Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Mikkos]

Onko ne putket sitten jotain putkia joista irtoaa mineraaleja? Eikös ne ole muovia tai metallia?

Veteen lisätään usein kalkkia joka vanhoissa rautaputkissa parantaa niiden elinikää, mutta kuuma vesi liuottaa putkien kalkkia joten se päätyy kiuaskiviin.
Vaikka suurin osa putkista on muovia niin jotain kantaputkia voi olla metallisia jolloin kalkkia ja muita mineraaleja tulee kuuman veden mukana.
Meillä omakotitalossa on muoviputket mutta kuumalla vedelle kiuaskivet kalkkiutuu todella nopeasti. Kylmällä ei näin tapahdu. Ja sen jälkeen kun ostin kiukaan minne menee rapiat 90kg kiviä ei tee mieli niitä jatkuvasti vaihtaa..

 

[3me]

Joo nuo esimerkit mitä Taneli- mainitsi menee jo aika rankasti kitsastelun puolelle eikä tarkotus ollu nyt ihan niin tarkkaan pilkkua lähteä viilaamaan. Enemmän hain näitä säästömahdollisuuksia mitä nykytekniikka on tuonut tullessaan, eli onko joku huomannut isoja muutoksia esimerkiksi noilla virtauksenrajottimilla, tietynlaisilla termostaateilla, ilmanvaihdon säädöillä/laitteilla, jne. joita ei vielä viime vuosituhannen lopulla ollut käytettävissä. Uskosin, että ne isoimmat säästöt tulee kuitenkin noista teknisistä lähtökohdista jalostaen kuin, että alan arpomaan kuka menee aamulla suihkuun ensin. Valaistuskin on täysin +-0 suorasähkölämmitteisessä talossa koska hukkalämpö on korvattava sitten jollain muulla jos se ei lampusta tule, ja nykyään alkaa kaikki olla Led-versioita sanomattakin kun ei vuosikausiin kaupoista ole muita saanut

Kannattaa vaihtaa lämminvesivarajaa jos se on yli kahdeksan vuotta vanha, voit helposti tiputtaa sähkönkulutusta 10-15%. Itsellä sähkönkulutus aleni melkein 20% lämminvesivaraajaa vaihtamalla.

 

[tietokonerikki]

Veteen lisätään usein kalkkia joka vanhoissa rautaputkissa parantaa niiden elinikää, mutta kuuma vesi liuottaa putkien kalkkia joten se päätyy kiuaskiviin.
Vaikka suurin osa putkista on muovia niin jotain kantaputkia voi olla metallisia jolloin kalkkia ja muita mineraaleja tulee kuuman veden mukana.
Meillä omakotitalossa on muoviputket mutta kuumalla vedelle kiuaskivet kalkkiutuu todella nopeasti. Kylmällä ei näin tapahdu. Ja sen jälkeen kun ostin kiukaan minne menee rapiat 90kg kiviä ei tee mieli niitä jatkuvasti vaihtaa..

Jos ongelma kalkista on paha, verkostoon voi hankkia kalkinpoistolaitteet. Kalkin näkee usein myös suihkun mustan suuttimen valkoisuudesta.

 

[tietokonerikki]

Kannattaa vaihtaa lämminvesivarajaa jos se on yli kahdeksan vuotta vanha, voit helposti tiputtaa sähkönkulutusta 10-15%. Itsellä sähkönkulutus aleni melkein 20% lämminvesivaraajaa vaihtamalla.

Miten se erosi siitä vanhasta? Oliko vanhan varaajan putket kalkkeutuneet?

 

[3me]

Miten se erosi siitä vanhasta? Oliko vanhan varaajan putket kalkkeutuneet?

En tiedä, ainakin uusi on erittäin hyvin eristetty.

 

[Sally_Spectra]

En tiedä, ainakin uusi on erittäin hyvin eristetty.

Kyllähän uudet on yleensä huomattavasti energiatehokkaampia, kuin vanhat.

 

[pelitys]

Veteen lisätään usein kalkkia joka vanhoissa rautaputkissa parantaa niiden elinikää, mutta kuuma vesi liuottaa putkien kalkkia joten se päätyy kiuaskiviin.
Vaikka suurin osa putkista on muovia niin jotain kantaputkia voi olla metallisia jolloin kalkkia ja muita mineraaleja tulee kuuman veden mukana.
Meillä omakotitalossa on muoviputket mutta kuumalla vedelle kiuaskivet kalkkiutuu todella nopeasti. Kylmällä ei näin tapahdu. Ja sen jälkeen kun ostin kiukaan minne menee rapiat 90kg kiviä ei tee mieli niitä jatkuvasti vaihtaa..

Jotenkin tämä selitys ei vaan käy järkeen. Vesi tulee kylmänä vesijohtoa pitkin taloon. Osa kalkista pinnoittaa rautaputkia ja osa ei mutta kalkin määrän voi sanoa olevan vakio kun se on vesimittarilla. Kun vesi tulee tasan yhtä ja samaa letkua pitkin, mistä kuumennettuun veteen ilmestyisi taikaiskulla lisää kalkkia? Sen jälkeen vesi menee talossa joko suoraan kylmään käyttöveteen tai vesivaraajaan. Kylmälle ja lämpimälle on tästä pisteestä erilliset putket. Lämpimässä ei voi liueta enempää kalkkia veteen kodin putkien kautta koska tämän ylimääräisen kalkin pitää myös tulla jostain eli lopputulos on plusmiinus nolla.
Eli epäilisin saunan kivien kalkkeutumisen johtuvan siitä, että lämpimässä vedessä kalkki saostuu helpommin jolloin sitä kertyy helpommin kiville. Lämmin vesi on muutenkin joissain tilanteissa jopa hieman sameaa koska lämpötila saa kalkin erottumaan vedestä näkyviksi hiukkasiksi. Kylmällä löylyvedellä kalkkia jää kiville vain tasan sen verran mitä vettä haihtuu ja osa lennähtää pois höyryn ja roiskeiden mukana. Eli lämmin vesi ei ole millään lailla kalkkipitoisempaa vaan selitys löytyy lämpötilan vaikutuksesta saostumiseen.

 

[Mikkos]

Jotenkin tämä selitys ei vaan käy järkeen. Vesi tulee kylmänä vesijohtoa pitkin taloon. Osa kalkista pinnoittaa rautaputkia ja osa ei mutta kalkin määrän voi sanoa olevan vakio kun se on vesimittarilla. Sen jälkeen vesi menee talossa joko suoraan kylmään käyttöveteen tai vesivaraajaan. Kylmälle ja lämpimälle on tästä pisteestä erilliset putket. Lämpimästä ei voi liueta enempää kalkkia veteen kodin putkien kautta koska tämän ylimääräisen kalkin pitää myös tulla jostain eli lopputulos on plusmiinus nolla.
Eli epäilisin saunan kivien kalkkeutumisen johtuvan siitä, että lämpimässä vedessä kalkki saostuu helpommin jolloin sitä kertyy helpommin kiville. Lämmin vesi on muutenkin joissain tilanteissa jopa hieman sameaa koska lämpötila saa kalkin erottumaan vedestä näkyviksi hiukkasiksi. Kylmällä löylyvedellä kalkkia jää kiville vain tasan sen verran mitä vettä haihtuu ja osa lennähtää pois höyryn ja roiskeiden mukana. Eli lämmin vesi ei ole millään lailla kalkkipitoisempaa vaan selitys löytyy lämpötilan vaikutuksesta saostumiseen.

Nojaa voi se olla noinkin. Mutta lopputulos on se että kylmällä kalkkia muodostuu kiviin vähemmän.

Kyllähän niistä putkista kaikennäköistä irtoaa eikä kuumaa vettä aina suositella ruuanlaittoon ja kahvin maussakin huomaa jos on kuumalla vedellä ne keittänyt.

 

[pelitys]

Kyllähän niistä putkista kaikennäköistä irtoaa eikä kuumaa vettä aina suositella ruuanlaittoon ja kahvin maussakin huomaa jos on kuumalla vedellä ne keittänyt.

Niin, kupariputkista liukenee metallia kuumaan veteen. Siksi nykyään ei suositella kuparipannuja muuten kuin koristeeksi. Muovilla näin ei tapahdu. Mutta muuten kuuma ja kylmä vesi on pitoisuuksiltaan samaa ainetta kun tulevat taloon yhdestä letkusta.

 

[tietokonerikki]

Jotenkin tämä selitys ei vaan käy järkeen. Vesi tulee kylmänä vesijohtoa pitkin taloon. Osa kalkista pinnoittaa rautaputkia ja osa ei mutta kalkin määrän voi sanoa olevan vakio kun se on vesimittarilla. Kun vesi tulee tasan yhtä ja samaa letkua pitkin, mistä kuumennettuun veteen ilmestyisi taikaiskulla lisää kalkkia? Sen jälkeen vesi menee talossa joko suoraan kylmään käyttöveteen tai vesivaraajaan. Kylmälle ja lämpimälle on tästä pisteestä erilliset putket. Lämpimässä ei voi liueta enempää kalkkia veteen kodin putkien kautta koska tämän ylimääräisen kalkin pitää myös tulla jostain eli lopputulos on plusmiinus nolla.
Eli epäilisin saunan kivien kalkkeutumisen johtuvan siitä, että lämpimässä vedessä kalkki saostuu helpommin jolloin sitä kertyy helpommin kiville. Lämmin vesi on muutenkin joissain tilanteissa jopa hieman sameaa koska lämpötila saa kalkin erottumaan vedestä näkyviksi hiukkasiksi. Kylmällä löylyvedellä kalkkia jää kiville vain tasan sen verran mitä vettä haihtuu ja osa lennähtää pois höyryn ja roiskeiden mukana. Eli lämmin vesi ei ole millään lailla kalkkipitoisempaa vaan selitys löytyy lämpötilan vaikutuksesta saostumiseen.

Siinä heti varaajan jälkeen kuumaan veteen lisätään kylmää vettä, jottei kukaan polta itseään, säätöraja on muistaakseni n 55 astetta, jos vesi varaajassa on 85-90 astetta sitä kylmää vettä pitää laittaa aika paljon. Voi olla myös, että kalkki irtoaa kylmästä vedestä huonommin kuin kuumasta.

 

[Taneli-]

Offtopic mutta mistä saat nyt alle 5c sähköä?

"hyvissä ajoin (itse kilpailutin kesällä) ". Tosin osa uskoo kovasti (kun esim. sähkönhinta -keskusteluketjua luen) siihen että blackfriday tarjoukset olisivat kovia, tiedä sitten. Yleensäkin suosittelen että katsoo nuo jo valmiiksi kesän aikana (itse tein sopimuksen heinäkuussa niin itselleni kuin porukoillenikin joilla tuo uusi sopimus alkaa 23.3.2022 eli) aika hyvin noita voi etukäteen (ainakin Lumme energian kanssa) sopia.

Lähes aina näin joulu-maaliskuun välillä hinnat ovat korkeimmillaan joten oma neuvoni on katsoa taas kesällä (touko-elokuun välillä) hintoja ja jos on nyt ihan pakko jokin sähkösopimus uusia niin tekee vaikka 6kk tms. sopimuksen.

 

[tietokonerikki]

En tiedä, ainakin uusi on erittäin hyvin eristetty.

Mietiskelin, että 8-vuotta vanhassa olisi jo kunnon eristys ja ero voisi syntyä kalkkeentuneesta lämmönvaihtimen kierukasta. Se on selvää, että eristyksen paksuudella on samalla lämmönjohtavuudella iso merkitys. En tiedä millaista eristystä käytetään noissa ja vaihteleeko se valmistajakohtaisesti.

 

[Reivn]

Kannattaa vaihtaa lämminvesivarajaa jos se on yli kahdeksan vuotta vanha, voit helposti tiputtaa sähkönkulutusta 10-15%. Itsellä sähkönkulutus aleni melkein 20% lämminvesivaraajaa vaihtamalla.

Lappujen mukaan näyttäs olevan vuosituhannen vaihteesta tuo Jäspin varaaja tässä, sen vaihtoon on jo henkisesti varauduttu kun entisessä talossa meni 30v kohdalla varaajan pytty rikki ja valutti ruostevedet lattialle. Samalla tarkotus vaihtaa 300L>200L varaajaan, ei olla kertaakaan kolmen vuoden aikana saatu lämmintä vettä loppumaan ja aivan suotta sitä lämmitellä yli tarpeen ns. varastoon. Yläkerrasta pitäs uusia vessan vesikalusteet niin mietin, että kun sinne tulee aika viileää vettä aina alussa ja joutuu juoksuttamaan kuuman saamiseksi, niin asennuttas pikkuruisen läpivirtauslämmittimen allaskaapin takaseinään, tulis lämmintä just kun tarvii ja juuri sen verran kun tarvii.

Tämän voi tehdä nykyään kohtuu helposti itsekkin kaikille pistorasiassa oleville laitteille wifin perään tulevilla ohjattavilla pistorasioilla, samalla saa vielä mahdollisesti laitteiden kulutuksen katsottua.

Meillä itseasiassa poistettiin sähkökeskuksesta tuo lämpötilanpudotuspainike viime talvena, oli paskassa paikassa talon takanurkassa varaston perällä, joten ei sinne kertaakaan tullu mentyä reissuun lähtiessä. Nyt kun patterit on kaikki, ja termareistakin jo osa, Enston bt-yhteydellä, niin ei ole viikon reissuun lähtiessä iso vaiva seisoa minuutti siinä alakerran keskellä ja naputella kaikille noille tiputus päälle kännykästä viikon ajaksi, nosto ylös päivä ennen kuin tulee reissusta kotiin.
Samoin poistettiin vesivaraajan jatkuva/yö-ohjaus ja sähkäri kytki sen jatkuvalle lämmitykselle. Sähkölasku on tuon jälkeen ollu aivan sama kuin aiemmin joten eroa ei ole, joka on loogista koska jos yöllä lämmitetään vesi niin seuraavana iltana lämmityspiikki on suuri varaajan ollessa täynnä kylmää vettä, kun taas jatkuvalla lämmityksellä se pysyy tasasena.

 

[Daatta]

Jos ongelma kalkista on paha, verkostoon voi hankkia kalkinpoistolaitteet. Kalkin näkee usein myös suihkun mustan suuttimen valkoisuudesta.

Onko noiden kalkinpoistolaitteiden toimivuudesta kokemuksia? Sellaiset tulovesiputkeen asennettavat alumiinofoliot virtalähteellä vaikuttavat vähän käärmeöljykauppiaiden keksinnöiltä.

 

[pulatunnus]

Vesi minkä ottaa saunalöylyjä varten olisi hyvä olla kuumaa (mitä nyt hanasta tulee), siinä säästää paitsi lämmityskulussa (kylmä vesi viilentää kiukaan kiviä enempi jos on paljon saunojia kuin lämmin mikä taas vaatii enemmän sähköä sen lämmittämiseen) sekä tietysti kivien uusimisessa (kivet halkeavat harvemmin ja kuluvat siten vähemmän/hitaammin).

Sillä ei ole saunan energiankulutuksen kannalta merkistyä onko se löylyvesi hanasta kylmää vai lämmintä. Sen itse veden osalta puhutaan lähinnä sadaosaluokan eroista, joten kannattaa säästää siinä veden määrässä.

Mutta jos haluaa tuota ihan ajatuksen tasolla pohtia, niin pitäs miettiä kummalla ne sadaosat on halvempaa. Jos kummatkin sähköllä, niin halvempaa käyttää kylmää vettä (lämmitys hukkaa vähemmän) ja säästää lämminvesi peseytymiseen (hyödyntää tuntihintaa).

Jos kiukaankivet on kylmiä, niin sitten kyse siitä että nuukailtu siinä lämmittämisessä, silloin nuukailian kannattaa miettiä kummasta tinkii mielummin kunnon löylyistä, vai saunakerroista. Osalle saunominen on nautinto, joten mielummin kunnon löylyt mutta harvemmin, osalle taasen se on käyttökertamäärä, ei löylyjen laatu.

Jos lämmityskertoja on kertaa useampia viikossa niin sähkösaunassa vaihtoehto on hetivalmiit kiukaat , niissä useita energiansäästö konsteja ja välttämättä ei tarvi tinkiä saunomiskokemuksesta, joillekkin jopa parempi kokemus. (Energian säästö itse saunan kiukaan kulutuksessa ja lisäksi "hukka" lämpö paremmin hyödynettävissä asunnon yleisessä lämmityksessä)

sekä tietysti kivien uusimisessa (kivet halkeavat harvemmin ja kuluvat siten vähemmän/hitaammin).

Tätä väitettä olen kuullut, en kuitenkaan vakuuttunut onko noin tai eikö ole.
Perusteluja tällä kai aika niukasti jaeltu, joten jäänyt vähän sellainen mutu olo.

Voisiko suhteessa pienehkö ero vaikuttaa, toinen olisi jos se vesi jäätyisi kivissä ja niiden rakosissa, vs ei jäätyisi.

 

[Awelonian]

Onko noiden kalkinpoistolaitteiden toimivuudesta kokemuksia? Sellaiset tulovesiputkeen asennettavat alumiinofoliot virtalähteellä vaikuttavat vähän käärmeöljykauppiaiden keksinnöiltä.

Samaa mietin. Pakkohan siellä on olla joku suodatin tai vastaava, koska ei tuo kalkkia voi hajoittaa täysin atomitasolle ja tehdä jotain kvanttisiirtymää aineelle.

 

[Awelonian]

Tupla.

 

[pulatunnus]

ja kahvin maussakin huomaa jos on kuumalla vedellä ne keittänyt.

Hmm.
Kylmällä vedellä keitetty ?

Luulis että aika samanlämpöistä se keittovesi, riippumatta siitä minkä lämpöistä sinne koneeseen kaataa.

Kyllähän niistä putkista kaikennäköistä irtoaa eikä kuumaa vettä aina suositella ruuanlaittoon

Tuossa kai ykkös syy terveys, eli ei oteta sitä riskiä että pöpöjä, mikä lämpimässä vedessä huomattavasti suurempi riski kuin kylmässä (tai kiehautetussa).

 

[Mikkos]

Hmm.
Kylmällä vedellä keitetty ?

Luulis että aika samanlämpöistä se keittovesi, riippumatta siitä minkä lämpöistä sinne koneeseen kaataa.


Tuossa kai ykkös syy terveys, eli ei oteta sitä riskiä että pöpöjä, mikä lämpimässä vedessä huomattavasti suurempi riski kuin kylmässä (tai kiehautetussa).

Niin siis kahvin maussa huomaa onko säiliöön laitettu kuumaa vettä vai kylmää vettä ja tietenkin lopullinen kahvi on yhtä kuumaa mutta maussa on eroja juurikin lämpimän veden mukana tulleiden mineraalien takia.

 

[pelitys]

Samaa mietin. Pakkohan siellä on olla joku suodatin tai vastaava, koska ei tuo kalkkia voi hajoittaa täysin atomitasolle ja tehdä jotain kvanttisiirtymää aineelle.

Kuulostaa ihan saman tason laitteeltä kuin auton polttoaineensäästöboksit Kalkkia ei voida poistaa vedestä mitenkään muuten kuin suolalla tai kunnon suodatinpatruunalla.

 

[Daatta]

Kuulostaa ihan saman tason laitteeltä kuin auton polttoaineensäästöboksit Kalkkia ei voida poistaa vedestä mitenkään muuten kuin suolalla tai kunnon suodatinpatruunalla.

Projectecilla oli joskus Zero Spot vedensuodatin, tarkoitettu auton pesuun/huuhteluun. Siinä oli ison kaasupullon kokoinen maamassasuodatin ja johtavuusmittari päällä. Enää ko. tuotetta ei ole valikoimissa, hinta oli muistaakseni kova.

 

[pulatunnus]

Niin siis kahvin maussa huomaa onko säiliöön laitettu kuumaa vettä vai kylmää vettä ja tietenkin lopullinen kahvi on yhtä kuumaa mutta maussa on eroja juurikin lämpimän veden mukana tulleiden mineraalien takia.

Onko heittää jotain vakavaa tutkimusta/lähdettä.

Kelasin kommentit läpi, niin perustelit sillä että vanhoihin rautaputki kohteisiin lisätää kalkkia, ja sitten se tarttuu rautaputkiin, suojaa niitä, mutta sitten sitä liukenee niistä, annat ymmärtää että tämä on jatkuvaa, niin ei nyt avautunut miten se eroaa kylmästä vedestä ?

Olen nähnyt kalkinlisäämistä, mutta sitä on lisätty kylmään veteen.

Jos taasen tarkoitat että sinulla kotana lisätään kalkkia kuumaan veteen ja aiheuttaa makuhaittoja, niin ok, en sitä lähde kyseenalaistaa.

Kysely motiivi ei ole väitteesi vääräksi väittäminen, vaan se tiedon jano, kaipaan niin hyvää matskua että itsekkin pystyisi uskottavasti muille kertomaan asiasta.

Bakteerit kohdalla yleisesti ja uskottavasti varoitetaan kuumastakäyttövedestä ja en väitä etteikö ne voisi aiheuttaa makuerojakin.

Oletan että tässä vertaillaan juoksutettua "puhdasta" vettä

 

[Taneli-]

Jos kiukaankivet on kylmiä, niin sitten kyse siitä että nuukailtu siinä lämmittämisessä, silloin nuukailian kannattaa miettiä kummasta tinkii mielummin kunnon löylyistä, vai saunakerroista. Osalle saunominen on nautinto, joten mielummin kunnon löylyt mutta harvemmin, osalle taasen se on käyttökertamäärä, ei löylyjen laatu.

Jos lämmityskertoja on kertaa useampia viikossa niin sähkösaunassa vaihtoehto on hetivalmiit kiukaat , niissä useita energiansäästö konsteja ja välttämättä ei tarvi tinkiä saunomiskokemuksesta, joillekkin jopa parempi kokemus. (Energian säästö itse saunan kiukaan kulutuksessa ja lisäksi "hukka" lämpö paremmin hyödynettävissä asunnon yleisessä lämmityksessä)


Tätä väitettä olen kuullut, en kuitenkaan vakuuttunut onko noin tai eikö ole.
Perusteluja tällä kai aika niukasti jaeltu, joten jäänyt vähän sellainen mutu olo.

Voisiko suhteessa pienehkö ero vaikuttaa, toinen olisi jos se vesi jäätyisi kivissä ja niiden rakosissa, vs ei jäätyisi.

Itse annan paremman puoliskon mennä ensin, hänestä 25minuuttia on oikea aika lämmityksen alkamisesta kun sauna on maksimissaan +60C (mikä on minusta kylmä) ja itse menen noin tunti siitä kun sauna on laitettu päälle jolloin lämpö on siellä +80C ja kun heittää kerran-pari löylyä se on tuolla +100C mikä on minusta hyvä lämpö.

Tosin jos haluaisin tuossa voisi säästää melkoisesti, varsinkin kylmemmällä (ei kesä) käyn saunassa kutakuinkin joka toinen päivä ja saan kuulla hieman valitusta siitä että lojun siellä noin 2 tuntia (kun hänellä kestää ehkä sen 30min). Noh, itsepä maksan sähkölaskun.

Tästä näkee hieman sähkökulutus eroa mikä tulee pelkästään siitä että käytän saunaa päällä joka toinen päivä ainakin sen 3 tuntia monesti hieman enempikin, tästä ei siis kannata ottaa mallia ja tämä on ns. "väärä tapa" mutta kun tykkään saunoa ja muita latteuksia sekä tekosyitä:

8. maanantai	21.15 kWh
9. tiistai	10.11 kWh
10. keskiviikko	18.85 kWh
11. torstai	10.24 kWh

Kylmä vs kuuma vesi:

Itse henkilökohtaisesti epäilen että jos käyttää keraamisia kiviä eroa ei vastaavasti synny mutta perinteisillä "luonnon kivillä" tuota eroosiota, halkeilua ja kivimurskaa tulee enempi. Toki niitä luonnonkiviä on myös suositeltavaa huomattavasti useammin ottaa pois ja pinota uusiksi sinne kiukaaseen kuin keraamisia.

Kun hankin tämän asunnon joskus 2013/2014 vaihteessa niin kiuaskivien poistaminen ja uudelleen asettaminen (samat kivet) paransi löylyjä (ja samalla sai poistaa muutamia hajonneita pieneksi käyneitä yksilöitä). Kun 2015 kesällä teki remonttia ja samalla uusi kivet keraamisiksi ei niitä ole tarvinut kertaakaan vielä (ehkä laiskuuttakin) ottaa pois ja uudelleen asetella, niistä ei ole myöskään tullut kivimurskaa lattialle tai ne eivät ole halkeilleet. Tosin en ole kokeillut jääkylmää vettä laittaa kiuluun vaan täytän sen yksinkertaisesti kääntämällä hanan päälle ja kuumalle metodilla ja jätän kiulun saunaan kun pistän kiukaan päälle. Kait se vesi siellä hieman lisää lämpenee samalla kun saunakin.

 

[weetabix]

Täytyy kyllä sanoa, että en ihan hahmota lämpimän veden vs kylmän veden merkityseroa saunomistilanteissa kustannusten kannalta vaikka pyrin kaikilla tavoilla säästämään kun se on järkevästi toteutettavissa. Vaikuttaa aika turhalta pilkun viilaamiselta (vaikka itsekin tulee viilattua niin paljon kuin ehtii ja kykenee).

Itse otan veden hanasta kiuluun aluksi (juuri ennen suihkuun menoa) ihan sen takia, ettei vesi ehdi vielä aluksi lämpimäksi (lämmin vesi on ehtinyt jäähtyä putkissa ja sekoittaja ei pysty tarjoamaan sopivan lämmintä vettä heti). Kiuluun tulee tällöin vähän viileämpää vettä ja vasta reippaasti yli puolenvälin päästyään se alkaa lämmitä. Tällöin kiulussa oleva vesi on viileämpää kuin suihkuvesi, mutta toisaalta hanasta laskettava vesi ei mene hukkaan vaan se tulee käytettyä.

 

[Taneli-]

Itse otan veden hanasta kiuluun aluksi (juuri ennen suihkuun menoa) ihan sen takia, ettei vesi ehdi vielä aluksi lämpimäksi (lämmin vesi on ehtinyt jäähtyä putkissa ja sekoittaja ei pysty tarjoamaan sopivan lämmintä vettä heti). Kiuluun tulee tällöin vähän viileämpää vettä ja vasta reippaasti yli puolenvälin päästyään se alkaa lämmitä. Tällöin kiulussa oleva vesi on viileämpää kuin suihkuvesi, mutta toisaalta hanasta laskettava vesi ei mene hukkaan vaan se tulee käytettyä.

Teen kutakuinkin samoin, tosin teen sen kun laitan saunan päälle. Jotkut taas laskevat vettä kunnes se on mahdollisimman kylmää ja vievät sen sitten saunaan, tarkoituksena paitsi heittää sitä kiukaalle myös "viilentää" sillä itseään. Se lienee yksi suurimmista eroista. Kyllä tällä vedellä mitä itse käytän voi esim. kätensä sinne upottaa tms. mutta ei se kylmää ole joten se ei sovellu viilentämiseen (mitä varten on suihku, eli jotkut kaatavat kuupalla sitä päällensä ja ottavat lauteilla "suihkun" ja viilentävät itseään).

Minusta tälläinen "itsensä viilentämisvesi" ei ole hyväksi perinteisille kiukaankiville. Mutta omassa saunassaan jokainen saa tietysti tehdä mitä haluaa. Muistelisin että perinteisissä saunoissa on tuosta jopa sanottukin (muistaako joku paremmin, itse en hirmuisesti ole sitten 80-luvun käynyt yleisissä saunoissa) eli saunaan ainoastaan lämmintä vettä eikä kylmää kiukaalle.

 

[pelitys]

Onko heittää jotain vakavaa tutkimusta/lähdettä.

Kelasin kommentit läpi, niin perustelit sillä että vanhoihin rautaputki kohteisiin lisätää kalkkia, ja sitten se tarttuu rautaputkiin, suojaa niitä, mutta sitten sitä liukenee niistä, annat ymmärtää että tämä on jatkuvaa, niin ei nyt avautunut miten se eroaa kylmästä vedestä ?

Olen nähnyt kalkinlisäämistä, mutta sitä on lisätty kylmään veteen.

Jos taasen tarkoitat että sinulla kotana lisätään kalkkia kuumaan veteen ja aiheuttaa makuhaittoja, niin ok, en sitä lähde kyseenalaistaa.

Harvemmin kalkkia lisätään veteen kotona. Ei sitä kalkkia ilmesty taikaiskulla enempää kuumaan kuin kylmään veteen kun kaikki tulee taloon kylmänä samasta vesiputkesta. Makueroon on syynä se että kuumaan veteen liukenee metalleja vesivaraajasta, putkista ja vedenkeittimistäkin + kuumassa muhivat pöpöt ja muut iljetykset. Sitä voisi kokeilla, muuttuuko maku jos kahvin keittää kuumalla hanavedellä vai lämmittämällä kylmä vesi vedenkeittimellä. Osittain se saattaa johtua myös siitä että kuuma vesi sekoittaa kahvinkeittimen toimintaa ja nopeuttaa sitä, eikä kahvi saa tippua riittävän hitaasti ja miedommalla lämmöllä kun kuuma vesi kiehahtaa ja puskee nopeammin keittimen läpi.

 

[pulatunnus]

Tästä näkee hieman sähkökulutus eroa mikä tulee pelkästään siitä että käytän saunaa päällä joka toinen päivä ainakin sen 3 tuntia monesti hieman enempikin, tästä ei siis kannata ottaa mallia ja tämä on ns. "väärä tapa" mutta kun tykkään saunoa ja muita latteuksia sekä tekosyitä:

Jos energiansäästö mielessä, niin joku hetivalmis kiuas voisi olla kananttava, plussaa sitten se että toisi vapautta siihen koska saunoo,

Ja kumppankin saisi löylyjä viileässä saunassa

Kylmä vs kuuma vesi:



Itse henkilökohtaisesti epäilen että jos käyttää keraamisia kiviä eroa ei vastaavasti synny mutta perinteisillä "luonnon kivillä" tuota eroosiota, halkeilua ja kivimurskaa tulee enempi. Toki niitä luonnonkiviä on myös suositeltavaa huomattavasti useammin ottaa pois ja pinota uusiksi sinne kiukaaseen kuin keraamisia.



Kun hankin tämän asunnon joskus 2013/2014 vaihteessa niin kiuaskivien poistaminen ja uudelleen asettaminen (samat kivet) paransi löylyjä (ja samalla sai poistaa muutamia hajonneita pieneksi käyneitä yksilöitä). Kun 2015 kesällä teki remonttia ja samalla uusi kivet keraamisiksi ei niitä ole tarvinut kertaakaan vielä (ehkä laiskuuttakin) ottaa pois ja uudelleen asetella, niistä ei ole myöskään tullut kivimurskaa lattialle tai ne eivät ole halkeilleet. Tosin en ole kokeillut jääkylmää vettä laittaa kiuluun vaan täytän sen yksinkertaisesti kääntämällä hanan päälle ja kuumalle metodilla ja jätän kiulun saunaan kun pistän kiukaan päälle. Kait se vesi siellä hieman lisää lämpenee samalla kun saunakin.

Kiuaskivissä (siis ihan kivissäkin) on eroja ja niitä voi jutua vaihtamaan enemmän tai vähemmän usein.
Tämä hanakylmä/kuuma vesi juttun vaikutus kiviin ei ole oikein auennut, onko niin ja jos on niin onko vain jollain tietyllä kivityypillä.

Sen uskon että edellisen siivoamisen jälkeen ei ole tarvinnut siivota, mutta se ei kai liity vedenlämpöön.

jätän kiulun saunaan kun pistän kiukaan päälle. Kait se vesi siellä hieman lisää lämpenee samalla kun saunakin.

Jos nuukailee, niin eikö tuo enisestään lisää sitä energian tuhlausta?

 

[calm]

Minusta tälläinen "itsensä viilentämisvesi" ei ole hyväksi perinteisille kiukaankiville. Mutta omassa saunassaan jokainen saa tietysti tehdä mitä haluaa. Muistelisin että perinteisissä saunoissa on tuosta jopa sanottukin (muistaako joku paremmin, itse en hirmuisesti ole sitten 80-luvun käynyt yleisissä saunoissa) eli saunaan ainoastaan lämmintä vettä eikä kylmää kiukaalle.

Ihan noin fysiikan kannalta sanoisin, että silkkaa huuhaata. Jos 'kylmä' vesi on semmoinen 5-10°C mitä hanasta yleensä tulee ja 'lämmin' vesi semmoista 35°C millä ihminen suihkuttelee, niin energiaero löylynheitosta höyrystymiseen on 5% luokkaa noilla erilämpöisillä heittovesillä. Ei ne kivet 'kylmällä' vedellä hajoa sen nopeammin. Onko sillä viidellä prosentilla sitten merkitystä kivien lämpinäpysymiseen ja energiankulutukseen - ehkä noissa koko päivät lämpimänä olevissa instituutiosaunoissa, mutta kotisaunoissa tuskin, enemmän eroja tulee helposti muista asioista.

 

[weetabix]

Kiuluhan on omassa esimerkissä jo valmiiksi lämminnyt saunassa (toki tyhjänä, miksi siihen vettä etukäteen laittaa vaan vasta sitten kun sinne suihkuun on itse menossa), mutta tosiaan itse lähden siitä että vedenhaaskuu on pahempi synti kuin kylmän/lämpimän optimointi tässä. En ole kyllä ihan vakuuttunut, että sillä tosin olisi juurikaan merkitystä kivien kohdallakaan tai että maksaisi vaivaa säätää tuollaisen kanssa. Noita samoja kiviä (näitä perus luonnonkiviä jota kaupasta saa ostaa) on tullut käytettyä sekä puukiukaassa että sähkökiukaassa ja sanoisin että sähkökiukaassa ne hajoavat suhteessa paljon nopeammin ja voimakkaammin riippumatta siitä käytetäänkö lämmintä vai kylmää vettä. Puukiukaalla sillä taas ei tunnu olevan mitään väliä mitä vettä käyttää. Mökillä kaikki vesi on kylmää paitsi vesisäiliöstä kuumana otettava ja kotona tuollaista haaleaa/hivenen lämmintä mihin se on on ehtinyt kun kiulun täyttää.

Todennäköisesti sähkökiukaassa vastukset kuumentavat kivet sen verran äkillisesti (ne lähimmät ja kun vastus on joko päällä tai pois eikä lämpiä vähitellen) tai sitten kuumentaa ne suhteessa pistemäisemmin (eli lämpötilaerot ovat isoja riippuen kuinka lähellä vastusta kivi on). Voi olla toki enemmissä määrin myös vain kotikiukauden pienuudesta johtuvaa, eli kivimäärä on niin pieni että suurin osa on erittäin lähellä vastuksia. Ehkä yleisissä saunoissa käyttäytyy isot kiukaat eri tavalla. Keraamisilla kivillä voisi siis näin päättelemällä olla ihan paikkansa sähkökiukaassa jos haluaa optimoida kivien kestoa, mutta toisaalta omien kokemusten mukaan ne ovat myös pienempiä joten tulevat herkästi turhan tiiviisti jolloin itse löyly kärsiin / niiden ladonta on paljon tarkempaa.

Itse käytän nykyään puukiuasta (oli aiemmin sähkökiuas, mutta hormin paikka ja raitisilmanotto oli varattuna) ja näin normi omakotitalossa asujana sauna lämpenee ihan samassa ajassa (n. puolessa tunnissa) siihen 60 asteen päälle, jolloin voi saunomista aloittaa.

 

[Kvarkki]

Ihan noin fysiikan kannalta sanoisin, että silkkaa huuhaata. Jos 'kylmä' vesi on semmoinen 5-10°C mitä hanasta yleensä tulee ja 'lämmin' vesi semmoista 35°C millä ihminen suihkuttelee, niin energiaero löylynheitosta höyrystymiseen on 5% luokkaa noilla erilämpöisillä heittovesillä. Ei ne kivet 'kylmällä' vedellä hajoa sen nopeammin. Onko sillä viidellä prosentilla sitten merkitystä kivien lämpinäpysymiseen ja energiankulutukseen - ehkä noissa koko päivät lämpimänä olevissa instituutiosaunoissa, mutta kotisaunoissa tuskin, enemmän eroja tulee helposti muista asioista.

Pohtisin asiaa enemmän lämpötilaeron kuin energian kannalta. Ei pienintäkään hajua paljonko niiden kivien lämpötila, mutta googlen ja perstuntuman perusteella 200-300 astetta vaikuttaa järkevältä. Siinä jos heittää 30 astetta kylmempää vettä, niin kiven kokema lämpöshokki on huomattavasti suurempi kuin pelkän energiamäärän perusteella voisi ajatella. Kivet myös pystyvät sitomaan neljäsosan verran lämpöä veteen nähden eli kivien suuntaan shokki senkun kasvaa, kun vesi imee kiven pinnasta lämmöt ja kiven heikko lämmönjohtavuus ei saa tuotua lämpöä yhtä nopeasti tilalle. Tähän sykliin 10000 toistoa. Voi olla, että olet oikeassa, mutta en kyllä tarkemmin tutkimatta uskaltaisi suoraan silkaksi huuhaaksikaan väittää.

e: Kivet kuitenkin kuluu aina käytössä vaikka heittelis minkälaista vettä sinne kiukaalle. Kylmempi vesi on suurempi rasite, joten loogisesti voisi ajatella, että kuluminenkin olisi nopeampaa. Kyse on vaan siitä, että näkyykö se mitenkän tavalliselle pulliaiselle. Uimahallin kiukaassa missä noita lappuja näkyy kuormitus on valtava kotikiukaaseen nähden - Ehkä tämä lisäkuluminen ilmiönä näkyy siellä aidosti.

 

[PornReindeer]

Pohtisin asiaa enemmän lämpötilaeron kuin energian kannalta. Ei pienintäkään hajua paljonko niiden kivien lämpötila, mutta googlen ja perstuntuman perusteella 200-300 astetta vaikuttaa järkevältä. Siinä jos heittää 30 astetta kylmempää vettä, niin kiven kokema lämpöshokki on huomattavasti suurempi kuin pelkän energiamäärän perusteella voisi ajatella. Kivet myös pystyvät sitomaan neljäsosan verran lämpöä veteen nähden eli kivien suuntaan shokki senkun kasvaa, kun vesi imee kiven pinnasta lämmöt ja kiven heikko lämmönjohtavuus ei saa tuotua lämpöä yhtä nopeasti tilalle. Tähän sykliin 10000 toistoa. Voi olla, että olet oikeassa, mutta en kyllä tarkemmin tutkimatta uskaltaisi suoraan silkaksi huuhaaksikaan väittää.

e: Kivet kuitenkin kuluu aina käytössä vaikka heittelis minkälaista vettä sinne kiukaalle. Kylmempi vesi on suurempi rasite, joten loogisesti voisi ajatella, että kuluminenkin olisi nopeampaa. Kyse on vaan siitä, että näkyykö se mitenkän tavalliselle pulliaiselle. Uimahallin kiukaassa missä noita lappuja näkyy kuormitus on valtava kotikiukaaseen nähden - Ehkä tämä lisäkuluminen ilmiönä näkyy siellä aidosti.

Se "lämpöshokki" tulee juurikin siitä kiven luovuttamasta energiamäärästä. Jos energiaa siirtyy noin nolla niin kivikin jäähtyy noin nolla astetta oli vesi vaikka pakkasella.

 

[Kvarkki]

Se "lämpöshokki" tulee juurikin siitä kiven luovuttamasta energiamäärästä. Jos energiaa siirtyy noin nolla niin kivikin jäähtyy noin nolla astetta oli vesi vaikka pakkasella.

Kyllä. Minun viestini koski sitä, että kivessä syntyvä lämpötilaero ei välttämättä muutu samassa suhteessa kuin veden sisältämä energiamäärä. Kaikki yllä esittämäni asiat viittaavat siihen, että kiven lämpötila muuttuu suhteessa enemmän kuin veden. Ja lämpötilaerosta syntyvät rasitukset sen kiven rikkoo, jos ilmiö on olemassa.

 

[Art]

Se 30 asteen ero löylyveden lämpötilassa on mitätön. Eniten kuluu energiaa kun se vesi höyrystyy. Jos haluaa laskea niin tuolla on esimerkki: Calculate the amount of heat required to convert 45.0 g of water at 43.0 ∘C to steam at 100.0 ∘C.? | Socratic

 

[calm]

e: Kivet kuitenkin kuluu aina käytössä vaikka heittelis minkälaista vettä sinne kiukaalle. Kylmempi vesi on suurempi rasite, joten loogisesti voisi ajatella, että kuluminenkin olisi nopeampaa. Kyse on vaan siitä, että näkyykö se mitenkän tavalliselle pulliaiselle.

Omista kokemuksista kivien murenemiseen vaikuttaa enemmän lämmitysmuoto. Kotona on perus sähkökiuas ja siinä kivet ovat tuntuneet murenevan käyttömääriin nähden (noin kerran viikossa) ihan valtavaa tahtia, toisin kuin mökillä, jossa on puukiuas. Kotona löylyvesi on ollut lähes suihkulämmintä aina ja mökillä taas talvikaudella nolla-asteista suoraan järvestä jäiden seasta ja useinpa sinne nyt ihan jäitäkin tulee heiteltyä kosteutta tuomaan. Lisäksi pari-kolme kesäkuukautta siellä menee lähes päivittäisellä lämmittämisellä ja silti kivet pysyy paremmin kasassa kuin sähkökiukaassa, noin tuplakäytöstä huolimatta. Samanlaisia rautakaupan peruskiviä molemmissa kiukaissa.

 

[pulatunnus]

Pohtisin asiaa enemmän lämpötilaeron kuin energian kannalta. Ei pienintäkään hajua paljonko niiden kivien lämpötila, mutta googlen ja perstuntuman perusteella 200-300 astetta vaikuttaa järkevältä. Siinä jos heittää 30 astetta kylmempää vettä, niin kiven kokema lämpöshokki on huomattavasti suurempi kuin pelkän energiamäärän perusteella voisi ajatella.

Esimerkissäsi kivien lämpötila ero on sata-astetta, veden 30 astetta.
Käytännön ero jatkuvalämmitteisten kiukaiden kivissä eri kohteiden välillä on paljon isompi, 200c varmaan siellä vaihteluvälin alarajassa ja yläraja sitten neljänsadan pintaa, ja saunakirjoitusten mukaan jossa kertalämmitteissä satoja asteita enemmän. (edit, satunnaisessa hetivalmiissa kiukaassa termarilla 350c astetta)

Se onko se löylyvesi 30c lämpimämpää vai ei, on sitä sadasosien keskustelua (* jos verrataan sitä kivien lämpötilaan . esim 340c vs 310c (ja muistuttaa että se muutaman kymmeneen lämpötila ero on murto-osa hyrystämisen vaatimasta energiasta)

Jos se 30 astetta on se kriitinen juttu, niin aika tuhoisaa heittää vettä 400 asteisiin kiviin.

Kivien vaihtaminen on työlästä, jos vaihtokertoja haluaa välttää , niin kannattaa panostaa kiviin jotka kestää pidempään, vilasta myös keraamiset vaihtoehdot.

(*
Poisluken jo jäähtynyt kiuas tai lämmityksen alussa oleva kivet.

 

[tietokonerikki]

Onko noiden kalkinpoistolaitteiden toimivuudesta kokemuksia? Sellaiset tulovesiputkeen asennettavat alumiinofoliot virtalähteellä vaikuttavat vähän käärmeöljykauppiaiden keksinnöiltä.

Ei ole, mutta muuten huomioida kannattanee "Ioninvaihtoon perustuva järjestelmää WHO ei suosittele". Tuo ei taida olla sellainen?

 

[tietokonerikki]

Omista kokemuksista kivien murenemiseen vaikuttaa enemmän lämmitysmuoto. Kotona on perus sähkökiuas ja siinä kivet ovat tuntuneet murenevan käyttömääriin nähden (noin kerran viikossa) ihan valtavaa tahtia, toisin kuin mökillä, jossa on puukiuas. Kotona löylyvesi on ollut lähes suihkulämmintä aina ja mökillä taas talvikaudella nolla-asteista suoraan järvestä jäiden seasta ja useinpa sinne nyt ihan jäitäkin tulee heiteltyä kosteutta tuomaan. Lisäksi pari-kolme kesäkuukautta siellä menee lähes päivittäisellä lämmittämisellä ja silti kivet pysyy paremmin kasassa kuin sähkökiukaassa, noin tuplakäytöstä huolimatta. Samanlaisia rautakaupan peruskiviä molemmissa kiukaissa.

Ehkä toi perustuu siihen, että kivet lämpeävät tasaisemmin pienemmällä kuumuudella puukiukaassa, sähkökiukaassa lämmitys usein vastuslangat yhdessä kerrostasossa, puukiukaissa pohja ja n.100m putket jakaa sitä lämpöä.

 

[Kvarkki]

Jos se 30 astetta on se kriitinen juttu, niin aika tuhoisaa heittää vettä 400 asteisiin kiviin.

Tämä on kyllä sinulta olkiukko. Joku "pohjakuormitus" kiukaan käytöstä kiviin tulee joka tapauksessa, kyse on siitä paljonko lisää vaikuttaa isompi lämpötilaero. Yksittäisen käyttökerran ero on varmasti mitätön, mutta kun ne käyttökerrat kumuloituvat, niin aika rohkeaa olisi väittää ettei erolla voisi olla jotain vaikutusta. Puhutaan kuitenkin kivien lämpötilasta riippuen 10-30 % lisäyksestä lämpöeroon ja siitä se välittyy jollain kaavalla kiveen syntyviin jännityksiin. Sitä en uskalla sanoa onko lämpötilatermissä mikä potenssi. Mut jos olisi suoraan tuo 10-30% jännitysten lisäys, niin jossain se todennäköisesti alkaa näkyä suurilla toistomäärillä vaikka oltaisiin reilusti välittömän hajoamisen aiheuttamien jännitysten alapuolella. Itse asiassa tuo Calmin kommentti sähkö- ja puukiukaan eroista vähän viittaisi siihen, että ilmiö ainakin käänteisenä on olemassa, kun sähkövastukset ovat tarpeeksi kuumia.

e: Eikös ne kalliotakin pirsto nuotio + vettä päälle reseptillä?

 

[tietokonerikki]

Kyllä mulla ainakin on 70-luvun muoviputki paksuine seinineen tuloputkena.

Palaan tähän vielä, onko sulla tietoa että alueellasi (tai muualla) olisi noita jouduttu uusimaan?

 

[pulatunnus]

Tämä on kyllä sinulta olkiukko. Joku "pohjakuormitus" kiukaan käytöstä kiviin tulee joka tapauksessa, kyse on siitä paljonko lisää vaikuttaa isompi lämpötilaero. Yksittäisen käyttökerran ero on varmasti mitätön, mutta kun ne käyttökerrat kumuloituvat, niin aika rohkeaa olisi väittää ettei erolla voisi olla jotain vaikutusta. Puhutaan kuitenkin kivien lämpötilasta riippuen 10-30 % lisäyksestä lämpöeroon ja siitä se välittyy jollain kaavalla kiveen syntyviin jännityksiin.

Kiinnostaa onko sillä oikeasti merkitystä.

Siis jotain uskottavaa tukea.

Jos väitetään että 200 asteen ero(* ei ole merkittävä juttu, mutta 230 astetta on jo merkittävä, mutta eikö silloin 350 asteen ero oli jo iso juttu ? saati neljäsataa astetta ?
vai onko se raja nimenomaan 230 astetta milloin alkaa mureneen, mutta yli 300 asteen eroilla ei sen enempää ?

Kivissä on ilmeisesti eroja, joka voi selittää eri käyttäjien kokemat erot, jollain kylmälöylyvesi ei ongelmaa ja jollain kuumallakkin vedellä murenee.

Ja kivissä on eroja miten ne kestää korkeita kuumuuksia.

Jos ero on luokkaa sadaosia vaihtoväliin, niin sillä ei kai merkitystä ja ei kata kuluja.


(*
Siis löylyveden ja kiven lämpötilaero.

 

[tietokonerikki]

Kiinnostaa onko sillä oikeasti merkitystä.

Siis jotain uskottavaa tukea.

Jos väitetään että 200 asteen ero(* ei ole merkittävä juttu, mutta 230 astetta on jo merkittävä, mutta eikö silloin 350 asteen ero oli jo iso juttu ? saati neljäsataa astetta ?
vai onko se raja nimenomaan 230 astetta milloin alkaa mureneen, mutta yli 300 asteen eroilla ei sen enempää ?

Kivissä on ilmeisesti eroja, joka voi selittää eri käyttäjien kokemat erot, jollain kylmälöylyvesi ei ongelmaa ja jollain kuumallakkin vedellä murenee.

Ja kivissä on eroja miten ne kestää korkeita kuumuuksia.

Jos ero on luokkaa sadaosia vaihtoväliin, niin sillä ei kai merkitystä ja ei kata kuluja.


(*
Siis löylyveden ja kiven lämpötilaero.

Vaikeaahan ton on mitään tarkkaa sanoa, mutta jos sulla on pihallasi graniittikalliota, jota haluat vähän madaltaa. Kuumenna sitä talvella kaasulla, niin se siitä murenee. => sillä kiven lämmöllä ja lämpötilaerolla on merkitystä.

 

[Kvarkki]

Palaan tähän vielä, onko sulla tietoa että alueellasi (tai muualla) olisi noita jouduttu uusimaan?

Mulla pistettiin poikki talon edestä ja uusi putki sisään rempan yhteydessä, jossa vesimittarin paikka vaihtui. Sanoi asentaja, että normaalisti uusisivat kaupungin sulkuun asti, mutta kun ei ole karttaa missä putki menee ja välissä on reilusti vuosikymmeniä kasvanutta puustoa… Ei varmaan mitään akuuttia ongelmaa siis ole, mutta selkeästi haluavat uusia aina kun mahdollista, ehkä joku käry ongelmista on. Toisaalta marginaalia noissa on paljon, uudessa saman ulkohalkaisijan putkessa on kolmasosan vain seinämänpaksuus.

 

[Kvarkki]

Kiinnostaa onko sillä oikeasti merkitystä.

Siis jotain uskottavaa tukea.

Jos väitetään että 200 asteen ero(* ei ole merkittävä juttu, mutta 230 astetta on jo merkittävä, mutta eikö silloin 350 asteen ero oli jo iso juttu ? saati neljäsataa astetta ?
vai onko se raja nimenomaan 230 astetta milloin alkaa mureneen, mutta yli 300 asteen eroilla ei sen enempää ?

Kivissä on ilmeisesti eroja, joka voi selittää eri käyttäjien kokemat erot, jollain kylmälöylyvesi ei ongelmaa ja jollain kuumallakkin vedellä murenee.

Ja kivissä on eroja miten ne kestää korkeita kuumuuksia.

Jos ero on luokkaa sadaosia vaihtoväliin, niin sillä ei kai merkitystä ja ei kata kuluja.


(*
Siis löylyveden ja kiven lämpötilaero.

Eikun kokeilemaan pitkän kaavan kautta, jos kiinnostaa. Minä en muuta todennut kuin että lämpötilaerolla todennäköisesti on jotain roolia rasituksissa, joten ei kannata perstuntumalta vähätellä/tyrmätä. Ihan turha sinunkaan yksittäisiin lämpötiloihin hirttää kiinni kuten tässä teet, selvää on, että mitä pienemmäksi muutos menee absoluuttisiin arvoihin nähden, sen pienempi ero rasituksissa on. Vastaavasti jos käyttötapojen ero alkaa olla 30% rasituslisä toiseen tapaan nähden, niin harva insinööritieteissä enemmän tutkimatta uskaltaa sanoa, että ei vaikuta. Voi hyvin olla, että ei vaikuta siltikään, mutta…

Teet tuossa kirjoituksessasi sen ajatusvirheen, että käsittelet kahta ihan erillistä tilannetta. Ei 200 asteisiin kiviin heittäminen ole sama asia kuin 400 asteisiin. Aineiden ominaisuudet muuttuvat lämpötilan mukaan. Lisäksi todella kuumiin kiviin heittäminen tuskin johtaa samanlaiseen kiukaan uittamiseen kuin melkein lämmenneessä kiukaassa jne. Kiukaan käyttölämpötila voi hyvin selittää osalla miksi kivet kestävät tai hajoavat.

 

[tietokonerikki]

Mulla pistettiin poikki talon edestä ja uusi putki sisään rempan yhteydessä, jossa vesimittarin paikka vaihtui. Sanoi asentaja, että normaalisti uusisivat kaupungin sulkuun asti, mutta kun ei ole karttaa missä putki menee ja välissä on reilusti vuosikymmeniä kasvanutta puustoa… Ei varmaan mitään akuuttia ongelmaa siis ole, mutta selkeästi haluavat uusia aina kun mahdollista, ehkä joku käry ongelmista on. Toisaalta marginaalia noissa on paljon, uudessa saman ulkohalkaisijan putkessa on kolmasosan vain seinämänpaksuus.

Ymmärsinkö oikein, että sulla on talossasi 70-luvulla laitettu muovinen talovesijohto johon olet myöhempinä vuosina liitättänyt uuden muovitalovesijohdon.?

 

[Lumimies]

Yläkerrasta pitäs uusia vessan vesikalusteet niin mietin, että kun sinne tulee aika viileää vettä aina alussa ja joutuu juoksuttamaan kuuman saamiseksi, niin asennuttas pikkuruisen läpivirtauslämmittimen allaskaapin takaseinään, tulis lämmintä just kun tarvii ja juuri sen verran kun tarvii.

Tarvitset kiertojohdon etkä läpivirtauslämmitintä. Meinaan ihan pikkuruinen ei riitä kun lämmitystehon tarve on semmoista 10kw luokkaa. Tästä oli jokunen aika sitten juttua LVI-ketjussa.

 

[Catrik]

Tarvitset kiertojohdon etkä läpivirtauslämmitintä. Meinaan ihan pikkuruinen ei riitä kun lämmitystehon tarve on semmoista 10kw luokkaa. Tästä oli jokunen aika sitten juttua LVI-ketjussa.

10kW käsien pesuun? Ja sekin luokkaa 10s mitä sillä kuumalla vedellä kestää tulla pannuhuoneesta. Kuulostaa aika reilusti ylimitoitetulta väitteeltä.

Läpivirtauslämmitin MBH | Metromini 4 | Huipputuotteet.fi

MBH 3.5 kW tai 6.5 kW läpivirtauslämmitin voidaan kytkeä mihin tahansa markkinoilla olevaan hanaan. Helppo asennus toimituksessa mukana tulevilla varusteilla.

www.huipputuotteet.fi

Tuotto:
Clage MBH 3, 230 V (noin 2 l / min Δt 25 K)

Jos oikein luen niin 3,5 kW nostaa veden lämpötilaa 2L/min 25 astetta, jos se tuleva vesi on jotain 20C (olettaen että putkistot on huoneenlämpöisiä) niin tuostahan jää reserviä vaikka kuinka paljon yli.

 

[Kvarkki]

Ymmärsinkö oikein, että sulla on talossasi 70-luvulla laitettu muovinen talovesijohto johon olet myöhempinä vuosina liitättänyt uuden muovitalovesijohdon.?

Siis oli, nyt on uusi putki sisällä (=talon alla suojaputkessa menevä osuus). Uuden ja vanhan muoviputken liitos on 2-3 m talon ulkopuolella, siitä liitoksesta tonttisulkuun (40-50 m) menee edelleen vanha 70-luvun putki. Vesilaitos nuo muutokset teki vesimittarin vaihdon yhteydessä (pl. suojaputken asennus).

 

[Lumimies]

10kW käsien pesuun? Ja sekin luokkaa 10s mitä sillä kuumalla vedellä kestää tulla pannuhuoneesta. Kuulostaa aika reilusti ylimitoitetulta väitteeltä.

Läpivirtauslämmitin MBH | Metromini 4 | Huipputuotteet.fi

MBH 3.5 kW tai 6.5 kW läpivirtauslämmitin voidaan kytkeä mihin tahansa markkinoilla olevaan hanaan. Helppo asennus toimituksessa mukana tulevilla varusteilla.

www.huipputuotteet.fi

Jos oikein luen niin 3,5 kW nostaa veden lämpötilaa 2L/min 25 astetta, jos se tuleva vesi on jotain 20C (olettaen että putkistot on huoneenlämpöisiä) niin tuostahan jää reserviä vaikka kuinka paljon yli.

Pesuallashanan normivirtaama on 6l/min ja keittiöhanan 12l/min.

 

[pulatunnus]

Pesuallashanan normivirtaama on 6l/min ja keittiöhanan 12l/min.

Eli tuolla saisi vähän lisättyä käsienpesumukavuutta.
Lokiikka, siinä että sen verran lämmintä että voi aloittaa käsien pesun, ja ihan kohtuu lämmintä saisi 4l/min tahdilla, eikä kaadu kokonaan vaikka vetäisi hanan auki. (tosin onko kohde sellainen että ne putket vesineen jäähtyy huoneen lämpöön, jos ne jäähtyy enemmän, niin no..) No sulanapitokaapeli putken ympärille.

Huima harpapus siihen ettei olisi lainkaa ja jos sähköälähellä niin edullisempi kuin kiertoveden rakentelu.

Ja siis oletus että tuossa on termostaatti, ettei sitten sitä 50 asteista ala lämittää 75 asteiseksi.

Jossain autotallissa käsienpesua varten kolmivaiheinen , oletus että viileämpää, tai jopa kylmävesi, ja ja ehkä haluaa sitä vettäkin vähän enemmän ja lämpöisenä.

 

[mikkot]

Mitä tarkoitat, ettei tuuletusrakoja ole? Jos tiiliseinän alaosassa ei ole tiilien pystysaumoja auki esim. k/k900, niin en ostaisi ennen kuin olisin tarkistanut, että asiat sen takana on kunnossa. Ne on helppo porakoneella avata ja valolla varustetulla Endoscoopilla tarkistaa (eikä niitä pidä enää tukkia).

Otat sisältä jonkun nurkan auki varovasti, etkä tarpeettomasti riko höyryn sulkua (se pitää korjata kuntoon), jos rakennetta epäilet. Ei sen paikkaus eteen tulevan kalusteen takaa edes näy, kun valitsee sopivan paikan.

Myyjällä oli kattavasti valokuvia kohteesta remontin jäljiltä. Rakenteita oli avattu paljon ja kaikki näytti olevan priimaa. Tiilen/ tuulensuojalevyn välinen 35mm tuuletusrako ei ollut laastista ummessa vaan siististi auki. Sanoi poraavansa kyllä ostajan niin halutessa tuuletusreiät, mutta siitä tulee kuulemma merkintä kauppakirjaan, koska hän ei halua 40v toiminutta rakennetta lähteä "korjaamaan". Mainitsi myös, että monesti noiden vanhojen tiilivuorauksien ja tuulesuojalevyn välissä on pari varvia (laasti)pölyä, jolloin oikea paikka tuleetusaukoille ei vanhaan tehtynä ole alimmassa tiilirivissä. Kertoi myös sen, että koska julkkari on "kokotiilestä" tehty, niin ei ole samalla tavalla altis viistosateella kuin ohuempi pinnoite, eikä tuuletusrako ole samalla tavalla merkityksellinen. Mies vaikutti remonttihommissa erittäin kokeneelle ja asiantuntevalle, ja oli muutenkin mukava jutella välittäjän sijaan itse tekijän kanssa.