Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Ymmärsinkö oikein, että sulla on talossasi 70-luvulla laitettu muovinen talovesijohto johon olet myöhempinä vuosina liitättänyt uuden muovitalovesijohdon.?
Siis oli, nyt on uusi putki sisällä (=talon alla suojaputkessa menevä osuus). Uuden ja vanhan muoviputken liitos on 2-3 m talon ulkopuolella, siitä liitoksesta tonttisulkuun (40-50 m) menee edelleen vanha 70-luvun putki. Vesilaitos nuo muutokset teki vesimittarin vaihdon yhteydessä (pl. suojaputken asennus).
 
10kW käsien pesuun? Ja sekin luokkaa 10s mitä sillä kuumalla vedellä kestää tulla pannuhuoneesta. Kuulostaa aika reilusti ylimitoitetulta väitteeltä.


Jos oikein luen niin 3,5 kW nostaa veden lämpötilaa 2L/min 25 astetta, jos se tuleva vesi on jotain 20C (olettaen että putkistot on huoneenlämpöisiä) niin tuostahan jää reserviä vaikka kuinka paljon yli.

Pesuallashanan normivirtaama on 6l/min ja keittiöhanan 12l/min.
 
Pesuallashanan normivirtaama on 6l/min ja keittiöhanan 12l/min.
Eli tuolla saisi vähän lisättyä käsienpesumukavuutta.
Lokiikka, siinä että sen verran lämmintä että voi aloittaa käsien pesun, ja ihan kohtuu lämmintä saisi 4l/min tahdilla, eikä kaadu kokonaan vaikka vetäisi hanan auki. (tosin onko kohde sellainen että ne putket vesineen jäähtyy huoneen lämpöön, jos ne jäähtyy enemmän, niin no..) No sulanapitokaapeli putken ympärille.

Huima harpapus siihen ettei olisi lainkaa ja jos sähköälähellä niin edullisempi kuin kiertoveden rakentelu.

Ja siis oletus että tuossa on termostaatti, ettei sitten sitä 50 asteista ala lämittää 75 asteiseksi.

Jossain autotallissa käsienpesua varten kolmivaiheinen , oletus että viileämpää, tai jopa kylmävesi, ja ja ehkä haluaa sitä vettäkin vähän enemmän ja lämpöisenä.
 
Mitä tarkoitat, ettei tuuletusrakoja ole? Jos tiiliseinän alaosassa ei ole tiilien pystysaumoja auki esim. k/k900, niin en ostaisi ennen kuin olisin tarkistanut, että asiat sen takana on kunnossa. Ne on helppo porakoneella avata ja valolla varustetulla Endoscoopilla tarkistaa (eikä niitä pidä enää tukkia).

Otat sisältä jonkun nurkan auki varovasti, etkä tarpeettomasti riko höyryn sulkua (se pitää korjata kuntoon), jos rakennetta epäilet. Ei sen paikkaus eteen tulevan kalusteen takaa edes näy, kun valitsee sopivan paikan.

Myyjällä oli kattavasti valokuvia kohteesta remontin jäljiltä. Rakenteita oli avattu paljon ja kaikki näytti olevan priimaa. Tiilen/ tuulensuojalevyn välinen 35mm tuuletusrako ei ollut laastista ummessa vaan siististi auki. Sanoi poraavansa kyllä ostajan niin halutessa tuuletusreiät, mutta siitä tulee kuulemma merkintä kauppakirjaan, koska hän ei halua 40v toiminutta rakennetta lähteä "korjaamaan". Mainitsi myös, että monesti noiden vanhojen tiilivuorauksien ja tuulesuojalevyn välissä on pari varvia (laasti)pölyä, jolloin oikea paikka tuleetusaukoille ei vanhaan tehtynä ole alimmassa tiilirivissä. Kertoi myös sen, että koska julkkari on "kokotiilestä" tehty, niin ei ole samalla tavalla altis viistosateella kuin ohuempi pinnoite, eikä tuuletusrako ole samalla tavalla merkityksellinen. Mies vaikutti remonttihommissa erittäin kokeneelle ja asiantuntevalle, ja oli muutenkin mukava jutella välittäjän sijaan itse tekijän kanssa.
 
Oisko täällä ketään jolla olisi iv koneena tuo Vallox95? Jos näin on niin onko tässä koneessa molemmat moottorit righteja?
 
Siis oli, nyt on uusi putki sisällä (=talon alla suojaputkessa menevä osuus). Uuden ja vanhan muoviputken liitos on 2-3 m talon ulkopuolella, siitä liitoksesta tonttisulkuun (40-50 m) menee edelleen vanha 70-luvun putki. Vesilaitos nuo muutokset teki vesimittarin vaihdon yhteydessä (pl. suojaputken asennus).
Hyvä tietää, että vesilaitoksella uskotaan tuolla 50-vuotta vanhalla muovivesijohdolla olevan vielä käyttöikää, vanhako putki oli silloin kun uusit tuon taloon menevän osan.?
 
Hyvä tietää, että vesilaitoksella uskotaan tuolla 50-vuotta vanhalla muovivesijohdolla olevan vielä käyttöikää, vanhako putki oli silloin kun uusit tuon taloon menevän osan.?
2019 se vaihtui, asennusvuosi 60-luvun loppu tai 70-luvun alku, ennen vesilaitoksen arkiston perustamista. Ja ei kyse ollut käyttöikään uskomisesta vaan siitä, että eivät halunneet (enkä minä) kaivaa koko pihaa auki. Helpompi paikka tai jos olisin vaatinut, niin varmasti olisivat vaihtaneet.
 
Myyjällä oli kattavasti valokuvia kohteesta remontin jäljiltä. Rakenteita oli avattu paljon ja kaikki näytti olevan priimaa. Tiilen/ tuulensuojalevyn välinen 35mm tuuletusrako ei ollut laastista ummessa vaan siististi auki. Sanoi poraavansa kyllä ostajan niin halutessa tuuletusreiät, mutta siitä tulee kuulemma merkintä kauppakirjaan, koska hän ei halua 40v toiminutta rakennetta lähteä "korjaamaan". Mainitsi myös, että monesti noiden vanhojen tiilivuorauksien ja tuulesuojalevyn välissä on pari varvia (laasti)pölyä, jolloin oikea paikka tuleetusaukoille ei vanhaan tehtynä ole alimmassa tiilirivissä. Kertoi myös sen, että koska julkkari on "kokotiilestä" tehty, niin ei ole samalla tavalla altis viistosateella kuin ohuempi pinnoite, eikä tuuletusrako ole samalla tavalla merkityksellinen. Mies vaikutti remonttihommissa erittäin kokeneelle ja asiantuntevalle, ja oli muutenkin mukava jutella välittäjän sijaan itse tekijän kanssa.
Jos siellä alhaalla on tiilivarvikaupalla laastia (kuten usein saattaa olla huolimattoman tiilen takaa laastin poiston takia), niin itse katsoisin vielä suuremmalla syyllä miten paljon sitä siellä on ja missä kunnossa se bituliitti levy on. Se on selvää, että niitä tuuletusrakoja ei kannata tehdä sinne laastin sekaan vaan sinne tuuletusraon todelliseen alaosaan.

Toimit tietenkin omalla vastuullasi, mutta esitän kysymyksen: Sen raon nimi on tuuletusrako =>" miten se tuulettuu jos sinne ei pääse alaosasta ilmaa ja yläosasta ilma pois"?

Muuten kyllä kuulun heihin jotka uskoo, että toimivaa ei kannata korjata. Joten jos ongelmia ei ole...
Tässä kuitenkin tarkistaisin ton alareunan jostain kohtaa, ne tiilet saa ehjänä irti ja voi muurata ehjät takaisin.

Jos päätätte tarkistaa kerro meillekin miltä siellä näytti. Jos avaat sen talonnurkan alaosastaan sisältä kts. rakenne aina tuohon "bituliittilevyyn" asti .
 
Toimit tietenkin omalla vastuullasi, mutta esitän kysymyksen: Sen raon nimi on tuuletusrako =>" miten se tuulettuu jos sinne ei pääse alaosasta ilmaa ja yläosasta ilma pois"?
Kyllähän se kosteus poistuu vaikka olisi vain ylhäältä auki. Vähän hitaammin toki. 35mm rako on kuitenkin jo hyvän kokoinen.

Enemmän tässä vaikuttanee esim. räystäiden leveys eli kuinka alttiina se seinä on viistosateelle ollut.
 
2019 se vaihtui, asennusvuosi 60-luvun loppu tai 70-luvun alku, ennen vesilaitoksen arkiston perustamista. Ja ei kyse ollut käyttöikään uskomisesta vaan siitä, että eivät halunneet (enkä minä) kaivaa koko pihaa auki. Helpompi paikka tai jos olisin vaatinut, niin varmasti olisivat vaihtaneet.
Kiitos vastauksestasi, helpossa tapauksessa (kun muutenkin avataan) vaihto on varmasti tuoreemmillakin putkilla hyvä tehdä. Tuo kuitenkin kertoo, ettei heillä olle tiedossa yleistä ongelmaa noiden kanssa?
 
Kyllähän se kosteus poistuu vaikka olisi vain ylhäältä auki. Vähän hitaammin toki. 35mm rako on kuitenkin jo hyvän kokoinen.

Enemmän tässä vaikuttanee esim. räystäiden leveys eli kuinka alttiina se seinä on viistosateelle ollut.
Lämmin ilma nousee ylöspäin joten sen mukana uskon minäkin jotain siirtyvän ja toi 35mm on hyvä rako, mutta jos siellä on alareunassa laasti kiinni "bituliitissa", en jättäisi tarkistamatta. Leveät räystäät ovat tiilitalossa hyvä asia, mutta harvoin nekään suojaavat tuota alaosaa ainakaan täysin. Nyt kun se on ostajalle kerrottu se ei enää ole piilovirhe, vaan mahdollinen? riski siirtyy ostajalle. 40v on pitkä aika, joten jos ongelmia on ne sieltä kyllä löytyvät.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos vastauksestasi, helpossa tapauksessa (kun muutenkin avataan) vaihto on varmasti tuoreemmillakin putkilla hyvä tehdä. Tuo kuitenkin kertoo, ettei heillä olle tiedossa yleistä ongelmaa noiden kanssa?
No sanamuoto oli ”kyllä tämä pitäisi ja yleensä vaihdetaan…”. Toisaalta sanoi, että vanhat paksuseinäiset putket kestää. Ei mulla tietoa suuntaan taikka toiseen ole, mut tuskin ne noita vaihtais jos täysin turhaa puuhaa olisi.
 
No sanamuoto oli ”kyllä tämä pitäisi ja yleensä vaihdetaan…”. Toisaalta sanoi, että vanhat paksuseinäiset putket kestää. Ei mulla tietoa suuntaan taikka toiseen ole, mut tuskin ne noita vaihtais jos täysin turhaa puuhaa olisi.
Silloin kun muutenkin kaivetaan vaihdetaan vanhemmat putket ihan varmuuden vuoksi, kaivu ja paikkaus on niin kallista, ettei putkenvaihdon hinnalla ole oleellista merkitystä. "Vanhat paksuseinäiset putket kestää" minkä itse halusin kuulla :)
 
Meneeköhän normi talo pilalle, kun lämpöjä ei ole ollut päällä kahteen vuoteen? Itse en tehnyt voittavaa huutoa, mutta kiinnostaisi noin muuten tietää? Itse arvioin, että hinta olisi jäänyt vähän pienemmäksi. Harvemmin on myynnissä tai huudossa kylmillään ollutta taloa.

"Rakennus on ollut asumaton ja kylmillään noin kahden vuoden ajan, eikä sähköjä ollut
kytkettynä.

Rakennuksen vesikatto on uusittu/korotettu ja tehty yläkerta laajennus vuonna 2007 – 2008, ilmeisesti samaan aikaan rakennusta on saneerattu mm. pesutilojen osalta."

250 neliötä ja 113,5k€.

Ihan komea vanhaksi taloksi, mutta vähän turhankin suuri. 1970 alunperin rakennettu.
 
Ihan komea vanhaksi taloksi, mutta vähän turhankin suuri. 1970 alunperin rakennettu.

Komea talo on, paljon riippunee siitä onko lämmitys ja käyttövesiputket tyhjennetty ennen kylmilleen jäämistä ja onko tulovesiputki päässyt jäätymään. Vesi on varmaan kiinteistön pääsulusta suljettu. Mielenkiintoinen joskin riskialtis projekti tuollainen olisi, toivottavasti joku rakentamisen ammattilainen on tuon huutanut.
 
Alajakoisena suuri riski siihen että jokin putki on jäätynyt. Ainankin tuo että suihkussa on 2 liitintä hassusti irti ei lupaa hyvää..
Toivottavasti on _ tonttisulusta_ laitettu vedet kiinni, pe-putki kestää kohtuullisesti jäätymistä.
 
Sen sijaan siinä olen erimieltä että löylyvetenä ei kannata käyttää kuumaa vettä.Ensinnäkin sen veden lämmitys maksaa, vastuksia ei kiinnosta onko vesi kylmää vai kuumaa mutta sen sijaan kivetä kalkkiutuvat vedestä riippuen hyvinkin nopeasti jos kuumaa heittelee. Kylmässä ei ole niin paljon mineraaleja joten kivet pysyvät kauemmin hyvinä.

Ihan mielenkiinnosta. Miten tämä lämpimän löylyveden suurempi kalkkeutuminen toimii mielestäsi? Mineraaleja? kuparia?

Ihan selkeytykseksi. Jos vettä lämmittää niin sinne muodostuu enemmän kalkkia? Se kylmä vesi lämpenee joka tapauksessa siinä kiuskivellä ja samaa vettä käytetään molempiin.
 
Viimeksi muokattu:
Edellä on asiaa selvitelty.
Vesiputkista hyppää kalkki valikoiden lämminvesisäiliöön ja välttää kylmän veden?

Olen aika kaukana selitetystä.

Tiedän jo vastauksen. odotan että tajuat tarpeeksi selittääksesi miten tämä tapahtuu.
 
Viimeksi muokattu:

Nämä oli pitkään harkinnassa, mutta päädyin laitattamaan Fläktin Lumi/Lumo-sarjaa, jotka on kuten ne Fläktin tavalliset, mutta kalliimpia ja poistovena on myös huonompi äänen osalta. Fläktiltä ainakin se KTI-venttiili toimii vastaavaan tarkoitukseen, eli ei ole pölyrinkulaa niissä huoneissa mihin sellaiset vaihdatin. Speksien perusteella KTI on hiljaisempi, toki ei välttämättä niin katseenkestävä.
 
Vesiputkista hyppää kalkki valikoiden lämminvesisäiliöön ja välttää kylmän veden?

Olen aika kaukana selitetystä.

Tiedän jo vastauksen. odotan että tajuat tarpeeksi selittääksesi miten tämä tapahtuu.
Muutamakin mahdollinen selitys on tuossa edelleä. En aio niitä sinulle sieltä etsiä.
 
Kannattaa vaihtaa lämminvesivarajaa jos se on yli kahdeksan vuotta vanha, voit helposti tiputtaa sähkönkulutusta 10-15%. Itsellä sähkönkulutus aleni melkein 20% lämminvesivaraajaa vaihtamalla.
Mulla on 30 vuotta vanha 300 litran varaaja… Säästäisiköhän uusi sitten paljon?
 
Mulla on 30 vuotta vanha 300 litran varaaja… Säästäisiköhän uusi sitten paljon?
Enempi tuossa että milloin alka vuotaa. Toki jos on lattiakaivollinen tila eikä mitään kastulisesta säikähtävää, niin voihan sen vaihtaa kun tyhjenee. Aikanaan tuli n. 25 vuotiaasta varaajasta vesi kaarella ulos, ei lattiakaivoa ja oltiin reissuun lähdössä. Sattumankauppaa, että oli tullut vesimittarin lukulappu ja kävin teknisessä tilassa sitä lukemassa.

Edit: olisi siis muuten jäänyt huomaamatta ainakin loman ajaksi, useamman kuution olis ehtinyt lorotella siinä.
 
Enempi tuossa että milloin alka vuotaa. Toki jos on lattiakaivollinen tila eikä mitään kastulisesta säikähtävää, niin voihan sen vaihtaa kun tyhjenee. Aikanaan tuli n. 25 vuotiaasta varaajasta vesi kaarella ulos, ei lattiakaivoa ja oltiin reissuun lähdössä. Sattumankauppaa, että oli tullut vesimittarin lukulappu ja kävin teknisessä tilassa sitä lukemassa.

Edit: olisi siis muuten jäänyt huomaamatta ainakin loman ajaksi, useamman kuution olis ehtinyt lorotella siinä.
No korkeintaan säiliön verran. Kai te nyt sentään vedet katkaisette talosta kun reissuun lähdette?
 
Jos sähkölämmitys tilassa jossa varaaja on, niin sitä vaihtamalla ei säästä senttiäkään. Sama lämmittääkö tilaa varaajan hukkalämmöllä, vai patterilla. Kesällä voi joku marginaalinen ero tulla.
 
Onko tämä yleistäkin hupia? Itse en koskaan katko vesiä :hmm:
Näin monessa lähteessä suositellaan, mutta mutulla sanoisin että melko harva näin toimii. Joissain vanhemmissa taloissa on vielä niin huonossa kunnossa pääsulkuventtiilit, ettei niitä uskalla kiinni kääntääkään.
 
Olen pitänyt ihan itsestäänselvyytenä että pidemmän poissaolon ajaksi katkaistaan vesi ja otetaan irti "ylimääräiset" sähkölaitteet.

Itse opin kerrasta kun syttyi joskus tietokoneen näyttö palamaan omia aikojaan. Onneksi olin samassa huoneessa -> johto irti ja palo sammui itsekseen kun ei kerinnyt juuri edes alkaa. Jäin funtsimaan että olisi oikeinkin kiva homma kun joku telkkari syttyisi itsekseen poissa ollessa.
 
Näin monessa lähteessä suositellaan, mutta mutulla sanoisin että melko harva näin toimii. Joissain vanhemmissa taloissa on vielä niin huonossa kunnossa pääsulkuventtiilit, ettei niitä uskalla kiinni kääntääkään.
Jos ne on noin huonossa kunnossa ne kannattaa uusia/korjata ja juuri se ettei niitä käytä jumiuttaa ne.
Niitä vanhoja rattisulkuja ei kannata vääntää hampaat irvessä kiinni, sen kyllä "näkee" kun ne pitää. Kestävät kunnossa kymmeniä vuosia.

Kun vesivahinko tapahtuu noi pitää sulkea ensimmäisenä toimenpiteenä (kaupungeissa mittarit vaihdetaan 10v välein, jolloin niiden on altava muutenkin kunnossa).
Kotivakuutusehdoissakin noiden sulkua vaaditaan "matkoille" lähdettäessä
 
Viimeksi muokattu:
Jos ne on noin huonossa kunnossa ne kannattaa uusia/korjata ja juuri se ettei niitä käytä jumiuttaa ne.
Niitä vanhoja rattisulkuja ei kannata vääntää hampaat irvessä kiinni, sen kyllä "näkee" kun ne pitää. Kestävät kunnossa kymmeniä vuosia.

Kun vesivahinko tapahtuu noi pitää sulkea ensimmäisenä toimenpiteenä (kaupungeissa mittarit vaihdetaan 10v välein, jolloin niiden on altava muutenkin kunnossa).
Kotivakuutusehdoissakin noiden sulkua vaaditaan "matkoille" lähdettäessä
Enpä jaksa uskoa että noin on, kun kiinteät putkiasennukset kuitenkin on speksattu jatkuvaan paineeseen, joten tuskin missään vakuutusehdoissa pystytään vaatimaan tuosta poikkeavaa käyttötapaa. Pesukoineiden täyttöletkut eivät ole jatkuvaan paineeseen tarkoitettuja, joten siksi niissä on erikseen helppokäyttöist sulut, ja noiden käyttöä vakuutusyhtiö voi vaatia.

Itse en ainakaan pysty edes vesiä katkaisemaan, tai loppuu vedet naapuristakin, kun vesi tulee samasta kaivosta ja paineastia ja pumpun ohjaus on meidän talossa.
 
Meillä lattiassa kiertää vesi joten voi olla kylmä talo kun reissusta palaa. En oo kotivakuutuksen ehtoja lukenu, mutta veikkaan että siellä ei tuommosta käsketä tehdä. Voin toki olla väärässäkin.
 
Meillä lattiassa kiertää vesi joten voi olla kylmä talo kun reissusta palaa. En oo kotivakuutuksen ehtoja lukenu, mutta veikkaan että siellä ei tuommosta käsketä tehdä. Voin toki olla väärässäkin.

Lattiassa kiertää yleensä suljettu piiri jolla ei käyttöveden kanssa ole mitään tekemistä. On tosin totta että vanhemissa taloissa on virityksiä joka liitetty lämminvesivaraajaan.
 
Kyllähän tuo pääsulun sulkeminen löytyy kaikista vakuutusehdoista. Tässä esim If:
5.5 Vuotovahinkojen torjunta
[...]
2) Kun rakennus on asumattomana yli viikon pituisen ajan, on pois lähtiessä pääsulkuventtiili suljettava ja mahdollinen käyttövesipumppu kytkettävä pois käytöstä.
Ihan no-brainer kyllä tuo sulun kiinni laittaminen. Itse laitan aina kun ollaan yksikin yö pois. Estää myös ilkivaltaa kun kukaan ei voi esim. käydä vesiposteja aukomassa.
 
Jos sulkee vedet kämpästä kannattaa sulkea myös lämpimän veden kiertovesipumppu samalla, jos semmoinen löytyy.
Joo turhaanhan se lämmin käyttövesi usein on pyörimässä, mutta ei aina varsinkin vanhemmissa järjestelmissä pieniä lattialämmityksiä kytkettiin käyttöveteen. Itse en ole tota koskaan suljenut em. takia ja säästö on aika pieni, varsinkin näillä uusilla pumpuilla. Niin ja pitää olla tarkkana ettei kytke päältä talvella patteriverkon pumppua. :)
Enpä jaksa uskoa että noin on, kun kiinteät putkiasennukset kuitenkin on speksattu jatkuvaan paineeseen, joten tuskin missään vakuutusehdoissa pystytään vaatimaan tuosta poikkeavaa käyttötapaa. Pesukoineiden täyttöletkut eivät ole jatkuvaan paineeseen tarkoitettuja, joten siksi niissä on erikseen helppokäyttöist sulut, ja noiden käyttöä vakuutusyhtiö voi vaatia.

Itse en ainakaan pysty edes vesiä katkaisemaan, tai loppuu vedet naapuristakin, kun vesi tulee samasta kaivosta ja paineastia ja pumpun ohjaus on meidän talossa.
Suosittelen lukemaan ne vakuutusehdot, ellet ole jo sitä tehnyt. Tapauksessasi ottaisin tarvittaessa yhteyttä vakuutusyhtiöön ja vaatisin kirjallisena tiedon (ellei jo ole), että korvaa vesivahingot ilman tuon sulun kiinnilaittoa ollessasi matkoillakin. Luulen sen onnistuvan, mutta korkeammalla vakuutusmaksulla. Sulla on jotain 100-litraa vettä pattereissa (jos on) ja putkissa 10litraa (isossa talossa) ja käyttövettä putkissa ehkä 4-5 litraa.

Eli vahinko sulkujen ollessa kiinni ja toimiessa on toi määrä vettä + (varaajat teoriassa), mutta kun sulla on sulku auki
ja vaikka hanalle menevä putki katkeaa sieltä tulee 10mm putkesta vettä jotain 15-20-litraa/min? => eli noin 22000-29 000 litraa/vuorokausi=> Siellä on aika kivasti vettä viikon päästä. Puhumattakaan, että se 28mm päävesijohto katkeaa.

Tuo auttanee ymmärtämään asian merkityksen. Boonuksena saa vielä tiedon matkan jälkeen onko järjestelmässä tihkuvuotoa, kun katsoo mittaria avatessa pyöriikö se paljonkin. Sitä vettähän ei pitäisi olla kulunut yhtään hanojen ollessa kiinni. (Lämpimän veden jäähtyminen/ tilavuuden muutos?)



Kyllähän tuo pääsulun sulkeminen löytyy kaikista vakuutusehdoista. Tässä esim If:

Ihan no-brainer kyllä tuo sulun kiinni laittaminen. Itse laitan aina kun ollaan yksikin yö pois. Estää myös ilkivaltaa kun kukaan ei voi esim. käydä vesiposteja aukomassa.
Muistaakseni olen jossain nähnyt vaatimuksen 3 päivän jälkeen sulusta. Ehdot vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin.
 
Viimeksi muokattu:
Saako tähän jonkun nykyaikaisen termostaatin vai pitääkö tuo koko T-osa vaihtaa modernimpaan? Mitä yritin selvittä niin ilmeisesti termostaatit on yleensä M28 tai M30 kierteellä, tuossa ei ole kierrettä ollenkaan.
 

Liitteet

  • IMG_20211123_224907_653.jpg
    IMG_20211123_224907_653.jpg
    62,1 KB · Luettu: 234
Taitaa olla helpompi vaihtaa tuo patteriventiili ja yhdistäjä (nytkin saatu pitämään teflonteipillä) kuin löytää tuohon sopiva termostaatti.
 
Tunnistamaton jyrsivä olento, Varmaan oravat, riehuu välikatossa: Villat myllätty, levyjä jyrsitty jne. Kätevästi ne noukkii syötit loukuista. Olen laittanut suklaata perinteiseen rotanloukkuun, no syötti häipyy, loukku on joko lauennut tai sitten ei.

Vähän heikko ensikokemus tämänkin loukun kanssa. Syötti oli häipynyt mutta ketään ei loukussa.

Kiinnostaisi hankkia riistakamera ihan sitä varten että miten vitussa ne sen tekee :)

Vinkkejä varmasta loukusta? Sähköistä tuumailen mutta talvi ja paristot ei kuulosta hyvältä.

Kyllä isän käytössä kotimaiset giljotti loukut ovat olleet ahkerassa käytössä, tosin jossakin vaiheessa lahoavat mutta tosin kuin nykypeltiansat (jotka vääntyvät kerrasta käyttökelvottomaksi) niin kestää käyttöä enemmän kuin kerran!

Liian monta kertaa kun jäi hiiri kitumaan pitkäksi aikaa muovisiin supercat loukkuihin, niin lopetettiin silloin niiden osto kokonaan.

Lähes satavarma syötti nakkiin on suklaa, tarpeeksi pieni pala tietysti, ei mitään koko palaa tyyliin (muutaman kerran saanut mystisesti vietyä isomman palan, pienemmällä ei onnistunut). Sininen suklaa kuulemma laatutietoisille kotimaisille hiirille maittoi paremmin kuin muut, tärkein ohje että mikä tahansa muu syötti kuin juusto, ellei sit samana päivänä jää ansaa mutta todella epätodennäköistä, etenkin jos jossakin omakotitalon seinissä rapisee, suklaa kestää todella kauan kylmässäkin.

Oravista en sitten tiedä, rottia varten ollut muutaman kerran eri ansa.
 
Viimeksi muokattu:
Onko jollain kokemusta huuhtelukauluksettomasta wc pytystä? Täytys päivittää ja Ido oli ajatuksissa, joko Ido Glow tai Ido Seven malli.
 
Onko jollain kokemusta huuhtelukauluksettomasta wc pytystä? Täytys päivittää ja Ido oli ajatuksissa, joko Ido Glow tai Ido Seven malli.
Itse vaihdoin tuohon Glow malliin ja onhan tuo pettymys,tuntuu että huuhtoontuu huonommin,jarruraidat jää aika helposti vaikka on uusi ja pitäisi olla vielä jokin liukkaampi pinnoite kuin ennen.
 
Itse vaihdoin tuohon Glow malliin ja onhan tuo pettymys,tuntuu että huuhtoontuu huonommin,jarruraidat jää aika helposti vaikka on uusi ja pitäisi olla vielä jokin liukkaampi pinnoite kuin ennen.
Okei, itsellä ei oo kokemuksia kuin pelkästään huuhtelukauluksellisista malleista, kävi just mielessä että onko huuhtelu huonompi vai parempi.
 
Meillä oli edellinen pönttö glown seinämalli ja suurin ärsytyksen aihe siinä oli että jos huuhteli kun rinkula oli ylhäällä niin noin joka toinen kerta se heitti vähän huuhteluvettä lattialle pöntön eteen. Vettä ei tullut paljon ja kyllähän se siitä itsestään kuivui mutta ennen kuin vesi oli haihtunut se näytti epäilyttävästi siltä että en osaa seistä tarpeeksi lähellä. Aloin itsekin epäilemään itseäni ennen kuin huomasin mistä pisarat tulivat.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 252
Viestejä
4 491 053
Jäsenet
74 171
Uusin jäsen
äänihaitta

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom