Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[dot1q]

@jonesky12345 tällä hetkellä Helsingissä ilmankosteus 68%

Jyväskylässä 77%

Tuo on melko tuhti siivu kosteutta ilmassa. Itsellä sisällä noin 40% nurkissa ilmankosteus. Siihen verrattuna ulkona on kosteampaa kuin sisällä.
Joten kosteus voi tällöin tulla ulkoilmasta tuonne villojen väleihin. Seison korjattuna jos tässä on jokin virheellinen ajatus taustalla omalta osaltani. En pane pahakseni jos minua auttaa näkemään tuon virheen.

 

[jerker66]

@jonesky12345 tällä hetkellä Helsingissä ilmankosteus 68%


Jyväskylässä 77%


Tuo on melko tuhti siivu kosteutta ilmassa. Itsellä sisällä noin 40% nurkissa ilmankosteus. Siihen verrattuna ulkona on kosteampaa kuin sisällä.
Joten kosteus voi tällöin tulla ulkoilmasta tuonne villojen väleihin. Seison korjattuna jos tässä on jokin virheellinen ajatus taustalla omalta osaltani. En pane pahakseni jos minua auttaa näkemään tuon virheen.

No ei ole. kumpikin on suhteellista kosteutta. Eli 100% on kuinka paljon vesihöyryä "mahtuu" ilmaan kyseisessä lämpötilassa. Tuosta kuvasta näet kuinka paljon ilmassa on absoluuttisesti vettä 100% kosteudella eri lämpötiloissa.

 

[venalaine]

@jonesky12345 tällä hetkellä Helsingissä ilmankosteus 68%
Tuo on melko tuhti siivu kosteutta ilmassa. Itsellä sisällä noin 40% nurkissa ilmankosteus. Siihen verrattuna ulkona on kosteampaa kuin sisällä.
Joten kosteus voi tällöin tulla ulkoilmasta tuonne villojen väleihin. Seison korjattuna jos tässä on jokin virheellinen ajatus taustalla omalta osaltani. En pane pahakseni jos minua auttaa näkemään tuon virheen.

Ilmankosteudesta kun puhutaan, niin on tärkeää muistaa ja ymmärtää, että puhutaan yleensä suhteellisesta kosteudesta, ja oleellinen tekijä on lämpötila. Mitä kylmempää on ilma, niin sitä vähemmän siihen mahtuu kosteutta. Eli vaikka suhteellinen ilmankosteus olisi pakkaskelillä numeroiden valossa korkea, ei ilmassa kuitenkaan ole juurikaan kosteutta. Sinun 40% RH oletettavasti noin 20 asteinen huoneilma sisältää varmasti enemmän kosteutta kuin pakkasilma.

 

[dot1q]

Kiitokset, tuo kuvaaja ja @venalaine tarkennus olivat se mitä tarvitsin. Itselläni tuo oli "suoraviiva" tuo ilmankosteus. Eli tuon takia siitä puhutaan "suhteellisena kosteutena".

 

[Catrik]

@jonesky12345 tällä hetkellä Helsingissä ilmankosteus 68%


Jyväskylässä 77%


Tuo on melko tuhti siivu kosteutta ilmassa. Itsellä sisällä noin 40% nurkissa ilmankosteus. Siihen verrattuna ulkona on kosteampaa kuin sisällä.
Joten kosteus voi tällöin tulla ulkoilmasta tuonne villojen väleihin. Seison korjattuna jos tässä on jokin virheellinen ajatus taustalla omalta osaltani. En pane pahakseni jos minua auttaa näkemään tuon virheen.

77% suhteellinen ilmankosteus -13C lämpöasteessa on sisätilojen 20C asteessa alle 10%.

Ilmankosteus - Tekeville

Suunitelmia, ohjeita, neuvoja ja vinkkejä ihmisille, jotka tekevät itse. Laadukkaasti ja juuri oikeaan tarpeeseen, sen sijaan että tyytyisivät valmiina ostettuihin kompromisseihin.

www.tekeville.fi

 

[GJ]

Puhuttaessa ilmankosteuksista olisi monesti selkeämpää jos puhuttaisiin absoluuttisista arvoista, montako grammaa vettä

 

[jarp]

Puhuttaessa ilmankosteuksista olisi monesti selkeämpää jos puhuttaisiin absoluuttisista arvoista, montako grammaa vettä

Kyllä talotekniikan kurssilla laskettiin absoluuttisia ilmankosteuksiakin jne., mutta tavan ihmiselle absoluuttinen ilmankosteus ei kerro mitään, mutta suhteellinen ilmankosteus kertoo. Tässä ketjussa ei vaan enää ole "tavan ihmisiä" tässä suhteessa, kun keskustellaan rakenteiden kosteuskäyttäytymisestä, niin tällöin voitaneen jo olettaa, että jaksaa lueskellakin aiheesta. Sama homma lämmön kanssa, olisi hyödyllistä vähän lueskella energian käsitteestä jne...

 

[GJ]

Kyllä talotekniikan kurssilla laskettiin absoluuttisia ilmankosteuksiakin jne., mutta tavan ihmiselle absoluuttinen ilmankosteus ei kerro mitään, mutta suhteellinen ilmankosteus kertoo. Tässä ketjussa ei vaan enää ole "tavan ihmisiä" tässä suhteessa, kun keskustellaan rakenteiden kosteuskäyttäytymisestä, niin tällöin voitaneen jo olettaa, että jaksaa lueskellakin aiheesta. Sama homma lämmön kanssa, olisi hyödyllistä vähän lueskella energian käsitteestä jne...

Tottahan tuokin, on vain todella iso ero esim -30c ja 100% kosteus versus 30c ja 50% kosteus. Ei kai tuosta edes maallikko kuvittele että ilma on kuivempaa +30c? Suhteellinen kosteus on ihan hyvä yksikkö jos vertaillaan esim 20-22c huonelämpötilojen kosteuksia, toleranssit ja muut ottaen huomioon tarkkuus on riittävä

 

[Catrik]

Tottahan tuokin, on vain todella iso ero esim -30c ja 100% kosteus versus 30c ja 50% kosteus. Ei kai tuosta edes maallikko kuvittele että ilma on kuivempaa +30c? Suhteellinen kosteus on ihan hyvä yksikkö jos vertaillaan esim 20-22c huonelämpötilojen kosteuksia, toleranssit ja muut ottaen huomioon tarkkuus on riittävä

Eihän sillä absoluuttisella arvollakaan tee yhtään sen enempää jos ei ymmärrä ilmankosteuden perusteita. X g/m^3 on ihan eri asia -30c ja +30c lämpötiloissa, joten samalla tavalla joutuu taulukosta katsomaan onko kyseinen kosteus liikaa, liian vähän vai sopivasti riippuen mihin asiaan se liittyy.

 

[GJ]

Eihän sillä absoluuttisella arvollakaan tee yhtään sen enempää jos ei ymmärrä ilmankosteuden perusteita. X g/m^3 on ihan eri asia -30c ja +30c lämpötiloissa, joten samalla tavalla joutuu taulukosta katsomaan onko kyseinen kosteus liikaa, liian vähän vai sopivasti riippuen mihin asiaan se liittyy.

Ei, tärkempi tieto onkin luultavasti tarkasteltavan kohteen kastepiste

 

[jonesky12345]

Joo, se mikä tulis mieleen on että yläpohjaan olis tuiskunnut lunta ja sulanut tai epätodennäköisempi kämpässä on käytetty lämpöpumppua kesällä jäähdytykseen?

No ilpillä jäähdytys ei kyllä kastepistettä ole viimevuosina rakenteiden sekaan tuonut eli siitä tuskin on kyse

 

[jonesky12345]

Kiitokset, tuo kuvaaja ja @venalaine tarkennus olivat se mitä tarvitsin. Itselläni tuo oli "suoraviiva" tuo ilmankosteus. Eli tuon takia siitä puhutaan "suhteellisena kosteutena".

Jep, tuosta syystä höyrynsulku on rakenteiden sisäpinnalla ennen eristettä, koska jäähtyessään sisäilmankosteus voi kastepisteen ylittää, jolloin kondensoituu vedeksi. Toisin päin tuo ei tietenkään toimi eli kylmä ilma vaan lämmetessään alenee suhteellisen kosteuden osalta eli jos ilmankosteusesta on tuo märkä niin se on sisäilmasta.

 

[venalaine]

No ilpillä jäähdytys ei kyllä kastepistettä ole viimevuosina rakenteiden sekaan tuonut eli siitä tuskin on kyse

En minäkään tässä mihinkään ilppeihin ensimmäisenä uskoisi. Kun kerran alapuolella on sauna ja/tai kylpyhuone, niin ei sinne tarvita paria niitinreikää suurempaa vuotokohtaa. Sellaisethan jää tietenkin yläpuolelta tarkastaessa huomaamatta. Sellaisia lapsuksiahan löytyy vähän joka talosta, eikä ne taida yleensä vaikka olkkarissa tai makkarissa ongelmia aiheuttaa, mutta kosteissa tiloissa asia on ihan eri.

 

[Juke]

Nyt kun lumikolista alettiin puhumaan, niin itsekin ajatellut päivittää. Mietinnässä ollut Fiskars L Pro ja Mikko Iso talkkari. Onko kummastakaan kokemuksia?

Edellisessä taloyhtiössä oli monenlaista työnnintä ja Mikko Iso talkkari oli ehdottomasti paras. Ilmeisen kestävä, mutta leveä ja varsin painava, joten voi olla joillekin liian raskas. Terä hyvä, tuolla kolaa vaikka luistelukentän.

Tämän talven ollut käytössä Masi Nova Max. Aisa on ranneystävällisesti muotoiltu ja tällaiselle 180 cm pituiselle sopivassa kulmassa. Kestävyydestä ei ole vielä kokemusta, mutta kotimaiselle valmisteelle oletusarvo on useampi vuosi.

Mökillä ollut tämä ja ostin nyt myös omaan tupaan. Kapeampi kuin tuo Iso talkkari ja myös huomattavasti kevyempi. Vastineeksi rautaputkea ei löydy joka välistä, mutta tuo muovinen ristikkorakenne vaikuttaa muutaman talven käytön perusteella kestävältä.

 

[jerker66]

Edellisessä taloyhtiössä oli monenlaista työnnintä ja Mikko Iso talkkari oli ehdottomasti paras. Ilmeisen kestävä, mutta leveä ja varsin painava, joten voi olla joillekin liian raskas. Terä hyvä, tuolla kolaa vaikka luistelukentän.

Mökillä ollut tämä ja ostin nyt myös omaan tupaan. Kapeampi kuin tuo Iso talkkari ja myös huomattavasti kevyempi. Vastineeksi rautaputkea ei löydy joka välistä, mutta tuo muovinen ristikkorakenne vaikuttaa muutaman talven käytön perusteella kestävältä.

Mikäs noista, tai muista kestää vääntöä aisasta ylös ja alas? Esimerkiksi kun ruvetaan keväämmällä kolaamatonta paksua lunta poistamaan paikoista joita ei talvella puhdistettu? Tuntuu että jokainen tähän asti on mennyt "solmuun" kun irrotetaan penkasta paksua paakkua.

 

[HTK12]

Edellisessä taloyhtiössä oli monenlaista työnnintä ja Mikko Iso talkkari oli ehdottomasti paras. Ilmeisen kestävä, mutta leveä ja varsin painava, joten voi olla joillekin liian raskas. Terä hyvä, tuolla kolaa vaikka luistelukentän.

Leveä on hakusessa, nykyinen taitaa olla joku 72cm tms. ja leveämpää kaipaisi. Lähinnä tuo kestävyys ja paino mietityttää.

 

[juha.]

Nyt selvisi oma tapaus ja onneksi nopeasti. Kiireellisesti tuli tänään kartoittaja paikan päälle. Ei ollut tiivistetty tarpeeksi villaa ja oli isoja ilmarakoja, jonka takia lämmin ilma päässyt karkaamaan ja kosketuksiin kylmän ilman kanssa = kondensoitunut. Muita vahinkoja ei oikeastaan löytynyt, kuin lievää kosteutta runkopuista. Höyrynsulkumuovi toiminut ja se oli ehjä. Villoja ei tarvitse vaihtaa, vaan enemmänkin lisätä ja tiivistää. Villat eivät siis olleet kosteat pohjalta, kun niitä tuli kaiveltua.

Tämä on kyllä mielenkiintoinen. Onkohan hiiret tms tehneet tunneleita villoihin? Yleensä nuo puhallusvillat painuu ajan saatossa, jolloin tunnelit painuu umpeen. Sinänsä tuo kosteuden tiivistyminen käy järkeen, mutta että saunan ja kylppärin kohdalta pääsisi niin paljon kosteutta rakenteisiin, että tekisi kuvissasi näkyviä vaurioita herättää enenmän kysymyksiä kuin vastauksia. Olisiko saunan höyrynsulussa puutteita? Jos sinulla on rakennekuvia, niin laita tänne, olisi mielenkiintoista arvuutella.

Kosteus valuu usein alaspäin jolloin villat olisivat märkiä muovin päältä/syvältä enenmän kuin pinnasta.

Jos yläpohjassa on ko. vaurioita tai edes viitteitä lähtisin kyllä myös miettimään tuuletuksen riittävyyttä ja tai vesikaton vuotoa.

 

[penttip]

Nyt selvisi oma tapaus ja onneksi nopeasti. Kiireellisesti tuli tänään kartoittaja paikan päälle. Ei ollut tiivistetty tarpeeksi villaa ja oli isoja ilmarakoja, jonka takia lämmin ilma päässyt karkaamaan ja kosketuksiin kylmän ilman kanssa = kondensoitunut. Muita vahinkoja ei oikeastaan löytynyt, kuin lievää kosteutta runkopuista. Höyrynsulkumuovi toiminut ja se oli ehjä. Villoja ei tarvitse vaihtaa, vaan enemmänkin lisätä ja tiivistää. Villat eivät siis olleet kosteat pohjalta, kun niitä tuli kaiveltua.

Onko se saunan kattorakenne millainen? Alaslaskettu katto? Jos saunan foliointi ei ole tiivis, syntyy välitilaan liikaa kosteutta. Välitilan tuuletus pitäisi varmistaa, mutta usein nuo on aika tiiviitä rakenteita. Jos tuosta on kyse, niin silloin se höyrynsulku vuotaa kuitenkin, mutta paljon pienempikin reikä riittää siihen, että ilmaa karkaa villoihin.

 

[JesseV]

Oma talo on myös samoihin aikoihin rakennettu, ja juurikin noiden yksilehtisten pattereiden vaihto modernimpaan käynyt mielessä, kun nykyään on ilma-vesi LP lämmittämässä vettä. Oliko alkuperäiset rautaputket, ja veditkö samalla uudet vai laitoitko uudet patterit vanhoihin putkiin?

Vanhat alkuperäiset rautaputket jätetty paikoilleen. Käyttövesiputket ja viemärit uusittu. Nuo patteriverkoston putket menee kellarikerroksen katossa pintavetoina hyvin pitkälti, joten päätin vielä jättää vanhat sinne. Sen verran teetetty tässä hommia, salaojat viimeisimpänä, että ihan kaikkea ei pystynyt vielä uusimaan.

 

[qtba]

Tässä meidän tammikuussa valmistuneen talon tietoja (sijainti Pirkanmaa). Nämä otettu 19.11., kun pistin tuonne Valmistalopaketit -ketjuun:

Gebwell maalämpöpumpun tämän vuoden kulutustietojai. Talo 130m2 + 50m2 talli ja tuossa sekä lämmitys että käyttöveden lämmitys/teko. Koko vuoden sähkönkulutus 7180 kWh (19.11.), eli käyttösähkö noin reilu 3000 kWh.

Käyttösähkön vähyys laittaa kyllä miettimään, mikä omassa (joskin isommassa) 2000-luvun alun talossa hörppäilee.

Tuo lähes 3000kWh (7kWh x 365pv = ~2555kWh) nimittäin kuluu meillä pelkästään siihen, että ilmanvaihto hurisee, pumppu kierrättää vettä lattiassa ja kylmälaitteet (uusittu 2020) on päällä. Tähän päälle vielä muut jatkuvasti päällä olevat laitteet, joista tuo 5G-boksi taitaa olla ainoa, jonka kulutus on millään tavalla merkittävää. Muita ei tule mieleen. Ilmanvaihto vienee tuosta varmaan puolet, mutta onko ne nykyiaikaiset sitten niin paljon energiapihimpiä laitteita?

 

[Mikkos]

Käyttösähkön vähyys laittaa kyllä miettimään, mikä omassa (joskin isommassa) 2000-luvun alun talossa hörppäilee.

Tuo lähes 3000kWh (7kWh x 365pv = ~2555kWh) nimittäin kuluu meillä pelkästään siihen, että ilmanvaihto hurisee, pumppu kierrättää vettä lattiassa ja kylmälaitteet (uusittu 2020) on päällä. Tähän päälle vielä muut jatkuvasti päällä olevat laitteet, joista tuo 5G-boksi taitaa olla ainoa, jonka kulutus on millään tavalla merkittävää. Muita ei tule mieleen. Ilmanvaihto vienee tuosta varmaan puolet, mutta onko ne nykyiaikaiset sitten niin paljon energiapihimpiä laitteita?

Minkä kokoinen torppa? Mikä lämmitysmuoto? Paljonko sisälämpötila? Käytetäänkö paljon kuumaa vettä/lotrataanko suihkussa? Saunotteko usein (sähkösauna)?

Moni kun sanoo aina että "eletään minimisti ja mitään ei ole päällä" tarkoittaakin sitä että jäähallin kokoinen sauna huutaa kerran viikossa, sisälämpötila on siinä 26c ja suihkussa vietetään puoli tuntia per henkilö.

 

[Zigh]

Tuo lähes 3000kWh (7kWh x 365pv = ~2555kWh) nimittäin kuluu meillä pelkästään siihen, että ilmanvaihto hurisee, pumppu kierrättää vettä lattiassa ja kylmälaitteet (uusittu 2020) on päällä. Tähän päälle vielä muut jatkuvasti päällä olevat laitteet, joista tuo 5G-boksi taitaa olla ainoa, jonka kulutus on millään tavalla merkittävää. Muita ei tule mieleen. Ilmanvaihto vienee tuosta varmaan puolet, mutta onko ne nykyiaikaiset sitten niin paljon energiapihimpiä laitteita?

Aika normaalilta tuo kuulostaa. Meillä on tuo vastaava pelkkä pohjakulutus n. 12kWh vuorokaudessa, eli ~4400kWh vuodessa. Tässä ei ole mukana IV-koneiden vastusten käyttöä, josta tulee vielä joku 1500kWh per talvi. IV-koneet ja pumput on siis 90-luvulta, kylmälaitteet ~5-v. Uudempi talotekniikka säästäisi varmaan jonkun 30%.

 

[jerker66]

Käyttösähkön vähyys laittaa kyllä miettimään, mikä omassa (joskin isommassa) 2000-luvun alun talossa hörppäilee.

Tuo lähes 3000kWh (7kWh x 365pv = ~2555kWh) nimittäin kuluu meillä pelkästään siihen, että ilmanvaihto hurisee, pumppu kierrättää vettä lattiassa ja kylmälaitteet (uusittu 2020) on päällä. Tähän päälle vielä muut jatkuvasti päällä olevat laitteet, joista tuo 5G-boksi taitaa olla ainoa, jonka kulutus on millään tavalla merkittävää. Muita ei tule mieleen. Ilmanvaihto vienee tuosta varmaan puolet, mutta onko ne nykyiaikaiset sitten niin paljon energiapihimpiä laitteita?

Näihin vastailee monesti juuri sellaiset jotka niitä pienimpiä lukuja kituuttaa.
JOS en lämmitä puulla meillä menee varaavalla sähköllä olevassa 200 neliötä brutto talossa 15v. nyt kolmella henkilöllä semmoinen 28000kWh. Johan tuo pojan pelikone kaksine näytönohjaimineen ja kaksine näyttöineen mikä hurraa "aina" vie monta kilowattia vuorokaudessa.
Vielä on vuosi halpaa sähköä mutta olen taas ruvennut polttamaan alapalokattilassa puuta. Nimellisteho 40 kW ja varaaja 2000 litraa. sen 10000 kWh sillä kyllä helposti niistää sähkönkulutuksesta.

 

[qtba]

Minkä kokoinen torppa? Mikä lämmitysmuoto? Paljonko sisälämpötila? Käytetäänkö paljon kuumaa vettä/lotrataanko suihkussa? Saunotteko usein (sähkösauna)?

Moni kun sanoo aina että "eletään minimisti ja mitään ei ole päällä" tarkoittaakin sitä että jäähallin kokoinen sauna huutaa kerran viikossa, sisälämpötila on siinä 26c ja suihkussa vietetään puoli tuntia per henkilö.

Lämmitys nykyään IVLP, mutta tuohon ilmoittamaani 7kWh/pv ei siis sisälly mitään muuta kuin kesäinen ylläpitosähkö joltain heinäkuun mökkiviikonlopulta. Lukema on otettu Elenian palvelusta ajalta, jolloin lämmitys oli öljyn varassa ja talossa ei ole ollut ketään. Mitä nyt nopeasti katselin oman IV-koneen tietoja niin se vie sen ~3kWh päivässä normiasennossa. Neliöitä on ~200, eli riittää sitä vaihdettavaa ilmaakin. Olettaisin että kylmälaitteet vievät ~1kWh per laitos, kiertovesipumppu kanssa sen yhden ja viimeinen kilowattitunti menee muuhun. Tuosta siis tulee pyöreästi se 2500-2600kWh vuoteen, joka kuluu vaikka makaisin sängyssä koomassa.

 

[petepeluri]

Meillä kuluu käyttösähköä 4000kwh/v veden jne. kanssa.

 

[asentaja1]

Mikäs noista, tai muista kestää vääntöä aisasta ylös ja alas? Esimerkiksi kun ruvetaan keväämmällä kolaamatonta paksua lunta poistamaan paikoista joita ei talvella puhdistettu? Tuntuu että jokainen tähän asti on mennyt "solmuun" kun irrotetaan penkasta paksua paakkua.

Ei taida oikein kestää mikään. Vanhoissa lumikolissa näkee joskus siinä kulmamutkassa aisan juuressa erityisvahvikkeen, sellainen kestää, uusissa ei taida olla missään ja sen takia ne siitä aisan juuresta nitkahtaa hajalle. Joissakin on myös se putkiosa aivan liian hentoa ja hyvin helpolla nitkahtaa lyttyyn ja taipuu ihan kevyelläkin käytöllä jopa ylempääkin aisasta.

Meinasin itse hankkia seuraavaksi ns talkkarimallin jossa höyläterä edessä, onko näistä kenelläkään mitään sanottavaa?

 

[jerker66]

Ei taida oikein kestää mikään. Vanhoissa lumikolissa näkee joskus siinä kulmamutkassa aisan juuressa erityisvahvikkeen, sellainen kestää, uusissa ei taida olla missään ja sen takia ne siitä aisan juuresta nitkahtaa hajalle. Joissakin on myös se putkiosa aivan liian hentoa ja hyvin helpolla nitkahtaa lyttyyn ja taipuu ihan kevyelläkin käytöllä jopa ylempääkin aisasta.

Meinasin itse hankkia seuraavaksi ns talkkarimallin jossa höyläterä edessä, onko näistä kenelläkään mitään sanottavaa?

Näin joskus tubevideon japanilaisista lumenpudottajista joilla oli kolat missä oli joku reilun puolen metrin vahvistusputki siinä kulman kohdalla joka muodosti erittäin jäykän kolmion. Miksei yksikään valmistaja tee sellaista? Siksikö että saa myytyä uuden kolan joka toinen vuosi?

 

[asentaja1]

Näin joskus tubevideon japanilaisista lumenpudottajista joilla oli kolat missä oli joku reilun puolen metrin vahvistusputki siinä kulman kohdalla joka muodosti erittäin jäykän kolmion. Miksei yksikään valmistaja tee sellaista? Siksikö että saa myytyä uuden kolan joka toinen vuosi?

Siitähän se varmaan on paljon kiinni ja valmistuskustannuksien pienentämiseksi, mikään ei ole niin hyvin kuin ennen Vanhoissa lumikolissa tuota vahvistusputkea tosiaan näkee täälläkin, sekä sellaista latasta tehtyä lyhyempää vahviketta, sekin auttaa paljon siinä kriittisessä kohdassa.

e: Itseasiassa, taisin just löytää hyvän edelleen saatavissa olevan, Mikko-kattokola

 

[petepeluri]

K-prof kola on kestänyt vajaa 10v vaikka on halpis.

 

[Mikkos]

Kolan kesto riippuu ihan käytöstä. Itse olen raivokolaaja joka saa laitteen kun laitteen solmuun yhden illan aikana jos kolaisi omaan tahtiin. Jos taas hiukan toppuultelee ja useamman kierroksen vetää niin kola kestää maailman tappiin saakka.
Että sikäli nää kysymyksen kolien kestävyydestä on aika turhia.

 

[jerker66]

Kolan kesto riippuu ihan käytöstä. Itse olen raivokolaaja joka saa laitteen kun laitteen solmuun yhden illan aikana jos kolaisi omaan tahtiin. Jos taas hiukan toppuultelee ja useamman kierroksen vetää niin kola kestää maailman tappiin saakka.
Että sikäli nää kysymyksen kolien kestävyydestä on aika turhia.

Ei se menekkään solmuun kuin keväällä ja rupeaa kolailemaan paikkoja mitä ei ole kolattu koko talvena. Talonvierustoja ym. Kun siinä on puoli metriä+ täysin märkää sisältä ehkä joku kerros jäässä ja "kakkupalaa" siitä rupeaa kampeamaan aisasta ylös alas niin solmuun menee. Hommaa on kuitenkin tehtävä joka kevät.

 

[jerker66]

tilasin 80 cm leveen kolan pikku renkailla ja 50 cm leveen lumilapion amadzon.de 47.78€ yhteensä toimitettuna suomeen, saas nährä mitä paskaa tulee mut halvalla

• 

KOTARBAU® Snow Shovel with Wheels 80 cm Snow Shoel with Aluminium Profile Edge Snow Shovel with Metal Handle ECO Snow Cleaner Black

€27.99
€8.90 delivery December 22 - 24. Details
KOTARBAU® Snow Shovel with Wheels 80 cm Snow Shovel with Aluminium Profile Edge Snow Shovel with Metal Handle ECO Snow Cleaner Black : Amazon.de: DIY & Tools KOTARBAU® Snow Shovel 48 cm with Wooden Handle Reinforced Plastic Sign with Metal Fitting with Ergonomic Handle Black 128 cm : Amazon.de: DIY & Tools

Saksalaista overengineeringiä

 

[sbafu]

Saksalaista overengineeringiä

Jep! Renkaat kolassa!?
Samalta valmistajalta saisi varmaan myös rengas-pulkan...

 

[petepeluri]

Ei se menekkään solmuun kuin keväällä ja rupeaa kolailemaan paikkoja mitä ei ole kolattu koko talvena. Talonvierustoja ym. Kun siinä on puoli metriä+ täysin märkää sisältä ehkä joku kerros jäässä ja "kakkupalaa" siitä rupeaa kampeamaan aisasta ylös alas niin solmuun menee. Hommaa on kuitenkin tehtävä joka kevät.

Hyvin on kestänyt kun käyttää järjellä.

 

[Zigh]

Itse ostin Fiskarsin työntimen niin iso kola jäänyt aika vähälle käytölle. Työnnin hyvä kun saa viskottua ne lumet suoraan vähän kauemmas.

 

[Mikkos]

Ei se menekkään solmuun kuin keväällä ja rupeaa kolailemaan paikkoja mitä ei ole kolattu koko talvena. Talonvierustoja ym. Kun siinä on puoli metriä+ täysin märkää sisältä ehkä joku kerros jäässä ja "kakkupalaa" siitä rupeaa kampeamaan aisasta ylös alas niin solmuun menee. Hommaa on kuitenkin tehtävä joka kevät.

Niin tai silloin kun tippuu katolta keväällä tuhat tonnia suojalunta ja tippuessaan pakkautuu tiiviiksi kuin kallio. Siinä on sitten se itsehillinnän paikka ettei väännä kolaa vituleen kun suutuspäissään yrittää kammeta liian isoa biittiä ettei tarvitsisi niin montaa kierrosta tehdä. Siinä pitäis vaan yrittää löytää sisäinen zen ja hajoittaa ensin kasa lapiolla ja sitten kuskaa palat pienissä erissä pois. Se vaan vaatii jotain mitä mulla ei ole kun kevät auringossa hiestä märkänä saappaat lipsuen yrität kiikuttaa lunta tontin ainoon vapaaseen paikkaan joka siinä hyppyrimän korkuisen lumikasan päällä ja itku kurkussa yrittää tuuppaa märkää lunta sinne ylös.

 

[asentaja1]

Mulla nitkahti edellinen kola kun kasan päälle työntäessä siitä yritin heittää vähän pidemmälle, eli ei tarvinnut edes vääntää mitään isoa jäistä kakkua irti. Siitä kulman kohdalta meni putki hieman lyttyyn ja sen jälkeenhän se ei enää kestänyt mitään. Ajatus oli hitsata kasaan ja laittaa vaihvike siihen kulmaan, mutta oli kyllä sellaista höttöjaskaa koko aisa, että meni ihan suosiolla hylkyyn, ei kannattanut korjata.

 

[jerker66]

Jep! Renkaat kolassa!?
Samalta valmistajalta saisi varmaan myös rengas-pulkan...

Noh, onhan suomessa myytävänä potkukelkkojakin pyörillä..

 

[Mikkos]

tilasin 80 cm leveen kolan pikku renkailla ja 50 cm leveen lumilapion amadzon.de 47.78€ yhteensä toimitettuna suomeen, saas nährä mitä paskaa tulee mut halvalla

• 

KOTARBAU® Snow Shovel with Wheels 80 cm Snow Shoel with Aluminium Profile Edge Snow Shovel with Metal Handle ECO Snow Cleaner Black

€27.99
€8.90 delivery December 22 - 24. Details
KOTARBAU® Snow Shovel with Wheels 80 cm Snow Shovel with Aluminium Profile Edge Snow Shovel with Metal Handle ECO Snow Cleaner Black : Amazon.de: DIY & Tools KOTARBAU® Snow Shovel 48 cm with Wooden Handle Reinforced Plastic Sign with Metal Fitting with Ergonomic Handle Black 128 cm : Amazon.de: DIY & Tools

Lukeekohan jossain pienellä että "HUOM! vain sisäkäyttöön".

 

[Catrik]

Lukeekohan jossain pienellä että "HUOM! vain sisäkäyttöön".

Tai "HUOM! Suositellaan lumen siirtämiseen hiekoitetuilla tai asfaltille sulaneilla alueilla joissa tavallisen lumikolan pohja kuluisi puhki, puhumattakaan siitä että sen työntäminen on huomattavasti raskaampaa".

 

[Leikari]

Meillä on saunan ja pesuhuoneen laattalattiassa termostaattiohjattu sähkölämmitys, joka ennen oli koko ajan päällä, mutta jonka nyt olen pannut käyttämään pelkästään yösähköä 22-07 uskoen (tai oikeastaan toivoen), että tämä säästää energiaa.

En ole keksinyt tapaa, millä mitata mahdollista säästöä, kun tässä on yritetty kaikenlaista muutakin kokeilla. Osaisiko joku tätä arvioida? Sähköähän ei nyt kulu ajalla 07-22, mutta lämmityksen alkaessa illalla lattia on toisaalta kylmempi kuin jos lämmitys olisi ollut koko ajan päällä. Lämmityksen alkaessa virtaa kuluu siis enemmän kuin ennen – termostaatin ansiosta.

(Meillä on kyllä semmoinen pistorasia-energiamittari, mutta lattialämmityksen sähkö ei tule pistorasiasta.)

 

[jerker66]

Meillä on saunan ja pesuhuoneen laattalattiassa termostaattiohjattu sähkölämmitys, joka ennen oli koko ajan päällä, mutta jonka nyt olen pannut käyttämään pelkästään yösähköä 22-07 uskoen (tai oikeastaan toivoen), että tämä säästää energiaa.

En ole keksinyt tapaa, millä mitata mahdollista säästöä, kun tässä on yritetty kaikenlaista muutakin kokeilla. Osaisiko joku tätä arvioida? Sähköähän ei nyt kulu ajalla 07-22, mutta lämmityksen alkaessa illalla lattia on toisaalta kylmempi kuin jos lämmitys olisi ollut koko ajan päällä. Lämmityksen alkaessa virtaa kuluu siis enemmän kuin ennen – termostaatin ansiosta.

(Meillä on kyllä semmoinen pistorasia-energiamittari, mutta lattialämmityksen sähkö ei tule pistorasiasta.)

Sanoisin ettei oo ilmaisia lounaita. Ainoa mikä säästää tossa sähköä on ruuvata termostaattia pienemmälle mutta jos on oma kämppä niin en kovin alas laskisi. Joku osaa sanoa tarkemmin mutta kunhan lattia kuivaa suihkun jälkeen säällisessä ajassa.

 

[Mikkos]

Meillä on saunan ja pesuhuoneen laattalattiassa termostaattiohjattu sähkölämmitys, joka ennen oli koko ajan päällä, mutta jonka nyt olen pannut käyttämään pelkästään yösähköä 22-07 uskoen (tai oikeastaan toivoen), että tämä säästää energiaa.

En ole keksinyt tapaa, millä mitata mahdollista säästöä, kun tässä on yritetty kaikenlaista muutakin kokeilla. Osaisiko joku tätä arvioida? Sähköähän ei nyt kulu ajalla 07-22, mutta lämmityksen alkaessa illalla lattia on toisaalta kylmempi kuin jos lämmitys olisi ollut koko ajan päällä. Lämmityksen alkaessa virtaa kuluu siis enemmän kuin ennen – termostaatin ansiosta.

(Meillä on kyllä semmoinen pistorasia-energiamittari, mutta lattialämmityksen sähkö ei tule pistorasiasta.)

Toi lattialämmitys on vähän kinkkinen juttu. Jos langat hyvinkin syvällä niin massan jäähdyttäminen ja uudelleen lämmittäminen ei varmaan ole se fiksuin ja energiatehokkain konsti, mutta jos kovin pinnassa ja nopeasti lämpeävä niin ehkä sitten.

 

[Kvarkki]

Jep, tuosta syystä höyrynsulku on rakenteiden sisäpinnalla ennen eristettä, koska jäähtyessään sisäilmankosteus voi kastepisteen ylittää, jolloin kondensoituu vedeksi. Toisin päin tuo ei tietenkään toimi eli kylmä ilma vaan lämmetessään alenee suhteellisen kosteuden osalta eli jos ilmankosteusesta on tuo märkä niin se on sisäilmasta.

Kyllähän tuo kieltämättä kovin erikoiselta kuulostaa, että pelkkä vuotanut lämpö olisi ongelman aiheuttanut. Huteruutensa ja vuotavan lämmön feat. kuivuvat materiaalit takia rintamamiestalotkin ovat pystyssä pysyneet. Tuon asiantuntijan fysiikan perustein pitäis tämäkin tönö uida ulkoilmasta tiivistyneessä vedessä tällä hetkellä Toisaalta jos villat alaspäin kuivui, niin suuntaisin katseeni ko. märän kohdan yläpuolelle. Jostain se vesi sinne on päätynyt, jos ei alhaalta käsin.

 

[Raadon]

Meillä on saunan ja pesuhuoneen laattalattiassa termostaattiohjattu sähkölämmitys, joka ennen oli koko ajan päällä, mutta jonka nyt olen pannut käyttämään pelkästään yösähköä 22-07 uskoen (tai oikeastaan toivoen), että tämä säästää energiaa.

En ole keksinyt tapaa, millä mitata mahdollista säästöä, kun tässä on yritetty kaikenlaista muutakin kokeilla. Osaisiko joku tätä arvioida? Sähköähän ei nyt kulu ajalla 07-22, mutta lämmityksen alkaessa illalla lattia on toisaalta kylmempi kuin jos lämmitys olisi ollut koko ajan päällä. Lämmityksen alkaessa virtaa kuluu siis enemmän kuin ennen – termostaatin ansiosta.

(Meillä on kyllä semmoinen pistorasia-energiamittari, mutta lattialämmityksen sähkö ei tule pistorasiasta.)

Yleensä huonelämpötilassa saa harvoin säästöä alle 8 tunnin pudotuksilla. Lattialämmöstä en tiedä mutta itse pidän päällä kokoajan. Yö ohjauksella oli lattia jo jäähtynyt kun illansuussa saunoi. Kulutustaan saa tietenkin siirrettyä mahd. halvempaan aikaan.

 

[asentaja1]

Aina kun lämmitystä lasketaan ihan vaikka kuinka lyhyeksi ajaksi, on se kulutuksesta pois. Pienellä poissaoloajalla merkitys ei välttämättä ole suunnattoman suuri kokonaiskulutukseen, mutta pienempi se kulutus on kuitenkin. Normaalia suuremmaksi kulutusta ei voi saada pitämällä laitetta välillä pois päältä. Lisäksi laitteita sammuttamalla saa vastuksia hallitummin päälle ja kuluttamaan toivomanaan ajankohtana (jos esim pörssisähkö).

 

[Haukka81]

Mulla kylppäri ja sauna: 22-7.00 22,5 astetta lattia ja muu aika 20.5 , eli saa laskea 2 astetta. Yö siirto viel puolet halvempi ni siirros säästää myös

 

[Leikari]

Mulla kylppäri ja sauna: 22-7.00 22,5 astetta lattia ja muu aika 20.5 , eli saa laskea 2 astetta. Yö siirto viel puolet halvempi ni siirros säästää myös

Kuulostaa hyvältä. Viitsisitkö kertoa lisää? Minä "ohjaan" lämmitystä nyt painamalla termostaatin nappia aamulla (OFF) ja painamalla samaa nappia illalla (ON), mikä on... Tylsää.. Termostaatti on analoginen ja siinä on säätöpyörä asteikolla 0-6 – ei siis mitään vihjettä lämpötilasta. Juu, sekin tuntuu tosi alkeelliselta.

Jotain fiksumpaa tekisi mieli.

 

[stabbulamus]

Kuulostaa hyvältä. Viitsisitkö kertoa lisää? Minä "ohjaan" lämmitystä nyt painamalla termostaatin nappia aamulla (OFF) ja painamalla samaa nappia illalla (ON), mikä on... Tylsää.. Termostaatti on analoginen ja siinä on säätöpyörä asteikolla 0-6 – ei siis mitään vihjettä lämpötilasta. Juu, sekin tuntuu tosi alkeelliselta.

Jotain fiksumpaa tekisi mieli.

Tilalle jokin älytermostaatti, jossa jonkinnäköinen päivä/viikkokalenteri.

 

[Zigh]

Meillä on saunan ja pesuhuoneen laattalattiassa termostaattiohjattu sähkölämmitys, joka ennen oli koko ajan päällä, mutta jonka nyt olen pannut käyttämään pelkästään yösähköä 22-07 uskoen (tai oikeastaan toivoen), että tämä säästää energiaa.

En ole keksinyt tapaa, millä mitata mahdollista säästöä, kun tässä on yritetty kaikenlaista muutakin kokeilla. Osaisiko joku tätä arvioida? Sähköähän ei nyt kulu ajalla 07-22, mutta lämmityksen alkaessa illalla lattia on toisaalta kylmempi kuin jos lämmitys olisi ollut koko ajan päällä. Lämmityksen alkaessa virtaa kuluu siis enemmän kuin ennen – termostaatin ansiosta.

(Meillä on kyllä semmoinen pistorasia-energiamittari, mutta lattialämmityksen sähkö ei tule pistorasiasta.)

Kuivumisen ja mukavuuden kannalta olisi järkevää ajastaa niin että lattia on kunnolla lämmin silloin kun kylppäriä käytetään. Muulloinhan se voi olla viileämpi.

Ja kuten yllä todettu, aina tulee säästöä kun lämpötilaa lasketaan edes osaksi päivää.