yle.fi
Viimeiset 20 vuotta omakotitalossa (Tampereella) kun oon asunut, nii sähkön hinnasta on melkosta pärinää ollut useemmin kun kerran, veden hinnasta ei ihan hirveesti. Tykkään tilastoista, joten aika tarkkaan tiedän mitä mikäkin asumiseen liittyvä on tuona aikana maksanut:Yle selvitti: Suomessa myydään liian halpaa vettä, eikä poliitikoilla ole kanttia nostaa hintaa – se voi vielä kostautua kukkarollesi
Suomalaisten vesijohdot ruostuvat maan alla. Tulevina vuosina veden hintaan kohdistuu kymmenien prosenttien korotuspaine. Kuka maksaa jättilaskun?
Lienee ihan todennäköinen suunta kautta maan. Harvaan asutuilla alueilla ongelma on luonnollisesti vaikeampi, ellei ole jossain osuuskunnassa ja pidä tuota harrastuksenaan.
Muita kustannusmuutoksia samalta ajalta
Tampereella tää perusmaksu on reilut 22€/kk pienimmällä mahdollisella putkella - joka kahden hengen taloudessa nostaa kuutiomaksua sellaset 3€.
Koska sinulla voi olla kunnan/kaupungin vesi, mutta jätevesi käsitellään omalla pihalla jotenkin eikä lasketa yleiseen verkkoon.
Ihanvarmasti en oo paras ihminen analysoimaan tätä, mut vedän lonkalta... tuon jäteveden hoiteleminen jonnekkin on ihan oma infransa sekin, ja siihen päälle sen käsittely. Vaikkapa nyt täällä on jo vuosia perusteltu erityisesti jätevesimaksun korotusta uuden vatkaamon rakentamisella (joka pikapuoliin valmistuessaan korottaa luonnollisesti maksuja entisestään). Yhtään en osaa sanoa millä kertoimella puhdas vesi palautuu pudistamoihin - en edes onko kerroin yli vai alle yhden. Joka kunnassa ei liene vielä käytössä "hulevesimaksuja" jotka osaltaan rahoittanevat vähintään sadevesiviemäriverkostoa; jos tätä ei ole käytössä nii kyllähän näidenkin hoitaminen kustannuksia kuitenkin aiheuttaa.
Meillä perusmaksu tämän vuoden alusta vajaat 18€/kk. Viime vuonna vielä n. 14€/kk
Vaikka laki itsessään määrittelee seuraavaa:
Epäilemättä jos ei siitä tontin ohi (/lähistöltä) oo ollenkaan rakennettu infraa, nii lienee selvää ettei tarvi mitään vesijuttuja maksaa. Mielenkiintosempaa on jos (haja-asutusalueella; taajamassa ei liene ees mahdollista) et haluakkaan liittyän kunnan tai osuuskunnan veteen ja/tai viemäriverkostoon - pitääkö kuitenkin liittyä vaikkei haluaisikaan (olkoonkin että se taannee paremman palvelutason)?
Ei kaava vaikuta asiaan käsittääkseni milläänlailla. Jos lähellä käyttö- tai jätevesiliittymät, niin on niihin kuitenkin liityttävä. Eli jos lähiöön haluaa, niin kulut kannattaa varmistaa. Metsässä saanee olla rauhassa, vaikka olisi kaava-aluettakin (vaikka harvemmin ne on samalla tasolla kaavoitettu, kuin yleisesti kaava-alueesta puhutaan)
Vesihuoltoa ei tulla yksityistämään. Kansalaisaloitteessa ”Vesi on meidän” eduskunnan tekemän päätöksen mukaisesti vesihuoltolain uudistusprosessissa yksityistäminen ollaan kategorisesti kieltämässä ja vesihuoltovelvolllisuus säätämässä kuntien tehtäväksi, mutta kuitenkin siten, että asiakkaiden omistamien vesiosuuskuntien poikkeus säilyy.
Olet kumman varma asiasta? Meillä vaihtuu hallitus ja ymmärtääkseni mitään lakia ei vielä ole ja periaatepäätökset voi seuraava hallitus kumota.
Ei vaan maksat siitä että poistat sadevesiä tontilta kaupungin viemäreitä pitkin. Harvalla tontilla kaikki imeytyy maahan vaan osa valuu ojiin tai kadulle vaikkei varsinaista hulevesiliittymää olisikaan.Mutta nythän suuntaus on ollut, että taajamissa alettu keräämään hulevesimaksua -> Eli maksat siitäkin vedestä mitä taivaalta sataa
Vähän OT tähän lankaan, mutta vaikka vaalikauden päättyessä käsittelemättä olevat hallituksen esitykset ja lakialoitteet raukeavat, näin ei käy parlamentaarisesti sovituille lakipaketeille, eikä erityisesti silloin kun takana on eduskunnan ponsilausuma. Viivyttää toki voivat.
Maailma muuttuu ja eurot/talous sanelee ohi vaihtuvien politikkojen. Eihän meidän pitänyt vastata muiden maiden veloistakaan. Joten odotellaan ton lain voimaantuloa vai tuleeko.
Toki, mutta jos miettii miten pitkään jotkut väliaikaiset verotkin ovat olleet voimassa (esim. nykyiset autovero ja ajoneuvovero ovat alunperin väliaikaisia veroja mistä autovero alkoi 1958 "yhden vuoden väliaikaisena verona" valtion poikkeuksellisen kireän rahatilanteen takia, eli siitä piti luovuttaman heti kun valtiontalous antaa myöden). Eli jos vaikka sen 100 vuotta viivästytetään jotain lakiehdotusta niin kyllä sekin jo tuntuu...
Lähipiirissä tällainen tilanne. Muistaakseni noin 15k€ kaivuut ja noin kymppi päälle liittymiskuluja.
Se mitä lehdistä lukenut, on aika yleistä että jotkut ohjaa hulevedet viemäriin.Mutta nythän suuntaus on ollut, että taajamissa alettu keräämään hulevesimaksua -> Eli maksat siitäkin vedestä mitä taivaalta sataa
Varmasti on väärin kytkettyjä liitäntöjä ympäri Suomenmaata. Tarpeeksi vanhoja asuinalueita niin voi olla jopa ihan vasitenkin kytketty (huuhtelumieles) kun kunnan jätevedenpuhdistamo on ollut luokkaa sihti ennen jokea/merta.
Tuo sai siis eduskuntakäsittelyssä _kaikkien_ puolueiden tuen. Siis ihan kaikkien, eli sekä hallitus- että oppositiopuolueiden. Yhtä yksimielistä käsittelyä ei ole ollut kuin nato-asiassa. Eikä oikeastaan siinäkään kun yksi eduskuntaryhmä eli Ano vastusti.
Tämä on kyllä ihan järjetöntä hommaa. Itselläkin pienpuhdistamo ja vituttaisi kyllä moinen tilanne sen verran että varmaan fantasioisin kyllä jokun asiasta päättävän pään irti repimisestä. Onneksi ei taida täällä olla suunnitelmia että vahingossa asemakaavaan pääsisi.
Joo, hyvä huomio. Kyllä varaajan alla on sekoitusventtiili ja siitä säädetty sopivaksi.
Pakko kompata vielä tätä spot-hinta.fi palvelua. Sehän on vaivaton kotiautomaation sovellus (sieltä löytyy useita skriptejä: lämminvesivaraajan lämmitys, LVV halvin lämmitys yöaikaan 22-07, useamman releen ohjaus) ja helppo ottaa käyttöön kenellä tahansa, vaikka ei mitään automaatiosta tai sähköistä tietäisikään
Nämä, vesi, sähkö, autoilun kustannukset ja oma kokonaisvero-% huomioiden sitä ihmettelee välillä miten rahaa jää vielä ruokaankin! Vielä 5 vuotta sitten käytiin arviolta 2-5 krt/kk ulkona syömässä kun asuttiin asumisoikeusasunnossa jossa asumiskulut yhtä paljon euroja kuussa kuin omakotitalossa nyt. Tällä hetkellä kun bruttopalkka on siitä kasvanut 58% ei meinaa palkkapäivään selvitä ilman luottokorttiostoksia ruokakaupassa.
Ei ole noista kokemusta, mutta ampiaisten yms. pesien poisto on talvella "turvallisempaa" herhiläiset ovat kohmeessa jos hereillä ollenkaan.
Poistin ampiaispesän kuistilta yhdellä urkkapullolla. Ei varmaan vaadi enempää käyttöohjeita. Ei surissut sen jälkeen ja oli helppo poistaa tontilta.Ei ole noista kokemusta, mutta ampiaisten yms. pesien poisto on talvella "turvallisempaa" herhiläiset ovat kohmeessa jos hereillä ollenkaan.
Joku pyyhe /verkko mukaan jolla suojata kasvonsa tarvittaessa, niin ei ainakaan tartte pelätä
-Jostain katto auki hommaat kameran, jotta näet mistä, jos katto vino liukas muovi yms. alapäähän sopivan paksuinen koolinki lauta.
Liutat sen pesän alle ja jollain "teleskooppi" kepillä rikot pesät. Tarvittaessa soveltaen.
- Joskus tuli ullakolta talvella poistettua halkaisijaltaa n. 300-400mm mehilaisen pesä (helppo homma muosipussi alle ja sinne).
Ei ole sen jälkeen näkynyt.
Oletko miten varma että ovat Pesäkoisoja.
Meillä tuli jotain tuon näköisiä puiden mukana takkahuoneeseen. Loppuivat, kun aloin tarkemmin kopistelemaan puita ennen sisälle kantoa.
)Petokärpäset toimii sikaloissa, navetoissa yms., joten luulisi toimivan ullakollakin. Nämä siis syö kärpäsentoukkia ja kuolevat sitten itse. Mutta parasta näissä on, etteivät yhtään tykkää lentämisestä, ei valosta eikä myöskään syö rakenteita vaan vain niitä toukkia. Joten ovat erittäin vaivaton tapa hävittää kärpäspopulaatio.Onko kenelläkään ollut ullakkokärpäsongelmia? Meillä vuosittain valehtelematta tuhansia yläkerrassa ja sieltä päätyvät alakertaan ihmisten pariin. Saa koko kesän myrkyttää ja sekään ei riitä. On ihan siis ongelma näin asukkaan näkökulmasta. Tuo pääty missä ullakolla elävät on lämmin/aurinkoinen, joten siellä on varmasti toukat ja niitä tulee pirusti koko ajan lisää. Talvella ongelmaa ei juurikaan ole, mutta jopa lämmin talvipäivä auringon voimalla herättää muutamat vireille ja sitten saadaan taas uusia toukkia. Googletin asiaa ja löysin eri foorumeilta mainintoja jostakin ulkoansasta, joka hajun taki ei voi sijaita sisätiloissa. Yritin etsiä tuotetta, mutta en tiedä mistä tuotteesta on kyse. Onko jollakin tarkempaa tietoa? Kyseessä siis jokin haiseva ulosasennettava ansa jonka tehtävä on myrkyttää/tappaa kärpäset (ja varmasti osa pölyttäjistäkin
Suihemyrkyllä pärjää, mutta on nk. valohoitoa kun ei poista originaalia ongelmaa. Olen avoin vaihtoehdoille, mutta en kaikille. Esim. eristeitä en lähde vaihtamaan tai purkamaan taloa. Jokin helpompi keino pitää löytyä.
Näitä mä viime vuonna jo mietin, mutta kelasin miten nämä nyt sitten kotikäytössä toimii. Tää ullakkokärpästen yhdyskunta on välikatossa jossakin, tavallaan sinne kyllä olisi pääsy että vois petokärpäspusseja laittaa roikkumaan. Ne tulee siis ullakolle sieltä välikatolta, joten ullakolla näistä ei taida hyötyä olla kun sijainti pitää olla siellä missä ullakkokärpästen toukatkin on. Pointti on kasvattaa petokärpäsjengi tappamaan ullakkokärpäsiä. Nämä petokärpäset karttaa ihmisiä ja valoa, joten niitä ei pitäisi nähdä mutta onkohan tätä kukaan ikinä kokeillut kotona?
Liittymisvelvollisuuden vesijohtoon ja viemäriin määrittää vain ja ainostaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alue. Ei siis asemakaava-alue, eikä mikään muukaan. Toiminta-alueet määritellään vesihuoltolain mukaisesti, ja niiden pitäisi olla joka kunnan sivuilla/karttapalvelussa/tms. nähtävillä. Usein asemakaava-alue on toiminta-aluetta (koska laki käytännössä määrittelee, että tiheästi asutuilla alueilla tulee olla toiminta-alue), mutta ei aina - esimerkiksi harvahkoa loma-asutusta on aika usein asemakaavoitettu, mutta toiminta-aluetta ei ole.
Tontti/tila -nimityksellä ei ole mitään merkitystä, koska kummatkin ovat kiinteistöjä. Kiinteistön koolla on sikäli merkitystä, että turhan pienellä kiinteistöllä voidaan katsoa, ettei vapautusta voida myöntää jo sen takia, ettei jv-käsittelyä voida järjestää. Eli oikeastaan riittävän iso kiinteistö on yksi käytännön vaatimus, että vapautuksesta voi edes haaveilla.
Hulevesimaksu on eri asia kuin hulevesiviemäröinnin mahdollinen maksu. Varsinaista toiminta-alueellista hulevesiviemäröintiä on Suomessa loppujen lopulta aika vähän (siihenkin on sitten liittymisvelvollisuudet ym. mukavuudet), enkä jaksa siitä sen enempää tähän kirjoittaa. Mutta hulevesimaksun idea on periä maksua nimenomaan siitä kaikesta avo-ojien, rumpujen, viivytysaltaiden ja muiden hulevesirakenteiden rakentamisesta ja huollosta, jota kunta joutuu tekemään kiinteistöjen hulevesien poisjohtamiseksi ja toisaalta yleisten alueiden, kuten mm. kiinteistöjen tarvitseman katuverkon, hulevesien hoitamiseksi. Se siis nimenomaan ei koske mitään, mikä menee (hulevesi)viemäriin, vaan sitä kaikkea muuta. Eri kunnat perivät maksuja aika eri tavoilla painotettuina, mutta lain periaate on, että hulevesimaksujen pitää kattaa kaikki hulevesijärjestelmästä tulevat kustannukset. Sinänsä maksu on ihan kätevä verrattuna vaikka kiinteistöveron nostamiseen, että sitä voidaan kohdentaa paljon laajemmin kriteerein, eli maksu voi olla kalliimpi vaikka kiinteistöillä, joilla on enemmän läpäisemätöntä pintaa.
Ei oo pakko, mut vaikkapa parafiiniöljy auttaa pitämään siistinä
Hikihän tarttuu noihihin kalusteisiin hyvin. Parafiiniöljykäsittely tuo hieman suojaa noille.
Kannattaa jos meinaa pidempään käyttää. Miettien siis ihan mitä kaikkea nyt puusta yleensä siellä on, esim:
Kyllä se tummentaa sitä puun sävyä. Tein itse vastaavasti ja ajattelin, että kyllä se väri siitä haalenee mutta ei tuo väriero ollut vuodenkaan päästä mihinkään hävinnyt. Pääsin sitten käsittelemään kaikki seinät. Toki tuo käsitelty pinta on nyt jopa siistimpi. Paneelina lämpökäsitelty haapa.
Joo tummensi ainakin samantien noita mäntypuisia osia, nehän on sellaisenaan ihan kalpean valkoiset, niin parafiiniöljyn kanssa tuli aavistuksen tummemmat/keltaisemmat. Jos levittää epätasaisesti tai ei laita kaikkialle niin sävyerot voi kyl näkyä.
