Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Funk]

Uuden takan käyttöönotto. Ohjeissa sanotaan, et pitäisi olla pellit auki viikon, että kuivuu. Ei oikein onnistu kun on koneellinen ilmanvaihto niin ilmahan kulkee väärään suuntaan.

Kivitulen takka, jonka toimitti Valmistuli. Takka tuli kokonaisena paikalle, joten mahtaisiko olla jo valmiiksi kuiva? Mitään muurauksia ei paikalla tehty. Asentajakin sanoi, että heti voi tehdä tulet. Vähän skeptinen olen tuon lausunnon suhteen.

Onko muilla tietoa tai kokemusta tämmöisestä?

 

[kaba]

Jos varman päälle haluaa toimia niin parit pienet "kynsitulet" polttaa pesässä.
Ei se talon ilmanvaihdon niin alipaineinen pitäisi olla että vetää merkittävästi hormin kautta ilmaa sisään. Joskus pitänyt pellin auki kesän ajan eikä mitään ihmeellistä hajua havaittu.

 

[Deussi]

Tulta vaan perseeseen.

Normaali käyttöönotto, vähän lämpökynttilä/kuumailmapuhallin/paperinpoltto tjtn ja pientä palikkaa alkuun ja kun veto ja toiminta hyvä niin suurempaa klapia vaan sisään.

 

[j-o-r-e]

Tulta vaan perseeseen.

Normaali käyttöönotto, vähän lämpökynttilä/kuumailmapuhallin/paperinpoltto tjtn ja pientä palikkaa alkuun ja kun veto ja toiminta hyvä niin suurempaa klapia vaan sisään.

En ny lähtis tällasta neuvomaan.

Tosiaan kannattaa ohjetta noudattaa. Ri pitäisi imeä väärään suuntaan. Etenkin jos korvausilma tulee omaa hormiansa pitkin, niin takka on riittävän tiivis talon suuntaan. Eikä oikein säädetyn ilmanvaihdon pitäisi olla kun hyvin lievästi alipaineinen.

 

[Deussi]

En ny lähtis tällasta neuvomaan.

Tosiaan kannattaa ohjetta noudattaa. Ri pitäisi imeä väärään suuntaan. Etenkin jos korvausilma tulee omaa hormiansa pitkin, niin takka on riittävän tiivis talon suuntaan. Eikä oikein säädetyn ilmanvaihdon pitäisi olla kun hyvin lievästi alipaineinen.

Kokonaisena paikalleen, ei muurauksia mihinkään, valtuutettu asentaja sanoo että käyttöön vaan.

On aivan saletisti kuivunut ja kosteudet päästänyt, käyttöönottoon riittää ihan normaali "jokavuotinen" rauhallinen käyttöönotto eli juuri lämmitystä vähän ennakkoon, rauhallisempaa lämmitystä ja sitten tulet alle. Itseasiassa yleisesti nuokin turhuudet voi jättää pois kevythormisissa takoissa missä teräsputki menee vaan katolle.

Erikoisemmat mittatilaustavarat, paikalleen muuratut tai jos asentajan tarvinnut jostain syystä modata jotain tai erikseen havaitsee asioita niin asiat erikseen.

 

[puik]

Viemärin tuuletusputki hikoilee.
Eli alunperin läpivienti oli mallia paska. Aluskatteen ja putken välillä 5cm rako. No mielestäni tuo on nyt ihan ok korjattu (harjan takaa uudet). Kauluksella.

Nyt vihdoin pääsin tuonne välikatolle leikkimään apinaa (vasta kesällä sain tehtyä kattoluukun että on pääsyä ylipäätään, kivitalo.) ja totesin että alkuperäinen läpiviennin vuoto, joka todennäköisesti johtui siitä että aluskate oli n. 5cm irti itse läpiviennistä, eli näkyi ylhäältä ns läpi. Nyt tehty ylimääräisellä aluskatteella. Mutta silti tuo viemäri hikoilee pisaroita.

Villat vaihdan tuosta kyllä huomenna mutta miten tuo hikoilu, eristän? Millä kannattaa?
Lähdenkö vielä yläpuolista läpiviennin torvea massaamaan?

Omasta mielestä ihmeellistä että hikoilee. Kylmään aikaan pitäisi mielestäni ainoastaan kodensoida putken sisälle, ja jos putki ei vuoda ei ulkopuolella pitäisi olla kosteutta. Periaatteessa kovilla helteillä voisi putken sisällä olla sen verran kylmempää kuin ulkona, että putki tiivistäisi ulkoilman kosteutta. Mutta en usko että sellaista voisi näillä leveyksillä tapahtua.

Meillä myös eristämättä enkä ole löytänyt minkäänlaista kastumisongelmaa villassa eikä putki ole ollut koskaan märkä ulkoa. Käsittääkseni ainoa riski pitäisi olla putken jäätyminen umpeen kovilla pakkasilla, mutta etelässä ei sellasia kelejä vaan ole näkynyt.

 

[SheikYerbouti]

Pitäis hommata lisää soraa ja uuden soran tärytys tuohon tontin sisäänajoon, kun alkanut olemaan hiukan kynnystä katuun verrattuna. Laiskana tietysti meinasin hommata jonkun tyypin sen kokonaisuudessaan hoitamaan. Onko kokemusta, että jotain pitää ottaa huomioon, vai nappaanko vaan lähimmän firman heittämään keikan? Aika simppeli homma tuo ajatuksentasolla on.

Ohessa varsin hyödytön yleiskuva pihan pinnasta.

 

[IFLT_ITG]

Pitäis hommata lisää soraa ja uuden soran tärytys tuohon tontin sisäänajoon, kun alkanut olemaan hiukan kynnystä katuun verrattuna. Laiskana tietysti meinasin hommata jonkun tyypin sen kokonaisuudessaan hoitamaan. Onko kokemusta, että jotain pitää ottaa huomioon, vai nappaanko vaan lähimmän firman heittämään keikan? Aika simppeli homma tuo ajatuksentasolla on.

Soran väri ainakin kannattaa etukäteen selvittää, ettei tule yllätystä. Meillä lähin murskaamo lopetti, niin harmaata mursketta ei enää lähistöltä saanut. On tullut sitten välissä punaista ja viimeksi lähes mustaa. (toki meillä on kalliomurskaa, ei harjusoraa tms).

 

[SheikYerbouti]

Soran väri ainakin kannattaa etukäteen selvittää, ettei tule yllätystä. Meillä lähin murskaamo lopetti, niin harmaata mursketta ei enää lähistöltä saanut. On tullut sitten välissä punaista ja viimeksi lähes mustaa. (toki meillä on kalliomurskaa, ei harjusoraa tms).

Kuinka usein muuten ajatte uutta pintaa pihalle? Olen tässä miettinyt, aiheen osalta amatöörinä, että pitäisikö koko pihalle ajattaa tietyin väliajoin uusi kerros. Vai vaan tarpeen mukaan, kuten nyt sisäänajolle.

 

[Herrahuu]

Liekö oikea thread, mutta onko porukalla kokemusta puu- tai pensasaitojen tekemisestä/teettämisestä omakotitaloon? Kunnon näkösuojaa kaipaisin talon vierustalle, mutta ilmeisesti kaupunki rajoittaa esim puuaidain korkeuden 1,2 metriin. Mietin, että tekisikö suoraan vaan kysymättä korkeamman aidan, kun pensasaitojen kasvaminen ottaa niin kauan (ja korkeana ostaminen on melko kallista).

Mitähän luokkaa voisi hinta olla, jos rakennuttaisi puutavarasta 10-20m pitkän aidan ja 1,6m korkean aidan?

 

[IFLT_ITG]

Kuinka usein muuten ajatte uutta pintaa pihalle? Olen tässä miettinyt, aiheen osalta amatöörinä, että pitäisikö koko pihalle ajattaa tietyin väliajoin uusi kerros. Vai vaan tarpeen mukaan, kuten nyt sisäänajolle.

Meillä on ajettu uutta siinä kohtaa, kun laajennettiin murskeella olevaa aluetta + ajettiin sitä mursketta myös uusi kerros pihakäytäville, kun alkoivat kasvaa heinää. Ja viimeksi otettiin yksi kuorma, kun paikallinen ukkosmyräkkä toi sadetta niin paljon, että vesi vei mukanaan kuutiotolkulla mursketta - kaivurihommiksi meni (rinnetontti). Ja tuossa vaihtui väkisin väri, niin piti levitellä ohut kerros koko pihatielle, ettei näyttänyt omituiselta.

 

[_Tee]

Kuinka usein muuten ajatte uutta pintaa pihalle? Olen tässä miettinyt, aiheen osalta amatöörinä, että pitäisikö koko pihalle ajattaa tietyin väliajoin uusi kerros. Vai vaan tarpeen mukaan, kuten nyt sisäänajolle.

Tarpeen mukaan. 11 vuoden aikana en ole kertaakaan "uutta pintaa" ajattanut, mutta pihalla nököttävästä kivituhkakasasta keväisin paikkauksia. Laitan myös etuleikkurin perään kuormalavan ylösalaisin, lapion tukevasti hiekkaa päälle ja ajelen ympäri pihaa. Siis lanaus ja tasoitus kivituhkalla. Nyt on kyllä muutaman vuoden jäänyt lanaus väliin ja kasvillisuus vallannut siinä määrin ettei kaluston järeys tahdo enää riittää.

 

[Sallys]

Täryttimellä muistatte ajaa hiekan lattanaksi, niin ei lennä.

 

[Ed!]

Liekö oikea thread, mutta onko porukalla kokemusta puu- tai pensasaitojen tekemisestä/teettämisestä omakotitaloon? Kunnon näkösuojaa kaipaisin talon vierustalle, mutta ilmeisesti kaupunki rajoittaa esim puuaidain korkeuden 1,2 metriin. Mietin, että tekisikö suoraan vaan kysymättä korkeamman aidan, kun pensasaitojen kasvaminen ottaa niin kauan (ja korkeana ostaminen on melko kallista).

Mitähän luokkaa voisi hinta olla, jos rakennuttaisi puutavarasta 10-20m pitkän aidan ja 1,6m korkean aidan?

Jos haluaa nimenomaan näkösuojaa, ei tuollaisesta vyötärölle ulottuvasta puuaidasta taida olla apua. Korkeampaa en rakentaisi jos rakennusmääräykset rajoittavat, on sitten ikävä purkaa / madaltaa kallista aitaa.
Joku angervo- aita kasvaa kyllä ~2m korkeuteen ihan parissa vuodessa. Toki ei sitten siitä korkeammaksi. Ja jos haluaa tiheän, niin joutuu silloin tällöin leikkelemään, itse vetelen joka toisen puskan vuorovuosin. Vanhemmat kasvavat tuon eron kiinni kesässä

 

[veikkaaja]

Pitäis hommata lisää soraa ja uuden soran tärytys tuohon tontin sisäänajoon, kun alkanut olemaan hiukan kynnystä katuun verrattuna. Laiskana tietysti meinasin hommata jonkun tyypin sen kokonaisuudessaan hoitamaan. Onko kokemusta, että jotain pitää ottaa huomioon, vai nappaanko vaan lähimmän firman heittämään keikan? Aika simppeli homma tuo ajatuksentasolla on.

Tarkistat, että on varaa nostaa pihan pintaa ja kaadot saa oikein. Ei kai siinä muuta ole, tosin pitäis olla ihan selkeä homma ammattilaiselle.

 

[varmaperquila]

Jos haluaa nimenomaan näkösuojaa, ei tuollaisesta vyötärölle ulottuvasta puuaidasta taida olla apua. Korkeampaa en rakentaisi jos rakennusmääräykset rajoittavat, on sitten ikävä purkaa / madaltaa kallista aitaa.
Joku angervo- aita kasvaa kyllä ~2m korkeuteen ihan parissa vuodessa. Toki ei sitten siitä korkeammaksi. Ja jos haluaa tiheän, niin joutuu silloin tällöin leikkelemään, itse vetelen joka toisen puskan vuorovuosin. Vanhemmat kasvavat tuon eron kiinni kesässä

Orapihlaja-aitaa ei sitten missään nimessä. Kasvaa kyllä nopsaan, mutta karmea ylläpitää. Piikit ei helpota asiaa.

 

[MiD]

Hei! Mitä mieltä olette serbiankuusesta aitapuuna?

 

[Odi_]

Klapikoneista, onko kokemuksia bilteman 6t pysty koneesta, mistään kotoisin?
Klapikone, 6 tonnia

 

[IFLT_ITG]

Hei! Mitä mieltä olette serbiankuusesta aitapuuna?

ööh.. portinpielessä on molemmin puolin yksi serbiankuusi. Komeat ovat pirut, 10 vuotta kohta kasvaneet. Aita noista -- kallista ja hidasta - veikkaan ma.

 

[pinkeliviinica]

Klapikoneista, onko kokemuksia bilteman 6t pysty koneesta, mistään kotoisin?
Klapikone, 6 tonnia

riippuu paljonko eli montako kuutiota meinaat puuta tehdä ? vaikeinta suht kaikissa klapikoneissa se ite pölkyn saaminen siihen kohtaan että sitä voidaan operoida eli mitä korkeammalla on "työskentelytaso" niin sen hankalampi. samalla käyttöä hankaloittaa se jos pölkyt ovat esim vinoja tms niin miten sitten pysyvät tuollaisessa pystymallissa ?

itse teen klapini massamomenttikoneella joka on nopeampi mutta samalla voimaa ei ole ehkä ihan niin paljoa kuin hitaassa hydraulisessa.
toisaalta tällänen videolla näkyvä vehje tuntuu kaikkein parhaimmalta kun pölkkyä ei tarvitse itse ohjailla eikä juuri muuta tehdä kuin vain odottaa klapeja toisessa päässä. (tuolle vehkeelle on myös vaijeriveto integroitu jolloin pölkkyjä ei tarvitse itse edes nostella työpöydälle)

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.facebook.com/reel/1430309675365297

 

[IFLT_ITG]

Klapikoneista, onko kokemuksia bilteman 6t pysty koneesta, mistään kotoisin?
Klapikone, 6 tonnia

Kaikki nuo hupikoneet varmaan toimii. Nykyään on vaan pilattu turvallisuudella - ovat hitaita ja peltejä tiellä. Käyttökelpoisuus riippuu siitä, onko klapeja 1m3 vai 50.
Pystykonetta en ole itse käyttänyt. Todella painava tuo on (?). Oli kone mikä vaan, niin 20-30 senttiä pitää nostaa jalustalle, että selkä ei katkea.
Itse vuokrasin pilkemasterin viikonlopuksi -- maksoi sen mitä "klapikone" ostaa, mutta tuli kerralla puut 10 vuodeksi. Toki työtä pirusti pohjalla, että ylipäätään oli jotain mitä koneeseen syöttää non-stop.

 

[Odi_]

Pari kaatunutta isompaa puuta klapeiksi tällä kertaa, tarve käyttää ehkä kerta vuoteen.
Pysty malli houkuttelisi omaksi siksi kun mahtuisi varastoon.

 

[j1m2]

Kaikki nuo hupikoneet varmaan toimii. Nykyään on vaan pilattu turvallisuudella - ovat hitaita ja peltejä tiellä. Käyttökelpoisuus riippuu siitä, onko klapeja 1m3 vai 50.
Pystykonetta en ole itse käyttänyt. Todella painava tuo on (?). Oli kone mikä vaan, niin 20-30 senttiä pitää nostaa jalustalle, että selkä ei katkea.
Itse vuokrasin pilkemasterin viikonlopuksi -- maksoi sen mitä "klapikone" ostaa, mutta tuli kerralla puut 10 vuodeksi. Toki työtä pirusti pohjalla, että ylipäätään oli jotain mitä koneeseen syöttää non-stop.

Hitaitahan nuo hydraulikoneet on,mutta kun vähän miettii ja optimoi käyttöä niin kyllä noilla kohtuu ajassa tekee talven kahden klapit.Kun katkoo pöllit samaan mittaan ja säätää koneen iskun sopivaksi ja lisäksi käyttää aputasoja ja korekkeita niin homma helpottuu.Ja jos tietää mitä tekee niin noita turvahidastimia voi ohittaa ja muokata yhdellä kädellä toimivaksi kuten minä tein.Toki jos koneella on äkkinäisiä tai useita käyttäjiä niin sitten tuota ei ehkä kannata tehdä.

 

[IFLT_ITG]

Hitaitahan nuo hydraulikoneet on,mutta kun vähän miettii ja optimoi käyttöä niin kyllä noilla kohtuu ajassa tekee talven kahden klapit.Kun katkoo pöllit samaan mittaan ja säätää koneen iskun sopivaksi ja lisäksi käyttää aputasoja ja korekkeita niin homma helpottuu.Ja jos tietää mitä tekee niin noita turvahidastimia voi ohittaa ja muokata yhdellä kädellä toimivaksi kuten minä tein.Toki jos koneella on äkkinäisiä tai useita käyttäjiä niin sitten tuota ei ehkä kannata tehdä.

joo, kyllä tosiaan prosessin optimoimalla saa yllättävän tehokkaasti tehtyä klapia ihan peruskoneella. Ristikkoterä vielä jeesaa, jos on tarpeeksi ohutta halottavaa. Silti, kun tuo pilkemaster veti ~sekunnissa 2 pölliä (mahtui joku ~65 cm pituus) kerralla 6 osaan ja kuljetin vie kasaan, niin harmitus taitaa tulla seuraavan kerran kun tokmannin 7t konetta joutuu käyttämään joskus vuosien päästä.

 

[taski]

Pari kaatunutta isompaa puuta klapeiksi tällä kertaa, tarve käyttää ehkä kerta vuoteen.
Pysty malli houkuttelisi omaksi siksi kun mahtuisi varastoon.

Tällaiset määrät teen itse kirveellä. Auton rengas ruuveilla pölliin kiinni ja halkaistavat pöllit sen sisään. Ei montaa sekuntia mene kun pölli on palasina. Takuuvarmasti nopeampaa kuin pelata tuollaisen edullisemman pään klapikoneen kanssa. Porukoilla on joku tuollainen halpa klapikone ja heillä sen ymmärtää kun ovat jo lähempänä 80 kuin 60v ja nivelet pirun kankeat. Kirveellä pilkkominen on kaiken lisäksi ihan mukavaa liikuntaa. Omalta tontilta kaadettiin parisenkymmentä "täyskasvuista" koivua ja yhdessä talvessa nekin meni kirveellä palasiksi, eikä tuo nyt edes mikään kauhea uroteko ollut. Toki ei tarvitse siten kyllä trikoissa mennä aerobicciin erikseen liikkumaan tuon työsuoritteen jälkeen.

Muutamia isompia pöllejä joutui sitten kiilalla halkomaan, tai ilman tuota autonrengasiviritelmää klapustelemaan.

 

[AkiL]

Tällaiset määrät teen itse kirveellä. Auton rengas ruuveilla pölliin kiinni ja halkaistavat pöllit sen sisään. Ei montaa sekuntia mene kun pölli on palasina. Takuuvarmasti nopeampaa kuin pelata tuollaisen edullisemman pään klapikoneen kanssa. Porukoilla on joku tuollainen halpa klapikone ja heillä sen ymmärtää kun ovat jo lähempänä 80 kuin 60v ja nivelet pirun kankeat. Kirveellä pilkkominen on kaiken lisäksi ihan mukavaa liikuntaa. Omalta tontilta kaadettiin parisenkymmentä "täyskasvuista" koivua ja yhdessä talvessa nekin meni kirveellä palasiksi, eikä tuo nyt edes mikään kauhea uroteko ollut. Toki ei tarvitse siten kyllä trikoissa mennä aerobicciin erikseen liikkumaan tuon työsuoritteen jälkeen.

Muutamia isompia pöllejä joutui sitten kiilalla halkomaan, tai ilman tuota autonrengasiviritelmää klapustelemaan.

Itse en ole ikinä päässyt sinuiksi noiden autonrengasviritelmien kanssa. Mulla henk. koht. toimii paremmin "kottikärry vieressä ja klapit lentää suoraan siihen" -taktiikka. Toki klapeja joutuu myös keräilemään kun innostuu, mutta pääasiassa ne sinne kottariin menee.

Klapikone tuli kyllä mieleen, kun keväällä toistakymmentä mottia pisti fiskarsilla klapeiksi ja sen jälkeen oli "tenniskyynärpää" (jota itse kutsun "klapikyynärpääksi") pahana. Vaivaa edelleen vähän, mutta enää vain ärsyttävänä kipuna, ei estä arjen toimintaa kuten kesällä.

 

[pelle]

Tuo autonrengas on tosi kätevä jos on oksatonta puuta. Saa hetkessä pilkottua pöllin ja lopuksi kaikki klapit kipattua kerralla kottikärryihin tms.

Oksaiseen kuuseen tms tuo rengasviritys ei tuo juurikaan helpotusta

 

[SheikYerbouti]

Olen tässä ihmetellyt, kun LTO:n mukaan tuloilman lämpötila laskee useamman asteen pakkasilla. Käytännössä kun lämpötila laskee -10 c alle, on poistoilma enää noin 18 asteista. Nyt kun sitten sain lämpökameran käyttööni huomasin, että käyttöullakon kohdalla höyrytiivisteen on pinnassa (sisältä mitattuna) lämpötila pakkasen puolella. Sain mitattua kylpyhuoneen alas lasketun katon kohdalta (kuva). Ja juuri siinä siinä höyrytiivisteen ja alas lasketun katon välissä välissä, eli ns. "lämpimällä puolella", kulkee ilmanvaihtoputket loppumatkansa LTO-laitteelle.

Joten kysymys kuuluu - miten tuota kannattaisi lähteä eristämään paremmin? Tilaa siinä kylmän käyttöullakon lattian ja höyrytiivisteen välissä on vain sen parrun verran, eli onko siinä sitten kahdeksan senttiä? Saako tuollaiseen tilaan sellaista eristettä, että pitäisi nytkin -15 c asteen lämpötilassa olevan kylmäullakon kylmyyden loitolla alaslasketun katon välitilasta?

Itse sisäkaton päälle oli näköjään aikanaan laitettu kivivillalevy, joka selittää sen, että sisäkaton pinta ei kylmene merkittävästi pakkasillakaan.

 

[Sid]

Olen tässä ihmetellyt, kun LTO:n mukaan tuloilman lämpötila laskee useamman asteen pakkasilla. Käytännössä kun lämpötila laskee -10 c alle, on poistoilma enää noin 18 asteista. Nyt kun sitten sain lämpökameran käyttööni huomasin, että käyttöullakon kohdalla höyrytiivisteen on pinnassa (sisältä mitattuna) lämpötila pakkasen puolella. Sain mitattua kylpyhuoneen alas lasketun katon kohdalta (kuva). Ja juuri siinä siinä höyrytiivisteen ja alas lasketun katon välissä välissä, eli ns. "lämpimällä puolella", kulkee ilmanvaihtoputket loppumatkansa LTO-laitteelle.

Joten kysymys kuuluu - miten tuota kannattaisi lähteä eristämään paremmin? Tilaa siinä kylmän käyttöullakon lattian ja höyrytiivisteen välissä on vain sen parrun verran, eli onko siinä sitten kahdeksan senttiä? Saako tuollaiseen tilaan sellaista eristettä, että pitäisi nytkin -15 c asteen lämpötilassa olevan kylmäullakon kylmyyden loitolla alaslasketun katon välitilasta?

Itse sisäkaton päälle oli näköjään aikanaan laitettu kivivillalevy, joka selittää sen, että sisäkaton pinta ei kylmene merkittävästi pakkasillakaan.

Ei ole kovin energiatehokas ratkaisu, enkä osaa siihen tehokasta keinoa ehdottaa. Mutta olisiko tuo kuvassa näkyvä muovi vain pitämässä ylin villakerros koolauksen päällä ja varsinainen höyrynsulku olisi sisempänä? Ei se voi toimia, että kostean tilan höyrynsulku on pakkasen puolella.

Onko taloon on jälkiasennettu koneellinen ilmanvaihto ja samalla lisätty eristystä villoittamalla yläpuolelta?

 

[SheikYerbouti]

Ei ole kovin energiatehokas ratkaisu, enkä osaa siihen tehokasta keinoa ehdottaa. Mutta olisiko tuo kuvassa näkyvä muovi vain pitämässä ylin villakerros koolauksen päällä ja varsinainen höyrynsulku olisi sisempänä? Ei se voi toimia, että kostean tilan höyrynsulku on pakkasen puolella.

Voi tosiaan olla, että tuossa kylpyhuoneen katon puolella on erillinen höyrynsulku, en sinne helpolla näe suoraan. Ainakaan ei kosteudesta ollut haittaa sen 25 vuoden aikana, mitä talossa on nykyrakenne ollut. Eilenkään ei suihkun ja saunan jälkeen tuonne välitilaan muodostunut kosteutta, joten todennäköisesti olet oikeassa ja höyrynsulku on kylpyhuoneen katon puolella erikseen.

Myöskään nuo poistoilmakanavat eivät kondensoi, onneksi.

Onko taloon on jälkiasennettu koneellinen ilmanvaihto ja samalla lisätty eristystä villoittamalla yläpuolelta?

Rakenne on aluperäinen, LTO-laite vaan vaihtui edellisvuonna. Aiempi MUH Ilmava 120 ei näitä ongelmia paljastanut, kun siitä ei nähnyt poistoilman lämpötilaa. Eikä ongelma sinänsä ole iso, kun -20 asteen pakkasillakin tuo nykyinen Vallox 125 kuluttaa enintään 9 kWh/vrk, kun joutuu käyttämään jälkilämmityspatteria. Eli vuodessa tulee lisäkulua noin 50 euroa sähkönkulutuksesta, jos on oikein kylmä talvi.

 

[Sid]

Rakenne on aluperäinen, LTO-laite vaan vaihtui edellisvuonna. Aiempi MUH Ilmava 120 ei näitä ongelmia paljastanut, kun siitä ei nähnyt poistoilman lämpötilaa. Eikä ongelma sinänsä ole iso, kun -20 asteen pakkasillakin tuo nykyinen Vallox 125 kuluttaa enintään 9 kWh/vrk, kun joutuu käyttämään jälkilämmityspatteria. Eli vuodessa tulee lisäkulua noin 50 euroa sähkönkulutuksesta, jos on oikein kylmä talvi.

Mittaukset lisää tietoisuutta ja tieto lisää tuskaa. Meillä kulkee iv-kanavat 450 mm villakerroksen sisällä, mutta en ole selvittänyt, kuinka pinnassa. Mutta ihan varmasti energiaa hukkuu siirtoputkistosta näillä keleillä. En vain tiedä paljonko. Olen laittanut Ruuvitagin olohuoneen tuloilmaventtiilin päälle mittaamaan, mutta Enerventin Pingviiniltä en saa lämpötilatietoa kennon jälkeen. Mittaus siellä täytyy olla jälkilämmitysvastuksen ohjausta varten, mutta koneen ohjaus on vanhempaa mallia ilman näyttöä.

 

[Odi_]

Tällaiset määrät teen itse kirveellä. Auton rengas ruuveilla pölliin kiinni ja halkaistavat pöllit sen sisään. Ei montaa sekuntia mene kun pölli on palasina. Takuuvarmasti nopeampaa kuin pelata tuollaisen edullisemman pään klapikoneen kanssa. Porukoilla on joku tuollainen halpa klapikone ja heillä sen ymmärtää kun ovat jo lähempänä 80 kuin 60v ja nivelet pirun kankeat. Kirveellä pilkkominen on kaiken lisäksi ihan mukavaa liikuntaa. Omalta tontilta kaadettiin parisenkymmentä "täyskasvuista" koivua ja yhdessä talvessa nekin meni kirveellä palasiksi, eikä tuo nyt edes mikään kauhea uroteko ollut. Toki ei tarvitse siten kyllä trikoissa mennä aerobicciin erikseen liikkumaan tuon työsuoritteen jälkeen.

Muutamia isompia pöllejä joutui sitten kiilalla halkomaan, tai ilman tuota autonrengasiviritelmää klapustelemaan.

Varmasti toimiva konsti, mut ei enään ku pöllit on isoimmillaan yli 50cm ja jos kirveellä tekis tuon määrän mitä täällä tässä parissa päivässä niin sais aika paljon kirveen kanssa heilua. Toisekseen osa pölleistä sitkeitä, niin kirveellä menis muuta ku hermot ja energiat tässä tapauksessa
Otin vuokraamosta Palax 60 vanhemman bensa koneen, ei lopu potku ihan heti ja hintakaan ei päätä huimaa 50€/vrk.

 

[Pete88]

Pääoven lukkorunko (LC190) ei näytä tykkäävän pakkasesta ja nyt ensimmäistä kertaa teki niin, että ovi menee kyllä hyvin kiinni, mutta ilmeisesti se lukituskieli ei painu tarpeeksi vastarautaa vasten, jolloin ovea ei saa lukkoon asti. Ilmeisesti pakkanen "kutistanut" ovea ja/tai karmia siten, että tuo välimatka ovesta karmiin on kasvanut liian suureksi. Ensihätään laitoin muutaman maalarinteipin siihen vastarautaan, jolloin oven saa lukkoon, mutta saako tuota ovea ja/tai vastarautaa säädettyä jotenkin siten, että ovi olisi lähempänä sitä vastarautaa? Vastaraudan säätöön löytyy ohjeita lähinnä siitä, mikäli ovi ei mene riittävän kiinni tai on liian kiinni, mutta voiko tuota säätää jotenkin vasen-oikea -suunnassa?

 

[Catrik]

Pääoven lukkorunko (LC190) ei näytä tykkäävän pakkasesta ja nyt ensimmäistä kertaa teki niin, että ovi menee kyllä hyvin kiinni, mutta ilmeisesti se lukituskieli ei painu tarpeeksi vastarautaa vasten, jolloin ovea ei saa lukkoon asti. Ilmeisesti pakkanen "kutistanut" ovea ja/tai karmia siten, että tuo välimatka ovesta karmiin on kasvanut liian suureksi. Ensihätään laitoin muutaman maalarinteipin siihen vastarautaan, jolloin oven saa lukkoon, mutta saako tuota ovea ja/tai vastarautaa säädettyä jotenkin siten, että ovi olisi lähempänä sitä vastarautaa? Vastaraudan säätöön löytyy ohjeita lähinnä siitä, mikäli ovi ei mene riittävän kiinni tai on liian kiinni, mutta voiko tuota säätää jotenkin vasen-oikea -suunnassa?

Laita vastaraudan ja karmin väliin jotain.

 

[weebee]

Pääoven lukkorunko (LC190) ei näytä tykkäävän pakkasesta ja nyt ensimmäistä kertaa teki niin, että ovi menee kyllä hyvin kiinni, mutta ilmeisesti se lukituskieli ei painu tarpeeksi vastarautaa vasten, jolloin ovea ei saa lukkoon asti. Ilmeisesti pakkanen "kutistanut" ovea ja/tai karmia siten, että tuo välimatka ovesta karmiin on kasvanut liian suureksi. Ensihätään laitoin muutaman maalarinteipin siihen vastarautaan, jolloin oven saa lukkoon, mutta saako tuota ovea ja/tai vastarautaa säädettyä jotenkin siten, että ovi olisi lähempänä sitä vastarautaa? Vastaraudan säätöön löytyy ohjeita lähinnä siitä, mikäli ovi ei mene riittävän kiinni tai on liian kiinni, mutta voiko tuota säätää jotenkin vasen-oikea -suunnassa?

Kuiva ilma kutistaa puuta, jolloin välykset kasvaa. Kostealla ilmalla päinvastainen ongelma ja ovilehti helposti hinkkaa karmeihin.
Lukkopuolen karmipuuta pitäisi nyt tapauksessasi saada hiukan ovea kohti.
jos tuuri käy, niin suojatulpat irti kahdesta keskimmäisestä kiinnitysruuvista ja karmiruuveja avaamalla karmi saattaa liikkua.
Jos ei ruuveja tai ei liiku niin sisäpuolen lista irti ja kiilaa väliin.
Listan alta löytyy sitten karmin ja rungon välistä villaa/uretaania/saumakittiä tai kaikkia näitä.

 

[Pete88]

Laita vastaraudan ja karmin väliin jotain.

Kuiva ilma kutistaa puuta, jolloin välykset kasvaa. Kostealla ilmalla päinvastainen ongelma ja ovilehti helposti hinkkaa karmeihin.
Lukkopuolen karmipuuta pitäisi nyt tapauksessasi saada hiukan ovea kohti.
jos tuuri käy, niin suojatulpat irti kahdesta keskimmäisestä kiinnitysruuvista ja karmiruuveja avaamalla karmi saattaa liikkua.
Jos ei ruuveja tai ei liiku niin sisäpuolen lista irti ja kiilaa väliin.
Listan alta löytyy sitten karmin ja rungon välistä villaa/uretaania/saumakittiä tai kaikkia näitä.

Mietin tässä, että riittäisikö saranapuolen käyntivälin säätäminen?

 

[weebee]

Mietin tässä, että riittäisikö saranapuolen käyntivälin säätäminen?

Eli saranoita vähän karmista ulospäin? Onnistuu, mutta tarkkana saa olla.
Pikakorjauksena voisi ajatella lukon vastarauta irti karmista ja prikat tai parit ruuveihin sinne vastaudan alle. (tai mikä vaan kova läpyskä sinne väliin)

 

[IFLT_ITG]

Pakkanen ja/tai aika tekee myös sen, että haihtuneet lukon voitelut eivät toimi optimisti, niin mekanismin pienikin jumitus voi tehdä sen että "momentti" katoaa (tai sitä ei synny) eikä riitä liipaisemaan lukkoon (maallikko-havainto 20v ajalta, ei ole tarvinnut sään mukaan säätää käyntivälejä abloyssa). Aseöljyä, CRC, WD40 tai jotain oikeampaa ainetta suhaus kaikkiin liikkuviin osiin ja lukon renkkausta. (ei lukkosulaa). Samalla vaivalla saranoiden rasvaus (tähänkin varmaan 20 eri ohjetta miten tehdään oikein).
edit. saranapuolelta on sitten kyllä joutunut karmeja muokkaamaan, kun nykyiset osin tai kokonaan lasitetut (painavat) U-arvo nolla puuovet muuttuvat n vuodessa suorakaiteesta suunnikkaaksi. Karmi on edelleen suorakaide. Ovi ei sovi, niin pitää tehdä saranoiden puolelta lisää säätövaroja. Olisi pitänyt ymmärtää asentaa kynnys valmiiksi pieneen kaatoon.

 

[weebee]

Pakkanen tekee myös sen, että haihtuneet lukon voitelut eivät toimi optimisti, niin mekanismin pienikin jumitus voi tehdä sen että "momentti" katoaa eikä riitä liipaisemaan lukkoon (maallikko-havainto 20v ajalta, ei ole tarvinnut sään mukaan säätää käyntivälejä abloyssa). Aseöljyä, CRC, WD40 tai jotain oikeampaa ainetta suhaus kaikkiin liikkuviin osiin ja lukon renkkausta. (ei lukkosulaa). Samalla vaivalla saranoiden rasvaus (tähänkin varmaan 20 eri ohjetta miten tehdään oikein).

Lukkojen ja saranoiden öljyäminen on todellakin syytä suorittaa aika ajoin, niin vältytään isommilta ongelmilta. vähän väliä näkee lukon kieliä, jotka ovat niin kuivia että ovi pitää paiskata kiinni.
Omassakin taloyhtiössä suihkautan silloin tällöin öljyä ulko-ovien, jätehuoneen, autohallin ym ovien lukkoihin, koska ovipumppu ei enää vedä niitä lukkoon.

 

[maiya]

ei lukkosulaa

Miksi ei? Laitoin lukkosulaa oveen kun se ei lukkiutunut pakkasen takia, ja se auttoi heti. Ovi siis meni kiinni kyllä, mutta lukko jäi auki.

 

[Fact0ry]

Miksi ei? Laitoin lukkosulaa oveen kun se ei lukkiutunut pakkasen takia, ja se auttoi heti. Ovi siis meni kiinni kyllä, mutta lukko jäi auki.

Lukkosula sisältää enimmäkseen aineita, jotka lähinnä vievät öljyt pois ja siten tekevät haittaa lukolle. Vaikka lukkosulassa olisi öljyäkin mukana, niin parempi on kuitenkin käyttää ihan sitä pelkkää öljyä.

 

[Andan]

Lukkosula sisältää enimmäkseen aineita, jotka lähinnä vievät öljyt pois ja siten tekevät haittaa lukolle. Vaikka lukkosulassa olisi öljyäkin mukana, niin parempi on kuitenkin käyttää ihan sitä pelkkää öljyä.

Jep, kannattaa laittaa ajoissa esim. aseöljyä lukkoihin, niin eivät jäädy ja pysyvät hyvin voideltuina. Lukkosulan käytön jälkeen pitäisi öljytä, pakkaavat muuten jäätymään uudestaan - ainakin jos noita ns. normaaleja lukkosulia käyttää.

 

[j1m2]

Eli saranoita vähän karmista ulospäin? Onnistuu, mutta tarkkana saa olla.
Pikakorjauksena voisi ajatella lukon vastarauta irti karmista ja prikat tai parit ruuveihin sinne vastaudan alle. (tai mikä vaan kova läpyskä sinne väliin)

Minä tekisin tuon prikka/muovisuikale väliin patentin,tuo karmin säätäminen on iso töinen ja vaatii useasti kittaus ja maalauskorjauksia,varsinkin jos kesän tullessa rako pienenee on helppo ottaa korokkeet pois jos ahistaa.

 

[Daatta]

Karmin säätämiseen auttaa karmiruuvit, periaatteessa ei tarvitse edes listoja irrottaa ja kiiloja poistaa jos karmia pitää ainoastaan levittää.

https://www.k-rauta.fi/kategoria/rakennusmateriaalit/pienrauta-ja-kiinnikkeet/ruuvit/karmiruuvit-ja-koolausruuvit

Pitäisi itsekin vaihdella noita karmeihin mitkä tarvitsevat säätöä. Nyt on pärjännyt vaan kiristämällä ruuveja, laajempaa säätöä varten pitäisi irrottaa karmit, tarvittaessa laajentaa aukkoa ja laittaa takaisin karmiruuveilla. Kuulostaa aivan liian työläältä...

 

[eeeepro]

N.100m2 rivari. 2 makkarissa patterit ja ilppi. Kuvan mukainen takka myös löytyy. Ilmeisesti alkuperäinen takka -70luvulta ja lisätty takkasydän joskus. Toimii kiertoilma tyyppisesti eli ei varaa juurikaan.
Ilppi täytyy pitää talvella 29˚ että jaksaa pitää sopivaa lämpötilaa. Jos takkaa lämmittää niin voi tiputtaa 22-23˚.

Pohdin tässä nyt että kannattaako panostaa ja varaava takka hommata, ilmeisesti kustannus pyörii 4k pinnassa? Takaisin maksuaika tälle aika pitkä jos miettii sähkölämmitys kustannuksia sivussa. Toinen ilppi käynyt mietinnässä. Ideoita?

 

[NewB-66]

N.100m2 rivari. 2 makkarissa patterit ja ilppi. Kuvan mukainen takka myös löytyy. Ilmeisesti alkuperäinen takka -70luvulta ja lisätty takkasydän joskus. Toimii kiertoilma tyyppisesti eli ei varaa juurikaan.
Ilppi täytyy pitää talvella 29˚ että jaksaa pitää sopivaa lämpötilaa. Jos takkaa lämmittää niin voi tiputtaa 22-23˚.

Pohdin tässä nyt että kannattaako panostaa ja varaava takka hommata, ilmeisesti kustannus pyörii 4k pinnassa? Takaisin maksuaika tälle aika pitkä jos miettii sähkölämmitys kustannuksia sivussa. Toinen ilppi käynyt mietinnässä. Ideoita?

Jos polttopuut pitää ostaa markkinahintaan, niin laittaisin toisen ilpin.

 

[eeeepro]

Jos polttopuut pitää ostaa markkinahintaan, niin laittaisin toisen ilpin.

Riippuu aina vähän. Sekapuuta 60€ motti ja koivu 90€. Ajoittain pääsen myös talkoisiin missä pystyy tekemään itselle 2-3 mottia lähes ilmaiseksi.

 

[Pete88]

Minä tekisin tuon prikka/muovisuikale väliin patentin,tuo karmin säätäminen on iso töinen ja vaatii useasti kittaus ja maalauskorjauksia,varsinkin jos kesän tullessa rako pienenee on helppo ottaa korokkeet pois jos ahistaa.

Kiitokset kaikille vinkeistä! Itse karmia en viitsinyt nyt alkaa säätämään, kun tässä tapauksessa karmia olisi pitänyt säätää sisäänpäin, jolloin tulee pieni riski sille, että karmi alkaa vuotaa ilmaa sieltä karmin takaa (uretaanilla tiivistetty) ja koska kyseessä on vahva puuovi puisine karmeineen, voi kesällä tulla päinvastainen haaste.

Käsittelin mekanismin aseöljyllä jo loppuvuodesta ja nyt vielä uudelleen. Pakkanen on tosin hieman hellittänyt ja lukko alkoi jo toimia pelkästään sen vuoksi, mutta öljysin mekanismia silti. Toistaiseksi en vielä säätänyt saranoita ja jos alkaa taas temppuilemaan öljystä huolimatta, niin sitten varmaan ainakin aloitan tuolla käyntivälin säätämisellä. Säätövaraa näytti olevan ihan hyvin ja ovivalmistajan ohjeissa näytti olevan jopa viittaus siihen, että tuolla säädöllä voi kompensoida olosuhteista tapahtuvia muutoksia (rajaansa asti).

 

[Proscribo]

N.100m2 rivari. 2 makkarissa patterit ja ilppi. Kuvan mukainen takka myös löytyy. Ilmeisesti alkuperäinen takka -70luvulta ja lisätty takkasydän joskus. Toimii kiertoilma tyyppisesti eli ei varaa juurikaan.
Ilppi täytyy pitää talvella 29˚ että jaksaa pitää sopivaa lämpötilaa. Jos takkaa lämmittää niin voi tiputtaa 22-23˚.

Pohdin tässä nyt että kannattaako panostaa ja varaava takka hommata, ilmeisesti kustannus pyörii 4k pinnassa? Takaisin maksuaika tälle aika pitkä jos miettii sähkölämmitys kustannuksia sivussa. Toinen ilppi käynyt mietinnässä. Ideoita?

Voiko siihen edes lätkäistä mitään painavaa varaavaa takkaa ilman että perustuksia parantaa tms, riittääkö 4k€ oikeasti? Ja vaikka riittäisi, niin sillä rahalla saisi parikin ilppiä asennettuna ja ehkä jää jotain yli polttopuihin.

 

[Odi_]

4K€ saa jo markkinoiden parhaan ilpin ja jää taskuunkin jotain, ennemmin laittaisin ilppiin kuin varaavaan takkaan.
Meillä täällä sydän muurissa hella, leivinuuni, takka ja sauna. Mimmi mietti että josko purkais takan ja rakennuttais paremman, ehdotodon ei minulta.
Just meni 5k€ panasonic splittiin missä kaks sisäyksikköä, puun kulutus laski roimasti kun hellaa ja takkaa lämmittää harvemmin, sähköpattereita ei tarvii käyttää enää ollenkaan koko talossa.