Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Lunael82]

Spammaan nyt vielä loputkin oleelliset kuvat rakenneavauksesta. Kiitän kaikkia palautteesta ja mielipiteistä. Jäämme miettimään miten tästä eteenpäin etenemme.

"Rakenneavaus 2 tehtiin keittiöön. Havaittu rakenne on esitetty piirroksessa 2. Alapohjarakenteena on käytetty maanvaraista, alapuolelta 100 mm EPS-lämmöneristeiden avulla eristettyä teräsbetonilaattaa. Teräsbetonilaatta on noin 100 mm vahvuinen. EPS-eristeen ja rungon välissä on mineraalivillaa. Lattian pintamateriaalina on käytetty parkettia. Ulkoseinärakenne on toteutettu puurakentein. Ulkoseinä on rakennettu teräsbetonisen sokkelin päälle. Ulkoseinän alaohjauspuu on asennettu sokkelin päälle. Rakenneavauspisteen kohdalla sokkelin pinta on noin 170 mm maanpintaa ylempänä. Alaohjauspuun ja sokkelin välissä on bitumikaista sekä mineraalivillakaista. Bitumikaistasta ja mineraalivillasta oli aistittavissa mikrobiperäistä hajua. Sokkelin pinnassa on kalkkihärmää. Rungon ulkopinnassa on 50 mm tuulensuojavilla. Tuulensuojalevyn päälle on asennettu bitumoitu paperi sekä vaakakoolaus, johon julkisivun lomalaudoitus on kiinnitetty. Rungon alaosaan on asennettu runkopuiden väliin tukilauta, johon sisäverhouslevy on kiinnitetty alaosasta. Sisäverhouslevyn ja runkopuun välissä on höyrynsulkumuovi. Ulkoseinän sisäpinnassa on kipsilevy, joka on kiinnitetty vanhaan panelointiin ja vanhaan sisäverhouslevyyn."

"Rakenneavaus 3 tehtiin vaatehuoneeseen. Havaittu rakenne on rakenneavauspisteen 1 kaltainen. Alapohjarakenteena on käytetty maanvaraista, alapuolelta lämmöneristettyä teräsbetonilaattaa. Teräsbetonilaatta on noin 100 mm vahvuinen. Alapohjan lämmöneristeenä on käytetty 100 mm EPS-eristettä. EPS-eristeet on asennettu hiekkatilan päälle. EPSeristeen ja hiekkatilan välissä on muovikalvo. Lattian pintamateriaalina on korkkipäällyste. Lattian ja ulkoseinän välissä on rakoa. Ulkoseinärakenne on toteutettu puurakentein. Ulkoseinä on rakennettu teräsbetonisen sokkelin päälle. Sokkelin sisäpinnassa on lämmöneristeenä 50 + 50 mm EPS-eristeet. Sokkelin ulkopinnassa ei havaittu kosteussulkua rakenneavauspisteen kohdalla. Sokkelin ulkopinnan maali on hilseillyt ja sokkelin pinnassa on kalkkihärmää (kuva 12). Ulkoseinän alaohjauspuu on asennettu sokkelin päälle. Alaohjauspuun ja sokkelin välissä on bitumikaista sekä mineraalivillakaista. Bitumikaistasta oli aistittavissa voimakasta mikrobiperäistä hajua. Sokkelin pinnassa on runsaasti kalkkihärmää alaohjauspuun vieressä (kuva 12). Rungon alaosaan on asennettu runkopuiden väliin tukilauta, johon sisäverhouslevy on kiinnitetty alaosasta. Tukilaudan pinnassa on rima, jota vasten sisäverhouslevy on asennettu. Riman ja alapohjaeristeen välissä on mineraalivillaa. Sisäverhouslevyn ja runkopuun välissä on höyrynsulkumuovi, joka ulottuu alapohjan teräsbetonilaatan alapintaan saakka. "

PÄIVITYSTÄ

Tässä kuussa alkaa alaohjauspuun vaihtaminen vajaan 50 juoksumetrin matkalta (ei kosteitatiloja) termokenkiin ja eristeisiin. Kaikki seinämateriaali vaihdetaan n.1m korkeuteen asti ja asennetaan uudet kosteuden sulut. Samalla lisätään ilmanvaihtoaukot makuuhuoneisiin ja päällystetään sokkeli. Hintaa remontille vähän yli 30k. Korjaussuunitelmat ja kilpailutukset tehty insinööritoimiston toimesta ja kilpailutusten hintahaitari oli 30-45k välillä eli aika suurta heittoa on.
Remontin kestoksi on arvioitu 3kk mikä tuntuu aika pitkältä, emmekä asu asunnossa sillä aikaa.

 

[Jetu]

PÄIVITYSTÄ

Tässä kuussa alkaa alaohjauspuun vaihtaminen vajaan 50 juoksumetrin matkalta (ei kosteitatiloja) termokenkiin ja eristeisiin. Kaikki seinämateriaali vaihdetaan n.1m korkeuteen asti ja asennetaan uudet kosteuden sulut. Samalla lisätään ilmanvaihtoaukot makuuhuoneisiin ja päällystetään sokkeli. Hintaa remontille vähän yli 30k. Korjaussuunitelmat ja kilpailutukset tehty insinööritoimiston toimesta ja kilpailutusten hintahaitari oli 30-45k välillä eli aika suurta heittoa on.
Remontin kestoksi on arvioitu 3kk mikä tuntuu aika pitkältä, emmekä asu asunnossa sillä aikaa.

Kuvian kun katsoin, niin ei heti tulisi mieleen tehdä 30kilon remonttia. Mutta jollei itse joudu maksamaan?

 

[Janijoonaz]

PÄIVITYSTÄ

Tässä kuussa alkaa alaohjauspuun vaihtaminen vajaan 50 juoksumetrin matkalta (ei kosteitatiloja) termokenkiin ja eristeisiin. Kaikki seinämateriaali vaihdetaan n.1m korkeuteen asti ja asennetaan uudet kosteuden sulut. Samalla lisätään ilmanvaihtoaukot makuuhuoneisiin ja päällystetään sokkeli. Hintaa remontille vähän yli 30k. Korjaussuunitelmat ja kilpailutukset tehty insinööritoimiston toimesta ja kilpailutusten hintahaitari oli 30-45k välillä eli aika suurta heittoa on.
Remontin kestoksi on arvioitu 3kk mikä tuntuu aika pitkältä, emmekä asu asunnossa sillä aikaa.

25k pintaan pitäisi saada tuo homma karkeasti. Itse olisin harkko muurauksella tehnyt noston termokenkien sijaan, toki hyvä tuolla kengälläkin ja eristävyys parempi.

 

[Kremas]

Kevään tullen alkanut puurunkoisen talon (2012) seinä naksumaan/paukkumaan aika kovaa, välillä säpsähtää yöllä kun oikein kunnolla kolahtaa. Olen tähän asti laittanut lämpö/kosteusvaihteluiden piikkiin, runko elää, mutta alkanut pohtia missä vaiheessa pitäisi alkaa tarkemmin selvittelemään mistä johtuu. Mitään rapinoita yms. ei kuulu joten vaikuttaa enemmän rakenteellisilta ääniltä. Onko muilla vastaavia kokemuksia?

 

[Kvarkki]

Tuulisella säällä vanha rintsikka vähän joskus natisee, mutta kunnon kolahdukset kuulostaa oudolta. Tulee rungosta eikä esm. katosta? Kolahtaako aina samasta kohtaa? Hankala tuota on selvitellä, jos seinissä tai muualla ei näy mitään muutoksia. Putkistokin voi paukkua (kannakointia liian vähän?)

 

[”diginatiivi”]

Kevään tullen alkanut puurunkoisen talon (2012) seinä naksumaan/paukkumaan aika kovaa, välillä säpsähtää yöllä kun oikein kunnolla kolahtaa.

Ei varmaankaan enää ole kyse katolla olevan lumikuorman katoamisesta aiheutuva "palautuminen" vaan kyse voi olla roudan sulamisesta perustuksien lähettyviltä ja siitä johtuvista pienestä elämisestä?
Pakkasten tullen täälläkin ääntelyä kuten myös keväällä sen jälkeen kun lumet tippuvat katolta ja routa sulaa maasta. Etenkin autotallin viereinen seinä. Autotallissa vain muutama aste lämmintä talvisin eikä lattialämmitystä. Kyllä tuulikin ääntelyä ja liikettä saa aikaan ainakin pohjoisessa oleva korkeahko mökkini joka sijaitsee rotkolaaksossa tutisee kunnolla sopivien tuulten raivotessa.

Pohjoisessa on vielä lunta 50-70cm, en tosin tiedä kuinka pohjoisessa asut.

 

[tietokonerikki]

PÄIVITYSTÄ

Tässä kuussa alkaa alaohjauspuun vaihtaminen vajaan 50 juoksumetrin matkalta (ei kosteitatiloja) termokenkiin ja eristeisiin. Kaikki seinämateriaali vaihdetaan n.1m korkeuteen asti ja asennetaan uudet kosteuden sulut. Samalla lisätään ilmanvaihtoaukot makuuhuoneisiin ja päällystetään sokkeli. Hintaa remontille vähän yli 30k. Korjaussuunitelmat ja kilpailutukset tehty insinööritoimiston toimesta ja kilpailutusten hintahaitari oli 30-45k välillä eli aika suurta heittoa on.
Remontin kestoksi on arvioitu 3kk mikä tuntuu aika pitkältä, emmekä asu asunnossa sillä aikaa.

Mikä siinä bitumissa homehtui? Tuliko se selvitettyä. Katsoitko missä kunnossa lattia Styrox levyjen alapuolet ovat?

Toivottavasti sinulla on asiantuntava valvoja, ettei päädytä huonompaan lopputulemaan kuin mistä aloitettiin.

 

[jonesky12345]

Uusi tuleva okt asuja ilmoittautuu. Muutan kesällä puolison kanssa vuosituhannen taitteessa rakennettuun tuulettuvalla ontelolaatta-alapohjalla tehtyyn yksikerroksiseen omakotitaloon, jonka kuntotarkastuksessa tuli kutakuinkin puhtaat paperit jotain pikkusälää lukuunottamatta. Olen rakennuspuolella korkeakoulutettu henkilö, joten perushommat kämpän ylläpidon suhteen hallussa. Kuntotarkastusraportin maininnat tulivat joidenkin pikkujuttujen (esim syöksytorvi vähän korkealla maasta ja roiskinut sokkeliin mutaa, terassi puukaiteet maalauksen tarpeessa jne) lisäksi sitten sähköisen lämmitysjärjestelmän iästä, kun alkaa olemaan parikymmenvuotiaana käyttöikänsä päässä (sähköinen lattialämmitys) sekä sitten ilmanvaihtokoneen iästä, alkaa myös olemaan käyttöikänsä päässä. En noista liikaa stressaa, joskin onhan se ikävää, jos sähköinen lattialämmityskaapeli hajoaa ja joutuu pintalaattaa piikaten vaihtamaan. Kylppärin vesieristeen teknisestä käyttöiästä myös maininta, kun on ilmeisesti tuon aikainen 25-30v tekniseltä käyttöiältään, mutta tuo ei sikälis aiheuta ongelmia, että ylimääräisiä paukkuja siistikuntoisen kylppärin remppaamiseen ei ehkä juuri tällä hetkellä ole, kun rahaa palaa kiinnostavampiin asioihin, mutta tulee kyllä työlistalle lähivuosina sitten kuitenkin.

Olisinkin lähtenyt yleisesti kysymään, että millasia perusjuttuja kannattaa muuton yhteydessä/jälkeen ottaa seurantaan/tehdä ja miten henkilön tuloverotus ja kämpän arvoasiat menevä. Luonnollisestikin varmaan jonkunlaista kirjanpitoa esimerkiksi lämmityskustannuksista, sähkönkulutuksesta kuukausitasolla, vedenkulutuksesta yms olisi hyvä harrastaa, mutta onko jotain erikoisjuttuja mitä tulee mieleen.

 

[tietokonerikki]

Uusi tuleva okt asuja ilmoittautuu. Muutan kesällä puolison kanssa vuosituhannen taitteessa rakennettuun tuulettuvalla ontelolaatta-alapohjalla tehtyyn yksikerroksiseen omakotitaloon, jonka kuntotarkastuksessa tuli kutakuinkin puhtaat paperit jotain pikkusälää lukuunottamatta. Olen rakennuspuolella korkeakoulutettu henkilö, joten perushommat kämpän ylläpidon suhteen hallussa. Kuntotarkastusraportin maininnat tulivat joidenkin pikkujuttujen (esim syöksytorvi vähän korkealla maasta ja roiskinut sokkeliin mutaa, terassi puukaiteet maalauksen tarpeessa jne) lisäksi sitten sähköisen lämmitysjärjestelmän iästä, kun alkaa olemaan parikymmenvuotiaana käyttöikänsä päässä (sähköinen lattialämmitys) sekä sitten ilmanvaihtokoneen iästä, alkaa myös olemaan käyttöikänsä päässä.

En noista liikaa stressaa, joskin onhan se ikävää, jos sähköinen lattialämmityskaapeli hajoaa ja joutuu pintalaattaa piikaten vaihtamaan. Kylppärin vesieristeen teknisestä käyttöiästä myös maininta, kun on ilmeisesti tuon aikainen 25-30v tekniseltä käyttöiältään, mutta tuo ei sikälis aiheuta ongelmia, että ylimääräisiä paukkuja siistikuntoisen kylppärin remppaamiseen ei ehkä juuri tällä hetkellä ole, kun rahaa palaa kiinnostavampiin asioihin, mutta tulee kyllä työlistalle lähivuosina sitten kuitenkin.

Olisinkin lähtenyt yleisesti kysymään, että millasia perusjuttuja kannattaa muuton yhteydessä/jälkeen ottaa seurantaan/tehdä ja miten henkilön tuloverotus ja kämpän arvoasiat menevä. Luonnollisestikin varmaan jonkunlaista kirjanpitoa esimerkiksi lämmityskustannuksista, sähkönkulutuksesta kuukausitasolla, vedenkulutuksesta yms olisi hyvä harrastaa, mutta onko jotain erikoisjuttuja mitä tulee mieleen.

Otat paljon valokuvia, ostat lumilingon (etelärannikolla aika tarpeeton). Kottikärryt, ruohonleikkurin, pihakeinun yms. ja nautit asumisesta ja pihatöiden tuomasta ilmaisesta liikunnasta (kuntosalikäyntien tarve vähenee).

Tuloverotus ja kämpän arvo liittyvät usein yhteen sillä, että isompiverollisella on usein varaa ostaa paremmalta paikalta isompi talo. Eipä ne muuten toisiinsa oikeastaan liity.

 

[TCan]

Tulipa liityttyä tässä taannoin omakotiasujien joukkoon. Kohdehan ei ole millään muotoa järjellä perusteltava. Vuonna 1971 valmistunut omakotitalo, pintaa-alaa reilut parisataa neliötä. "Syntilistalla" mm. suorasähkölämmitys, tasakatto, kattoikkunat ja käytössä oleva sisäuima-allas. Talo on lähes alkuperäisessä kunnossaan, tosin viimeisen kymmenen vuoden aikana tehty vesikaton uusimistyö, keittiöremontti, käyttövesiputkiston uusiminen ja viemäreiden sukitus. Maanvastainen perustus löytyy. Ainiin ja noin 50 neliön osuus talosta on "vanhaa osaa" rossipohjalla. Taustaa vanhan osan säilyttämiselle on kuulemma se, että alueella ollut aikanaan rakennuskielto, mutta "laajennukselle" on saatu poikkeuslupa.

Mukava iso tontti kaupungin "paremmalla" alueella. Samalla rahalla olisi saanut käytännössä uuden "normaalin" talon muualta päin kaupunkia.

Raksalla ja muissa töissä rakennusten kunnossapidon parissa tullut pyörittyä erinäisissä hommissa kohta 20 vuotta, että ihan ummikkona ei tullut tähän hommaan lähdettyä. Katsotaan mitä tulee vastaan. Asutaan siis kohteessa, että koko taloa ei ole tarkoitus räjäyttää kerralla.

 

[Catrik]

Tulipa liityttyä tässä taannoin omakotiasujien joukkoon. Kohdehan ei ole millään muotoa järjellä perusteltava. Vuonna 1971 valmistunut omakotitalo, pintaa-alaa reilut parisataa neliötä. "Syntilistalla" mm. suorasähkölämmitys, tasakatto, kattoikkunat ja käytössä oleva sisäuima-allas. Talo on lähes alkuperäisessä kunnossaan, tosin viimeisen kymmenen vuoden aikana tehty vesikaton uusimistyö, keittiöremontti, käyttövesiputkiston uusiminen ja viemäreiden sukitus. Maanvastainen perustus löytyy. Ainiin ja noin 50 neliön osuus talosta on "vanhaa osaa" rossipohjalla. Taustaa vanhan osan säilyttämiselle on kuulemma se, että alueella ollut aikanaan rakennuskielto, mutta "laajennukselle" on saatu poikkeuslupa.

Mukava iso tontti kaupungin "paremmalla" alueella. Samalla rahalla olisi saanut käytännössä uuden "normaalin" talon muualta päin kaupunkia.

Raksalla ja muissa töissä rakennusten kunnossapidon parissa tullut pyörittyä erinäisissä hommissa kohta 20 vuotta, että ihan ummikkona ei tullut tähän hommaan lähdettyä. Katsotaan mitä tulee vastaan. Asutaan siis kohteessa, että koko taloa ei ole tarkoitus räjäyttää kerralla.

Kuulostaapa mielenkiintoiselta, huomattavasti mielenkiintoisemmalta kuin se uusi normaali talo. Kunhan ei mahdolliset remontit ala ottamaan lompakon tai motivaation päälle. Oisko mahiksia saada kuvia noista erikoisuuksista, kattoikkuna ja uima-allas varsinkin kiinnostaa?

 

[Deussi]

Tulipa liityttyä tässä taannoin omakotiasujien joukkoon. Kohdehan ei ole millään muotoa järjellä perusteltava. Vuonna 1971 valmistunut omakotitalo, pintaa-alaa reilut parisataa neliötä. "Syntilistalla" mm. suorasähkölämmitys, tasakatto, kattoikkunat ja käytössä oleva sisäuima-allas. Talo on lähes alkuperäisessä kunnossaan, tosin viimeisen kymmenen vuoden aikana tehty vesikaton uusimistyö, keittiöremontti, käyttövesiputkiston uusiminen ja viemäreiden sukitus. Maanvastainen perustus löytyy. Ainiin ja noin 50 neliön osuus talosta on "vanhaa osaa" rossipohjalla. Taustaa vanhan osan säilyttämiselle on kuulemma se, että alueella ollut aikanaan rakennuskielto, mutta "laajennukselle" on saatu poikkeuslupa.

Mukava iso tontti kaupungin "paremmalla" alueella. Samalla rahalla olisi saanut käytännössä uuden "normaalin" talon muualta päin kaupunkia.

Raksalla ja muissa töissä rakennusten kunnossapidon parissa tullut pyörittyä erinäisissä hommissa kohta 20 vuotta, että ihan ummikkona ei tullut tähän hommaan lähdettyä. Katsotaan mitä tulee vastaan. Asutaan siis kohteessa, että koko taloa ei ole tarkoitus räjäyttää kerralla.

Kuulostaapa mielenkiintoiselta, huomattavasti mielenkiintoisemmalta kuin se uusi normaali talo. Kunhan ei mahdolliset remontit ala ottamaan lompakon tai motivaation päälle. Oisko mahiksia saada kuvia noista erikoisuuksista, kattoikkuna ja uima-allas varsinkin kiinnostaa?

Ai mielenkiintoiselta?

Omaan mieleen juuri itsemurhalta, 70-luvun vaihteen talo, tasakatto, osa rossia, osa valettua, kattoikkunat, uima-allas sisällä, käyttöputket varmasti pintana? Viemärien ahdistussukitus, suorasähköt ja herkut.

Onnea ja siunausta.

Okeiokei, ite en oo tekimiehiä, niin kauhulla mietin et kaikki ne kriteerit mitä en halua olet itse onnistunut keräämään. Tottakai itse osaaminen, tietäminen jne vaikuttaa valintaan.

 

[MaLin]

Paljonko tuommoisen sisä-altaan lämpimänä pitäminen maksaa? Lapsuuden eri vaiheissa neljään otteeseen törmäsin moiseen. Yksi oli tyhjennetty, toinen pidettiin kylmänä ja kaksi uimahalli lämpötiloissa eli oisko se 27 tjs. Kerran myös vierailluit kerrostalossa mistä saunaosastolta moinen löytyy.

edit. Nämä siis semmoisia 10-15m missä pystyy ihan uimaan. Ei poreammeita.

 

[haller]

Paljonko tuommoisen sisä-altaan lämpimänä pitäminen maksaa? Lapsuuden eri vaiheissa neljään otteeseen törmäsin moiseen. Yksi oli tyhjennetty, toinen pidettiin kylmänä ja kaksi uimahalli lämpötiloissa eli oisko se 27 tjs. Kerran myös vierailluit kerrostalossa mistä saunaosastolta moinen löytyy.

Eipä kait se mahdottomia maksa jos hukkalämpö saadaan talteen: Ovatko vanhat uima-altaat vielä luksusta? "On harhaluuloa, että käyttö on kallista" . Varmaankin lämmönvaihdin allastilan ja muun kiinteistön välillä olisi hyvä vaikka pressuilla tms saataisiinkin haihtumista vähennettyä. Ulkoaltaille tarkoitetuissa lämpöpumpuissa COP-lukemat ovat varsin hyvät, eli tehokkaita lämmitysmuotoja on tarjolla: https://www.aquanova.fi/wp-content/uploads/2016/04/Esite-Hydro-Pro-2020.pdf .

 

[Pei12345]

Paljonko tuommoisen sisä-altaan lämpimänä pitäminen maksaa? Lapsuuden eri vaiheissa neljään otteeseen törmäsin moiseen. Yksi oli tyhjennetty, toinen pidettiin kylmänä ja kaksi uimahalli lämpötiloissa eli oisko se 27 tjs. Kerran myös vierailluit kerrostalossa mistä saunaosastolta moinen löytyy.

edit. Nämä siis semmoisia 10-15m missä pystyy ihan uimaan. Ei poreammeita.

Meillä 17 m3 allas 20-22 lämmöillä lämmitys vie 5000 +- 200 kWh vuodessa -> n. 500€
Oma käyttö lähinnä helteillä hetken viilentyminen, vaimo sitten välillä jopa uikin vastavirtalaitteella.

 

[tietokonerikki]

Tulipa liityttyä tässä taannoin omakotiasujien joukkoon. Kohdehan ei ole millään muotoa järjellä perusteltava. Vuonna 1971 valmistunut omakotitalo, pintaa-alaa reilut parisataa neliötä. "Syntilistalla" mm. suorasähkölämmitys, tasakatto, kattoikkunat ja käytössä oleva sisäuima-allas. Talo on lähes alkuperäisessä kunnossaan, tosin viimeisen kymmenen vuoden aikana tehty vesikaton uusimistyö, keittiöremontti, käyttövesiputkiston uusiminen ja viemäreiden sukitus. Maanvastainen perustus löytyy. Ainiin ja noin 50 neliön osuus talosta on "vanhaa osaa" rossipohjalla. Taustaa vanhan osan säilyttämiselle on kuulemma se, että alueella ollut aikanaan rakennuskielto, mutta "laajennukselle" on saatu poikkeuslupa.

Mukava iso tontti kaupungin "paremmalla" alueella. Samalla rahalla olisi saanut käytännössä uuden "normaalin" talon muualta päin kaupunkia.

Raksalla ja muissa töissä rakennusten kunnossapidon parissa tullut pyörittyä erinäisissä hommissa kohta 20 vuotta, että ihan ummikkona ei tullut tähän hommaan lähdettyä. Katsotaan mitä tulee vastaan. Asutaan siis kohteessa, että koko taloa ei ole tarkoitus räjäyttää kerralla.

Eihän tuo pahalta kuullosta. Tasakatto ei niitä parhaimpia valintoja OK-taloon, mutta lähes kaikissa kerrostalois niitä käytetään. Jos juuri uusittu kestänee n. 30-vuotta ehkä pitempäänkin jos on singeli päällä. Vesiputket uusittu hyvällä tuurilla kestävät vuosikymmeniä (puristusliitoksia vähän epäilen, mintenkä tiivisteet kestävät). Jos sukitus on hyvin tehty eiköhän sekin aikansa kestä, OK-talossa tuskin tulee tukosongelmia, kunhan vettä muistaa käyttää.

Pintojen laitto on osaavalle "pikku juttu", kunhan tekee eikä vaan meinaa ja suunnittelee hommat niin ettei mene pelkäksi välineiden etsiskelyksi ja pesuksi.

Hommaat siihen maalämmön niin, saat lämmityskuluja alas. Ikkunaremppa kannattanee tehdä jo äänieristyksen takiakin? Mites julkisivut onko tiilestä?

 

[jm82]

Tuossa oli uudehko juttu öljystä luopumisesta ja kotitalousvähennyksestä.

Hallitus tarjosi öljylämmittäjille uuden porkkanan – näin paljon öljylämmityksestä luopuva saa tukea

Öljykattilan vaihtamiseen tarkoitettua erillistä avustusta on toistaiseksi hakenut 13 000 omakotitaloasukasta.

www.is.fi

Täällä on ollut ilp pari talvea, mutta öljy vielä rinnalla. Ilmeisesti saisi 4000€ rahaa, jos vaihtaisi vilp:iin, mutta en tiedä kauanko tuen rahat mahtaa riittää?

Jossain oli myös, että öljy/puu-kattilan saisi jättää, jos purkaa öljypolttimen ja öljysäiliön pois. Öljysäiliön purkaminen olisikin työläämpää, kun asfaltti ja maata päällä. Helpompi olisi varmaan tyhjentää säiliö ja täyttää jollain, esim hiekalla? En tiedä yhtään olisiko sellainen sallittua, kun taitaa vaatia ainakin poikkeusluvan. Lisäksi säiliö on katoksen alla, eli kaivinkone ei oikein mahdu paikalle.

Toisaalta öljyä kuluu nyt aika vähän, kun vain pesuhuone ja käyttövesi lämpeää öljyllä. Ilp lämmitys riitti muuten. Vm1966 120m2.

 

[Charlie Glide]

Tuossa oli uudehko juttu öljystä luopumisesta ja kotitalousvähennyksestä.

Hallitus tarjosi öljylämmittäjille uuden porkkanan – näin paljon öljylämmityksestä luopuva saa tukea

Öljykattilan vaihtamiseen tarkoitettua erillistä avustusta on toistaiseksi hakenut 13 000 omakotitaloasukasta.

www.is.fi

Täällä on ollut ilp pari talvea, mutta öljy vielä rinnalla. Ilmeisesti saisi 4000€ rahaa, jos vaihtaisi vilp:iin, mutta en tiedä kauanko tuen rahat mahtaa riittää?

Jossain oli myös, että öljy/puu-kattilan saisi jättää, jos purkaa öljypolttimen ja öljysäiliön pois. Öljysäiliön purkaminen olisikin työläämpää, kun asfaltti ja maata päällä. Helpompi olisi varmaan tyhjentää säiliö ja täyttää jollain, esim hiekalla? En tiedä yhtään olisiko sellainen sallittua, kun taitaa vaatia ainakin poikkeusluvan. Lisäksi säiliö on katoksen alla, eli kaivinkone ei oikein mahdu paikalle.

Toisaalta öljyä kuluu nyt aika vähän, kun vain pesuhuone ja käyttövesi lämpeää öljyllä. Ilp lämmitys riitti muuten. Vm1966 120m2.

Samoihin aikoihin taisi olla YLEn juttu tästä myös ja kerrottiin että ELY-keskuksella olisi 13 781 avustuksen hakijaa siihen päivään mennessä, ml. allekirjoittaneen, eli jännitetään saadaanko tälle vielä lisäbudjettia valtiolta.
Nyt kun on näitä tarjouksia kysellyt VILP/MLP, yksi seikka mikä kanssa on merkittävä on tuo laitteiston käyttöikä. Moni toimittaja on povannut VILPille noin 10 vuoden elinkaarta joka tuntuu suhteellisen lyhyeltä. Maalämmölle +20 vuotta.

 

[TCan]

Kuulostaapa mielenkiintoiselta, huomattavasti mielenkiintoisemmalta kuin se uusi normaali talo. Kunhan ei mahdolliset remontit ala ottamaan lompakon tai motivaation päälle. Oisko mahiksia saada kuvia noista erikoisuuksista, kattoikkuna ja uima-allas varsinkin kiinnostaa?

Tokihan kuvia voin laitella. Tässä maistiaisiksi yksi kuva uima-altaalta. Altaassa vettä noin 20 kuutiota, pituus noin 5,5m, leveys 2,5m, syvyys 1,5m Kuva otettu laajakulmalla, joten näyttää pitemmältä kuin todellisuudessa on.

Edellinen asukas ei ollut juuri lämmittänyt vettä, ainakaan viime vuosina. Vesi oli sisäänmuuttopäivänä noin 15-16 asteista. Nostin nyt lämpöä noin 22 asteeseen ja tokihan tilan kosteusprosentti lähti heti noususuuntaan. Täytyy tarkkailla tilannetta ja harkita kenties allaspeittoa. Ylhäällä näkyy myös osa kattoikkunaa. Kattoikkunoita talossa on kolme kappaletta: altaalla, pesuhuoneessa ja keittiössä. Valokuilu ei ole avoin vaan kaikissa ikkunoissa on kattopinnassa kiinni tuollainen opaalimuovi. Ylhäällä valokuilun päässä on perinteinen Keraplastin vuonna 2014 uusittu kattovalokupu.

 

[Iså]

Tuossa oli uudehko juttu öljystä luopumisesta ja kotitalousvähennyksestä.

Hallitus tarjosi öljylämmittäjille uuden porkkanan – näin paljon öljylämmityksestä luopuva saa tukea

Öljykattilan vaihtamiseen tarkoitettua erillistä avustusta on toistaiseksi hakenut 13 000 omakotitaloasukasta.

www.is.fi

Täällä on ollut ilp pari talvea, mutta öljy vielä rinnalla. Ilmeisesti saisi 4000€ rahaa, jos vaihtaisi vilp:iin, mutta en tiedä kauanko tuen rahat mahtaa riittää?

Jossain oli myös, että öljy/puu-kattilan saisi jättää, jos purkaa öljypolttimen ja öljysäiliön pois. Öljysäiliön purkaminen olisikin työläämpää, kun asfaltti ja maata päällä. Helpompi olisi varmaan tyhjentää säiliö ja täyttää jollain, esim hiekalla? En tiedä yhtään olisiko sellainen sallittua, kun taitaa vaatia ainakin poikkeusluvan. Lisäksi säiliö on katoksen alla, eli kaivinkone ei oikein mahdu paikalle.

Toisaalta öljyä kuluu nyt aika vähän, kun vain pesuhuone ja käyttövesi lämpeää öljyllä. Ilp lämmitys riitti muuten. Vm1966 120m2.

Täälläpäin öljysäiliöitä on hankalissa paikoissa saanut täyttää hiekalla jos on palkannut firman joka imee pohjasakat ja pesee säiliön sisältä ja antaa todistuksen työstä. Hattu kouraan ja kunnan ympäristöviranomaiselta rukoilemaan jos tuo onnistuisi.

 

[dot1q]

Öljysäiliön tyhjennys + pesu on nykyään vakiotuote mitä myy useampi firma palveluna. Eli ihan tehtävissä oleva juttu, mutta toi todistus tyhjennyksestä ja pesusta on syytä ottaa talteen. Vievät sekä PÖ:n että moskat pois.

 

[jase]

Sokkeliasiaa, märkä rantu viipyilee talon yhdellä kulmalla noin 10m matkalla syksyllä ja keväällä. Viime kesänä otettiin kivet pois ja vaihdettiin seinän vieruksen hiekka, jossa oli sekoittuneena multaa ja kivituhkaa pienen kukkaistutuksen jäljiltä. Alkuperäinen rakenne oli siis kuvissa olevat kivet, hiekka, muovi, styroksi, hiekka jne. Sokkelia vasten oli huikea 20cm suikale patolevyä, ilmeisesti vain näön vuoksi. Hiekkaan laitettiin ihan reilusti kaatoa sokkelista pois päin ja talvella seinustalle ei kolattu lumia. Ei ole kyllä oikein mitään käryä mistä tuo kosteus tulee ja miten sen saa pois/olemaan tulematta. Voishan siihen lyödä styroksiin asti sepelit ja patolevyt, vaan auttaako sekään?

Ideoita?

 

[Illotus]

Voishan siihen lyödä styroksiin asti sepelit ja patolevyt, vaan auttaako sekään?

Kosteus kyllä kulkee kapillaarisesti hiekassa pitkälle, ellei ole nimenomaan kapillaarikatkohiekkaa. Jos se kosteus tulee siihen maasta ulkopuolelta, niin patolevy kyllä katkaisee sen kosteuden siirtymän. Tämä tietysti olettaa, että sokkelin alla on eriste, joka estää maakosketuksen, koska jos siinä ei ole ja sattuu sopivan kapillaarista materiaalia sokkelin alla, niin siinä betonissa se kosteus kyllä nousee.

 

[Örbelböm]

Sokkeliasiaa, märkä rantu viipyilee talon yhdellä kulmalla noin 10m matkalla syksyllä ja keväällä. Viime kesänä otettiin kivet pois ja vaihdettiin seinän vieruksen hiekka, jossa oli sekoittuneena multaa ja kivituhkaa pienen kukkaistutuksen jäljiltä. Alkuperäinen rakenne oli siis kuvissa olevat kivet, hiekka, muovi, styroksi, hiekka jne. Sokkelia vasten oli huikea 20cm suikale patolevyä, ilmeisesti vain näön vuoksi. Hiekkaan laitettiin ihan reilusti kaatoa sokkelista pois päin ja talvella seinustalle ei kolattu lumia. Ei ole kyllä oikein mitään käryä mistä tuo kosteus tulee ja miten sen saa pois/olemaan tulematta. Voishan siihen lyödä styroksiin asti sepelit ja patolevyt, vaan auttaako sekään?

Ideoita?

Tuossa voisi seurata ohjautuuko rännivedet miten tehokkaasti tuota kourua pitkin, ne vesimäärät on sateella aika hurjia. Jos ongelma noin lyhyellä pätkällä niin poistaisin maat routaeristeen päältä ja vetäisin patolevyn routaeristeen ulkoreunasta korkealle sokkeliin korvaten maat vaikka kivituhkalla latoen laatat päälle kunnon kaadolla.

Olettaen että muutoin salaojat ja muu routaeristeen alapuolella kunnossa?

 

[tietokonerikki]

Tokihan kuvia voin laitella. Tässä maistiaisiksi yksi kuva uima-altaalta. Altaassa vettä noin 20 kuutiota, pituus noin 5,5m, leveys 2,5m, syvyys 1,5m Kuva otettu laajakulmalla, joten näyttää pitemmältä kuin todellisuudessa on.

Edellinen asukas ei ollut juuri lämmittänyt vettä, ainakaan viime vuosina. Vesi oli sisäänmuuttopäivänä noin 15-16 asteista. Nostin nyt lämpöä noin 22 asteeseen ja tokihan tilan kosteusprosentti lähti heti noususuuntaan. Täytyy tarkkailla tilannetta ja harkita kenties allaspeittoa. Ylhäällä näkyy myös osa kattoikkunaa. Kattoikkunoita talossa on kolme kappaletta: altaalla, pesuhuoneessa ja keittiössä. Valokuilu ei ole avoin vaan kaikissa ikkunoissa on kattopinnassa kiinni tuollainen opaalimuovi. Ylhäällä valokuilun päässä on perinteinen Keraplastin vuonna 2014 uusittu kattovalokupu.

Luot homeelle paremmat edellytykset... tarkkailisin ton paneelikaton kuntoa sekä miten kosteus tilassa nousee.

 

[tietokonerikki]

Sokkeliasiaa, märkä rantu viipyilee talon yhdellä kulmalla noin 10m matkalla syksyllä ja keväällä. Viime kesänä otettiin kivet pois ja vaihdettiin seinän vieruksen hiekka, jossa oli sekoittuneena multaa ja kivituhkaa pienen kukkaistutuksen jäljiltä. Alkuperäinen rakenne oli siis kuvissa olevat kivet, hiekka, muovi, styroksi, hiekka jne. Sokkelia vasten oli huikea 20cm suikale patolevyä, ilmeisesti vain näön vuoksi. Hiekkaan laitettiin ihan reilusti kaatoa sokkelista pois päin ja talvella seinustalle ei kolattu lumia. Ei ole kyllä oikein mitään käryä mistä tuo kosteus tulee ja miten sen saa pois/olemaan tulematta. Voishan siihen lyödä styroksiin asti sepelit ja patolevyt, vaan auttaako sekään?

Ideoita?

Kyllähän betoni kosteutta kestää, kunhan pääsee välillä kuivumaan. Vai onko sinulla talossasi lattian raja tossa.
Kosteutta tohon voi tulla maasta , imeytyy anturan alapohjaa pitkin, sataa kovasti ja vesiroiskuu seinälle?
Lumiahan sulla ei siinä ollut.

 

[pahnap]

styroksiin asti sepelit ja patolevyt, vaan auttaako sekään?

Tämä on aika varmasti kapillaarinen kosteuden nousu.
Patolevy täytyy laittaa anturaan asti ja sepelillä kapillaarikatko, jos mahdollista.

 

[Örbelböm]

Mikä siinä bitumissa homehtui? Tuliko se selvitettyä. Katsoitko missä kunnossa lattia Styrox levyjen alapuolet ovat?

Toivottavasti sinulla on asiantuntava valvoja, ettei päädytä huonompaan lopputulemaan kuin mistä aloitettiin.

Tuossa tuskin homeesta on ollut kyse vaan sädesienestä (aktinobakteeri, haisee perunakellarilta) ja ongelmana bitumin (kapilaarikatko) alle laitettu mineraalivilla joka luultavasti jo rakennusvaiheessa kerännyt kosteutta ja hiljalleen kuivuttuaan (ehkä?) bakteeri jäänyt silti elämään. Luultavasti tuo rakenne olisi ilman tuota mineraalivillaa toiminut ihan hyvin mikäli muut puitteet kunnossa.

@Lunael82 - kalkkihärmä viittaa puutteellisiin salaojiin tai pintavesien ohjaamiseen pois kiinteistöstä, tarkkana saat olla jos kengität ennen mahdollisen ongelman aiheuttajan poistamista ettei ongelma pääse uusiutumaan. Tällä hetkellä sulla luultavasti ongelma tosiaan tuo mineraalivilla, mutta tuskin tutkivat tuulensuojalevyä? Veikkaan että sekin alaosasta pilalla vaan ei välttämättä sisäilmaan pääse, se kannattaa uusia jollain (esim. finnfoamin tuotteet) mikä ei kosteudesta heti älähdä jos sulla sattuu salaojat/patolevyt/kaadot olemaan puutteelliset.

(En lukenut kaikkia asiaan liittyneitä viestejä, ehkä tämä jo käsitelty).

 

[TCan]

Luot homeelle paremmat edellytykset... tarkkailisin ton paneelikaton kuntoa sekä miten kosteus tilassa nousee.

Juu näinhän se on. Ruuvitagi on allashuoneessa keräämässä kosteusdataa. Lähtötilanne oli noin 35% ja nyt ollaan noin 50% arvossa. Seurataan tilannetta.

 

[Dr. Who]

Sokkeliasiaa, märkä rantu viipyilee talon yhdellä kulmalla noin 10m matkalla syksyllä ja keväällä. Viime kesänä otettiin kivet pois ja vaihdettiin seinän vieruksen hiekka, jossa oli sekoittuneena multaa ja kivituhkaa pienen kukkaistutuksen jäljiltä. Alkuperäinen rakenne oli siis kuvissa olevat kivet, hiekka, muovi, styroksi, hiekka jne. Sokkelia vasten oli huikea 20cm suikale patolevyä, ilmeisesti vain näön vuoksi. Hiekkaan laitettiin ihan reilusti kaatoa sokkelista pois päin ja talvella seinustalle ei kolattu lumia. Ei ole kyllä oikein mitään käryä mistä tuo kosteus tulee ja miten sen saa pois/olemaan tulematta. Voishan siihen lyödä styroksiin asti sepelit ja patolevyt, vaan auttaako sekään?

Ideoita?

Kuvista katsottuna en olisi huolissani, ellei ole nyt joku valesokkeli talo.

 

[stabbulamus]

Juu näinhän se on. Ruuvitagi on allashuoneessa keräämässä kosteusdataa. Lähtötilanne oli noin 35% ja nyt ollaan noin 50% arvossa. Seurataan tilannetta.

Ei tuo nyt pahalta vaikuta. Saas nähdä miten kylmä vuodenaika vaikuttaa. Mitään omaa ilmanvaihtoa ei taida tuossa tilassa olla?

 

[Tulivuori]

Mitähän yläkerralle kannattaisi tehdä. Lapset ovat muuttaneet pois ja nyt se jää tyhjäksi. Paljonko pitäisi olla ylläpitolämmitys tjs, että pysyy seuraavat 20v kunnossa kuitenkin?

Talo on tehty 2010

 

[Reivn]

Mitähän yläkerralle kannattaisi tehdä. Lapset ovat muuttaneet pois ja nyt se jää tyhjäksi. Paljonko pitäisi olla ylläpitolämmitys tjs, että pysyy seuraavat 20v kunnossa kuitenkin?

Riippuu eristystekniikasta, mutta eri lähteistä riippuen semmonen +14 tai enemmän pitäs olla torpassa sisällä lämmintä ettei kosteus ala tiivistyä rakenteisiin. Jos seinässä ja katossa on muovia tai muuten joku jykevä höyrysulku niin noin, jos kyse vaikkapa rintamamiestalosta jota ei ole peruskorjattu "huonommaksi", niin muovia ei luultavasti ole ja rakenne on hengittävämpi eli siten lämpötila voi olla ehkä alhaisempi. Kunhan ilmanvaihto pelaa ja kosteusprosentti sisätilassa pysyy hallinnassa...
Asiantuntevammat antakoon paremmat ohjeet

 

[jase]

Kosteus kyllä kulkee kapillaarisesti hiekassa pitkälle, ellei ole nimenomaan kapillaarikatkohiekkaa. Jos se kosteus tulee siihen maasta ulkopuolelta, niin patolevy kyllä katkaisee sen kosteuden siirtymän. Tämä tietysti olettaa, että sokkelin alla on eriste, joka estää maakosketuksen, koska jos siinä ei ole ja sattuu sopivan kapillaarista materiaalia sokkelin alla, niin siinä betonissa se kosteus kyllä nousee.

Ei taida olla kunnon kapillaarikatko mursketta missään, en ole löytänyt rakennepiirruustusta. Kaivettiin viemäriputki anturan ali kun lisättiin yksi pönttö pesuhuoneeseen. Anturan allakaan ei tainnut olla kuin hiekkaa ja naapurin puheen mukaan sitä ilmeisesti sitten myös onkin kun meidän talojen pitäisi olla samassa korossa vaan onhan tämä selkeästi korkeammalla ja kaatoakin on ihan reilusti joka ilmansuuntaan.

Tuossa voisi seurata ohjautuuko rännivedet miten tehokkaasti tuota kourua pitkin, ne vesimäärät on sateella aika hurjia. Jos ongelma noin lyhyellä pätkällä niin poistaisin maat routaeristeen päältä ja vetäisin patolevyn routaeristeen ulkoreunasta korkealle sokkeliin korvaten maat vaikka kivituhkalla latoen laatat päälle kunnon kaadolla.

Olettaen että muutoin salaojat ja muu routaeristeen alapuolella kunnossa?

Rännejä laskettiin 20cm juuri viime syksynä, uudet kourut tuli vuotta aikaisemmin ja meni ilmeisesti vähän aiempia matalammalle, jonka vuoksi piti laskea. Ei se enää merkittävästi roiski kovallakaan sateella. Laattojen kaadot saattaa olla vähän pliisut ja muutenkin niistä tekisi mieli hankkiutua eroon ja korvata vaikka terassilla.

Salaojia ei ole

Kyllähän betoni kosteutta kestää, kunhan pääsee välillä kuivumaan. Vai onko sinulla talossasi lattian raja tossa.
Kosteutta tohon voi tulla maasta , imeytyy anturan alapohjaa pitkin, sataa kovasti ja vesiroiskuu seinälle?
Lumiahan sulla ei siinä ollut.

Lattia on noin ulkoverhouksen alareunan tasalla. Seinän suuntahan on aika suoraan lounaaseen, eli viistosateiden suhteen pahimpaan suuntaan.

Tämä on aika varmasti kapillaarinen kosteuden nousu.
Patolevy täytyy laittaa anturaan asti ja sepelillä kapillaarikatko, jos mahdollista.

Siinäpä se, tilatakko kaivuri vai vetääkö vaan routeeristeeseen asti. Vähän kyllä tuntuu että kyse on enimmäkseen tuosta viistosateesta ja jos tuosta laatoituksestakin hankkiutuu eroon niin pitäisi helpottaa.

Kuvista katsottuna en olisi huolissani, ellei ole nyt joku valesokkeli talo.

Näin se kuntotarkistuksessakin aikanaan sanottiin, vaan sama kai se on yrittää korjata tuokin kun muut seinät on ihan mintissä kunnossa.

---

Varmaan se tuo patolevy ja kapillaarikatko tulee puuhasteltua kesällä. Oiskohan kunnalla tallessa perustusten rakennepiirrustuksia vuodelta 2001? Vois kattoa onko rakennettu suunnitelmien mukaan vai soveltaen.

 

[tietokonerikki]

Lattia on noin ulkoverhouksen alareunan tasalla. Seinän suuntahan on aika suoraan lounaaseen, eli viistosateiden suhteen pahimpaan suuntaan.

Tuossa on jo sen verran betonia näkyvissä (pääseekuivamaan), etten olisi huolissani. Olettaen, että rakenne on muuten tehty OK.

 

[Lahna]

Ei tuo nyt pahalta vaikuta. Saas nähdä miten kylmä vuodenaika vaikuttaa. Mitään omaa ilmanvaihtoa ei taida tuossa tilassa olla?

Meillä kanssa 70-luvun kämppä sisäuima-altaalla. Vähän sama tilanne kuin käyttäjällä TCan eli teki mieli jotain vähän erikoisempaa taloa, sellainen löytyi ja mietittiin että kerranpa tässä eletään. Meillä on lämmityksenä maalämpö ja lämminvesikierto saadaan ohjattua kiertämään uima-altaan suodatussysteemin läpi. Tarkkaa dataa ei ole siitä paljonko tämä lisäsi maalämmön kulutusta kun vasta n. puoli vuotta asuttu. Talvella allas pysyi näin jopa lämpöisempänä (n. 21) kuin nyt kesällä (tippuu 19-20) kun lämminvesikierto kävi aika kuumana ja kokoajan oli lämmintä kierrossa kun suodatinpumppu kävi. Lisäksi uima-altaalle on myös sähkölämmitin, jota ajateltiin nyt keväällä/kesällä ajaa jos haluaa allasta lämpöisemmäksi.

Uima-allastiloille on tainnut olla aika pitkään säädöksissä omat lisäpoistonsa ja meillä ainakin on huippari ollut käytännössä kokoajan päällä. Kovimmilla pakkasilla vähän suljettiin hetkeksi. Kosteusprosentit talvella 35-45pros. Nyt näyttää olevan 55%.

 

[Daatta]

Itse ostin viime kesänä STIGA Multiclip 47 AE leikkurin. Hinta oli alle 700€:

Leikkurilla vajaa 3v ikää ja nyt huomasin että akku latautuu ainoastaan 70% asti. Muutaman kerran toistunut, tuskin on mikään tilapäinen juttu. Akku on säilytetty talven yli täyteen ladattuna lämpimässä autotallissa. Joku suojamekanismi tai ajastettu vanheneminen tuossa on mennyt päälle, kakkamaista kun ajoaika ei riitä edes pihan lähialueiden ajoon enää... Uusi akku maksaa toki aivan poskettomasti eli vajaa 400€. Myyjäliike lupasi "selvitellä" mahdollisuuksia jahka kiikutan akun sinne. Liekö sitten normaalia kulumaa, mitenkään kovasti 80V 5 AH akkua ei ajossa rasiteta koska se ei lämpene havaittavasti edes tunnin session jälkeen.

 

[Daatta]

Nyt kun on näitä tarjouksia kysellyt VILP/MLP, yksi seikka mikä kanssa on merkittävä on tuo laitteiston käyttöikä. Moni toimittaja on povannut VILPille noin 10 vuoden elinkaarta joka tuntuu suhteellisen lyhyeltä. Maalämmölle +20 vuotta.

Saatiin NIBE VVM S320 VILP tulille n. kk sitten ja toistaiseksi oltu tyytyväisiä. Pois puretut öljypannu ja poltin olivat alkuperäisiä vuodelta -97, säätöelektroniikka ja venttiilit, liikkuvat osat on ainakin kertaalleen uusittu. Tuleva käyttöikä on arvoitus, aika paljon elektroniikkaa ja piirikorttia tuossa kun järjestelmässä on vielä lattialämmitykselle alashuntti. Mutta tuntuu noita maalämpöjärjestelmän kompuroita menevän, ex. työkaverilla pamahti moinen takuuajan jälkeen ja hinta oli 6000€. Saman maksoi Niben toimitus varusteineen, eli ainakin VILP osat on halvempia uusia...

 

[tietokonerikki]

Saatiin NIBE VVM S320 VILP tulille n. kk sitten ja toistaiseksi oltu tyytyväisiä. Pois puretut öljypannu ja poltin olivat alkuperäisiä vuodelta -97, säätöelektroniikka ja venttiilit, liikkuvat osat on ainakin kertaalleen uusittu. Tuleva käyttöikä on arvoitus, aika paljon elektroniikkaa ja piirikorttia tuossa kun järjestelmässä on vielä lattialämmitykselle alashuntti. Mutta tuntuu noita maalämpöjärjestelmän kompuroita menevän, ex. työkaverilla pamahti moinen takuuajan jälkeen ja hinta oli 6000€. Saman maksoi Niben toimitus varusteineen, eli ainakin VILP osat on halvempia uusia...

Mikäs Nipen maalämpöpumpun malli oli ja kaunako se kesti?

 

[Kvarkki]

Eihän se hajonnut välttämättä Nibe ollut.

 

[stabbulamus]

Saatiin NIBE VVM S320 VILP tulille n. kk sitten ja toistaiseksi oltu tyytyväisiä. Pois puretut öljypannu ja poltin olivat alkuperäisiä vuodelta -97, säätöelektroniikka ja venttiilit, liikkuvat osat on ainakin kertaalleen uusittu. Tuleva käyttöikä on arvoitus, aika paljon elektroniikkaa ja piirikorttia tuossa kun järjestelmässä on vielä lattialämmitykselle alashuntti. Mutta tuntuu noita maalämpöjärjestelmän kompuroita menevän, ex. työkaverilla pamahti moinen takuuajan jälkeen ja hinta oli 6000€. Saman maksoi Niben toimitus varusteineen, eli ainakin VILP osat on halvempia uusia...

Noh ei kannata ihan noin yleistää. On noita maalämmöllä lämpiäviä taloja ollut aika monella tutulla eikä kellään ole mitään noin kalliita vikoja ollut. Eräällä ilmalinjan varassa olleella oli nollavian myötä joku ohjainkortti tms kärähtänyt mut sekin meni sähköyhtiön/vakuutusyhtiön kautta kuntoon.

 

[Illotus]

Kuudella tonnilla saa jo uuden pumpun

 

[Mikkos]

Ohhoh, olipas taas kivaa. Ulkona mukava ilma, ei liian kuuma tai kylmä, hienosti pärjäs t-paidalla ja shortseilla ja crokseilla.
Kuulokkeet korviin ja podcasteja kuuntelemaan ja nurmikkoa leikkaamaan. On kyllä mukavaa puuhaa. Nyt on piha siisti ja tuore ruoho tuoksuu. Nyt saapi taas sateet tulla ja kasvattaa lisää nurtsia

On se mukavaa

 

[jm82]

Nyt kun on näitä tarjouksia kysellyt VILP/MLP, yksi seikka mikä kanssa on merkittävä on tuo laitteiston käyttöikä. Moni toimittaja on povannut VILPille noin 10 vuoden elinkaarta joka tuntuu suhteellisen lyhyeltä. Maalämmölle +20 vuotta.

Mitsu LN35 ILP asennettu 2018, eli sen kestävyydestä ei vielä osaa sanoa.

Toisessa mun talossa on Nibe F1217-10kW maalämpöpumppu (sis käyttövesivaraajan), joka on tehty vm2008. Ostin käytettynä 2014 ja pumppu maksoi 3000€. Muistaakseni oli ollut vuoden verran käyttämättömänä lämpimässä autotallissa. Kaivo 200 metriä ja metrihinta oli silloin 26€. Isän kanssa asenneltiin se maalämpö. 400-500 litran vanha varaaja jäi puskurivaraajaksi. Pidentää vähän kompuran käyntiaikaa, eikä tule pätkäkäyntiä. Patterilämmitys. Pumpun sulakkeet on muistaakseni 3x20A.

Eli siis 13 vuotta toiminut tuo MLP, enkä ole mitään osia siihen vaihtanut. Ilmeisesti lämmönkeruun lämpöanturit oli edellinen omistaja vaihtanut uusiin, mutta ei muuta.

 

[TCan]

Ei tuo nyt pahalta vaikuta. Saas nähdä miten kylmä vuodenaika vaikuttaa. Mitään omaa ilmanvaihtoa ei taida tuossa tilassa olla?

Talossa ainoastaan yksi huippuimuri, poistot allastilasta, pesuhuoneesta, saunasta, wc:t, tekninen tila, kodinhoitohuone, pukuhuone. Korvausilmaventtiileitä seinässä märkätiloissa ja muutamassa muussa paikassa. Huippari päällä 24/7. Ei tehonsäätöä.

 

[maustevoi]

Hei, mikä olisi hyvän hinta/laatusuhteen akkukäyttöinen siimaleikkuri?

 

[GJ]

Hei, mikä olisi hyvän hinta/laatusuhteen akkukäyttöinen siimaleikkuri?

Soiva peli, hinta ihan kohtuullinen mielestäni
HUSQVARNA 115i

 

[Kvarkki]

Riippuu varmaan aika paljon siitä onko kysyjällä muitakin akkukoneita jo valmiina. Husse on helvetin kallis, jos vertaa perusvehkeisiin, joilla jo tulee toimeen. Ja vielä kalliimmaksi muuttuu, jos on jo akkuja muuten valmiina.

 

[taikamuki]

Voin myös tuota Husqvarnaa suositella. Tuolta viel pikkasen halvemmalla: Husqvarna 115iL Akkutrimmeri + BLi10 & QC80

 

[Farendlöse]

Tosiaan riippuu siitä, onko jo ennestään akkuja johonkin laitteeseen. Perus Makita ei paljoa pelkkänä runkona maksa (99€) jos akut löytyy. 3ah akulla ja laturillakin "vain" 179€ Starkilla. Tuolla menee kaikki ruohovartinen kasvusto helposti, puuvartinen (esim. Pujo) ei sitten enää mene.