Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[kjns]

IV-koneen LTO-kenno jumissa. Muutettu tänne eikä vielä irrotettu. Milläs perkeleellä tuon irrottaa? Videoissa ja manuaalissa sen pitäisi vetämällä vaan tulla ulos, vaan vaikuttaisi olevan jumissa.

Ainakin tuosta meidän Iloxista saa ihan tosissaan nykäistä kennosta ennen kuin se lähtee sieltä liikkeelle kun kerran vuodessa yleensä vain irroittelee. Itse olen yleensä ensin "irroittanut" sen ja sitten vasta vetänyt kokonaan ulos, eli molemmilla käsillä ensin takaata kiinni, nykäisy että nytkähtää liikkeelle ja sitten kun se on kerran liikahtanut niin lähtee liukumaan helpommin ulos. Kenno on pidettävä aikalailla suorassa tai ei meinaa liikkua mihinkään, mikä kannattaa huomioida etenkin takaisin laittaessa.

 

[Daatta]

IV-koneen LTO-kenno jumissa. Muutettu tänne eikä vielä irrotettu. Milläs perkeleellä tuon irrottaa? Videoissa ja manuaalissa sen pitäisi vetämällä vaan tulla ulos, vaan vaikuttaisi olevan jumissa.

Niin kuin tuossa jo sanottiinkin, kovasti vetämällä. Ilmava 100 ja varmaan muissakin vastaavissa on kennon päätyyn liimattu kumitiiviste/vaimennin. Ajan myötä liima on levinnyt ja liimannut kennon tehokkaasti takaseinään. Pikku hiljaa, nitkuttamalla puolelta toiselle. Kenno kannattaa pestä paljussa astianpesuaine tms. liuoksessa ja huuhdella puhtaaksi.

 

[EmperChili]

Hankinnassa keräävä akkukäyttöinen ruohonleikkuri, jonka pitäisi selvitä satunnaisista omenapuun oksista sekä vesimyyrien/kontiaisten nostamista hiekkakasoista/kivistä, marjapensaitakin olisi kierreltävänä. Harkinnassa Bosch Rotak 43 Li, joka olisi kevyt, leikkuuleveys 43 cm ja 50 litraa mahtuisi kerääjään, kokemuksia? Miten herkkiä muovirunkoiset ovat rikkoontumaan ko. "maastoesteistä"?

 

[Taika-Jim]

Hankinnassa keräävä akkukäyttöinen ruohonleikkuri

Nuo keräävät on helvetin syövereistä. Sitä pussukkaa saa tyhjennellä vartin välein, ja tukossa koko ajan muutenkin. Laita semmonen perinteinen alleleikkaava tms. silppuri, niin nurmikkokin voi paremmin kun se leikkuujäte maatuu sinä paikallaan. Aina voi sitten haravoida sen silpun kompostiin, jos ahdistaa.

 

[EmperChili]

Keräävä sen on oltava, sillä esim. syksyllä kun omenat alkavat tippua puusta niin ruohosilppu on erittäin ärsyttävää. Kesällä tulee kylläkin joskus ajeltua ilman pussia karummilla/kuivemmilla alueilla mutta rehevämmillä alueilla nurmikko ei kyllä oikeastaan tarvitse lannoitetta, sillä kasvaa turhankin hyvin...

Kävin tänään katselemassa ruohonleikkureita. Muovirunkoiset tuntuvat aika heppoisilta, joten mietityttää toimisivatko ne pitemmän päälle jos on satunnaisia kovempia ylläreitä tiellä. EGO Power+ 56 alkoi kiinnostamaan, mutta hintalappu oli sen verran suuri että jäi vielä harmittavasti harkintaan...

 

[Kvarkki]

Voiko tuo olla jotenkin laitespesifinen ongelma? En kyllä muista, että olisin koskaan kokenut ruohosilppua häiritseväksi omenakauden aikaan. Suurin haitta on putoavista omenoista, tosin ajoleikkurilla voi hyvin vedellä ylikin jos sattuu just eteen tippumaan...

 

[calm]

Keräävä sen on oltava, sillä esim. syksyllä kun omenat alkavat tippua puusta niin ruohosilppu on erittäin ärsyttävää. Kesällä tulee kylläkin joskus ajeltua ilman pussia karummilla/kuivemmilla alueilla mutta rehevämmillä alueilla nurmikko ei kyllä oikeastaan tarvitse lannoitetta, sillä kasvaa turhankin hyvin...

Ei todellakaan ikinä keräävää enää. Viime kesänä ostin Stiga Multiclip 47:n, joka on silppuava ja silppu on kyllä niin pientä, että ei se mihinkään kantaudu. Entinen 20+ vuotta vanha keräävä/sivulleheittävä Stiga jätti kamalia kasoja ilman keräystä ja keräyksellä laatikkoa sai tyhjentää jatkuvasti ja kesässä tuli karsea kasa ruohojätettä. Nyt ne silput vaan häviää tuonne nurmikkoon ihan huomaamattomasti.

 

[Pei12345]

Akkuleikkurin hankinta itselläni myös mietinnässä ja koska Makitan vehkeitä muutenkin, niin mahtaisikohan tuosta Makita DLM460PG2 36V -leikkurista olla mihinkään. Ajeltavaa n. 700-800 m2.

 

[Lipeälinja]

Jos tuo on vähänkään huonosti paikoillaan niin haisee. Itsellä joskus käynyt näin, mutta kun hajusta tuota ei oikein huomaa kun vasta jonkunajan päästä koska joka tapauksessa haisee sen aikaa kun tuo on poissa niin pitää odottaa että haju hälvenee ennenkuin tietää menikö se hyvin. Missä kunnossa tiiviste oli? Joku jo aiemmin laittoi että jos tiivisteeseen laittaisi hieman öljyä.

Noniin nyt pari viikkoa mennyt tuosta huolto-operaatiosta ja näyttäisi, että haju hälvennyt. Tiiviste oli hyvässä kunnossa ja sivelin siihen runsaasti öljyä. Liekkö paremmin sujahtanut paikalleen.

Ei todellakaan ikinä keräävää enää. Viime kesänä ostin Stiga Multiclip 47:n, joka on silppuava ja silppu on kyllä niin pientä, että ei se mihinkään kantaudu. Entinen 20+ vuotta vanha keräävä/sivulleheittävä Stiga jätti kamalia kasoja ilman keräystä ja keräyksellä laatikkoa sai tyhjentää jatkuvasti ja kesässä tuli karsea kasa ruohojätettä. Nyt ne silput vaan häviää tuonne nurmikkoon ihan huomaamattomasti.

Ääni Stigalle täältäkin. Ostin tuon työnnettävän version ja sen silppu on kyllä niin hienoa, että ei sitä toinna ruveta haravoimaan kun ei edes näe sitä. Ryobia, Makita ja Boschia hypistelin kaupoissa, mutta jotenkin leluilta ne tuntuivat.

 

[nandroid]

Ruohonleikkurista, miksi ei kombi kone jossa silppuva ja sitten irroitettava kerääjä, normaalisti leikataan nurtsi ilman keräjää bio-silppuri moodissa. Toi kerääjä on aivan ykköstä sysksyllä kun pitäis haravoida, saa vaan ajella lehdet keräjään ja dumpata lehdet kompostiin yms. Keräjää saa kylläkin tyhjätä aika usein mutta toi tapa voittaa kylläkin sen haravan kanssa heilumisen

 

[PornReindeer]

Ei todellakaan ikinä keräävää enää. Viime kesänä ostin Stiga Multiclip 47:n, joka on silppuava ja silppu on kyllä niin pientä, että ei se mihinkään kantaudu. Entinen 20+ vuotta vanha keräävä/sivulleheittävä Stiga jätti kamalia kasoja ilman keräystä ja keräyksellä laatikkoa sai tyhjentää jatkuvasti ja kesässä tuli karsea kasa ruohojätettä. Nyt ne silput vaan häviää tuonne nurmikkoon ihan huomaamattomasti.

Täälläkin käytössä samanlainen akkukäyttöinen Stiga, ei ole ollut valittamista.

 

[Niceman]

Ruohonleikkurista, miksi ei kombi kone jossa silppuva ja sitten irroitettava kerääjä, normaalisti leikataan nurtsi ilman keräjää bio-silppuri moodissa. Toi kerääjä on aivan ykköstä sysksyllä kun pitäis haravoida, saa vaan ajella lehdet keräjään ja dumpata lehdet kompostiin yms. Keräjää saa kylläkin tyhjätä aika usein mutta toi tapa voittaa kylläkin sen haravan kanssa heilumisen

Miksi tarvitsisi kerätä pois, silppuaa vaan pitkin nurmikkoa ja antaa luonnon hoitaa talven aikana...

 

[nandroid]

No, voi sen niinkin tehdä mutta nurtsi on siistimmän näkoinen kun sitä ruskeeta lehtisilppua ei ole

 

[masaf2]

4wd V2—koneisella Husqvarna Riderilla R214TC AWD kun vetää täyskaasulla (biolevy paikoillaan) niin lehdet tuhoutuu atomeiksi, ei jää mitään silppua eli "haravointi" on hauskempaa kuin koskaan... Ennen koitin Stigan työnnettävällä silputa haravoinnin välttämiseksiä, mutta kyllä Hondanki kone vaan hyytyy jos paksusti on lehtiä kasassa. Huskulla menee ku vettä vaan. On se hemmetin kiva ajaa nurtsiakin kun menee se 20-30 min entisen parin tunnin + märän paidan sijaan.

 

[Geroniimo]

4wd V2—koneisella Husqvarna Riderilla R214TC AWD kun vetää täyskaasulla (biolevy paikoillaan) niin lehdet tuhoutuu atomeiksi, ei jää mitään silppua eli "haravointi" on hauskempaa kuin koskaan... Ennen koitin Stigan työnnettävällä silputa haravoinnin välttämiseksiä, mutta kyllä Hondanki kone vaan hyytyy jos paksusti on lehtiä kasassa. Huskulla menee ku vettä vaan. On se hemmetin kiva ajaa nurtsiakin kun menee se 20-30 min entisen parin tunnin + märän paidan sijaan.

Mikä on biolevy?

 

[kjns]

Mikä on biolevy?

Varmaan se ulosheittoaukon tukkiva levy jonka takia tavara jää teriin silppuuntumaan eikä lennä heti ulos.

Joku vastaavanlainen viritelmä on noissa pienemmissäkin ”biosilppuavissa” leikkureissa.

 

[Moloch]

Mikä on biolevy?

Varmaan se ulosheittoaukon tukkiva levy jonka takia tavara jää teriin silppuuntumaan eikä lennä heti ulos.

Joku vastaavanlainen viritelmä on noissa pienemmissäkin ”biosilppuavissa” leikkureissa.

Vetävillä takapyörillä varustetun Husqvarna leikkurin (jo vanhempi malli LB 48a) omistajana totean että juuri noin. Ja ei jää kyllä yhtään haravoitavaa jäljelle. Muutoinkin on loistava leikkuri. Jaksaa leikata pitkäksikin kasvaneen ruohon leikiten ja etenee kuin tankki.

 

[Geroniimo]

Vetävillä takapyörillä varustetun Husqvarna leikkurin omistajana totean että juuri noin. Ja ei jää kyllä yhtään haravoitavaa jäljelle. Muutoinkin on loistava leikkuri. Jaksaa leikata pitkäksikin kasvaneen ruohon leikiten ja etenee kuin tankki.

Okei. Mulla samanlainen tuo Rider kun Masafilla, mutta en ole tiennyt että siellä joku levy olisi. Hyvin leikannu ja ruohosilppu häviää, niin varmaan on paikoillaan

 

[TheMeII]

Itellä on etuvetoinen McCulloch joka on vaan uudelleenväritetty Huski ja se kyllä jättää senmittaista leikkuusilppua maahan kuin mitä se teriin mennessään oli. myöskin se kasaa sen osittain eli leikkuun reunoilla on enemmän silppua kuin keskellä.

 

[arbees]

Täällä on etuvetoinen Klippo (by Hyysqvarna) biosilppuavalla terällä, ja kyllä sen tekemä muju katoaa saman tien nurmikon kätköihin. Varmaan terän ja leikkurin tyyppi tekee erot, esim. sivullepuhaltava ei ole sama asia kuin biosilppuava.

 

[SandWiz]

Aika olennainen osuus on myös sillä, että paljonko niitä lehtiä on. Jos on vain muutama puu nurmikon lähistöllä niin helpostihan ne katoaa leikkurin kanssa, mutta itselläkin on useampi kymmenen isoa koivua verrattain pienellä tontilla (~3000m2), sekä siihen päälle jokunen vaahtera, pihlaja, omenapuut, isot syreenipuskat, yms. niin voin luvata että ei saa siistiksi yhdelläkään leikkurilla ilman osittaista haravointia.

 

[masaf2]

Höpöhöpö, Huskulla menee vaikka havutkin. Joskus kasannu ison lehtikasan lapsille hyppimistä varten sit kun nähty niin ajan Huskulla yli ja soronoo.

 

[masaf2]

Okei. Mulla samanlainen tuo Rider kun Masafilla, mutta en ole tiennyt että siellä joku levy olisi. Hyvin leikannu ja ruohosilppu häviää, niin varmaan on paikoillaan

Se on se kiiltävä pelti leikkuupöydän takareunassa. Sen saa irti jos haluaa huonoa ruohotuppokasoja nurtsilleen tai vetää jotain puolmetristä heinikkoa kaasu pohjassa ja meinää mennä tukkoon.

 

[Lipeälinja]

Täällä kun on useampikin Stigan Multiclip 47 AE:n omistajia niin onko muilla tehnyt vastaavaa, että leikatessa näyttössä rupesi vaihtelemaan 85-80-85-80 varausprosentiksi ja ajelin vielä hetken ja sitten sammutin. Tämän jälkeen nyt ei tule enää edes näyttöön valoa, että voisi koittaa startata? Akku näyttää täydet palkit. Näinkö hieno laitos tämä nyt sitten oli?

 

[calm]

Täällä kun on useampikin Stigan Multiclip 47 AE:n omistajia niin onko muilla tehnyt vastaavaa, että leikatessa näyttössä rupesi vaihtelemaan 85-80-85-80 varausprosentiksi ja ajelin vielä hetken ja sitten sammutin. Tämän jälkeen nyt ei tule enää edes näyttöön valoa, että voisi koittaa startata? Akku näyttää täydet palkit. Näinkö hieno laitos tämä nyt sitten oli?

Eipä oo muuta kummitellu, kun turppaaseen stopattuaan piippaa erroria niin kauan kunnes käyttää akun irti ja sitten taas toimii.

 

[Henkka77]

Antti Rinne lähettää öljylämmittäjille lämpimät terveiset:

Näin arkesi muuttuu – IL listasi, miten hallituksen kaavailemat muutokset näkyvät tavallisen ihmisen elämässä

10. Öljylämmitys loppuu
Valtion ja kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luovutaan vuoteen 2024 mennessä. Öljylämmitteisiä kiinteistöjä kannustetaan siirtymään muihin lämmitysmuotoihin 2020-luvun aikana erillisellä toimenpideohjelmalla.

 

[Kvarkki]

Erillinen toimenpideohjelma Kai sitä lisäveroa noinkin voi kutsua. Onneksi näppärästi pienensivät kateuspäissään kotitalousvähennystä, että ei vahingossakaan kukaan innostu remppaamaan jo nyt. Itsellä tosin on pakko, kun kattilan tiiveys on 1x2. Vielä kun sen kuukauden kestäis

 

[Niceman]

Öljystä tuli luovuttua 6 vuotta sitten, vanha kattila oli vuodelta 1971.

 

[Kosti]

Koskee valtion ja kuntien kiinteistöjä, ei yksityisten.

Valtion ja kuntien kiinteistöt luopuu öljylämmityksestä 2024 mennessä.
Yksityisille on annettu 2020-luvun loppuun asti aikaa luopua.
Näin tämän itse ymmärsin.

 

[Henkka77]

No juu, nyt oli oma sisälukutaito pahasti metsällä..
Pahoittelut sydämentykytyksistä.

 

[psymbiote]

Ite tulee lämmitettyä pääasiassa turpeella, ja maalämmöstä olen haaveillut jo vuosia. Toivottavasti tulee turpeellekkin porkkanaa vaihtoon, kun siitäkin ilmeisesti hallitus haluaa luopua.

 

[Jebaus]

Täytyy kyllä sanoa että öljylämmittäjiä on tässä varoiteltu kohta 20 vuotta, ja jo yli 10 vuotta siihen muutokseen on ollut tyrkyllä ihan rahallista tukea niin ei pitäisi hirveän yllätyksenä tulla
Ymmärrän kyllä miksi moni on 2000-luvullakin valinnut lämmitysmuodoksi öljyn, mutta turha sitä on itkeä nyt kun faktat on olleet jo silloin tiedossa ja menty puhtaasti euro edellä päätöksenteossa.

 

[jermu1982]

No juu, nyt oli oma sisälukutaito pahasti metsällä..
Pahoittelut sydämentykytyksistä.

Siellähän se oli selvästi mainittu

 

[kapo]

Kuva öljykattilan kyljestä. Tuossa lukee "teho öljyllä/koksilla..." Niin voi varmaan polttaa pesässä myös puuta?

 

[PornReindeer]

Kuva öljykattilan kyljestä. Tuossa lukee "teho öljyllä/koksilla..." Niin voi varmaan polttaa pesässä myös puuta?

Kaukolämpöasiakkaana en tiedä asiasta juuri mitään, mutta eikö koksi pala puhtaampana kuin puu? Voiko noki jne. aiheuttaa ongelmia jos siirtyy enemmissä määrin puuhun lämmityksessä?

 

[kapo]

Kaukolämpöasiakkaana en tiedä asiasta juuri mitään, mutta eikö koksi pala puhtaampana kuin puu? Voiko noki jne. aiheuttaa ongelmia jos siirtyy enemmissä määrin puuhun lämmityksessä?

Joo varmasti puu palaa epäpuhtaammin kuin tuo koksi. Käsittääkseni kattilaa ei ole ikinä käytetty kuin öljyllä, joten siksi vain mietin onko ylipäänsä mahdollista polttaa siinä jotain muuta.

 

[TheMeII]

Kuva öljykattilan kyljestä. Tuossa lukee "teho öljyllä/koksilla..." Niin voi varmaan polttaa pesässä myös puuta?

iha pikahaku sun kysymyksen avainsanoilla antoi tämmöisen:
rintamamiestalo.fi • katso viestiketjua - jämä öljy/koksi kattila 60 luvulta

kokeneesta en tiedä, mutta puukayttöä vuoden -67 Jämä Miniterissä on kokeiltu, ja onnistuu. vaatii tosin askartelua ja vaivaa. tuon ikäluokan Jämä-kattilat ovat luultavasti melko pitkälti samantapaisia, tämä varmaan pätee muihinkin malleihin.

ensimmäinen murhe tuollaisessa Jämässä on kiinteän polttoaineen kaamea hyötysuhde. tulipesä on ainakin Miniterissä puoliksi avoin päältä, ja tulipesästä näkee suoraan piippuun. liekki karkaa tulipesästä hormiin, palokaasun lämpötilamittari lähtee toiselle kierrokselle ja puut katoavat pesästä tuottamatta juurikaan lämpöä...

öljypoltossa tilanne ei ole ihan niin huono, sillä poltin on toisessa tulipesässä, ja savukaasu kiertää ensin välikanavan kautta kiinteän polttoaineen pesän takaosaan, ja siellä haittapeltien ohjaamana aina arinan tasolta saakka etuosaan ja lopulta konvektioon. tällä systeemillä öljypolton hyötysuhde on "ok", vaikkei ihan modernin kattilan veroinen. puupolttoa varten tein uuden pellin, ja vääntelin sen Z-malliseksi niin, että se ripustetaan tulipesän yläosassa oleviin koukkuihin, ja että se jatkaa tulipesään katon lähes kattilan etureunaan asti, ja ohjaa kaasun (ja liekin) kattilan sivuseinään. viritys oli sen verran onnistunut, että yksi puolikas pesällinen nostaa suntin ollessa kiinni kattilan lämmön 20->70 astetta, kun ilman peltiä nousu oli ehkä 20->50astetta... voin koittaa ottaa kuvan tästä evo1-versiosta joskus, jos jotakuta kiinnostaa.

seuraava, vielä suurempi ongelma on tuossa aiemmin mainittu varaajan puute. kun puusta alkaa saada energiaa talteen, ei ole mitään paikkaa mihin sitä laittaa. noissa kaksoispesäkattiloissa on tyypillisesti 100-200l vettä, kun "oikeissa" puulämmityssysteemeissä varaaja on usein 1000-3000 litraa. näillä välikeleillä pääsee vielä parilla lämmityskerralla päivässä, varsinkin, jos sietää pienen lämpövaihtelun sisällä, eli tarkoituksella varaa lämpöä taloon itseensä, ja pattereihin. lisäksi voi pitää jotain muuta lämmönlähdettä, esim paria sähköpatteria myös päällä, joka auttaa, kun kattila kylmenee.

itse hommasin (kun halvalla sain) kaksi pientä varaajaa , joilla veden määrä verkossa nousee yhteensä tuonne kuution pintaan, joten näillä keleillä pitäisi päästä 2vrk lämmitysvälille. kylmemmällä kelillä ja isommalla varaajalla tulee vastaan varmasti tuollaisen kattilan pieni teho, ja kovin pieni puupesä, eli lämmittämään joutuu kauan, ja puuta joutuu lisäämään useasti, ennen kuin varaaja on kunnolla kuuma. tämä jää itsellä nähtäväksi, kun varaajia ei ole vielä kytketty.

lisäksi vielä, kun öljykäytössä riittää useinmiten 20-30l paisuntasäiliö kattilaveden lämmön vaihdellessa vain vähän, olisi sen hyvä olla puukaytössä muuten samassa järjestelmässä ainakin tuplat, mieluummin triplat, sillä lämpö, ja sitä myötä paine heiluu paljon enemmän. varaajan kanssa tarvitaan sitten vielä eri kokoinen painepurkki, googlettamalla löytyy karkeita mitoitusohjeita, ja LVI-suunnittelijalta loput.

elikkäs, kyllä puulla lämmittäminen onnistuu, mutta vaatii "talonmieheltä" melkoisesti aktiivisuutta ja varovaisuuttakin, erityisesti ilman varaajaa.

 

[kapo]

iha pikahaku sun kysymyksen avainsanoilla antoi tämmöisen:
rintamamiestalo.fi • katso viestiketjua - jämä öljy/koksi kattila 60 luvulta

Olinpa tumpelo kun en itse löytänyt. Tämä kattila on kyllä erilainen, ei tarvitsisi kikkailla noin paljoa. Tässä on vain yksi korkea palotila, jossa alhaalla on öljypoltin ja sen päällä arinaraudat. Kun avaa luukun niin alhaalta tulee polttimen liekki arinan läpi ja hormi ei ole suoraa yläpuolella. Täytyy tänään kurkkia sinne tarkemmin.
Tuollainen 1000-2000 litran varaaja olisi kyllä hommattava.

 

[takke]

Meillä on kaupankäynti menossa juuri uudehkosta omakotitalosta, jossa neliöitä n. 170. Oikeastaan ainut mikä tässä enää mietityttää on sähkölämmitys joka on toteutettu vesikiertoisena lattialämmityksenä. Tähän on ymmärtääkseni suhteellisen helppo kytkeä VILP, mutta millaisista kustannuksista / säästöistä tässä käytännössä puhutaan? Toinen vaihtoehto on sitten asennuttaa 1 - 2 ILP.

Tällä hetkellä nykyisillä omistajilla sähköä mennyt n. 16 000 kwh, mutta meitä on 2kpl vähemmän.

 

[Difton]

Meillä on kaupankäynti menossa juuri uudehkosta omakotitalosta, jossa neliöitä n. 170. Oikeastaan ainut mikä tässä enää mietityttää on sähkölämmitys joka on toteutettu vesikiertoisena lattialämmityksenä. Tähän on ymmärtääkseni suhteellisen helppo kytkeä VILP, mutta millaisista kustannuksista / säästöistä tässä käytännössä puhutaan? Toinen vaihtoehto on sitten asennuttaa 1 - 2 ILP.

Tällä hetkellä nykyisillä omistajilla sähköä mennyt n. 16 000 kwh, mutta meitä on 2kpl vähemmän.

Itse en suoraa sähkölämmitystä säikähtäisi, jos talo on muuten mieluinen. Onneksi rakentaja on aikoinaan valinnut vesikiertoisen lattialämmityksen, niin siihen on helppo kytkeä myös jonkin muu päälämmönlähde (esim. VILP).

Koska kyseessä on uudehko okt, niin pohjaratkaisun olettaisi olevan suhteellisen avoin -> ILP erinomainen lisälämmönlähde. Ja kyllähän jäähdytyksenkin kannalta tulet aikoinaan ILPin sinne hommaamaan . Helposti ILPillä pudotat lämmityskuluissa noin 30 - 40 % energialaskusta. Tietenkin sähkölämmityksen käyrät ja termostaattien asennot pitää sitten säätää siten, että ILP tosiaan hoitaa suurimman osan lämmityksestä. Panostat vain kunnon ILPiin. Esim. Toshiban Premium 35 tai Mitsun LN35.

edit. kustannuksistä sen verran, että kunnollinen ILP asennettuna on noin 2 - 2,2 k€ /kpl. VILPistä en osaa sanoa, koska ei omakohtaista kokemuksta..

16 000 kWh on euroissa noin 2000 € (energia + siirto n. 12 c/kWh). Jos säästät esimerkiksi yhdellä ILPillä noin 30 % (4800 kWh = 580 €), niin takaisunmaksuaika on noin neljä vuotta...(laskettuna puhtaasti energiansäästöillä)

 

[Zigh]

Meillä on kaupankäynti menossa juuri uudehkosta omakotitalosta, jossa neliöitä n. 170. Oikeastaan ainut mikä tässä enää mietityttää on sähkölämmitys joka on toteutettu vesikiertoisena lattialämmityksenä. Tähän on ymmärtääkseni suhteellisen helppo kytkeä VILP, mutta millaisista kustannuksista / säästöistä tässä käytännössä puhutaan? Toinen vaihtoehto on sitten asennuttaa 1 - 2 ILP.

Tällä hetkellä nykyisillä omistajilla sähköä mennyt n. 16 000 kwh, mutta meitä on 2kpl vähemmän.

Asukaa nyt ainakin se vuosi, että näette mihin kulutus suunnilleen asettuu. Sitten ehkä VILP jos tuntuu, että takaisinmaksuaika on järkevä.

ILPiä en lämmitykseen hankkisi kun tuo lattialämmitys on kuitenkin noin 10 kertaa mukavampi lämmitysmuoto.

 

[iltanen]

Asukaa nyt ainakin se vuosi, että näette mihin kulutus suunnilleen asettuu. Sitten ehkä VILP jos tuntuu, että takaisinmaksuaika on järkevä.

ILPiä en lämmitykseen hankkisi kun tuo lattialämmitys on kuitenkin noin 10 kertaa mukavampi lämmitysmuoto.

Eikö lattiassa voisi ajaa sopivan asteista vettä ja loput hoituisi ILP:llä?

Kannattaa myös miettiä, mihin nuo kaikki laitteet saa sijoitettua (piiloon). Voi jälkikäteen harmittaa, kun laitteet pilaa muuten hienon seinän...

 

[Awelonian]

ILP kaveriksi, niin tuo sähkönkulutus tosiaan tipahtaa melko matalalle tasolle. Omalla PILP + ILP yhteispelillä se leikkaa keskiarvoltaan sellaiset 25-35% sähkönkulutusta ja on edelleen kivaa ja mukavaa talossa.

 

[tstv]

16.000kwh on 170m2:n varsin pieni kulutus, johan käyttösähköönkin menee nelihenkisellä perheellä helposti 7-8t.

 

[takke]

Kiitos kaikista vastauksista. Näin itsekin järkeilin, että ILP järkevin ratkaisu ja takaisinmaksuaika kohtuullisin, mutta sitten taas lattialämmitys ei pääse välttämättä täysin oikeuksiinsa. Kuten Difton tuossa äskeisellä sivulla mainitsi, niin kyseessä on tosiaan kaksikerroksinen talo joka on erittäin avoin ja mm. koko olohuone on "auki" kahdessa kerroksessa. Isot ikkunat tarkoittavat toki sitä, että kesällä tarkenee varmasti enemmän kuin hyvin, joten lisäviilennystä varmasti tullaan kaipaamaan.

Eiköhän tuosta kauppoihin päästä. On muuten niin osuva paketti.

 

[puik]

Meillä on kaupankäynti menossa juuri uudehkosta omakotitalosta, jossa neliöitä n. 170. Oikeastaan ainut mikä tässä enää mietityttää on sähkölämmitys joka on toteutettu vesikiertoisena lattialämmityksenä. Tähän on ymmärtääkseni suhteellisen helppo kytkeä VILP, mutta millaisista kustannuksista / säästöistä tässä käytännössä puhutaan? Toinen vaihtoehto on sitten asennuttaa 1 - 2 ILP.

Tällä hetkellä nykyisillä omistajilla sähköä mennyt n. 16 000 kwh, mutta meitä on 2kpl vähemmän.

Jos kokonaiskulutus on 16000 kwh, on lämmityksen osuus jo tosi matala. Käyttösähkön luulisi olevan vähintään 4000-5000kwh. Talossa taitaa olla LTO, muuten moisiin lukuihin luulisi olevan vaikea päästä.

VILP:llä pitäisi säästöä tulla n. 70%(?), mutta ainakin "laatulaitteen" investointi lähentelee 10 k€:a mikä ei kuoletu ihan hetkessä teidän sähkönkulutuksella. Ainakin mitä lueskelin lämpöpumppuforumia noiden käyttöikä voi jäädä vain tuohon 10 vuoteen. En sitten tiedä onko korjaamalla mahdollista saavuttaa 20 vuotta tms. Jos LTO:Ta ei löydy olisi poistoilmalämpöpumppukin (PILP) yksi vaihtoehto, hyötysuhteesta ja kannattavuudesta en tiedä.

Kuten jo mainittu, jos alatte lämmittää ILPllä ilman että nostatte sisälämpötilaa jää lattiat sitten kylmemmiksi. Meillä on betonirakenteinen 2krs talo ja talvellakin tuntuu siltä että lattialämpötilaa ei haluaisi pudottaa. Osaltaa vaikuttaa tietysti materiaalit, laattaa löytyy kummastakin kerroksesta. Pääasiassa lattia on selvästi lämmin vain käytävältä mistä eri huoneiden lämmityspiirien putket on vedetty.

E: Vesi-ilmalämpöpumpulla pitäisi ainakin päästä 60% säästöön, tuosta 70%:ta en ole varma.

 

[Laissez-Faire]

Tällä hetkellä nykyisillä omistajilla sähköä mennyt n. 16 000 kwh, mutta meitä on 2kpl vähemmän.

Alhainen kulutus, kenties puuta on palanut reippaasti takassa tai sitten on kaikin puolin muuten elelty energiatietoisesti.

Noissa lukemissa ei ole tilaa suurille investoinneille mikäli asiaa katsoo puhtaasti rahan kannalta. ILP on kokonaisedullisin ratkaisu ja tuo mukanaan myös jäähdytyksen, mikä on jo yksinään riittävä syy hankintaan imo. Fiksulla sijoituksella ilpin asumismukavuutta heikentävät tekijät (melu, ilmavirta) voidaan pitkälti välttää. Siihen kannattaa siis perehtyä eikä luottaa asentajaan joka laittaa sen sinne minne helpoimmin saa.

Sitten on vesikiertoisen lattialämmityksen sielunelämään perehdyttävä sen verran että yhteistoiminta ILPin kanssa on fiksu. Lattiaan siis lämpöä mukavuuden kannalta riittävästi ja tarkoituksenmukaisiin piireihin, ei enempää. Itselläni on lähes koko talven kierto auki vain märkätiloissa ja talon nurkissa sijaitsevissa lastenhuoneissa joihin ei ilpin lämpö kunnolla leviä.

 

[TemeV]

Olen kuullut että uusissa energiapiheissä taloissa lattiat voi olla vilpoiset vaikka lattialämmitys olisi ainoa lämmitysmuoto. Tuollaiseen ILP:n lisääminen siis ei ole välttämättä mukavin vaihtoehto.

 

[Lucas]

Meillä on kaupankäynti menossa juuri uudehkosta omakotitalosta, jossa neliöitä n. 170. Oikeastaan ainut mikä tässä enää mietityttää on sähkölämmitys joka on toteutettu vesikiertoisena lattialämmityksenä. Tähän on ymmärtääkseni suhteellisen helppo kytkeä VILP, mutta millaisista kustannuksista / säästöistä tässä käytännössä puhutaan? Toinen vaihtoehto on sitten asennuttaa 1 - 2 ILP.

Tällä hetkellä nykyisillä omistajilla sähköä mennyt n. 16 000 kwh, mutta meitä on 2kpl vähemmän.

Tuo kulutus on todella pieni suhteessa talon kokoon.

Epäilen että nykyinen omistaja on "unohtanut" kertoa, että klapia palanut uunissa tai takassa sellaiset lähemmäs 10 pinokuutiota vuodessa eli noin 10.000 kWh:n edestä.

Jos ikuinen puusavotta ei innosta eikä maksaa 500-1000 euroa estraa vuodessa sähköistä, niin kohtuullisen helppohan tuo vesikiertoinen lattialämmitys olisi muuttaa toimimaan maalämmöllä. Lähinnä haaste on siinä onko alue pohjavesialuetta ja saako lämpökaivolle luvan ja miten syvällä kallio tai onnistuisiko peräti halvempi maapiiri jos talo on jossain jossa tyhjää tilaa riittää talon ympärillä.

Toki tuo 16.000 kWh on mahdollista kokonaisenergiankulutukseksi, mutta lämpimään veteen menee jo keskimäärin vajaa 2000 kWh per asukas vuodessa jolloin talon tulisi sijaita eteläisimmässä Suomessa ja olla nykyaikainen matalaenergiatalo tai passiivitalo jotta pääsisi tuollaiseen kokonaisenergiankulutukseen.

 

[spengele]

ILP kaveriksi, niin tuo sähkönkulutus tosiaan tipahtaa melko matalalle tasolle. Omalla PILP + ILP yhteispelillä se leikkaa keskiarvoltaan sellaiset 25-35% sähkönkulutusta ja on edelleen kivaa ja mukavaa talossa.

Pinta-ala varmaan vaikuttaa tähän aika paljon. Itsellä ei juuri kulutus tippunut tuolla samalla kombolla ILP:n asennuksen jälkeen. Vuoden verran nyt seuraillut noiden yhteispeliä. Kämppä sen vähän reilu 100m2 ja pumppuina Nibe F470 ja Mitsun LN25. Tietty nykyään menee vähän tehoa viilennykseen, joten jos sen laskisi pois kokonaiskulutuksesta, niin ero voisi olla suurempi.