellä voi olla vuodesta toiseen joku vikakoodi kuittaamatta ja lämpökeskus on käyttänyt pelkkiä sähkövastuksia - mlp:ssä on tällaiset varajärjestelmänä tai lisätehoksi lämmityshuippuja varten. Tätä ei välttämättä ikinä huomaa tehon puutteena, koska esimerkiksi 5 ja 13 kilowatin lämpöpumpuissa voi molemmissa olla varajärjestelmänä 9 kilowatin vastukset ja jälkimmäisessäkin tapauksessa se 9 kW voi riittää vuodesta toiseen. Ei olisi ensimmäinen kerta. Lisäksi rankasti alamittainen mlp saattaa oikeasti tehdä aika huomattavan osan lämmöstä vastuksilla vaikka lämpövoimakone olisikin normaalisti toiminnassa. Tällaisiakin on kyllä asennettu, vaikka yleensä myyjä tai asennusliike laittaa vastaan niin asukkaan kuin omankin myyntinsä takia.

On myös mahdollista, että on pari muuta muuttujaa. Ehkä talossa on kylpyhuoneen tai kahden sähköinen lattialämmitys, ahkerasti käytetty sauna ja kenties vielä suorasähköinen lämminvesivaraaja tai pari. Asennukset saattavat olla peruja ajalta ennen maalämpöä tai ehkä jossain osassa taloa, jossa niitä ei ole alunperin ajateltu käytettäväksi kovin paljon, mutta uusi omistaja on ajatellut toisin. Skenaarioita on monia.

Se on kyllä viimeinen virhe että naapurin kanssa laittaa jotain yhteistä. Pelkkä yhteinen autokatoskin olisi vaikea, mutta vielä vaikeammaksi se menee jos on yhteinen maalämpökone ja kaivot. Pitäisi olla omat mittarit naapureiden ottamille lämpömäärille ja sittenkin voi mennä tappeluksi kun kone poksahtaa ja toinen on sitä mieltä ettei hänen kuulu sitä maksaa kun on käyttänytkin 20 prosenttia vähemmän lämpöä ja toinen on rikkonut sen liialla kuormituksella. Myös pumpun ottama sähkö on vaikea kun toinen jyvittäisi sille kaikkia perusmaksuja ja toinen taas ei ja vielä vaikeammaksi se muuttuu jos toinen kieltäytyy maksamasta sitä osuuttaan pumpun kuluttamasta sähköstä.

Toki tuollainen voi jossain onnistua. Paljon on kuitenkin tarinoita joissa se ei ole onnistunut ja alkanut tuollaisesti vuosikymmenten riitely. Vaikka homma toimisi hyvin niin naapuriin saattaa muuttaa joskus uudet asukkaat eikä mikään enää onnistukkaan.

Suomessa ei tahdo onnistua edes yhteinen pensasaita tonttinaapurin kanssa kun siitäkin saattaa tulla riitä.

Puhut asiaa. Ei missään nimessä. Yhteinen MLP omakotinaapurin kanssa kuulostaa yhtä fiksulta säästövinkiltä kuin yhteinen traktori lumitöihin naapurin kanssa. Oikein säästövinkki kun omat tavarat ovat aina rikki, vaikka niitä ei erikseen lainaa kinuajille. Kaiken tämän lisäksi omaa järjestelmää voi päivittää just silloin kun näkee tarpeelliseksi. Jos vaikka haluaa sen viileäkonvektorin lisätä. Mitäs sitten kun fiksu naapuri myy talonsa ja rasite siirtyy seuraavalle pellelle? Entäs jos itse pitää myydä talo? Minä ainakin tiedän, että en missään olosuhteissa ostaisi tuollaisella rasitteella kirottua taloa. Tai toki jos se on muuten just oikea ja hinnasta sovitaan eli vaikka 30k alle markkinahinnan. Jos olisin myymässä, niin kyllästyisin kaltaisiini ostajiin ja vetäisi ehkä itseni jojoon.

Muutenkin maalämpökone kannattaa mielestäni asentaa asuinhuoneiston sisäpuolelle, eikä missään tapauksessa mihinkään ylimääräiseen koppiin(jossain erikoistapauksessa toki yhdellekin talolle ulos kaivoon, mikä vaatii erikoislaitteiston, mutta en valitsisi sellaista jos mitä tahansa muuta voi tehdä). Sekä huollon ja tarkkailun helppouden takia, erinäisten ongelmien välttämiseksi ja eikös sitä parasta mahdollista hyötysuhdetta muutenkin oltu hakemassa? Kyllä se ostoenergian kulutus per saatu hyöty pitäisi onnistua minimoimaan, jotta kallis investointi kannattaa. Paritalossa tietenkin yhteinen lämmitysratkaisu kuuluu asiaan, mutta en muutenkaan paritaloasumista ymmärrä. Varmasti tulee jostain riita.

Kahden talon yhteiskäyttöön tarkoitettu lämpöpumppu pitää vielä mitoittaa aika isoksi, joten investointikin tulee kalliiksi. On muuten syytäkin ylimitoittaa tarpeeksi, sillä jos toisen lämmönkulutus jostain perseilystä kasvaa niin, että lämpökoneen kapasiteetti ylittyy, niin loput tuotetaankin suorasähköllä ja myös toinen osapuoli maksaa. Taas on riita.

Entäs jos käyttöliittymä oli alkeellinen tai valvonta muuten laiminlyötiin, ja taas tuli vikakoodi, ja laitos lämmitti pelkällä suorasähköllä molempia talouksia vaikkapa kuukauden? Taas tuli riita. Kenen syytä? Silloin taas toivoo, että se laitos oli asennettuna perse edellä puuhun ajateltuna johonkin autokatoksen peräkoppiin eikä järkevästi jompaankumpaan taloon.

Käyttövesi on vielä viimeinen niitti tälle useamman talon lämpökeskussuunnitelmalle. Käyttöveden putket myös kahteen taloon lämmityskierron lisäksi jostain hökkelistä, kaikki eristettävä kunnolla. Käyttöveden paluukierto molempiin piireihin, jotta vettä tulisi edes samalla minuutilla. Haluavatko molemmat taloudet pitää veden kierron jatkuvana? Mitäs jos toinen kusen pönttöönjemmaaja onkin sitä mieltä, että euron vuosisäästön takia katkaistaan käyttöveden paluu kello 22-06? Taas on riita.

En oikeastaan usko, että edes riidattomassa ihannetapauksessa kannattaa, koska säästö jää pieneksi.

 

[Tonnin Seteli]

Kai se nykyisillä maalämpöpumpuilla ainakin kolmasosaan pudottaa sähkönkulutuksen. Parhaimmillaan neljäsosaan jos on kaikki kohdillaan. Esimerkiksi vesikiertoinen lattialämmitys on tärkeä, jolloin lämmön levityspinta on suuri eikä maalämpöpumpun tarvitse nostaa lämmitysveden lämpötilaa niin ylös kuin patteriverkon kanssa (hyötysuhde paranee). Mutta onhan vuosien varrella tehty kaikenlaisia ihme ratkaisuja, joissa maalämpöpumpun tehoa ei ole laskettukaan riittämään kylmimmille päiville jne.

Pitää paikkansa, joskin jättäisin pois tuon maininnan että lattiakierto on tärkeä. Totta kai se kuuluu asiaan uutta taloa suunniteltaessa, mutta lämmitysjärjestelmää päivitettäessä se ei ole tärkeää tai edes oleellista. Jos lämmitysenergiasta säästetään 75%, se ei ole merkittävästi parempi kuin että säästetään 66%. Vielä kun huomataan, että käyttöveden lämmitykseen tämä ero ei käytännössä ulotu - tässä kohtaa pitäisi alkaa kinastella siitä, valitaanko vaihtoventtiilikone vai tulistintyyppinen. Tai pohtia, miten suuri osa lämpökeskuksen käytöstä on lämmitystä ja miten suuri osa käyttövettä. Lopulta vain kokemus kertoo totuuden ja sekin vain, jos laite on niin hieno, että saadaan dataa ja joku osaa analysoida sitä. Oikeasti millään näistä nyansseista ei ole niin suurta merkitystä, sillä joka tapauksessa ainakin noin 2/3 aiemmasta ostoenergiasta jää ostamatta.

Jos ei mitään jäähdytyksiä tee ja niille laske arvoa, niin kohtuu iso talo pitää olla, että maalämpö käy järkeväksi.

Jos ihan rahalla laskee että pitäisi saada erityinen hyöty, niin kyllä. Joko kohtuullisen kokoinen talo tai sitten nykymittapuulla hatarasti eristetty, mikä voidaan muuten laskea eduksi. Hyvin eristetyissä on valitettavasti kaikenlaisia omia ongelmiaan heikoista radiosignaaleista jopa homeriskiin - jos ei oleteta jokaista ostajaa rakennustekniikan guruksi.

Jos talossa on tarkoitus asua pitkäänkin, on ero elinkaaren ajalle arvioituna sähkön, öljyn, pelletin ja maalämmön välillä lopulta aika pieni. Jos minulta kysytään, haluanko samalla kustannuksella sähkölämmityksen vai maalämmön, on valinta helppo.

Toisaalta energian hinnan nousu kannattaa huomioida laskelmissa. Sehän on pitkälti tuntematon, mutta mikään energia tuskin halpenee tulevaisuudessa. Jos niin olisi vaarana käydä, se kyllä verolla tapetaan. Näkisin kaikkein epätodennäköisimmäksi, että maasta otettua energiaa aletaan verottaa, vaikka onhan sekin tässä rosvovaltiossa mahdollista.

Lisäksi erilaisten lämmitysmuutosten perustamiskustannuksessa pitää myös huomioida lähtötilanne. Esimerkiksi pannuhuoneeksi soveltuvan tilan puute tekee mihin tahansa polttolämmitykseen siirtymisen hyvin kalliiksi verrattuna siihen, että polttoainetta käyttävä keskuslämmityksen polttoaine vaihdetaan toiseen. Vastaavasti esimerkiksi käyttöikänsä päähän tullut sähköinen keskuslämmitys vaatisi kuitenkin investointia, mikä pitää vähentää maalämpöön siirtymisen investoinnista.

 

[Tonnin Seteli]

No tarkoitin, että sen viileän jakotavaltaan vastaa täysin ILPiä (ts. ILPin sisäyksikköä). Kierrättää siis sisäilmaa, eikä esim. jäähdytä tuloilmaa. IMO paljon fiksumpi ratkaisu, koska silloin jäähdytys ei ole millään tavalla ilmanvaihdosta riippuvainen.

Olen aivan samaa mieltä.

Ok, vaatii siis vain tuplaputkitukset sinne kaivoon.

Kuten jo kerrottiin, ei vaadi. Ja mihin ihmeen kaivoon? Maalenkkiä käytettäessä ei edes voi olla mitään tuplaputkitusta keruukierrossa, tai muuten pitäisi olla kaksi kokonaan erillistä maalenkkia. Voidaan käyttää samaa kiertoa laitetilan kautta.

 

[Jebaus]

Itsekkin aikanaan maalämpöä mietin, mutta omissa laskelmissa en saanut sitä rahallisesti kannattavaksi.

Kyllä meillä ainakin (5hlö) menee käyttösähköä se 10000kwh/vuosi, meni edellisessä asunnossa jossa kaukolämpö ja menee nykyisessä jossa suora sähkölämmitys. Tähän osuuteenhan tuolla maalämpöpumpulla ei ole mitään merkitystä.

Lämmitys on nykyisellään pyörinyt siinä 12tkwh/vuosi, eli jos siitä olisi maalämmöllä saanut leikattua pois 2/3, olisi vuosittainen säästö ollut 8000kwh eli alle 800€. En nähnyt itse järkeä 15t€ investoinnille joka olisi täytynyt lainarahalla tehdä.

Jäähdytys oli tosiaan suurin etu tuossa maalämmössä. Tosiaan riippuu hieman kanavistosta, mutta ei se eristäminen tosiaan etenkään rakennusaikana maksa juuri mitään. Valmis solukumisukka on sen 6€/metri, ja jos itse leikkaa 13mm kumista niin hinta jää alle puoleen. Päivässä eristää helposti yhden oktalon tulopuolen.

 

[muronsyöjä]

Itsellä siis 250m2 uusi talo (hyvin eristetty A-energia luokka) ja maalämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä. Säästö on oman arvion mukaan tässä ehkä 300...600€ vuodessa. Ylärajalle päästäkseen sähkön hinnan pitäisi hieman nousta ja olla todella kylmää. Tässä oli siis pumppu rikki talvella kuukauden, joten oli vastuksella koko kuukauden. Lämmitin toki takkaa paljon silloin, mutta aika vähäinen oli tuo sähkönkulutuksen nousu vaikka oli edellisvuotta kylmempää. Pumpun kapasiteetissä ei ole ongelmia ja kaivossa riittää lämpöä (ei jäädy) vaikka olisi miten kylmää pitkään. Ikinä ei siis käytännössä saa noita teoreettisia x5 hyötyjä mitä valmistajat lupailee ja oppikirjakaavat näyttää.

 

[Zigh]

Itsekkin aikanaan maalämpöä mietin, mutta omissa laskelmissa en saanut sitä rahallisesti kannattavaksi.

Kyllä meillä ainakin (5hlö) menee käyttösähköä se 10000kwh/vuosi, meni edellisessä asunnossa jossa kaukolämpö ja menee nykyisessä jossa suora sähkölämmitys. Tähän osuuteenhan tuolla maalämpöpumpulla ei ole mitään merkitystä.

Lämmitys on nykyisellään pyörinyt siinä 12tkwh/vuosi, eli jos siitä olisi maalämmöllä saanut leikattua pois 2/3, olisi vuosittainen säästö ollut 8000kwh eli alle 800€. En nähnyt itse järkeä 15t€ investoinnille joka olisi täytynyt lainarahalla tehdä.

Jäähdytys oli tosiaan suurin etu tuossa maalämmössä. Tosiaan riippuu hieman kanavistosta, mutta ei se eristäminen tosiaan etenkään rakennusaikana maksa juuri mitään. Valmis solukumisukka on sen 6€/metri, ja jos itse leikkaa 13mm kumista niin hinta jää alle puoleen. Päivässä eristää helposti yhden oktalon tulopuolen.

Täällä on kanssa pohdinnassa kaukolämpö -> maalämpö vaihdos. Kaukolämpöä menee tällä hetkellä mukavat n. 44MWh vuodessa (~3600e) . Jos tuon saman lämmön saisi pumpattua maasta n. 15MWh sähkönkulutuksella, niin säästöä tulisi noin 2000e vuodessa. TMA olisi siten alle 10 vuotta. Pitää siis ihan vakavasti harkita siinä vaiheessa kun tuo lämmönvaihdin on vaihtokunnossa (ja sitähän se alkaa olla jo ihan lähivuosina).

Oma säätönsä tuossakin kyllä olisi. Tekninen tila kun on mitoitettu nykyisten romppeitten mukaan niin pumpulle ja varaajalle siellä ei oikein tilaa ole.

 

[Jebaus]

Joo, ja tosiaan uusien talojen energiatehokkuus on sitä luokkaa, että rahallisesti se on se ja sama miten sitä mökkiä lämmittää.

Sitten kun mennään erikoisempiin ratkaisuihin, että talo ei olekkaan enään malliltaan perus kantikas, lasipintaa on paljon, 100m2 autotallia jne niin tottakai se maalämmön kannattavuus siinä kasvaa.

Kannattaa myös aina muistaa että ei ne lämpöpumput, kuten ei mitkään laitteet ole ikuisia. Lämpöpumppu nyt vaan sattuu olemaan se kallein laite korjata/uusia erilaisista lämmitysmuodoista.

Mites muuten ihmiset ovat olleet tyytyväisiä omiin piharatkaisuihin? Itse vedin tuon paikoitusalueen ja kulkureitit noin 500m2 kivituhkalle ja kivetykset pelkästään alueille jossa kävellään. Parissa vuodessa alkanut tympiä tuo ratkaisu puhtaanapidon kannalta ja keväällä olisi sitten edessä koko alueen kivetykset.

Virosta näyttäisi saavat pihakiveä alle puoleen hintaan mitä Suomesta? Tuollainen 400m2 erä painaa sen 40t niin saisi sopuhintaan myös rahdin kotipihaan.

 

[Kosamiitti]

170 neliötä tiilitalo rak.vuosi 84, rempattu - 11, suora sähkölämmitys, lattialämmitys. Varaava 5.5 tonnin takka keskellä torppaa.

Talvella puolittuu lämmityssähkö kun pitää takan lämpöisenä, joka toinen päivä pari pesällistä.

Sähköä saatu 7 hengen taloudessa menemään n. 27tKw per vuosi.

Ensi vuonna tulee keräimet katolle ja paneelit myös jos vaan touhutonneja taskussa, jos sais nipistettyä kulutusta alemmas, ostettaessa ja ennen remppaa oli aikaisemman omistajan vuosikulutus n. 34tKw.

Nykyinen "älysähkölämmitys" osaa kyllä hyvin säästää verrattuna vanhaan, patterit on lisänä mutta eivät ole olleet koskaan käytössä.

Kaksitariffi käytössä sähkön osalta ja vanhasta tottumuksesta pesukoneet pyörii iltaisin, tosin eipä enää suurta eroa ole päivä/yösähkön välillä.

 

[muronsyöjä]

Virosta näyttäisi saavat pihakiveä alle puoleen hintaan mitä Suomesta? Tuollainen 400m2 erä painaa sen 40t niin saisi sopuhintaan myös rahdin kotipihaan.

Tilaa vain Virosta. Itse olen hakenut sieltä todella paljon tavaraa omaan taloon. Saan tila-autolla ja jarrullisella peräkärryllä pari tonniakin kerralla tulemaan. Kaikki laatat mm. olen tuonut. Yleensä olen kuitenkin tuonut pelkällä autolla kevyempää tavaraa kuten maalit tms. Huomasin tosin keväällä, että ainakin Espak tallinnassa oli nostanut hintoja viime vuodesta. Mutta silti paljon halvempaa, varsinkin jos menee -20% päivänä (joka kuukausi neljä päivää alkukuusta).

 

[MedHot]

Mamma haluaisi mökin. Minä olen sitä mieltä että jos se ostetaan ni hän hoitaa kaikki pihatyöt. Ja toisen auton

Periaatteessa voisinkin johonkin metsään muuttaa jos mamma maksaisi edellä mainittujen lisäksi kuidun.


Edit. Ja raktorin haluaisin.

 

[Honzo]

Mites muuten ihmiset ovat olleet tyytyväisiä omiin piharatkaisuihin? Itse vedin tuon paikoitusalueen ja kulkureitit noin 500m2 kivituhkalle ja kivetykset pelkästään alueille jossa kävellään. Parissa vuodessa alkanut tympiä tuo ratkaisu puhtaanapidon kannalta ja keväällä olisi sitten edessä koko alueen kivetykset.

Virosta näyttäisi saavat pihakiveä alle puoleen hintaan mitä Suomesta? Tuollainen 400m2 erä painaa sen 40t niin saisi sopuhintaan myös rahdin kotipihaan.

Omassa pihassa kivettiin heti kaikki. Ei mitään kivituhkaa näkyvissä. Ekat kuukaudet kun elettiin ilman kivetystä, niin se sisään kulkeutuvan hiekan määrä oli ihan käsittämätön... Itse kaikki kivet ladoin+rakensin muurit ja portaat kivistä. Kyllä tohon ihan hyvin sai aikaa palamaan. Vaan hyvä tuli.

 

[Awelonian]

Itse odotan asfalttia pihaan. Joutuu tosin odottelamaan vielä vuoden pari, kunnes kunnan tie täällä asfaltoidaan (uusi alue, paljon uudisrakennuksia joten tiellä ei asfalttia kun koneet ja raskasajoneuvot vetää rallia ja kaivurit vetää telaketjuilla), mutta saa ainakin "halvalla". Eli koneet on jo paikalla. Toki tuokin on muutaman tonnin kieppaisu, mutta helppohoitoisuus on aivan omaa luokkaansa. Pohjat on jo käytännössä tehty, mutta toki tuokin nyt vähän hommaa vaatii sitten parin vuoden päästä.