Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
1 898
Mitä itse lukenut ja alan henkilöiden kertomaa ILP:n ottamisesta PILP:n (lämmön talteenotolla) kaveriksi, niin puhuttu lähinnä marginaalisesta 1-5% vaikutuksesta vuosittaiseen sähkön kulutukseen. Sanoma on ollut aika tiukka ettei hankinta ole taloudelliselta kannalta järkevä vaan lähinnä mukavuuden osalta kun voi jäähdyttää asuntoa kesällä.

PILP lämmittää vesisäiliötä poistoilmalla ja lattialämmityksen vesikierto kiertää säiliön läpi. Itse miettinyt kyllä lisää ILP lisäksi jo ihan pelkästään jäähdytyksen takia. Mitään en voi itse sanoa energiatehokkuudesta kuin kuunnella mitä muut asiasta sanoo.
 
Liittynyt
21.11.2016
Viestejä
6 108
Meillä on kaupankäynti menossa juuri uudehkosta omakotitalosta, jossa neliöitä n. 170. Oikeastaan ainut mikä tässä enää mietityttää on sähkölämmitys joka on toteutettu vesikiertoisena lattialämmityksenä. Tähän on ymmärtääkseni suhteellisen helppo kytkeä VILP, mutta millaisista kustannuksista / säästöistä tässä käytännössä puhutaan? Toinen vaihtoehto on sitten asennuttaa 1 - 2 ILP.

Tällä hetkellä nykyisillä omistajilla sähköä mennyt n. 16 000 kwh, mutta meitä on 2kpl vähemmän.
Meillä oli suunnilleen samoissa lukemissa kulutus sähköpattereilla ok-talossa ja tuosta käyttösähköihin palaa sellainen ~650-750 kWh/kk. Siihen määrään ei ilppi tai vilppi vaikuta mitenkään, joten se potentiaalinen sähkönsäästö lasketaan vain lämmitykseen kuluvasta energiasta. Älä siis vahingossakaan laske säästöpotentiaalia kymmeninä prosentteina kokonaiskulutuksesta, vaan enemmänkin prosentteina lämmityskulutuksesta, uusissa taloissa kun kulutus on jo lähtökohtaisesti melko maltillista, tuo 16000 kWh 170 m2 kämppään ei ole nimittäin pahakaan lukema.

Jos nyt omia kokemuksia kertoilen, niin meillä on 2012 rakennettu OKT, n. 130 m2, suorasähkölämmitys pattereilla, poistoilman LTO ja nykyaikainen eristys, energialuokka A 2012 speksien mukaan. Varaava takkakin löytyy, ja sieltä painetaan motti tai pari puuta läpi talven aikana. Kulutus vertailukautena huhtikuu 2016 - maaliskuu 2017 ennen ilpin asennusta oli ~15500 kWh. Kahtena seuraavana jaksona kulutukset olivat 14400 kWh ja 14800 kWh. Jälkimmäisestä vuodesta voi laskea pois 100 kWh uutta kulutusta mitä aiemmin ei ollut (lämmitettävä allas pihalla), eli säästöä vuositasolla 800-1100 kWh. Viime kesänä toki viilennettiin aika pumpulla koko kesä, jos sen jättää tekemättä niin säästää enemmän, mutta tuskin jätät jos on samanlaiset helteet.

Jos sähkön hinta on 0,12 €/kWh, niin säästöä syntyy vuodessa keskimäärin ehkä jotain satasen paikkeilla. Meidän ilppi oli vielä halpa, asennettuna 1300 euroa, joten takaisinmaksuaika 13 vuotta. Ei tätä siis välttämättä taloudellisilla syillä perustella, mutta alentunut lämmityskulu yhdistettynä viilennykseen kesällä tekee ilpistä kannattavan sijoituksen ihan elämmisen laadun takia. Itse olisin varmaan tullut hulluksi viime kesänä ilman tuota ilppiä :D
 

Awelonian

Residentti maahanmuuttaja
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
3 513
Pinta-ala varmaan vaikuttaa tähän aika paljon. Itsellä ei juuri kulutus tippunut tuolla samalla kombolla ILP:n asennuksen jälkeen. Vuoden verran nyt seuraillut noiden yhteispeliä. Kämppä sen vähän reilu 100m2 ja pumppuina Nibe F470 ja Mitsun LN25. Tietty nykyään menee vähän tehoa viilennykseen, joten jos sen laskisi pois kokonaiskulutuksesta, niin ero voisi olla suurempi.
Aika jännä. Täällä on täysin sama kombo, neliöitä on 117. Pakkasjaksolla oli kivaa katsoa, kun vertasi edellisvuoteen sähkökulutusta (samat pakkaslukemat ym.). Ethän anna Niben talvella poltella jotain 5.6 tai 7.2kW lisäystä "jotta olisi tarpeeksi lämminä tuloilmaa"?
 
Liittynyt
18.08.2018
Viestejä
84
Tuo kulutus on todella pieni suhteessa talon kokoon.

Epäilen että nykyinen omistaja on "unohtanut" kertoa, että klapia palanut uunissa tai takassa sellaiset lähemmäs 10 pinokuutiota vuodessa eli noin 10.000 kWh:n edestä.

Jos ikuinen puusavotta ei innosta eikä maksaa 500-1000 euroa estraa vuodessa sähköistä, niin kohtuullisen helppohan tuo vesikiertoinen lattialämmitys olisi muuttaa toimimaan maalämmöllä. Lähinnä haaste on siinä onko alue pohjavesialuetta ja saako lämpökaivolle luvan ja miten syvällä kallio tai onnistuisiko peräti halvempi maapiiri jos talo on jossain jossa tyhjää tilaa riittää talon ympärillä.

Toki tuo 16.000 kWh on mahdollista kokonaisenergiankulutukseksi, mutta lämpimään veteen menee jo keskimäärin vajaa 2000 kWh per asukas vuodessa jolloin talon tulisi sijaita eteläisimmässä Suomessa ja olla nykyaikainen matalaenergiatalo tai passiivitalo jotta pääsisi tuollaiseen kokonaisenergiankulutukseen.
Talossa on linnatulen iso varaava takka aivan keskellä taloa ja välittäjäkin tiesi kertoa, että on ollut kovalla käytöllä kun kysyin sähkönkulutuksesta. Polttopuut eivät ole meille onneksi ongelma.

Täytyy myöntää, että en tajunnut erotella käyttösähköä ja lämmitystä toisistaan. Näyttää laskelmat hieman erilaisilta.
 
Viimeksi muokattu:

TheMeII

Übertaktungspotenzial
Liittynyt
13.11.2016
Viestejä
6 985
Mitä tarkalleen ottaen lasketaan okt:ssa käyttösähköksi?

Kuulostaa hullulta, että omakotitalossa menee vuodessa 5000-10000 kWh kun meillä menee 77 neliöisessä kt-kolmiossa sähköä alle 2000 kWh vuodessa vaikka tv ja tietokone on lähes 12/7 päällä ja tiskari/pyykkikone laulaa pari kertaa viikossa.
Lämpö ja lämmin vesi.
Vesiyhtiöstä riippuen okt:ssa saattaa olla huomattavasti pienempi vesilasku mutta se käyttövesi lämmitetään yleisimmin sähköllä. Meillä oli kerrostalossa vesilasku 12e/pää/kk ja täällä joku 150e neljältä hengeltä. Kaupungissa meni samassa sitten veden lämmitys ja viemäröinti joka taas tekee täällä imeytyskenttäkämpässä oman kulunsa kun kiinteä aine pitää imuroida välillä pois.

Lämmössä on myös se ikävä puoli että sitä tarvitaan eniten silloin kun ILP tuottaa huonoiten.
 
Liittynyt
21.11.2016
Viestejä
6 108
Mitä tarkalleen ottaen lasketaan okt:ssa käyttösähköksi?

Kuulostaa hullulta, että omakotitalossa menee vuodessa 5000-10000 kWh kun meillä menee 77 neliöisessä kt-kolmiossa sähköä alle 2000 kWh vuodessa vaikka tv ja tietokone on lähes 12/7 päällä ja tiskari/pyykkikone laulaa pari kertaa viikossa.
Veden lämmittely nyt ainakin on yks iso kulutuskohde joka as.oy:ssä yleensä menee vastikkeista tai vesilaskusta ja ok-talossa näkyy sähkölaskussa.

Muutakin pienempää voi toki olla, meillä esim. oli rivarissa jää-pakastinkaappi kun nykyään mööpeleitä on kaksi vierekkäin. Lisäksi asukasmäärä toki vaikuttaa, kahdestaan asuessa tiskikone pyöri pari kertaa viikossa kun se nykyään muksun kanssa pyörii lähes joka ilta, sama pyykkien kanssa, ennen pari koneellista viikossa, nykyään vähintään joka toinen päivä...
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
868
Riippuen tietysti talon ominaisuuksista, veden lisäksi muita mahdollisia "pakollisia" sähkökuluja voi olla esimerkiksi ilmanvaihtokoneen puhaltimet (vanhat AC puhaltimet voi viedä sen 1000kWh vuodessa ilman mitään tuloilman lämmitystäkin), vesikaivon pumppu, jotkut jäteveden puhdistussyysteemit toimii sähköllä kuluttaen myös sen lähes 1000kWh vuodessa.

Itse sain viime talven ajettua yhden ILPin läpi noin 4500kWh, eli tuo tuotti lämpöä hyvin todennäköisesti yli 10 000Kwh. Takaisinmaksuaika on noin kolme vuotta. Käytännössä kaiken mehun irtiotto ILPista vaati isoa tilaa ja armottoman kovaa puhallusta, joka tietysti vaikuttaa väkisinkin asuinmukavuuteen. Jos ne lattiat haluaa pitää lämpimänä, jää ILPin rooliksi väkisinkin kevyt apulämmitysfunktio, eli suuria säästöjä ei ole sillä saavutettavissa, mutta jotain toki.
 
Liittynyt
23.01.2017
Viestejä
1 571
Aika jännä. Täällä on täysin sama kombo, neliöitä on 117. Pakkasjaksolla oli kivaa katsoa, kun vertasi edellisvuoteen sähkökulutusta (samat pakkaslukemat ym.). Ethän anna Niben talvella poltella jotain 5.6 tai 7.2kW lisäystä "jotta olisi tarpeeksi lämminä tuloilmaa"?
Ruuvia olen kääntänyt kiinni ja koittanut muutenkin säätää tuota sellaiseksi, että kävisi kompuralla mahdollisimman pitkään ennen kuin ottaa vastukset käyttöön. Enemmänkin tuo LN25 on mulle tuollainen apulämmittäjä, kuten penttip mainitsi. Jos säätäisi lattiaa kylmemmäksi, niin varmaan voisi huomata suuremman eron kulutuksessa. Taaperon takia pidettiin vähän lämpimämmällä talvella. Eipä näillä eroilla tarvi laskeskella mitään takaisinmaksuaikaa, mutta viime kesän helteillä tämä tuli hankittua ensisijaisesti viilennykseen.

11 000 - 12 000kWh ollut vuosittaiset kulutukset neljän vuoden ajalta. Lämmin varasto (~15m2) + kämppä (~115m2). Takkaakin tulee poltettua talvisin useamman kerran viikossa.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
11 941
Meillä oli suunnilleen samoissa lukemissa kulutus sähköpattereilla ok-talossa ja tuosta käyttösähköihin palaa sellainen ~650-750 kWh/kk. Siihen määrään ei ilppi tai vilppi vaikuta mitenkään, joten se potentiaalinen sähkönsäästö lasketaan vain lämmitykseen kuluvasta energiasta. Älä siis vahingossakaan laske säästöpotentiaalia kymmeninä prosentteina kokonaiskulutuksesta, vaan enemmänkin prosentteina lämmityskulutuksesta, uusissa taloissa kun kulutus on jo lähtökohtaisesti melko maltillista, tuo 16000 kWh 170 m2 kämppään ei ole nimittäin pahakaan lukema.

Jos nyt omia kokemuksia kertoilen, niin meillä on 2012 rakennettu OKT, n. 130 m2, suorasähkölämmitys pattereilla, poistoilman LTO ja nykyaikainen eristys, energialuokka A 2012 speksien mukaan. Varaava takkakin löytyy, ja sieltä painetaan motti tai pari puuta läpi talven aikana. Kulutus vertailukautena huhtikuu 2016 - maaliskuu 2017 ennen ilpin asennusta oli ~15500 kWh. Kahtena seuraavana jaksona kulutukset olivat 14400 kWh ja 14800 kWh. Jälkimmäisestä vuodesta voi laskea pois 100 kWh uutta kulutusta mitä aiemmin ei ollut (lämmitettävä allas pihalla), eli säästöä vuositasolla 800-1100 kWh. Viime kesänä toki viilennettiin aika pumpulla koko kesä, jos sen jättää tekemättä niin säästää enemmän, mutta tuskin jätät jos on samanlaiset helteet.

Jos sähkön hinta on 0,12 €/kWh, niin säästöä syntyy vuodessa keskimäärin ehkä jotain satasen paikkeilla. Meidän ilppi oli vielä halpa, asennettuna 1300 euroa, joten takaisinmaksuaika 13 vuotta. Ei tätä siis välttämättä taloudellisilla syillä perustella, mutta alentunut lämmityskulu yhdistettynä viilennykseen kesällä tekee ilpistä kannattavan sijoituksen ihan elämmisen laadun takia. Itse olisin varmaan tullut hulluksi viime kesänä ilman tuota ilppiä :D
Nämä on kyllä huvittavia lukemia moderneista "ekotehokkaista" taloista.

Äidilläni oli Espoossa n. 125m2 lämpimän neliön OKT suoralla sähköllä, sähkösaunalla ja LTO:lla. Vuosikulutus olis useampana vuonna ~13000kWh (näin itse sähkölaskuja) ja talo oli vm. 1989. Joku ruotsalainen pakettitalo.

Toki asujia vain 2.5 ja ostivat kuulemma Bauhaussista koristetakkaan verkkosäkkeihin pakattuja halkoja jonkin verran huvin vuoksi tunnelman luojiksi.

Äiti totesi (elektroniikka DI:n paperit, osaa laskea sekä rahaa, että fysikaalisia suureita), ettei ILP:iä pystynyt edes harkitsemaan noilla kulutuslukemilla kun lämmitykseen meni niin vähän, ettei se olisi ikinä maksanut itseään takaisin.

Eiköhän iso lapsiperhe olisi kuluttanut useita megawattitunteja enemmän nostamalla huonelämmöt 21 -> 23, pyörittämällä pesukonettä päivittäin ja teinien suihkutellessa varaajan tyhjäksi joka päivä.
 

Taneli-

☤ Virallinen ⚔ testaaja ☣
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
7 591
Mitä tarkalleen ottaen lasketaan okt:ssa käyttösähköksi?

Kuulostaa hullulta, että omakotitalossa menee vuodessa 5000-10000 kWh kun meillä menee 77 neliöisessä kt-kolmiossa sähköä alle 2000 kWh vuodessa vaikka tv ja tietokone on lähes 12/7 päällä ja tiskari/pyykkikone laulaa pari kertaa viikossa.
Se riippuu. Todella useasti:
- lämmitys (ellei ole jokin muu muoto, kuten öljy / puu).
- Vedet (lähinnä niiden lämmitys)
- Sauna (ellei ole perinteinen puusauna tyyliä rintamamiestalo)
- Sähköiset "koneet" (ellei sillä puulla lämpiä myös uuni missä tehdään ruuat ja ehkä lämmitetään vesikin kuten ennen)
- Pienet jutut (kuten ehkä sähköauton lataus, autotallin oven avaaminen, ulkovalot, varastotilojen lämmitys, valvontakamerat, ehkä uima-altaan veden lämmitys, ehkä hissi tallista asuntoon tms. riippuen millaisessa lukaalissa asuu) mitä ei tietysti kerrostalossa tule, siellä varmaan autonlämmitystolppakin sisältyy vastikkeeseen.

Riippuen sitten perheen koosta miten useasti esim. vaatteita/astioita/ihmisiä pestään. Samaten kesällä mahdollinen viilennys ja miksei myös tuuletus ja ehkä ilmanvaihto.

Jos siis vertaa kerrostaloon missä maksaa ainoastaan TV/tietokone, modeemi + pyykki (jos yksin asuu ei kovin useasti esim. miehenä tarvitse pestä, varsinkin jos työpaikka huolehtii työvaatteista + ehkä pihinä käy vielä työpaikalla pesullakin) ja pesukoneesta varmasti huomaa eron kun vastikkeeseen ei enää kuulukaan suurin osa asioista eikä ole yhteistä saunaa vaan sekin pitäisi lämmittää ehkä 2-3 kertaa tai useamminkin viikossa.
 
Liittynyt
23.02.2017
Viestejä
1 811
Pohjaten omiin kokemuksiin niin kerrostalossa kuin kaukolämmitys ok-talossa asuneena mutuilisin seuraavaa:
Yksi henkilö kuluttaa käyttösähköä 1500kwh/vuosi, ja siitä seuraavat 1000kwh vuosi, näinollen 5hlö talous käyttää sähköä 6500kwh vuodessa ilman lämmityskuluja.

Veden lämmitys nostaa kulutusta ekalla henkilöllä 1000kwh, ja siitä seuraavat 700kwh, näin ollen sen osuus 5hlö on reilut 3000kwh.

Loput menee lämmitykseen. Jos on uusi ok-talo jossa lto ja mahdollisesti Pilp/maalämpö, ei siihen talon lämmitykseen mene enään kuin 5000kwh lisää koska tuo jo käytetty 10tkwh saadaan myös avuksi talon lämmitykseen. Tästä lähdetään sitten ylöspäin hyötysuhteiden, eristeiden, ilmanvaihdon yms huonontuessa.

Tiedän myös tapauksen, jossa 2hlö asuttaa 165m2 uutta ok-taloa suoralla sähköllä (asunnossa lto ja Pilp) kokonaissähkönkulutuksen ollessa 12tkwh vuodessa.

Hyvin paljon riippuu asumistottumuksista. Jos kotona jatkuva 23c ja laitteet säädetty päin helvettiä, ei ihme että sitä sähköä kuluu. Myös lämmityspuiden määrä vaikuttaa. Yleensä se "silloin tällöin poltetaan takkaa" onkin äkkiä 2-5 mottia puuta vuodessa.
 
Liittynyt
02.05.2017
Viestejä
2 520
Meillä vuoden 1975 puutalo, suora sähkölämmitys, ilppi, varaava 3000 kg takkaleivinuuni keskellä taloa. Kulutuksessa yhden kerran 10 vuotta sitten päästiin alle 10 000 kWh kahdestaan (molemmat kävi töissä). Nykyään lasten kanssa mennyt n. 15 000 kWh / a ja yhtenä enkkavuonna 16 000. Tosiaan vesivaraaja aika kovilla, pyykinpesukone 2 x päivässä, apk 1-2 x päivässä jne. Aina polttanut n. 5 kiintomottia puuta / lämmityskausi. Autotallissa (lämmin) Trotecin kuivain aina päällä, olikohan 400 W. Naapuritalo samanlainen mutta peilikuva, vanhemmat asuu kaksistaan, pääsevät noin 10-11 000 kWh/a.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
12 674
Meillä 120m2 ei varaavaa takkaa, sähkölämmitys, sähkösauna (lämpiää keskimäärin 2-3krt viikossa) ja vuosikulutus 15500kwh. Talo vm-92.
 
Liittynyt
09.05.2017
Viestejä
161
Meillä OKT 147m2 4hlö paljon pyykkiä, sauna 2krt/viikko. Talo vm.13 maalämpö vesikiertoinen lattialämmitys ja jäähdytys konvektorilla, IV-kone pyörivä LTO sekä varaava takka jossa palaa noin 0.5 kuutiota puuta / vuosi. Vuosikulutus ollut 7000-8000kWh
 
Liittynyt
14.08.2017
Viestejä
2 343
Täällä okt 2016 94m2 ja 2 hlö. Sähköä menee F470 kanssa 12 000 kWh vuodessa. Viime kesänä hankittu ilp on säästänyt talvella lämmityksessä:
2018
tammi Kuukauden kulutus on 1 591,1 kWh. Kuukauden keskilämpötila on -2,8 °C.
helmi Kuukauden kulutus on 1 742,6 kWh. Kuukauden keskilämpötila on -7,8 °C.
maalis Kuukauden kulutus on 1 739,8 kWh. Kuukauden keskilämpötila on -4,5 °C.

2019
tammi Kuukauden kulutus on 1 598,4 kWh. Kuukauden keskilämpötila on -5,4 °C.
helmi Kuukauden kulutus on 1 105,6 kWh. Kuukauden keskilämpötila on -1,1 °C.
maalis Kuukauden kulutus on 1 068,7 kWh. Kuukauden keskilämpötila on -0,5 °C.

Puita poltettu alle -10c lämmöissä, kun vaan ehditty. Voisiko olla n. kuutio talvessa. Ei vaan kerkiä enempää. ILP:lle laskin säästöä 200e per vuosi (8v kuoletus). Vaikkei tuota tehokkaasti lämpöä kovissa pakkasissa, on se silti parempi kuin Niben vastukset.
 
Liittynyt
13.02.2017
Viestejä
1 674
Voitte helposti katsoa sen käyttösähkön kulutuksen vaikka kesä-, heinä- tai elokuun kulutuksista. Meillä kesäkuukausien kulutus noin 350kWh/kk kahdella hengellä eli vuodessa noin 4500kWh siihen ”käyttösähköön”. Lämmitykseen tässä -91 rakennetussa suorasähkö, ilp, 1400kg varaava takka talossa menee 6000kWh luokkaa. Puuta poltellaan myös 3-4 pinomottia vuodessa kun omasta mettästä ne saadaan.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
158
Vertailuna meillä näyttäisi menevän 4 hengen taloudessa (2 pientä lasta joten pyykkikone laulaa vähintään joka toinen päivä) n. 350kwh käyttösähköön ja käyttöveteen n. 60kwh (MLP) kuukaudessa.
Talo on juuri valmistunut. Talvella tietty tuo nousee aavistuksen kun valoja tulee pidettyä enemmän päällä, mutta kaikki valot on ledeillänii eipä niillä isoa kulutusta aikaan saa.

Edit. Eritelty käyttöveden osuus
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
6 682
3-400 kWh/kk meilläkin 4 henkisessä perheessä käyttösähköt. Pysynyt hyvin samana riippumatta asuinmuodosta. Isoin muutospiikki oli pyykinkuivuri, jonka hankinta toi ehkä noin 50 kWh/kk lisää kulutusta.
 
Liittynyt
26.10.2016
Viestejä
103
Kiikarissa -82 rakennettu talo missä kaukolämpö ja ilmalämmitys/lattian alla kanavat!? Liekkö hyvä ratkaisu vai aikansa kukkanen:confused:
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
1 013
Kiikarissa -82 rakennettu talo missä kaukolämpö ja ilmalämmitys/lattian alla kanavat!? Liekkö hyvä ratkaisu vai aikansa kukkanen:confused:
Ei tuu mieleen muuta huonoa kuin että puhaltimet vie paljon sähköä. Valmet kotilämpö löytyy täältä ja lattian alla menee kanavat. Muusta kun ei tiedä niin vaikee on hyvyyttä arvoida.
 
Liittynyt
10.07.2017
Viestejä
2 162
Se riippuu. Todella useasti:
- lämmitys (ellei ole jokin muu muoto, kuten öljy / puu).
No ei todella lasketa lämmitystä käyttösähköksi. Tuota sun listaa kun katsoo, niin sähkölasku=käyttösähkö.

Kaverilla menee rivitalossa tätä käyttösähköä noin 7000kWh vuodessa. Lisäksi yhtiövastike päälle, kun taloyhtiö on kaukolämmössä.

Ihmetteli oman 135m2 OKTn 13000kWh (sis. lämmitys) vyosikulutusta pieneksi. Verrattuna omaan pelkkään käyttösähköön.
 
Liittynyt
23.02.2017
Viestejä
1 811
Hieman hankala noita on oikeasti vertailla ihmisten omien kertomien mukaan. Meilläkin nyt touko-kesäkuun kulutus ollut alle 400kwh/kk mutta kyllä se totuus on että talvikuukausina sitä "taloussähköä" kuluu vaan enemmän. 30+ valaisinta ulkona palaa yli 12h/vrk, pyykin määrä kasvaa, kuivauskaappi ja kenkäkuivurit päällä päivittäin ja myös teen/kaakaon/lämpimän mehun keittely kasvaa kymmeniin kertoihin viikossa vaikka kulutukseltaan onkin aika mitätön homma :)
Harvemmin tulee kesällä muutenkaan otettua pitkiä kuumia suihkuja tai saunottua pitkän kaavan mukaan kun sen voi tehdä mökillä. Talvella pihalta tullessa tuo on suht yleistä.
 

ei naarata

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 270
Mitä itse lukenut ja alan henkilöiden kertomaa ILP:n ottamisesta PILP:n (lämmön talteenotolla) kaveriksi, niin puhuttu lähinnä marginaalisesta 1-5% vaikutuksesta vuosittaiseen sähkön kulutukseen. Sanoma on ollut aika tiukka ettei hankinta ole taloudelliselta kannalta järkevä vaan lähinnä mukavuuden osalta kun voi jäähdyttää asuntoa kesällä.

PILP lämmittää vesisäiliötä poistoilmalla ja lattialämmityksen vesikierto kiertää säiliön läpi. Itse miettinyt kyllä lisää ILP lisäksi jo ihan pelkästään jäähdytyksen takia. Mitään en voi itse sanoa energiatehokkuudesta kuin kuunnella mitä muut asiasta sanoo.
Eiköhän ILP ole hyödyllinen kuitenkin kun pakkasta 10C tai enemmän jolloin PILP joutuisi ottamaan sähkövastuksen avuksi jos ei polteta jatkuvasti puita takassa. Ei PILPin teho oikeille pakkasille riitä. ILP kuitenkin tekee sitä lisälämpöä kompuralla vs. suora sähkövastus jolla PILP joutuisi yksin saman asian hoitamaan.
 
Liittynyt
27.05.2017
Viestejä
7 746
No ei todella lasketa lämmitystä käyttösähköksi. Tuota sun listaa kun katsoo, niin sähkölasku=käyttösähkö.

Kaverilla menee rivitalossa tätä käyttösähköä noin 7000kWh vuodessa. Lisäksi yhtiövastike päälle, kun taloyhtiö on kaukolämmössä.

Ihmetteli oman 135m2 OKTn 13000kWh (sis. lämmitys) vyosikulutusta pieneksi. Verrattuna omaan pelkkään käyttösähköön.
Sehän tuo käyttösähkö 7000 kWh menee kuitenkin käytännössä kokonaan lämmityksen hyväksi lämmityskaudella joka on Suomessa se noin 9-10 kuukautta vuodessa.

Koneellinen ilmanvaihto kuluttaa nykyaikaisissa taloissa todella paljon energiaa. Normin mukaan jos ilmanvaihto on säädetty, niin koko asunnon ilma vaihtuu uuteen aina kahden tunnin välein. Eli tuollaisessa reilun 100 m2 rivitalossa LTO-ilmanvaihtokoneen puhaltimet saattavat viedä sen 1000 kWh vuodessa. Lisäksi vaihdettavan ilman mukana saattaa mennä energiaa se 6000 kWh vuodessa josta lämmöntalteenottokone palauttaa takaisin esimerkiksi 50-60 prosenttia keskimäärin (vuosihyötysuhde).

Omakotitalossa usein painovoimaisessa ilmanvaihdossa pihi asukas on tiivistänyt suunnilleen kaikki ilmanvaihtoaukot ja venttiilit talveksi umpeen.

Toki se ilmanvaihto 2 tunnin välein on isossa asunnossa liikaa talvipakkasilla kun sisäilma menee ruutikuivaksi sellaisella ilmanvaihtomäärällä ja se aiheuttaa monenlaista terveysongelmaa. Eli kannattaa em. syystäkin pienentää sitä koneellista ilmanvaihtoa isossa asunnossa talvipakkasten ajaksi.
 
Liittynyt
10.07.2017
Viestejä
2 162
Sehän tuo käyttösähkö 7000 kWh menee kuitenkin käytännössä kokonaan lämmityksen hyväksi lämmityskaudella joka on Suomessa se noin 9-10 kuukautta vuodessa.
Plus lisäksi se kaukolämmön kuukausimaksu, joka juoksee myös kesäkaudella.

Samalla tavalla se omakotitalossakin käyttösähkö pienentää lämmityssähkön kustannusta.
 
Liittynyt
12.12.2016
Viestejä
1 837
No ei todella lasketa lämmitystä käyttösähköksi. Tuota sun listaa kun katsoo, niin sähkölasku=käyttösähkö.

Kaverilla menee rivitalossa tätä käyttösähköä noin 7000kWh vuodessa. Lisäksi yhtiövastike päälle, kun taloyhtiö on kaukolämmössä.

Ihmetteli oman 135m2 OKTn 13000kWh (sis. lämmitys) vyosikulutusta pieneksi. Verrattuna omaan pelkkään käyttösähköön.
Meillä meni kaukolämpö rivarineliössä max. 3500kwh vuodessa. Ehkä 8kk/vuosi sauna kerran 1.5 viikossa. Koneellinen poisto, ei lattialämpöä sähköllä 4 henkeä.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
257
Kiikarissa -82 rakennettu talo missä kaukolämpö ja ilmalämmitys/lattian alla kanavat!? Liekkö hyvä ratkaisu vai aikansa kukkanen:confused:
Täällä - 83 rakennettu talo Upovari ilmalämmityksellä. Edellinen omistaja modernisoinuttanut laitetta. Tyytyväisiä ollaan oltu. Neljäs vuosi menossa tässä. Asuin neliöitä about 100. Ekana vuonna kulutus 10388,tokana 11912,kolmas 11566, tänä vuonna tähän mennessä 5787 kWh.
Viime syksynä asennutettiin ilpit asuintilaan (toshiba premium 25) sekä autotallia ja varastoa lämmittämään (gree hansol 25),siellä oli aiemmin lämpöpatteri jossa puhallin.
Varaava takka, jossa viime talvena ei tullut poltettua kuin muutama pesällinen. Aikaisempina talvina oli ahkerassa käytössä osto puilla. 3:n hengen talous.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
23.02.2017
Viestejä
1 811
Eiköhän ILP ole hyödyllinen kuitenkin kun pakkasta 10C tai enemmän jolloin PILP joutuisi ottamaan sähkövastuksen avuksi jos ei polteta jatkuvasti puita takassa. Ei PILPin teho oikeille pakkasille riitä. ILP kuitenkin tekee sitä lisälämpöä kompuralla vs. suora sähkövastus jolla PILP joutuisi yksin saman asian hoitamaan.
Tätä en oikein ymmärrä? Pilp ja Ilp on periaatteessa aivan samaa tekniikkaa mutta erotuksena on se että Pilp ottaa sen hyödyn siitä poistoilmasta joka on huomattavasti lämpimämpää esim -10c ulkopakkasilla kun se Ilpin hyödyntämä ulkoilma. Lisäksi se Pilp osaa siirtää sitä lämpöä paremmalla hyötysuhteella myös käyttöveteen mitä ilp ei osaa.

Tietysti jos Pilp on alimitoitettu niin, että joutuu käyttämään sähkövastuksia apuna niin Ilp on tottakai siihen parempi kaveri kuin Pilpin sähkövastukset tai sähköpatterit. Ilppiä puoltaa lisälämmityshankintana tietysti myös hinta vs. toisen Pilpin tai Vilpin hankinta. Mutta onhan Ilp vastaavasti myös huonompi valinta levittää lämpöä niin teknisesti kuin ulkonäöllisesti vs. piilossa oleva ja vesikiertoa/ilmaa lämmittävä Pilp/Vilp
 

ei naarata

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 270
Tätä en oikein ymmärrä? Pilp ja Ilp on periaatteessa aivan samaa tekniikkaa mutta erotuksena on se että Pilp ottaa sen hyödyn siitä poistoilmasta joka on huomattavasti lämpimämpää esim -10c ulkopakkasilla kun se Ilpin hyödyntämä ulkoilma. Lisäksi se Pilp osaa siirtää sitä lämpöä paremmalla hyötysuhteella myös käyttöveteen mitä ilp ei osaa.

Tietysti jos Pilp on alimitoitettu niin, että joutuu käyttämään sähkövastuksia apuna niin Ilp on tottakai siihen parempi kaveri kuin Pilpin sähkövastukset tai sähköpatterit. Ilppiä puoltaa lisälämmityshankintana tietysti myös hinta vs. toisen Pilpin tai Vilpin hankinta. Mutta onhan Ilp vastaavasti myös huonompi valinta levittää lämpöä niin teknisesti kuin ulkonäöllisesti vs. piilossa oleva ja vesikiertoa/ilmaa lämmittävä Pilp/Vilp
Eipä taida mikään PILP minkäänlaisessa talossa pystyä ilman lisävastusta toimimaan kylmemmässä säässä ilman lisävastusta / muuta lämmönlähdettä. ILPit sen sijaan vielä tuottaa lämpöä paremmalla hyötysuhteella kuin suora sähkövastus. Samaa olen itsekin ihmetellyt miksei PILP parempaan pysty, mutta niin se vain käytännössä on. Täällä Nibe F750 lisävastus poiskytkettynä ja patterit ei kykene yli -10C pakkasella pitämään uutta pienehköä omakotitaloa lämpimänä. Toki se käyttöveden lämmityskin haukkaa oman osansa PILPin tehosta ja ILP lämmittää vain huoneilmaa. Oisko tässä nyt pohjimmiltaan kyse siitä että ILPin ulkoyksikkö pystyy kauhomaan energiaa huomattavasti isommasta ilmamäärästä mitä PILP ja se kompensoi sitä että ILPin "energianaan" käyttämä ilma on talvella paljon viileämpää?
 

Awelonian

Residentti maahanmuuttaja
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
3 513
Tätä en oikein ymmärrä?
PILP ottaa korvausilman suoraan ulkoa ja lämmittää sitä. Kun se ottaa ulkoa talvisin -20C ilmaa, ei se lämmön talteenotto vaan riitä lämmittämään siitä sisäilman +20C ilmasta sitä kylmää ulkoilmaa, käyttövettä, lattialämmitystä ym. kaikkea ja tuloksena on sähkövastusten käyttö. ILP:llä on vaan se hyötysuhde aika paljon tehokkaampi mitä enemmän pakkasta on ulkona.
 
Liittynyt
26.10.2017
Viestejä
203
PILP ottaa korvausilman suoraan ulkoa ja lämmittää sitä. Kun se ottaa ulkoa talvisin -20C ilmaa, ei se lämmön talteenotto vaan riitä lämmittämään siitä sisäilman +20C ilmasta sitä kylmää ulkoilmaa, käyttövettä, lattialämmitystä ym. kaikkea ja tuloksena on sähkövastusten käyttö. ILP:llä on vaan se hyötysuhde aika paljon tehokkaampi mitä enemmän pakkasta on ulkona.
Tämän takia PILPin yhteyteen saa (ainekin Nibellä) SAM40 yksikön, joka lämmittää sen sisään tulevan ilman. Lämmitys tapahtuu esim. vesikiertoisen lattialämmityksen kautta tulevasta vedestä, joka menee SAM40 yksikköön, jolloin sisääntuleva ilma lämpenee. Hyvin toimi Nibe F750 + SAM40 kombo -30 asteen pakkasellakin.
 

Awelonian

Residentti maahanmuuttaja
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
3 513
F750 vaatii jo isompaa tilaa ja tuota SAM40 ei saa F470 yhteyteen (korjaa jos olen väärässä, tämmöisen vastauksen aikoinaan sain). Pienemmissä omakotitaloissa tuo F470 on huomattavasti helpompi, halvempi ja pienempi ratkaisu kuin F750. Toki jos F750 löytyy, niin tuo SAM40 on parasta mitä voi rahalla saada.

EDIT: Lisätään siihen vielä, että F470 hinta on siinä sen 5000-6000€ tienoolla, kun taas F750 ja SAM40 maksaa sen 8000€ + 1700€. Eli tulee hintaa aika reippaasti (tollaset vajaa neljä tonnia) lisää. Kun taas se parhainkin ILP kaveriksi on 2000-2200€ ja homma on sillä valmis + onnistuu myös viilentäminen. Toki kaikki ei aina ole pelkästään rahalla katsottuna ja mitattunta toteutettu.
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
27.05.2017
Viestejä
7 746
Tätä en oikein ymmärrä? Pilp ja Ilp on periaatteessa aivan samaa tekniikkaa mutta erotuksena on se että Pilp ottaa sen hyödyn siitä poistoilmasta joka on huomattavasti lämpimämpää esim -10c ulkopakkasilla kun se Ilpin hyödyntämä ulkoilma. Lisäksi se Pilp osaa siirtää sitä lämpöä paremmalla hyötysuhteella myös käyttöveteen mitä ilp ei osaa.
Eipä siitä poistoilmalämpöpumpusta ole muuta hyötyä verrattuna vaikka "venytetty kuutio" ilmalämpöpumppuun kuin se, että se saa lämmityskauden ulkopuolella lämmitettyä pumppaamalla poistoilman lämpöenergiasta lämpöä käyttöveteen.

Muuten ne hyötysuhteet on aika samaa luokkaa niissä.

Maksaa vain perkeleesti se poistoilmalämpöpumppu ja vaatii varaajaa ja taitaa tyypillinen kesto olla kymmenisen vuotta niillä PILP:eillä.
 

ei naarata

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 270
Eikös F470 ole vakiona myös tuloilma, F750 vaatii tuon SAM40 jos halutaan myös koneellinen tulo.
 

ei naarata

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 270
Hyvin toimi Nibe F750 + SAM40 kombo -30 asteen pakkasellakin.
...mutta lisävastus laulaa noilla keleillä jatkuvasti ja toki ILP tuossa lisänä helpottaa hieman tilannetta jos ei puulla halua jostain syystä lisälämpöä tuottaa.
 

Awelonian

Residentti maahanmuuttaja
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
3 513
Eikös F470 ole vakiona myös tuloilma, F750 vaatii tuon SAM40 jos halutaan myös koneellinen tulo.
On toki. Eli meneekö tämä näin, että jos SAM40 ei ole hommattu, niin mistä tuo repii tuloilman? Mä jotenkin ymmärsin, että SAM40 on se joka lämmittelee sitä tuloilmaa F750 yhteydessä, muttei ole pakollinen? En niinkään ole perehtynyt tuohon isoon Nibeen, kun itsellä on tosiaan tuo F470 + ILP + takka -tripla, jolla saa kovillakin pakkasilla inhimillisiä kulutuslukemia, eikä mitään 150kW per vuorokausi lukuja.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
1 898
PILP ottaa korvausilman suoraan ulkoa ja lämmittää sitä. Kun se ottaa ulkoa talvisin -20C ilmaa, ei se lämmön talteenotto vaan riitä lämmittämään siitä sisäilman +20C ilmasta sitä kylmää ulkoilmaa, käyttövettä, lattialämmitystä ym. kaikkea ja tuloksena on sähkövastusten käyttö. ILP:llä on vaan se hyötysuhde aika paljon tehokkaampi mitä enemmän pakkasta on ulkona.
PILP LTO:lla ottaa korvausilman ulkoa, mutta se kylmä ilma sekoittuu jo lämpimän sisäilman kanssa. Poistoilmasta lämmitetään vettä ja pumpusta riippuen lämmitetään joko pelkkää käyttövettä tai käyttövettä sekä lattiaveden kiertoa.

ILP ottaa sen saman kylmän ja lämpimän ilman sekoituksen ja lämmittää sitä eli lämmittää samalla periaatteella yhtä kylmää tai lämmintä ilmaa.

Koneellinen ilmanvaihto tai erillinen tuloilman lämmitin lämmittää sitä kylmää tuloilmaa. PILP:ssä sellaista toimintoa ei ole.
 
Liittynyt
11.05.2017
Viestejä
321
On toki. Eli meneekö tämä näin, että jos SAM40 ei ole hommattu, niin mistä tuo repii tuloilman? Mä jotenkin ymmärsin, että SAM40 on se joka lämmittelee sitä tuloilmaa F750 yhteydessä, muttei ole pakollinen? En niinkään ole perehtynyt tuohon isoon Nibeen, kun itsellä on tosiaan tuo F470 + ILP + takka -tripla, jolla saa kovillakin pakkasilla inhimillisiä kulutuslukemia, eikä mitään 150kW per vuorokausi lukuja.
Repii raitisilmaventtiileistä joita tyypillisesti on makuuhuoneissa ja olohuoneissa. Eli ulkoa suoraan ilma huoneisiin ja f750 toimii pelkkänä poistoilmalämpöpumppuna.

SAM40 ja 41 on nimenomaan tuloilma moduuli ja joo sillä lämmitetään tuloilmaa mikä ottaa tehonsa F750:sta.
 
Liittynyt
26.10.2017
Viestejä
203
...mutta lisävastus laulaa noilla keleillä jatkuvasti ja toki ILP tuossa lisänä helpottaa hieman tilannetta jos ei puulla halua jostain syystä lisälämpöä tuottaa.
Mitä aikoinaan alussa tarkkailin, niin ei se lisävastus kyllä kovin usein laulanut kovillakaan pakkasilla.

OKT Uudisrakennus 140m2, F750 + SAM40 + vesikiertoinen lattialämmitys + varaava takka. Sähkönkulutus pyöri 9000 kWh/vuosi. Mielestäni ihan maltillinen..
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
12.12.2016
Viestejä
1 837
Mitähän vikaa tuossa Niben F750+SAM41:ssä on? Jäähdytykseen pitäisi tietysti hankkia ILP tai jokin muu. Mainostavat että SCOP olisi 4.5 mikä näyttää olevan samaa tasoa kuin VILP:ssä ja ainakin lähellä maalämpöjärjestelmien tasoa. Kun lämpökaivo jää pois investointilistalta tuo olisi huomattavasti huokeampi eikä olisi erillistä ulkoyksikköä kuten VILP:ssä. Vai onko tuollaisen lämmitysteho liian pieni isompaan taloon (250m2 2krs LTOlla, lämmitys ~17-20kWh)?

Itse en ole mitannut, mutta yhden tutun mukaan pakkaskelilläkin LTO:n jälkeen poistoilma oli heillä varsin lämmintä (+10C) ja olisi siis varaa ottaa enemmän lämpöä.
 
Liittynyt
27.05.2017
Viestejä
7 746
Mitähän vikaa tuossa Niben F750+SAM41:ssä on? Jäähdytykseen pitäisi tietysti hankkia ILP tai jokin muu. Mainostavat että SCOP olisi 4.5 mikä näyttää olevan samaa tasoa kuin VILP:ssä ja ainakin lähellä maalämpöjärjestelmien tasoa. Kun lämpökaivo jää pois investointilistalta tuo olisi huomattavasti huokeampi eikä olisi erillistä ulkoyksikköä kuten VILP:ssä. Vai onko tuollaisen lämmitysteho liian pieni isompaan taloon (250m2 2krs LTOlla, lämmitys ~17-20kWh)?

Itse en ole mitannut, mutta yhden tutun mukaan pakkaskelilläkin LTO:n jälkeen poistoilma oli heillä varsin lämmintä (+10C) ja olisi siis varaa ottaa enemmän lämpöä.
Itsellä esimerkiksi kuutioita talossa on 640 m3 ja energiatodistuksessa (Jyväskylän ilmastossa) vuodessa ilmanvaihdon mukana menee energiaa pois 5414 kWh. Tästä LTO ottaa talteen 60 prosenttia eli 3248 kWh ja kartanolle päätyy erotus eli 2166 kWh.

Sama millä hyötysuhteella tuosta jäteilmasta pumppaisi PILP:illä lämpöä, niin eihän siinä ole paljoa paskaakaan sitä lämpöä mitä pumpata verrattuna ulkoilmaan. Ongelma tulee myös siinä että sehän poistoilma sisältää sisäilman kosteuden ja sen kastepiste on pakkasella huomattavasti sen yläpuolella mikä on ulkoilman lämpötila. Eli se alkaa jäätyä ja sitten sitä pitää sulatella.

VILP:illä taas se laite pumppaa lämpöä ulkoilmasta. Sitä ulkoilmaa riittää rajattomasti mistä sitä lämpöä pumppaa. Sehän VILP voi pumpata vaikka 25.000 kWh vuodessa lämpöä sillä 2 tms. keskimääräisellä COP-kertoimella.

PILP:istä ei ole muuta hyötyä verrattuna passiiviseen LTO koneeseen kuin se, että se tuottaa lämmityskauden ulkopuolella sillä poistoilman lämmöllä pumppaamalla siitä lämmittää lämpimän käyttöveden. Periaatteessa sillä voi myös jäähdyttää kesällä tuloilmaa, mutta se teho on todella vaatimaton kun kovin kylmää ilmaa ei voi tuoda sisään asuntoon kun tuloilmaputket kondensoivat vettä sisäilmasta ulkopintaansa. Toki sen rajoituksen voi kiertää, mutta se maksaa taas pari tonnia lisää kun tuloilmakanavat eristää jollakin armaflexillä tms. kondenssin estämiseksi.

Jos joku miettii uutta lämmitysjärjestelmää uuteen taloon tai lämmitysjärjestelmän vaihtoa, niin maalämpö on täysin omaa luokkaansa kun se tuottaa ympäri vuoden lämpöä jollakin 3-4 COP kertoimella. VILP on sitten kaivon verran halvempi, mutta sen COP kerroin jää noin puoleen.

Nuo COP kertoimet maalämmössä ja vesi-ilmalämpöpumpussa riippuvat siitä miten lämmintä vettä tarvii tehdä eli onko kyseessä pattereilla lämpiävä talo vai lattialämmityksellä. Lisäksi riippuu maaperän ominaisuuksista maalämmössä ja paikkakunnan ilmastosta erityisesti VILP:in osalta.
 

ei naarata

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 270
Muistelen että 200m2 on F750 maksimineliöt. Tietty jos tuota tukemassa olisi ILP ylä- ja alakerrassa, sekä tulisija suht nykyaikaisella lämpöeristyksellä olevassa talossa, kai tuolla pärjää? Itse olen siinä käsityksessä että nykypäivän määräysten mukaan rakennetussa alle 150m2 omakotitalossa maalämpö ei tuota korkeampaa investointihintaansa takaisin järkevässä ajassa vaan esim PILP tai VILP on fiksumpi sijoitus.

Jos taas kyseessä enemmän lämpöenergiaa vaativa suurempi hirsitalo tai muuten vanhempi talo pienemmällä eristyksellä oleva, jonka lämmitysjärjestelmää saneerataan, maalämpö kannattaa hankkia koska silloin korkean hankintahinnan saa nopeasti kuoletettua.
 
Liittynyt
27.05.2017
Viestejä
7 746
Muistelen että 200m2 on F750 maksimineliöt. Tietty jos tuota tukemassa olisi ILP ylä- ja alakerrassa, sekä tulisija suht nykyaikaisella lämpöeristyksellä olevassa talossa, kai tuolla pärjää? Itse olen siinä käsityksessä että nykypäivän määräysten mukaan rakennetussa alle 150m2 omakotitalossa maalämpö ei tuota korkeampaa investointihintaansa takaisin järkevässä ajassa vaan esim PILP tai VILP on fiksumpi sijoitus.
Itse olen taas siinä käsityksessä että PILP ei tuota koskaan hintaansa takaisin verrattuna passiiviseen LTO-laitteeseen.

VILP ja maalämpö taas ovat kannattavia tapoja lämmittää asunto. VILPin kannattavuus on riippuu paljon siitä onko asunto missäpäin Suomea ja onko patteri vai lattialämmitys vesikiertoisena lämmönjakona.

Maalämpö taas on suunnilleen aina paras lämmitystapa pitkällä aikavälillä, mutta sen voi estää se ettei saa lämpökaivolle lupaa tai että kallio on 150 metrin syvyydessä tai että maapiirikään ei onnistu.

Ilmalämpöpumpuilla tai PILPeillä ei todellakaan pärjää Suomessa jos tulee vaikka -30C pakkasta vaan pitää olla joku muu lämmitysjärjestelmä. (Tai no pärjää niillä ilmalämpöpumpuilla kun asentaa niin monta pumppua että niiden ottoteho on niin monta kilowattia kuin mikä on rakennuksen lämmitystehon mitoitusteho kovimmilla pakkasilla. Voisi olla esimerkiksi 8 kpl ilppejä normaalin kokoisessa omakotitalossa jolloin niillä pärjäisi ilman muuta lämmitystapaa.)
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
1 898
Pärjää varmasti poistoilmapumpulla, se vain maksaa enemmän kun PILP:ien vastukset laulaa. Joka tapauksessa sekin on kiinni missä päin Suomea asuu. Jo Tampereen asteilla on harvinaista -30C pakkaset eikä -20C ole lopulta niin yleisiä kun koko talvea katsoo.

Passiivinen LTO kerää lämmön ja lämmittää sisään tulevaa ilmaa. PILP taasen kerää lämmön ja lämmittää veden sekä patteri- tai lattiavedenkierron. Ison osan vuodesta passiivinen LTO kerää pölyä ja eikö passiivinen LTO ole yleensä nimenomaan PILP:n parina?
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
27.05.2017
Viestejä
7 746
Pärjää varmasti poistoilmapumpulla, se vain maksaa enemmän kun PILP:ien vastukset laulaa. Joka tapauksessa sekin on kiinni missä päin Suomea asuu. Jo Tampereen asteilla on harvinaista -30C pakkaset eikä -20C ole lopulta niin yleisiä kun koko talvea katsoo.

Passiivinen LTO kerää lämmön ja lämmittää sisään tulevaa ilmaa. PILP taasen kerää lämmön ja lämmittää veden sekä patteri- tai lattiavedenkierron. Ison osan vuodesta passiivinen LTO kerää pölyä ja eikö passiivinen LTO ole yleensä nimenomaan PILP:n parina?
Lämpöpumppupalstalla löytyy keskustelua noista erilaisista ilmalämpöpumpuista viikkokausien verran luettavaksi:

Poistoilmalämpöpumput

PILP vs LTO tuottologiikka

Sähkövastuksilla se maalampötalokin lämpenee osittain kovilla pakkasilla jos maalämpö on osateholla mitoitettu. Täysteholle jos on mitoitettu niin sitten ei tarvita sähkövastuksia muuta kuin lämpimän käyttöveden "priimaamiseen".

Ei siinä PILP:ssä ja passiivisessa LTO koneessa hyvällä hyötysuhteella ole juuri muuta eroa kuin se, että PILP voi lämmityskauden ulkopuolella lämmittää käyttövettä pumppaamalla lämpöä sähkön avulla siitä poistoilmasta. Jos lämmitystä eikä lämmön talteenottoa tarvi kolmeen kuukauteen vuodessa niin se on neljäsosa vuodesta. Jos talossa asuu neljä ihmistä joista kukin kuluttaa lämpimän veden lämmitykseen sen 1700 kWh vuodessa, niin samaa 1700 kWh suuruusluokkaa se on mitä lämmintä käyttövettä PILP tuottaa sen kolmen kuukauden aikana. Sehän ei synny itsestään vaan pumpun kompressori vaatii sähköä. Tosin sitä kompensoi sitten se, että lämmityskaudella hitusen parempi voi olla vuosihyötysuhde LTO koneeseen verrattuna.

PILP maksaa asennettuna sen luokkaa 7 tuhatta euroa. Passiivisen LTO:n saa alle kolmasosahintaan. Siihen LTO:lle päälle sitten mahdollisesti lämminvesivaraajan hinta jos sellaisen tarvii.

Ei se PILP koskaan maksa itseään passiiviseen LTO koneeseen verrattuna ainakaan rahallisina säästöinä.

PILP:in sijasta kannattaakin suoraan alkaa katsella sitä VILP pumppusysteemiä. Kustantaa noin 10 kiloeuroa. Tai sitten maalämpöä joka maksaa sen lämpökaivon poraamisen verran enemmän eli luokkaa 4000 euroa siihen päälle vielä.
 
Liittynyt
23.02.2017
Viestejä
1 811
Jotenkin tuntuu et ainakin osalla täältä on näiden laitteiden käyttötarkoitus aikalailla hukassa?

Ilp lämmittää sitä ilmaa siellä talossa paremmalla hyötysuhteella kuin sähköpatteri. Ei vaihda ilmaa, ei lämmitä vettä eikä teho saatikka lämmönjakotapa riitä sitä mökkiä pitämään lämpimänä vaan kaveriksi tarvitaan muita laitteita.

Pilp hoitaa niin vedenlämmityksen, ilmanvaihdon kuin käyttöveden paremmalla hyötysuhteella kun sähkövastus. Tottakai nämä yhdessä vaativat enemmän tehoa kuin pelkkä lisälämmitys joten kylmällä kaudella tarvitaan joko tehoa pilpistä tai lisälämmitys.

Vilp hoitaa sitten kaiken muun paitsi ilmanvaihdon ja hyvällä (kenties näistä parhaalla(?)) hyötysuhteella. Aivan kuten maalämpökin mutta tarvitsevat kaveriksi vielä sen IV-koneen.

Ei näitä nyt oikein pysty vertaamaan suoraan toisiinsa ellei sitten ilpin kaveriksi lasketa lto-konetta ja lämminvesivaraajaa jolloin myös niiden energiankulutus pitää huomioida. Ainiin, ja ehkä pari sähköpatteria vielä sinne kauimmaisiin huoneisiin koska tuo kolmen kombo ei ilman vesikiertoista lattialämmitystä vielä riitä :bored:
 

Marius

...
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
349
Lämpöpumppupalstalla löytyy keskustelua noista erilaisista ilmalämpöpumpuista viikkokausien verran luettavaksi:

Poistoilmalämpöpumput

PILP vs LTO tuottologiikka

Sähkövastuksilla se maalampötalokin lämpenee osittain kovilla pakkasilla jos maalämpö on osateholla mitoitettu. Täysteholle jos on mitoitettu niin sitten ei tarvita sähkövastuksia muuta kuin lämpimän käyttöveden "priimaamiseen".

Ei siinä PILP:ssä ja passiivisessa LTO koneessa hyvällä hyötysuhteella ole juuri muuta eroa kuin se, että PILP voi lämmityskauden ulkopuolella lämmittää käyttövettä pumppaamalla lämpöä sähkön avulla siitä poistoilmasta. Jos lämmitystä eikä lämmön talteenottoa tarvi kolmeen kuukauteen vuodessa niin se on neljäsosa vuodesta. Jos talossa asuu neljä ihmistä joista kukin kuluttaa lämpimän veden lämmitykseen sen 1700 kWh vuodessa, niin samaa 1700 kWh suuruusluokkaa se on mitä lämmintä käyttövettä PILP tuottaa sen kolmen kuukauden aikana. Sehän ei synny itsestään vaan pumpun kompressori vaatii sähköä. Tosin sitä kompensoi sitten se, että lämmityskaudella hitusen parempi voi olla vuosihyötysuhde LTO koneeseen verrattuna.

PILP maksaa asennettuna sen luokkaa 7 tuhatta euroa. Passiivisen LTO:n saa alle kolmasosahintaan. Siihen LTO:lle päälle sitten mahdollisesti lämminvesivaraajan hinta jos sellaisen tarvii.

Ei se PILP koskaan maksa itseään passiiviseen LTO koneeseen verrattuna ainakaan rahallisina säästöinä.

PILP:in sijasta kannattaakin suoraan alkaa katsella sitä VILP pumppusysteemiä. Kustantaa noin 10 kiloeuroa. Tai sitten maalämpöä joka maksaa sen lämpökaivon poraamisen verran enemmän eli luokkaa 4000 euroa siihen päälle vielä.
Jos tehokas PILP painaa poistoilman noin -15 asteeseen, on laitteesta hyötyä suurimmaksi osaksi vuotta. Kun laitteen teho ei kovilla pakkasilla riitä, käytetään joko vastuksia tai muuta lämmönlähdettä tuottamaan tarvittava lisälämpö.

Vähän skenaariosta riippuen omalla PILPillä tuo rajalämpötila on jossain -10...-15 asteen välillä. Kaikkina muina päivinä PILP riittää aivan hyvin ilman vastuksia, näitä päiviä on vuodessa suurin osa.

Varmaan foorumille johonkin toiseen ketjuun jo kulutuksia laittanutkin, mutta arviolta noin 150 m2 lämmitykseen meillä menee 7 MWh. Pääseekö suoralla sähköllä ja LTO:lla samaan? Joku asiaa tunteva voisi kommentoida. Käyttösähköön ja veden lämmittämiseen menee sitten toinen 7 MWh.
 

Tilipitappitippitappi

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 310
Vilp hoitaa sitten kaiken muun paitsi ilmanvaihdon ja hyvällä (kenties näistä parhaalla(?)) hyötysuhteella. Aivan kuten maalämpökin mutta tarvitsevat kaveriksi vielä sen IV-koneen.
Miksi tarvitaan IV-kone? Täällä on ainakin pärjätty yhdistelmällä painovoimainen IV + maalämpö + hirsitalo.
 
Toggle Sidebar

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjut
237 483
Viestejä
4 163 825
Jäsenet
70 414
Uusin jäsen
O&G

Hinta.fi

Ylös Bottom