Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Lasku on joo vedestä ja meitä on 6 taloa jotka tuo sitten jaetaan. Jos ei naurattaisi niin itkettäisi :D
 
Toivotttavasti eivät ole laskuttaneet myös jätevedestä, kun sehän todistetusti ei ole viemäriin päätynyt. Mahtaakohan joku vakuutus kattaa moisen vuotovahingon? Herää kyllä kysymys, että miten helvetissä tuota ei huomattu jo paljon ennen 8000 m3 vuotoa.

e: On kyllä ilo, että päämittari on itsellä sisätilassa ja kaikki "maksullinen" vuoto tulee heti näkymiin. Vesiyhtiön arkisto alkaa 70-luvulta ja meidän putkesta ei ollut mitään merkintöjä asiakirjoissa :btooth: Seinämän paksuus sentään 3-4x uusien muoviputkien seinämistä. Vesimittarin vaihtoa varten joutuivat imuroimaan kaupungin puolen sulusta kuution-pari muurahaisia ja työkalukin sulun käyttöön piti etsiä jostain varaston nurkasta :D
 
Itselläni on tällainen halpa paska (en välttämättä suosittele tätä, Biltemalla näyttää olevan suodattimien kanssa toimitusvaikeuksia):

Laite siis imee letkua pitkin vettä tuohon terässäiliöön. Vettä imuroitaessa ei käydetä normaaleja suodattimia, ainoastaan jotain karkeasuodatinta. Emt. miten syvät sinulla on salaojakaivot, mutta oon tyhjentänyt tuolla Bilhelveten laitteella 2 metriä syvän juomavesikaivon pohjankin vedestä ja lietteestä, hyvin piisasi tehot, letku toki ei olisi riittänyt, joten vedin jesarilla tällaisen jatkoksi (pysyi ilman jesariakin, kävi just passelisti imurin imuaukkoon):

Ei kai tuossa sen kummempia, siivilää en ole kyllä ikinä nähnyt omissa kaivoissa, kaippa sellainenkin voi olla. Kurkkaa kaivoihin, että mitä siellä näkyy, jos ei ole siivilää niin sit ei ole. Tuommoseen pieneen säiliöön ei sitä vettä mahdu ihan hirvittäviä määriä, mutta eihän sitä siellä kaivoissa saisi hirvittäviä määriä ollakaan. Kokoajan toki voi virrata uutta vettä kaivoon samalla kun imuroit, jos vesi on korkealla, mutta eihän sitä vettä tarvitse poistaa, vain paskat.

Ps. Ja tää on siis kuiva-märkä imuri, eli sitä voi käyttää normaalina imurina kaikelle sellaiselle paskalle, mille ei kehtaa normaalia koti-imuria käyttää. Aivan ehdoton omakotitalossa.
Jos ne putket ovat "liettettä" täynnä niin, jotain on pielessä. Noihin salaojakaivoihin jätetään tilaa mahdollisesti putkeen joutuneelle hiekalle yleensä 400-600mm sen putken alapuolelle. Sitä mahdollista hiekkaa sieltä sitten voi/pitää poistaa. Siihen käy myös pitkän tikun päähän laitettu "kapean rikkalapion" muotoinen peltikoura koko esim. 100x150 x50mm, (kaivoista riippuen). Kesällä kun tekee, ei yleensä pitäis vettä olla haittana.

Tehokas märkäimuti toimii tossa, mutta OK asujalle ei ole ns. pakkohankinta. Tuhkat saa takasta esierottelijallakin sekä remppapölyt.
 
??? Kyseessä kiinteistöyhtiö ja sinulla 30k lasku? Kyllä tuon laskun pitäisi olla isännöitsijällä. Ja miksi HSY kun tonttijohdot eivät kuulu HSY:lle.
Miksi isännöitsijällä? Eikös huollosta vastaavalla, jos on tajuttu mittarin "päivittäinen" seuranta laittaa hoitohommiin.
Vaikea sanoa missä ajassa toi on syntynyt? (Vesilaitos lukee mittarit 10vuoden välein).
Yksi WC-istuin voi vuotaa 2m3 päivässä eikä sitä välttämättä edes huomaa siellä käydessä.
=> täytyykin käydä katsastamassa vesimittarini :) @Kvarkki ei se mitään auta, että on sisällä mikäli ei muista katsoa. Veikkaan, että aika harva muistaa.

Osakkaiden maksettavaksi mennee.
 
Viimeksi muokattu:
Isänännöitsijähän noita laskuja hoitaa. Tuskin on tuommoissa erillistalo kiinteistöyhtiöässä on erikseen huollosta vastaaavaa.
Kyllähän noita mittareita luetaan paljon useammin kuin 10v välein, kiinteistön vesimittareiden vaihtoväli on noin 7-10v.

Tuollahan sanottiin että on vuotanut pihalla ilmeisesti jakokaivosta. Ei tuommoiset tule helposti esiin, yksi indikaattori on että piha pysyy sulana talvella.
Luultavasti noi jakojohdot on kuparia ja lähellä teknisen käyttöiän loppua joten korvausten saaminen myyjältä voi olla aika kiven alla. Siis tuo 30k/6 on vaan 5k per osakas. Kannattaa alkaa varautumaan noiden jakojohtojen vaihtoon.
 
mutta hieno 30k€ lasku HSY:ltä pöydällä
Eniten varmaan satuttaa että vesi on 11680€ ja jätevesi 17952€

Takavuosina yks tuttu muija oli saanut muhkean laskun kun oli jättänyt pesukoneen hanan auki ja koneen venttiili....
 
Talokohtaiset mittarit on luettu 6x vuodessa ja kun niissä ei ole ollut erikoista niin päämittari kerran vuodessa ilmoitettu HSY:lle.
Jatkossa luetaan päämittari aina myös talokohtaisen mittariluennn yhteydessä.

Putket on muovia, ei ongelmaa sen suhteen.
Vuotanut putki oli asennettu aikanaan väärin, ilmeisesti vanhan mittarikaivon päälle. Harjateräs oli syönyt reiän alapuolelle.
Tämä on piilevä virhe, kun on selkeästi ulkoinen aiheuttaja ja ainakin voi myyjää kaikkien kulujen selvittyä reklamoida.

Toki 30k laskussa on jätevesi mukana, josta haetaan hyvitystä ja maksettavaa jäänee 12ke, jossa mukana myös tasausta edelliseltä vuodelta hieman.

Tärkeintä että vesi taas virtaa ja nyt kun on kaivantoa auki niin pitää vähän vielä laajentaa ja samalla tehdä omalle talolle muutama kosteussuojauksen parannustoimenpide.
Vuoto huomattiin maanantaina, kun verrattiin lukemaa edellisen maanantain ilmoitettuun lukemaan. Vettä oli mennyt vain 100m3/vrk. Pidän outona ettei HSY:llä ole mitään seurantaa, tuo on käytännössä 1000 ihmisen lisäkulutus verrattuna normaaliin.
 

Liitteet

  • IMG_20211111_131950.jpg
    IMG_20211111_131950.jpg
    4,8 MB · Luettu: 297
  • IMG_20211111_132000.jpg
    IMG_20211111_132000.jpg
    6,3 MB · Luettu: 322
  • IMG_20211111_155514.jpg
    IMG_20211111_155514.jpg
    2,6 MB · Luettu: 314
Putket on muovia, ei ongelmaa sen suhteen.
Vuotanut putki oli asennettu aikanaan väärin, ilmeisesti vanhan mittarikaivon päälle. Harjateräs oli syönyt reiän alapuolelle.
Tämä on piilevä virhe, kun on selkeästi ulkoinen aiheuttaja ja ainakin voi myyjää kaikkien kulujen selvittyä reklamoida.

Piilevä virhe on merkittävä, kun se ylittää 4% kauppahinnasta. Tällöin osan voi saada myyjältä takaisin. Sulle on tulossa oletettavasti 2k kulu, niin omasta pussista mennee.
 
Kuka noi on aikanaan asentanut? Jos se on vesilaitos itse (vaikka teidän vastuulla), niin laskua perään vedestä ja kaivuukulut päälle :D
 
Eikö tollainen 100 kuutiota vettä päivässä maan uumeniin näy mitenkään maan pinnalla? Ei minkäänlaisia maan vajoamia tai mitään outoa?
 
Isänännöitsijähän noita laskuja hoitaa. Tuskin on tuommoissa erillistalo kiinteistöyhtiöässä on erikseen huollosta vastaaavaa.
Kyllähän noita mittareita luetaan paljon useammin kuin 10v välein, kiinteistön vesimittareiden vaihtoväli on noin 7-10v.

Tuollahan sanottiin että on vuotanut pihalla ilmeisesti jakokaivosta. Ei tuommoiset tule helposti esiin, yksi indikaattori on että piha pysyy sulana talvella.
Luultavasti noi jakojohdot on kuparia ja lähellä teknisen käyttöiän loppua joten korvausten saaminen myyjältä voi olla aika kiven alla. Siis tuo 30k/6 on vaan 5k per osakas. Kannattaa alkaa varautumaan noiden jakojohtojen vaihtoon.
Joo vuoden välein pitää lukemat ilmoittaa => toi vuoto on tullut vuoden sisällä. Vaikeaa siitä on isänöitsijää syyllistää. Noissa enkä 50mm putki siitä kerkiää aikapaljon vettä virrata jo vuorokaudessa.
 
Talokohtaiset mittarit on luettu 6x vuodessa ja kun niissä ei ole ollut erikoista niin päämittari kerran vuodessa ilmoitettu HSY:lle.
Jatkossa luetaan päämittari aina myös talokohtaisen mittariluennn yhteydessä.
Hyvä muutos käytäntöihinne.
Putket on muovia, ei ongelmaa sen suhteen.
Vuotanut putki oli asennettu aikanaan väärin, ilmeisesti vanhan mittarikaivon päälle. Harjateräs oli syönyt reiän alapuolelle.
Tossa on niin kauan kulunut, että vaikea sanoa onko alunperin harjateräs ollut näkyvissä, ja missä suhteessa betoniin toi putki on alunperin asennettu (maa tiivistyy veden myötä).
Tämä on piilevä virhe, kun on selkeästi ulkoinen aiheuttaja ja ainakin voi myyjää kaikkien kulujen selvittyä reklamoida.

Toki 30k laskussa on jätevesi mukana, josta haetaan hyvitystä ja maksettavaa jäänee 12ke, jossa mukana myös tasausta edelliseltä vuodelta hieman.
Mäkin epäilen saatko mitään myyjältä, jos osaa selvittää oikeutensa?
Tärkeintä että vesi taas virtaa ja nyt kun on kaivantoa auki niin pitää vähän vielä laajentaa ja samalla tehdä omalle talolle muutama kosteussuojauksen parannustoimenpide.
Vuoto huomattiin maanantaina, kun verrattiin lukemaa edellisen maanantain ilmoitettuun lukemaan. Vettä oli mennyt vain 100m3/vrk. Pidän outona ettei HSY:llä ole mitään seurantaa, tuo on käytännössä 1000 ihmisen lisäkulutus verrattuna normaaliin.
Ei taida HSY reaaliaikaisesti lukea etänä talomittareita? Yleensä vedenkäyttäjä ilmoittaa itse lukemat.
HSY ymmärtääkseni seuraa kulutusta, mutta lähinnä alueittain? ja millä aikavälillä? Ei siinä tommosta "tippaa" helposti huomaa. Hienoa, että huomasitte noin nopeasti 365*100m3= 36500m3 lasku olis voinut olla isompikin.
 
Selvä asennusvirhehän tuo on, asennus pitää tehdä sorapatjalle missä on pieni raekoko, putken alla pitäisi tuota jokin 100mm tms. Esim kiviä tms ei saa olla.

Kaikki kiinteistömittarit eivät ole etäluettavia, ainakaan Vantaan alueella noita päävesimittareita ei yhdistetä mihinkään vaikka olisi etäluenta mahdollisuus. Tai no talon omaan automaatioon ehkä.
Sen verran kulutusta tuolla verkostossa että pieniä määriä on aika mahdoton seurata.

Tästä tuolee mieleen mitä Altian eräs päällilkkö kertoi. Altialla on jokun kymmenen omaa vedenottamoa. Isompi vuoto tuli ilmi vasta kun farmari oli ilmoittanut että hänen pelto kuin tulvan jäljiltä.
 
Selvä asennusvirhehän tuo on, asennus pitää tehdä sorapatjalle missä on pieni raekoko, putken alla pitäisi tuota jokin 100mm tms. Esim kiviä tms ei saa olla.

Kaikki kiinteistömittarit eivät ole etäluettavia, ainakaan Vantaan alueella noita päävesimittareita ei yhdistetä mihinkään vaikka olisi etäluenta mahdollisuus. Tai no talon omaan automaatioon ehkä.
Sen verran kulutusta tuolla verkostossa että pieniä määriä on aika mahdoton seurata.

Tästä tuolee mieleen mitä Altian eräs päällilkkö kertoi. Altialla on jokun kymmenen omaa vedenottamoa. Isompi vuoto tuli ilmi vasta kun farmari oli ilmoittanut että hänen pelto kuin tulvan jäljiltä.
Tarkoitin, että asennuksesta on kulunut 45v, mikään ei takaa että se putki enää on siinnä mihin se asennettiiin.
Samaa mieltä tuosta vuodon määrästä se "katoaa" ison alueen vedenoton sekaan varsinkin kun se kulutus pikkuhiljaa kasvaa. Vuositasolla sitten näkevät maksetut m3 ja mitä on oikeasti pumpattu eron. Veikkaan, että eivät monessakaan kohtaa täsmää. Sen "tihkuvuodon" hakeminen runkolinjasta ei ole kovin helppoa
 
Totesin vaan että selkeä asennusvirhehän tuo on, ei ollut suunnattu mitenkään sinun viestiin.

Ei tuo kyllä näytä 45v vanhalta asennukselta, lähtisin veikkaamaan 80-luvun loppua/90-luvun alkua.
 
Totesin vaan että selkeä asennusvirhehän tuo on, ei ollut suunnattu mitenkään sinun viestiin.

Ei tuo kyllä näytä 45v vanhalta asennukselta, lähtisin veikkaamaan 80-luvun loppua/90-luvun alkua.
Joo asennusvirhe (Kauanhan se tossa on kestänyt), jos oli tossa alunperin, jota siis epäilen. Blur kirjoitti "Selkeä asennusvirhe 45 vuotta sitten "
Siitä tuo aika eli 1976 olisi käytetty muovivesijohtoa. Saattoi olla, että jo 70-luvulla noita muovivesijohtoja alettiin? käyttää, kuten muoviviemäreitäkin. Muoviviemäreistä olen aivan varma.
 
Paritalon puolikkaassa n. 100 m2 asusteltu nyt hetken. Lämmitys sähköinen lattialämmitys joka ei ole vielä päässyt töihin, vaan ilp lämmittää yksin koko tilaa. Lvv sähköllä myös. Yläkerta lämpiää käytännössä pelkästään hukkalämmöllä.

Tällä hetkellä kulutus 35-40 kWh/päivä ja kk-tasolla näyttäis asettuvan 1000-1200 kWh tasoon.

Onko normaaleja lukemia? Noin 20 vuotta vanha puutalo laatalla.
Meillä 1978 paritalo kaksoislaatta 105 m2, suora sähkölämmitys, ilp hoitaa hommat ja patterit päälle kun kunnolla pakkasta, pattereissa tietenkin pyynti pienemmälle mitä ilp:ssä. Wc ja pesuhuoneessa lattialämmitys, sauna lämpiää 6 kertaa viikossa
( tykätään saunoo ). Lvv sähköllä. Myös plugari passat latauksessa päivittäin, kulutus vuodessa 15000kw, kesällä menee sen 850kw per kk ja tammi-maalis sen 1400-1600kw, jos nyt oikein muistan.
 
Viimeksi muokattu:
Tämän perusteella kuulostaa oma kulutus aika suurelta. Johan toi Passattikin imasee helposti 5-7 kWh päivässä. Paljonko teillä oli viime kuun kulutus (jos nyt jossain etelähkössä talo on)?
 

Liitteet

  • Screenshot_20211113-203711_Samsung Internet.jpg
    Screenshot_20211113-203711_Samsung Internet.jpg
    290,2 KB · Luettu: 110
Täytyypä vähän alkaa tutkia mikä sitä sähköä sitten syö. Löytyy kyllä hetivalmis kiuas mutta sen nyt ei pitäisi ihan kauheita syödä. Kiitos vertailusta.
Onko lattialämmityksiä? Ne syö hurjasti sähköö jos on sähkölämmitys.
 
Katsoin vielä viime vuoden kulutuksen, se oli 14950kw, ja nyt mennyt 12718kw ( 2021 ) eli vuosi kulutus 15000kw paikkeilla.
 
Viimeksi muokattu:
On parissa tilassa mutta aika pienellä. Voisi niitä vähän alas vielä säätää ja katsoa vaikutusta. Ovet on auki jotta ilpin lämmin ilma kiertäisi niihinkin tiloihin.
Tossa on vaan se miinus että nyt se lattialämpö hohkaa kokoajan kun lämpö karkaa huoneesta pois.
Lattialämpö kannattaa laittaa niin pienelle että tuntuu just ja just jaloissa. Noi on tosi kovia sähkösyöppöjä.

Voithan sä kokeilla ottaa lattialämmöt vähäks aikaa pois ja kattoo kuinka vaikuttaa sähkönkulutukseen.
 
Täytyypä vähän alkaa tutkia mikä sitä sähköä sitten syö. Löytyy kyllä hetivalmis kiuas mutta sen nyt ei pitäisi ihan kauheita syödä. Kiitos vertailusta.
Kuuklettelujen perusteella tuollainen ainavalmis kiuas kuluttaa vuodessa 2000-3000 kwh. Valmiustila noin 250w/tunti.
Tavallisella kiukaalla yksi lämmityskerta on noin 10kwh joten kyllä tuosta ainavalmiuden "helppoudesta" saa maksaakin.

Tosin juuri oman kiukaan kulutushan on sinun helppo testata kun katkaisee valmiuden muutamaksi vuorokaudeksi ja vertaa vuorokausikulutusta.
 
Kyllä lattialämmitys kannattaa pitää märkätiloissa. Ovet kiinni, anna ilp:in lämmittää muut tilat.
Voisko olla jotain vuotoja, esim. huono eristys ikkunan pielissä yms.. Itsehän olen ikkunat ja ovet vaihtanut, laittanut 50mm lisäeristystä ulkoseiniin ja puhallus villaa yläpohjaan.
 
Kuuklettelujen perusteella tuollainen ainavalmis kiuas kuluttaa vuodessa 2000-3000 kwh. Valmiustila noin 250w/tunti.
Tavallisella kiukaalla yksi lämmityskerta on noin 10kwh joten kyllä tuosta ainavalmiuden "helppoudesta" saa maksaakin.

Tosin juuri oman kiukaan kulutushan on sinun helppo testata kun katkaisee valmiuden muutamaksi vuorokaudeksi ja vertaa vuorokausikulutusta.
Tuo riippuu ihan siitä montako kertaa viikossa sauna lämpiää,jos lämpiää 6-7 kertaa viikossa (näin setämiehenä kroppan jumit tykkää lämpöisestä)niin ainalämmin tulee halvemmaksi.
 
Rakennusten lämmitystehotarpeesta eri vuosikymmenillä rakennetuille taloille taulukko:

Näyttökuva 2021-11-13 231456.png

Toki tuo on rakennuskannan keskiarvoistamista, löytyy parempia ja ja huonompia tupia varmasti joka vuosikymmeneltä. Mutta noin suuntaa-antava taulukko verrokiksi.

Kokonaissähkönkulutukseen vaikuttaa paljon lämpimän veden kulutustottumukset, saunomiset, elektroniikan määrä jne joten suorat vertailut todella vaikeita.

EDIT:
Innoistuin kuukettelemaan lisää, alla laskettu esimerkkitapauksia suihkuttelutottumuksista:

Näyttökuva 2021-11-13 233722.png

Eli tuon neliperheisen esimerkkiperheen energiankulutus pelkästään suihkutteluluista oli vaihteluvälillä 4000-15000kwh vuosi.
 
Viimeksi muokattu:
Sokkelin sisäpuolinen eristäminen on riskirakenne, mutta vieläkö tämä menettelisi? Eristettä on vähän ja toisaalta ylin harkko on myös keskeltä lämpöeristetty. Riski liitty googlen mukaan siis siihen, että seinärakenteen alaosa pääsee kylmäksi, niin että sinne pinnoille kondensoituu maaperästä nouseva vesihöyry. Kasaritalo kyseessä.

Screenshot_20211113-220549_Drive.jpg
 
Onko kokemuksia sellaisesta VILP ratkaisusta että laitetaan pelkkä monoblock ulkoyksikkö jossa kiertää olemassaolevan öljykattilan vesi?

Jotenkin tämmöinen vaihtoehto ei ole aiemmin käynyt edes mielessä. Vaikuttaisi aika optimilta ratkaisulta tee-se-itse miehelle. Toki jonkinlainen nippu rahaa menee kaikenmaailman asennustarvikkeisiin, työaikaan ja opiskeluun mutta on tämä nyt huomattavasti miellyttävämmän kuuloinen ratkaisi kuin joku avaimet käteen -asennus kaikenmaailman takuilla.
 
Sokkelin sisäpuolinen eristäminen on riskirakenne, mutta vieläkö tämä menettelisi? Eristettä on vähän ja toisaalta ylin harkko on myös keskeltä lämpöeristetty. Riski liitty googlen mukaan siis siihen, että seinärakenteen alaosa pääsee kylmäksi, niin että sinne pinnoille kondensoituu maaperästä nouseva vesihöyry. Kasaritalo kyseessä.

Screenshot_20211113-220549_Drive.jpg
Kyllä mä ton uskaltaisin ostaa, jos arveluttaa ota jostain talon nurkasta auki ja katso missä rakenteet kunnossa ovat. Usein alajuoksu on painekyllästettyä ja alla vielä bitumimikermikaista. Tohonkin sellainen näyttäs? piirretyn. Katsot, että toi tiilen takana oleva tuuletusrako on Ok eli laasti ei ole tukkinut rakoa ja alareunassa on pystysaumoissa tuuletusraot. Sekä, että toi salaojitus toimii.
 
Kyllä mä ton uskaltaisin ostaa, jos arveluttaa ota jostain talon nurkasta auki ja katso missä rakenteet kunnossa ovat. Usein alajuoksu on painekyllästettyä ja alla vielä bitumimikermikaista. Tohonkin sellainen näyttäs? piirretyn. Katsot, että toi tiilen takana oleva tuuletusrako on Ok eli laasti ei ole tukkinut rakoa ja alareunassa on pystysaumoissa tuuletusraot. Sekä, että toi salaojitus toimii.

Salaojia ei ole, mutta patolevyt laitettu ja piha viettää poispäin. Hulevedet ohjattu maan alla ojaan. Sokkelin viereen kaivettu pystyyn 100mm (salaoja?)putki, jossa syksyn märillä ei vettä näkynyt. Maaperä kuulemma hyvin vettä läpäisevä ja naapurien rintsikoiden kellaritkin ok. Tuuletusrakoja ei ole. Ikkunat hiljakkoin vaihdettu, niin pitääkin kysellä katselivatko sitä kautta tuonne väliin. Jospa ehtoihin laittaa, että alajuoksuun asti porataan ja otetaan näytteet sekä kurkataan pohjoisseinältä ikkunapellin alle?
 
Salaojia ei ole, mutta patolevyt laitettu ja piha viettää poispäin. Hulevedet ohjattu maan alla ojaan. Sokkelin viereen kaivettu pystyyn 100mm (salaoja?)putki, jossa syksyn märillä ei vettä näkynyt. Maaperä kuulemma hyvin vettä läpäisevä ja naapurien rintsikoiden kellaritkin ok. Tuuletusrakoja ei ole. Ikkunat hiljakkoin vaihdettu, niin pitääkin kysellä katselivatko sitä kautta tuonne väliin. Jospa ehtoihin laittaa, että alajuoksuun asti porataan ja otetaan näytteet sekä kurkataan pohjoisseinältä ikkunapellin alle?
Jos jotain uutta pintaa seiniin tulossa, niin samalla pala pois seinälevyä, näkee kunnolla rakenteisiin/alajuoksuun. Seinän paikkaaminen/kittaaminen pieni vaiva jos kuitenkin uusia pintoja laittaa.
 
Salaojia ei ole, mutta patolevyt laitettu ja piha viettää poispäin. Hulevedet ohjattu maan alla ojaan. Sokkelin viereen kaivettu pystyyn 100mm (salaoja?)putki, jossa syksyn märillä ei vettä näkynyt. Maaperä kuulemma hyvin vettä läpäisevä ja naapurien rintsikoiden kellaritkin ok. Tuuletusrakoja ei ole. Ikkunat hiljakkoin vaihdettu, niin pitääkin kysellä katselivatko sitä kautta tuonne väliin. Jospa ehtoihin laittaa, että alajuoksuun asti porataan ja otetaan näytteet sekä kurkataan pohjoisseinältä ikkunapellin alle?
Mitä tarkoitat, ettei tuuletusrakoja ole? Jos tiiliseinän alaosassa ei ole tiilien pystysaumoja auki esim. k/k900, niin en ostaisi ennen kuin olisin tarkistanut, että asiat sen takana on kunnossa. Ne on helppo porakoneella avata ja valolla varustetulla Endoscoopilla tarkistaa (eikä niitä pidä enää tukkia).

Otat sisältä jonkun nurkan auki varovasti, etkä tarpeettomasti riko höyryn sulkua (se pitää korjata kuntoon), jos rakennetta epäilet. Ei sen paikkaus eteen tulevan kalusteen takaa edes näy, kun valitsee sopivan paikan.
 
Mitä tarkoitat, ettei tuuletusrakoja ole? Jos tiiliseinän alaosassa ei ole tiilien pystysaumoja auki esim. k/k900, niin en ostaisi ennen kuin olisin tarkistanut, että asiat sen takana on kunnossa. Ne on helppo porakoneella avata ja valolla varustetulla Endoscoopilla tarkistaa (eikä niitä pidä enää tukkia).

Otat sisältä jonkun nurkan auki varovasti, etkä tarpeettomasti riko höyryn sulkua (se pitää korjata kuntoon), jos rakennetta epäilet. Ei sen paikkaus eteen tulevan kalusteen takaa edes näy, kun valitsee sopivan paikan.
Kyllä höyrysulun voi mattoveittellä leikata auki ja katsoa kunnolla mitä sieltä löytyy, muistaa vaan teipata sen "ehjäksi" sitkoteipillä.
Tai niinkun sanoit, se pitää korjata.
Mutta mielestäni kunnolla auki ,niin näkee hyvin rakenteisiin ja eri puolilta taloa.
Sehän on myyjän kuin ostajan kannalta parempi, niin ei tule yllätyksiä myöhemmin.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä höyrysulun voi mattoveittellä leikata auki ja katsoa kunnolla mitä sieltä löytyy, muistaa vaan teipata sen "ehjäksi" sitkoteipillä.
Tai niinkun sanoit, se pitää korjata.
Mutta mielestäni kunnolla auki ,niin näkee hyvin rakenteisiin ja eri puolilta taloa.
Sehän on myyjän kuin ostajan kannalta parempi, niin ei tule yllätyksiä myöhemmin.
Ei niitä turhaan kannata auki repiä, jos katsoo niin talon kulman nurkka on hyvä paikka katsoa (niin iso että sinne oikeasti näkee) ja jos on ongelmia sitten tietenkin enemmän tai on perusteltua syytä epäillä ongelmaa.
 
Onko kokemuksia sellaisesta VILP ratkaisusta että laitetaan pelkkä monoblock ulkoyksikkö jossa kiertää olemassaolevan öljykattilan vesi?

Jotenkin tämmöinen vaihtoehto ei ole aiemmin käynyt edes mielessä. Vaikuttaisi aika optimilta ratkaisulta tee-se-itse miehelle. Toki jonkinlainen nippu rahaa menee kaikenmaailman asennustarvikkeisiin, työaikaan ja opiskeluun mutta on tämä nyt huomattavasti miellyttävämmän kuuloinen ratkaisi kuin joku avaimet käteen -asennus kaikenmaailman takuilla.

Itse tehtiin ja säästettiin lämpöremontti isän kanssa alkuvuodesta, -97 rakennettuun taloon alkuperäisen öljylämmityksen tilalle. Sähkömies kävi kytkemässä kaminat tulille, itse väkerrettiin kaikki johdotukset ja logiikat paikoilleen. Kylmämies kytki ja tyhjiö kylmäaineputket, ei siinä sen kummempaa. Toki auttoi että oli tuttu asennusfirma ja asentajat kyseessä. Isä on tehnyt kaiken maailman putkihommia koko ikänsä, firabelina. Muuten ei homma olisi onnistunut, kun kuparista juotettiin putkistot kasaan.

Eipä ole kyllä tietoa tuollaisesta monoblokista. Miten hyötysuhteet sun muut vertautuu "Oikeaan" VILP:iin. Vanhan öljylämmityskattilan jättö paikalleen ei kyllä yhtään houkuttelisi, ainakaan jos se on 25 vuotta vanha. Kun asemoi VILP:n sisäyksikön ensi paikalleen, niin siitä voi rauhassa suunnitella ja toteuttaa putkivetoja ennen kun purkaa pannun pois. Meillä vaihtui VILP:lle ensin lämmin käyttövesi, sitten lattialämmitys ja lopuksi patteripiiri. Ammattailaiset tekee remontin parissa päivässä (ja laskuttaa sen 100h), meillä kesti 4-5kk kun viikonloppuisin tehtiin 12h hommia.
 
Sokkelin sisäpuolinen eristäminen on riskirakenne, mutta vieläkö tämä menettelisi? Eristettä on vähän ja toisaalta ylin harkko on myös keskeltä lämpöeristetty. Riski liitty googlen mukaan siis siihen, että seinärakenteen alaosa pääsee kylmäksi, niin että sinne pinnoille kondensoituu maaperästä nouseva vesihöyry. Kasaritalo kyseessä.

Screenshot_20211113-220549_Drive.jpg

Mistäs tälläistä tietoa oot löytänyt? Tuohon näyttää äkkiseltään ihan normaalilta rakenteelta mitä nykyäänkin käytetään. Tuo routaeriste ehkä vähän turhan matalalla, mutta muuten ei näyttäisi eroavan nykyaikaisesta toteutuksesta. Alajuoksu taitaa olla kylläkin aika lähellä maanpintaa.
 
Mimmosia keinoja porukka on käyttänyt sähkö- ja vesilaskun pienentämiseen? Vm.90 2.krs rinnetalo, suorasähkö+yläkerran ilp+takka/leivinuuni valukivestä. Sähköä menee karkea 16kWh/v ja vettä näytti viimesen vuoden aikana menneen 105m3. Sähkössä näytti talvikausi marraskuusta maaliskuuhun, eli lämmityskausi, noin 2000kWh/kk ja kesällä sitten 600-700kWh välimaastoon. Nyt kesän lopulla otin kämpän kaikki ikkunat 10kpl auki ja vaihdoin vanhat olemattomat tiivisteet uusiin ja korjasin asennusta kun aiempi omistaja ei ollut laittanut tiivisteitä ollenkaan välilehden pokaan, samoin asensin kaihtimet etelänpuoleisiin ruutuihin ikkunoiden sisään kesää ajatellen kun meinasi tumma lattia kerätä lämpöä liiankin hyvin aurinkoisella kelillä.

Kylppäriin olen laittanu käsisuihkut missä ecorajotin, olikohan jotain 7L/min jos en väärin muista. Muuten alkuperäiset vesikalusteet, eli niistä vois varmasti helposti tinkasta jotain kulutusta kun vaihtais nykyaikaisen valtaistuimen ja iskis Oraksen paineenrajottimen allashanaan. Olisiko kenties 10% kokonaiskulutuksesta realistinen? Suurin osa termostaateista on vaihdettu Enston älymalleihin, samoin patterit samanlaisiin, mutta vielä olisi koko alakerran lattialämmitystermostaatit alkuperäsiä missä vaan säätöasteikko 1-5, kuinkahan iso ero lattialämmitystermareissa on jos ne uusisi nykyaikaisiin? Lattialämmitys on kuitenkin hitaasti reagoiva, eli ei ole paljoa hyötyä nostaa ja laskea lämpöjä eri vuorokauden ajoille, mutta nykyaikainen termari voi olla tarkempi noin yleisellä tasolla?
 
Mimmosia keinoja porukka on käyttänyt sähkö- ja vesilaskun pienentämiseen?

Jos yleisesti miettii asiaa niin kulutustavat vaikuttavat paljon;

- Vaihda alkuperäiset hehkulamput led/energiasäästölamppuihin. Jos menet hetkeksi pois tilasta älä turhaan sammuta, jos olet tunteja poissa kannattaa sammuttaa poistuessa tilasta. Älä laita valoja "automaattisesti päälle" vaan vasta kun ulkona on pimeää ja suljet myös verhot (ei niiden valojen tarvitse olla 24/7 päällä tai 16+ tuntia vuorokaudessa kun itse on hereillä)
Tämän voi viedä myös pidemmälle, esim. hankkimalla yövalaisimia käytäville / vessoihin jolloin öisin ei tarvitse erikseen laittaa valoa päälle kun herää asioilleen mikä myös auttaa nukahtamaan uudelleen helpommin ( Yövalaisin LED | Clas Ohlson tms). Voi käyttää myös ajastettua mallia tai laittaa erikseen pistorasiaan vain yöksi tms.

- Valmistakaa ruokaa koordinoidusti, eli kerralla enempi. Kun uuni laitetaan päälle on järkevää ensin miettiä mitä kaikki haluavat syödä ja tehdä ne peräkkäin. Ei siten että uuni on päivän aikana ehkä 4x päällä kun jokainen tekee oman ruokansa.
- Miettii ennen ja toimii vasta sitten: jääkaapin/pakastimen sisällöstä (tarvittaessa sen sisällön voi vaikka luetteloida) eli ei pidetä ovea auki ja katsella mitä sieltä löytyy ja mietitä mitä ehkä halutaan syödä / ottaa sieltä.

- Saunomis ja peseytymistottumukset, samaten hampaiden pesu jne.
Kun saunaa lämmittää jos joku haluaa hieman viileämpää menee aiemmin, se joka haluaa kuumempaa löylyä menee hieman myöhemmin. Mutta ei sitä saunaa tarvitse tuntitolkulla pitää päällä ja hehkuttaa. Vesi minkä ottaa saunalöylyjä varten olisi hyvä olla kuumaa (mitä nyt hanasta tulee), siinä säästää paitsi lämmityskulussa (kylmä vesi viilentää kiukaan kiviä enempi jos on paljon saunojia kuin lämmin mikä taas vaatii enemmän sähköä sen lämmittämiseen) sekä tietysti kivien uusimisessa (kivet halkeavat harvemmin ja kuluvat siten vähemmän/hitaammin).

Moni saattaa jättää veden valumaan samalla kun pesee hampaitaan, vaahdottaa hiuksiaan tai jopa "käy välillä nopeasti saunassa". Mikäli ajaa parran ja muutenkin siistii itseään (karvoitustaan) veden ei tarvitse valua sillä aikaa kun ajelee (ensin kastelee, sulkee veden, vaahdottaa ja sitten ajaa, tämän jälkeen avaa veden uudelleen).

- Mikäli käytössä astianpesukone (nykyisin yleisempi) ei astioita tarvitse erikseen huuhdella ennen pesua (tietysti jos ei ole syönyt lautasta tyhjäksi se kannattaa kaapia talousjätteisiin tms. eikä tunkea puolitäytenä koneeseen). Jos pesee manuaalisesti niin mieluiten vesi erikseen altaaseen / paljuun (pesu ja huuhtelu erikseen) sitten voi vielä jos tarpeen viruttaa juoksevan veden alla ennen kuivausta kun kaikki on pesty. Ei siis siten että juoksevan veden alla astia kerrallaan ja pahimmillaan haetaan eri huoneista astioita yksi kerrallaan samalla kun vesi on päällä.

- Lämpö mitä käyttää, nukkuessa ja makuuhuoneessa muutenkin viileämpi kuin olohuoneessa. Jo parin asteen ero vaikuttaa kohtuu paljon tarvittavaan sähkömäärään lämmittäessä. Tuuletuksen olisi myös hyvä olla kunnossa, ei siis hoideta talvella manuaalisesti "avataan kaikki ovet ja ikkunat vaikka tunniksi ja antaa nyt pattereiden olla päällä" periaatteella. Muutenkin toimia ripeästi poistuessa / tullessa sisälle taloon eikä jäädä vatuloimaan oviaukkoon. Pahimmillaan pueta niitä kenkiä ulko-oven ollessa auki. Mikäli tuodaan paljon tavaraa (esim. kaupasta) ei mieluusti jätetä sitä ulko-ovea auki vaan suljetaan se aina välistä. Vaikka sitten raolleen vs. apposen auki.

Mikäli on erityisen nuuka löytyy useita wanhan kansan neuvoja kuten:
- kananmunan kuoret kannattaa säästää kannuun missä säilyttää kukkienkasteluvettä (eli se kukkien kasteluvesi myös säilyy siinä kannussa eikä sitä kaadeta pois kun kukat on kasteltu...) ideana varmaankin että kuorista saa kalsiumia kukille tms.
- Kun poistuu kotoa pidemmäksi aikaa sulkee kaikki sähkölaitteet ja ottaa sähköt pois / vetää pistorasiat pois seinistä. Toimii paremmin kesämökki tms. puolella koska yleensä kotona on jääkaappia / pakastinta jotka eivät jää tyhjiksi ja täten tarvitsevat sähköä.
- jos ramppaa jatkuvasti vessassa ei sitä tarvitse / saa vetää jokaisen pissauksen jälkeen (eli vasta ison hädän jälkeen) tosin moniko nykyisin moista noudattaisi eikä esim. vieraita ajatellen kovin mukavaa kuvaa antaisi...
 
Jos yleisesti miettii asiaa niin kulutustavat vaikuttavat paljon;

- Vaihda alkuperäiset hehkulamput led/energiasäästölamppuihin. Jos menet hetkeksi pois tilasta älä turhaan sammuta, jos olet tunteja poissa kannattaa sammuttaa poistuessa tilasta. Älä laita valoja "automaattisesti päälle" vaan vasta kun ulkona on pimeää ja suljet myös verhot (ei niiden valojen tarvitse olla 24/7 päällä tai 16+ tuntia vuorokaudessa kun itse on hereillä)
Tämän voi viedä myös pidemmälle, esim. hankkimalla yövalaisimia käytäville / vessoihin jolloin öisin ei tarvitse erikseen laittaa valoa päälle kun herää asioilleen mikä myös auttaa nukahtamaan uudelleen helpommin ( Yövalaisin LED | Clas Ohlson tms). Voi käyttää myös ajastettua mallia tai laittaa erikseen pistorasiaan vain yöksi tms.

- Valmistakaa ruokaa koordinoidusti, eli kerralla enempi. Kun uuni laitetaan päälle on järkevää ensin miettiä mitä kaikki haluavat syödä ja tehdä ne peräkkäin. Ei siten että uuni on päivän aikana ehkä 4x päällä kun jokainen tekee oman ruokansa.
- Miettii ennen ja toimii vasta sitten: jääkaapin/pakastimen sisällöstä (tarvittaessa sen sisällön voi vaikka luetteloida) eli ei pidetä ovea auki ja katsella mitä sieltä löytyy ja mietitä mitä ehkä halutaan syödä / ottaa sieltä.

- Saunomis ja peseytymistottumukset, samaten hampaiden pesu jne.
Kun saunaa lämmittää jos joku haluaa hieman viileämpää menee aiemmin, se joka haluaa kuumempaa löylyä menee hieman myöhemmin. Mutta ei sitä saunaa tarvitse tuntitolkulla pitää päällä ja hehkuttaa. Vesi minkä ottaa saunalöylyjä varten olisi hyvä olla kuumaa (mitä nyt hanasta tulee), siinä säästää paitsi lämmityskulussa (kylmä vesi viilentää kiukaan kiviä enempi jos on paljon saunojia kuin lämmin mikä taas vaatii enemmän sähköä sen lämmittämiseen) sekä tietysti kivien uusimisessa (kivet halkeavat harvemmin ja kuluvat siten vähemmän/hitaammin).

Moni saattaa jättää veden valumaan samalla kun pesee hampaitaan, vaahdottaa hiuksiaan tai jopa "käy välillä nopeasti saunassa". Mikäli ajaa parran ja muutenkin siistii itseään (karvoitustaan) veden ei tarvitse valua sillä aikaa kun ajelee (ensin kastelee, sulkee veden, vaahdottaa ja sitten ajaa, tämän jälkeen avaa veden uudelleen).

- Mikäli käytössä astianpesukone (nykyisin yleisempi) ei astioita tarvitse erikseen huuhdella ennen pesua (tietysti jos ei ole syönyt lautasta tyhjäksi se kannattaa kaapia talousjätteisiin tms. eikä tunkea puolitäytenä koneeseen). Jos pesee manuaalisesti niin mieluiten vesi erikseen altaaseen / paljuun (pesu ja huuhtelu erikseen) sitten voi vielä jos tarpeen viruttaa juoksevan veden alla ennen kuivausta kun kaikki on pesty. Ei siis siten että juoksevan veden alla astia kerrallaan ja pahimmillaan haetaan eri huoneista astioita yksi kerrallaan samalla kun vesi on päällä.

- Lämpö mitä käyttää, nukkuessa ja makuuhuoneessa muutenkin viileämpi kuin olohuoneessa. Jo parin asteen ero vaikuttaa kohtuu paljon tarvittavaan sähkömäärään lämmittäessä. Tuuletuksen olisi myös hyvä olla kunnossa, ei siis hoideta talvella manuaalisesti "avataan kaikki ovet ja ikkunat vaikka tunniksi ja antaa nyt pattereiden olla päällä" periaatteella. Muutenkin toimia ripeästi poistuessa / tullessa sisälle taloon eikä jäädä vatuloimaan oviaukkoon. Pahimmillaan pueta niitä kenkiä ulko-oven ollessa auki. Mikäli tuodaan paljon tavaraa (esim. kaupasta) ei mieluusti jätetä sitä ulko-ovea auki vaan suljetaan se aina välistä. Vaikka sitten raolleen vs. apposen auki.

Mikäli on erityisen nuuka löytyy useita wanhan kansan neuvoja kuten:
- kananmunan kuoret kannattaa säästää kannuun missä säilyttää kukkienkasteluvettä (eli se kukkien kasteluvesi myös säilyy siinä kannussa eikä sitä kaadeta pois kun kukat on kasteltu...) ideana varmaankin että kuorista saa kalsiumia kukille tms.
- Kun poistuu kotoa pidemmäksi aikaa sulkee kaikki sähkölaitteet ja ottaa sähköt pois / vetää pistorasiat pois seinistä. Toimii paremmin kesämökki tms. puolella koska yleensä kotona on jääkaappia / pakastinta jotka eivät jää tyhjiksi ja täten tarvitsevat sähköä.
- jos ramppaa jatkuvasti vessassa ei sitä tarvitse / saa vetää jokaisen pissauksen jälkeen (eli vasta ison hädän jälkeen) tosin moniko nykyisin moista noudattaisi eikä esim. vieraita ajatellen kovin mukavaa kuvaa antaisi...
Vaikka pienistä puroista syntyykin ajan mittaan joki niin mä lähtisin ensin karsimaan kaikkean suurikulutuksellisimmat asiat kuten:
-Onko talossa lattialämmityksiä? Jos on, niin ne niin pienelle kuin mahdollista. Juuri niin että jalkapohjassa juuri tuntee
-Kuinka usein saunotaan? Olisiko mahdollista vaihtaa isompaan kivitilaan jolloin lämmitysaika toki hiukan pitenee, mutta vastaavasti kiukaan voi laittaa aikaisemmin pois päältä ja lämpöä silti riittää jonkin aikaa.
-Onko mahdollista tiputtaa asumislämpöä muutamalla asteella, sinne 20-21 ja makkarissa n.18-19 tai alempi.
-Onko mahdollista alentaa käyttämättömien huoneiden ja vessojen ja pukuhuoneiden jne lämpöä öisin ja päivisin kun talossa ei ole liikettä? Esim älytermostaateilla.
-Suikussa ei lämmitellä vaan peseydytään. Eli ei mennä sinne istuskelemaan tunniksi vaan käydään pesulla. Siinä ei montaa minuttia mene.
-Onko suurikulutuksellisia laitteita päällä kun kukaan ei katso? Esim tietokoneet voi laittaa lepotilaan ja telkkarin sammuttaa
-Lämmitetään uuni tehokkaasti ja kaikki kerralla eikä montaa kertaa päivässä
-Käytetään mikroa uunin sijaan esmes ruuan lämmittämiseen

Sen sijaan siinä olen erimieltä että löylyvetenä ei kannata käyttää kuumaa vettä.Ensinnäkin sen veden lämmitys maksaa, vastuksia ei kiinnosta onko vesi kylmää vai kuumaa mutta sen sijaan kivetä kalkkiutuvat vedestä riippuen hyvinkin nopeasti jos kuumaa heittelee. Kylmässä ei ole niin paljon mineraaleja joten kivet pysyvät kauemmin hyvinä.
 
mutta sen sijaan kivetä kalkkiutuvat vedestä riippuen hyvinkin nopeasti jos kuumaa heittelee. Kylmässä ei ole niin paljon mineraaleja joten kivet pysyvät kauemmin hyvinä.

Samaa vettä ne kylmä ja kuuma Suomessa ovat, mistä ne paljot mineraalit yhtäkkiä sinne lämmitettyyn veteen hyppäävät?
 
Vaikka pienistä puroista syntyykin ajan mittaan joki niin mä lähtisin ensin karsimaan kaikkean suurikulutuksellisimmat asiat kuten:
-Onko talossa lattialämmityksiä? Jos on, niin ne niin pienelle kuin mahdollista. Juuri niin että jalkapohjassa juuri tuntee
-Kuinka usein saunotaan? Olisiko mahdollista vaihtaa isompaan kivitilaan jolloin lämmitysaika toki hiukan pitenee, mutta vastaavasti kiukaan voi laittaa aikaisemmin pois päältä ja lämpöä silti riittää jonkin aikaa.
-Onko mahdollista tiputtaa asumislämpöä muutamalla asteella, sinne 20-21 ja makkarissa n.18-19 tai alempi.
-Onko mahdollista alentaa käyttämättömien huoneiden ja vessojen ja pukuhuoneiden jne lämpöä öisin ja päivisin kun talossa ei ole liikettä? Esim älytermostaateilla.
-Suikussa ei lämmitellä vaan peseydytään. Eli ei mennä sinne istuskelemaan tunniksi vaan käydään pesulla. Siinä ei montaa minuttia mene.
-Onko suurikulutuksellisia laitteita päällä kun kukaan ei katso? Esim tietokoneet voi laittaa lepotilaan ja telkkarin sammuttaa
-Lämmitetään uuni tehokkaasti ja kaikki kerralla eikä montaa kertaa päivässä
-Käytetään mikroa uunin sijaan esmes ruuan lämmittämiseen

Sen sijaan siinä olen erimieltä että löylyvetenä ei kannata käyttää kuumaa vettä.Ensinnäkin sen veden lämmitys maksaa, vastuksia ei kiinnosta onko vesi kylmää vai kuumaa mutta sen sijaan kivetä kalkkiutuvat vedestä riippuen hyvinkin nopeasti jos kuumaa heittelee. Kylmässä ei ole niin paljon mineraaleja joten kivet pysyvät kauemmin hyvinä.
Joo nuo esimerkit mitä Taneli- mainitsi menee jo aika rankasti kitsastelun puolelle eikä tarkotus ollu nyt ihan niin tarkkaan pilkkua lähteä viilaamaan. Enemmän hain näitä säästömahdollisuuksia mitä nykytekniikka on tuonut tullessaan, eli onko joku huomannut isoja muutoksia esimerkiksi noilla virtauksenrajottimilla, tietynlaisilla termostaateilla, ilmanvaihdon säädöillä/laitteilla, jne. joita ei vielä viime vuosituhannen lopulla ollut käytettävissä. Uskosin, että ne isoimmat säästöt tulee kuitenkin noista teknisistä lähtökohdista jalostaen kuin, että alan arpomaan kuka menee aamulla suihkuun ensin. Valaistuskin on täysin +-0 suorasähkölämmitteisessä talossa koska hukkalämpö on korvattava sitten jollain muulla jos se ei lampusta tule, ja nykyään alkaa kaikki olla Led-versioita sanomattakin kun ei vuosikausiin kaupoista ole muita saanut :D
 
Joo nuo esimerkit mitä Taneli- mainitsi menee jo aika rankasti kitsastelun puolelle eikä tarkotus ollu nyt ihan niin tarkkaan pilkkua lähteä viilaamaan. Enemmän hain näitä säästömahdollisuuksia mitä nykytekniikka on tuonut tullessaan, eli onko joku huomannut isoja muutoksia esimerkiksi noilla virtauksenrajottimilla, tietynlaisilla termostaateilla, ilmanvaihdon säädöillä/laitteilla, jne. joita ei vielä viime vuosituhannen lopulla ollut käytettävissä. Uskosin, että ne isoimmat säästöt tulee kuitenkin noista teknisistä lähtökohdista jalostaen kuin, että alan arpomaan kuka menee aamulla suihkuun ensin. Valaistuskin on täysin +-0 suorasähkölämmitteisessä talossa koska hukkalämpö on korvattava sitten jollain muulla jos se ei lampusta tule, ja nykyään alkaa kaikki olla Led-versioita sanomattakin kun ei vuosikausiin kaupoista ole muita saanut :D

Itse laitoin älytermarit vesikiertoisiin pattereihin kesällä ja nyt kun oltiin syyslomalla niin sain kännykästä ajastettuja lämpötilan loman ajaksi reilusti alemmas. Sähkönkulutus ko. viikolta oli alle puolet normaalista.

EDIT: Ja samalla softalla on ajastettu jokaisen huoneen lämpötilat vuorokauden ajan mukaan.
 
Sen sijaan siinä olen erimieltä että löylyvetenä ei kannata käyttää kuumaa vettä.Ensinnäkin sen veden lämmitys maksaa, vastuksia ei kiinnosta onko vesi kylmää vai kuumaa mutta sen sijaan kivetä kalkkiutuvat vedestä riippuen hyvinkin nopeasti jos kuumaa heittelee. Kylmässä ei ole niin paljon mineraaleja joten kivet pysyvät kauemmin hyvinä.

Kylmä vs kuuma hyöty muutenkin olematon, veden höyrystyminen on >90% käytetystä energiasta oli heitetty hanavesi kuumaa tai kylmää. Toki jos lämmin vesi tulee taloyhtiön piikkiin niin säästää sen muutaman prosentin...
 
Mimmosia keinoja porukka on käyttänyt sähkö- ja vesilaskun pienentämiseen? Vm.90 2.krs rinnetalo, suorasähkö+yläkerran ilp+takka/leivinuuni valukivestä. Sähköä menee karkea 16kWh/v ja vettä näytti viimesen vuoden aikana menneen 105m3. Sähkössä näytti talvikausi marraskuusta maaliskuuhun, eli lämmityskausi, noin 2000kWh/kk ja kesällä sitten 600-700kWh välimaastoon. Nyt kesän lopulla otin kämpän kaikki ikkunat 10kpl auki ja vaihdoin vanhat olemattomat tiivisteet uusiin ja korjasin asennusta kun aiempi omistaja ei ollut laittanut tiivisteitä ollenkaan välilehden pokaan, samoin asensin kaihtimet etelänpuoleisiin ruutuihin ikkunoiden sisään kesää ajatellen kun meinasi tumma lattia kerätä lämpöä liiankin hyvin aurinkoisella kelillä.

Kylppäriin olen laittanu käsisuihkut missä ecorajotin, olikohan jotain 7L/min jos en väärin muista. Muuten alkuperäiset vesikalusteet, eli niistä vois varmasti helposti tinkasta jotain kulutusta kun vaihtais nykyaikaisen valtaistuimen ja iskis Oraksen paineenrajottimen allashanaan. Olisiko kenties 10% kokonaiskulutuksesta realistinen? Suurin osa termostaateista on vaihdettu Enston älymalleihin, samoin patterit samanlaisiin, mutta vielä olisi koko alakerran lattialämmitystermostaatit alkuperäsiä missä vaan säätöasteikko 1-5, kuinkahan iso ero lattialämmitystermareissa on jos ne uusisi nykyaikaisiin? Lattialämmitys on kuitenkin hitaasti reagoiva, eli ei ole paljoa hyötyä nostaa ja laskea lämpöjä eri vuorokauden ajoille, mutta nykyaikainen termari voi olla tarkempi noin yleisellä tasolla?
Laitat talvella ja kesällä helteillä noi sälekaihtimet kiinni, säästät. Laita vaikka koko taloon (vastannee noin yhtä lisälasia) ja osta samalla varastoon niitä säleiden kääntämiseen käytettäviä jousia (saanet ne halvemmalla).

Ihan mutua, mutta en usko että lattialämmityksen säädöllä ilman mukavuuden menetystä saavutat oleellista hyötyä, on sen verran hidasta niiden lämpötilan muutos. Ehkä, jos säädät lattialämmityksen esim. 18-19 asteeseen (riittää makuuhuoneisiin) ja hoidat lisälämmön säädettävillä termostaateilla varustetuilla sähköpattereilla.
Olis mielenkiintoista nähdä kauanko lisäinvestoinnin takaisinmaksu kestäisi :)
 
Jos yleisesti miettii asiaa niin kulutustavat vaikuttavat paljon;

- Vaihda alkuperäiset hehkulamput led/energiasäästölamppuihin. Jos menet hetkeksi pois tilasta älä turhaan sammuta, jos olet tunteja poissa kannattaa sammuttaa poistuessa tilasta. Älä laita valoja "automaattisesti päälle" vaan vasta kun ulkona on pimeää ja suljet myös verhot (ei niiden valojen tarvitse olla 24/7 päällä tai 16+ tuntia vuorokaudessa kun itse on hereillä)
Tämän voi viedä myös pidemmälle, esim. hankkimalla yövalaisimia käytäville / vessoihin jolloin öisin ei tarvitse erikseen laittaa valoa päälle kun herää asioilleen mikä myös auttaa nukahtamaan uudelleen helpommin ( Yövalaisin LED | Clas Ohlson tms). Voi käyttää myös ajastettua mallia tai laittaa erikseen pistorasiaan vain yöksi tms.

- Valmistakaa ruokaa koordinoidusti, eli kerralla enempi. Kun uuni laitetaan päälle on järkevää ensin miettiä mitä kaikki haluavat syödä ja tehdä ne peräkkäin. Ei siten että uuni on päivän aikana ehkä 4x päällä kun jokainen tekee oman ruokansa.
- Miettii ennen ja toimii vasta sitten: jääkaapin/pakastimen sisällöstä (tarvittaessa sen sisällön voi vaikka luetteloida) eli ei pidetä ovea auki ja katsella mitä sieltä löytyy ja mietitä mitä ehkä halutaan syödä / ottaa sieltä.

- Saunomis ja peseytymistottumukset, samaten hampaiden pesu jne.
Kun saunaa lämmittää jos joku haluaa hieman viileämpää menee aiemmin, se joka haluaa kuumempaa löylyä menee hieman myöhemmin. Mutta ei sitä saunaa tarvitse tuntitolkulla pitää päällä ja hehkuttaa. Vesi minkä ottaa saunalöylyjä varten olisi hyvä olla kuumaa (mitä nyt hanasta tulee), siinä säästää paitsi lämmityskulussa (kylmä vesi viilentää kiukaan kiviä enempi jos on paljon saunojia kuin lämmin mikä taas vaatii enemmän sähköä sen lämmittämiseen) sekä tietysti kivien uusimisessa (kivet halkeavat harvemmin ja kuluvat siten vähemmän/hitaammin).

Moni saattaa jättää veden valumaan samalla kun pesee hampaitaan, vaahdottaa hiuksiaan tai jopa "käy välillä nopeasti saunassa". Mikäli ajaa parran ja muutenkin siistii itseään (karvoitustaan) veden ei tarvitse valua sillä aikaa kun ajelee (ensin kastelee, sulkee veden, vaahdottaa ja sitten ajaa, tämän jälkeen avaa veden uudelleen).

- Mikäli käytössä astianpesukone (nykyisin yleisempi) ei astioita tarvitse erikseen huuhdella ennen pesua (tietysti jos ei ole syönyt lautasta tyhjäksi se kannattaa kaapia talousjätteisiin tms. eikä tunkea puolitäytenä koneeseen). Jos pesee manuaalisesti niin mieluiten vesi erikseen altaaseen / paljuun (pesu ja huuhtelu erikseen) sitten voi vielä jos tarpeen viruttaa juoksevan veden alla ennen kuivausta kun kaikki on pesty. Ei siis siten että juoksevan veden alla astia kerrallaan ja pahimmillaan haetaan eri huoneista astioita yksi kerrallaan samalla kun vesi on päällä.

- Lämpö mitä käyttää, nukkuessa ja makuuhuoneessa muutenkin viileämpi kuin olohuoneessa. Jo parin asteen ero vaikuttaa kohtuu paljon tarvittavaan sähkömäärään lämmittäessä. Tuuletuksen olisi myös hyvä olla kunnossa, ei siis hoideta talvella manuaalisesti "avataan kaikki ovet ja ikkunat vaikka tunniksi ja antaa nyt pattereiden olla päällä" periaatteella. Muutenkin toimia ripeästi poistuessa / tullessa sisälle taloon eikä jäädä vatuloimaan oviaukkoon. Pahimmillaan pueta niitä kenkiä ulko-oven ollessa auki. Mikäli tuodaan paljon tavaraa (esim. kaupasta) ei mieluusti jätetä sitä ulko-ovea auki vaan suljetaan se aina välistä. Vaikka sitten raolleen vs. apposen auki.

Mikäli on erityisen nuuka löytyy useita wanhan kansan neuvoja kuten:
- kananmunan kuoret kannattaa säästää kannuun missä säilyttää kukkienkasteluvettä (eli se kukkien kasteluvesi myös säilyy siinä kannussa eikä sitä kaadeta pois kun kukat on kasteltu...) ideana varmaankin että kuorista saa kalsiumia kukille tms.
- Kun poistuu kotoa pidemmäksi aikaa sulkee kaikki sähkölaitteet ja ottaa sähköt pois / vetää pistorasiat pois seinistä. Toimii paremmin kesämökki tms. puolella koska yleensä kotona on jääkaappia / pakastinta jotka eivät jää tyhjiksi ja täten tarvitsevat sähköä.
- jos ramppaa jatkuvasti vessassa ei sitä tarvitse / saa vetää jokaisen pissauksen jälkeen (eli vasta ison hädän jälkeen) tosin moniko nykyisin moista noudattaisi eikä esim. vieraita ajatellen kovin mukavaa kuvaa antaisi...
No tässäpä hyviä nuukan hemmon ohjeita.
Tuohon vielä osta astioita sen verran, että voit aina pestä täyden koneellisen. Äläkä käytä koneen kuivatusta, kyllä ne siellä seuraavana päivänä jo kuivat ovat.
Jotkut sähkösuunnittelijat asennuttavat sähkökeskuksen yhteyteen "talosta poistumisen kytkimen", jota käyttämällä
taloon jää vain siellä välttämättömät mm Jääkaappi.pakastin pumput... laitteet päälle.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 248
Viestejä
4 490 997
Jäsenet
74 171
Uusin jäsen
äänihaitta

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom