Juu, mutta sähkönkulutuskäppyröitä jonain hellepäivänä vilkaistessa saattaa tulla siihen tulokseen, ettei se pumppu kovin paljoa lämpöä sinne kuitenkaan aja.
Kyllä se joku 25v se vanha varaaja jo on.
Jos et vettä käytä, ei se varaaja myöskään juuri sitä lämpöä hukkaa. Jos varaaja lämpömässä tilassa ja hukkaa vaikkapa 70 wattia, niin suoralla sähkölämmityksellä joku muu laite lämmittää sen 70 wattia enemmän, jos varaajaa ei vaikkapa olisi.
Jos kyseessä vanha varaaja, jonka haluaa iän puolesta vaihtaa joka tapauksessa lähivuosina, niin nyt vaihtamalla saa heti tuon pienen säästön kulutukseen. Sitten tuossa ei järkeä ole, jos on muutto tulossa ennen kuin varaaja olisi iän puolesta tarpeen vaihtaa.
Sähköpattereiden "hyötysuhde" lienee ollut hyvin pitkälti 100 % niin pitkään kuin niitä on ollut olemassa. Nykyään ehkä 99,999 %, kun niihinkin varmaan joku ledivilkku on pitänyt änkeä.
www.rakennukset.fi
Oli varmaan väärä sana tälle, tarkoitin lähinnä energiankulutusta suhteessa lämmön tuottoon. Aluskate ja läpiviennit ok kuntotarkastuksessa.
Peltikatto kyseessä.Ensinnä lukisin esim. tämän ajatuksen kera lävitse:
2000-luvun alun omakotitalot - hyvät & huonot puolet, riskit
2000-luvun alun omakotitalo on puurunkoinen ja tiili-/lautaverhottu pakettitalo. Ulkonäössä on usein romanttisia piirteitä. Vesikattona on harjakatto.
Sitten miettisin materiaaleja ja katsoisin mikä on se keskimääräinen / yleinen kesto (esim. huopakatto täytyy kohta uusia tai on voinut jo kulua lähes puhki kesto keskimäärin 20-30v kun taasen betonitiili ja savi tai tiilikate kestää keskimäärin sen 50-100 vuotta jos asennettu ja huollettu oikein).
Samasta asiasta puhutaan. Ei sitä vastuslangan resistiivistä lämmitystä energiatehokkaammaksi oikein millään keinoin saa. Jos jossain tapahtuu häviöitä, niin lämmöksi sekin muuttuu. Halvin lämmitysmuoto se ei ole, mutta kaikki sähköenergia kyllä muuttuu lämmöksi patterissa kuin patterissa.
Mihinkäs perustuu MLP tehokkuuden parantuminen siirtyessä pattereista lattialämmitykseen, eikö samaa parannusta saa sähkölattialämmitykselle?
Lattialämmitysputkiin ajetaan viileämpää vettä kuin patteriverkostoon -> Maalämpöpumpun hyötysuhde paranee.
MLP hyötysuhde putoaa, mitä lämpimämmäksi kiertovesi pitää lämmittää. Kovilla pakkasilla pattereihin voi joutua ajamaan jopa 80-asteista vettä, kun lattiassa riittää samoilla keleillä 40 astetta tai karvan yli.
www.is.fi
Siinä vesikiertoisessa lattialämmössä ei ole ihan kauheasti sellaista mihin tarvitsee kallista tai ammattilaista tai varsinkaan toistuvasti puuhaamaan. Huonekohtaiset termarit tai niiden toimilaitteet voivat sanoa vanhemmiten sopimusta irti ihan siinä missä sähköisessäkin lämmityksessä mutta ei siihen kiertoon tarvitse hirveästi koskea kertasäätöjen jälkeen. Tässä meidänkin talossa oli käytännössä muutaman päivän homma hiljaksiin säätää VILPin lämpökäyrää kohdilleen ja hieroa venttiilit liikkeelle, kun aiemmat asukkaat eivät olleet hirveästi pikkujutuista kiinnostuneita enkä usko että ensi talvena tarvitsee juuri muuta kuin olla ja elää. Omilla vanhemmilla on nyt vesikiertoinen lattialämpö ollut suurinpiirtein 30 vuotta ajossa eikä siihen ole ilmeisesti tarvinnut alkusäätöjen jälkeen kauheammin koskea. Itsekään en hirveän vihkiytynyt järjestelmään toimintaan ollut viime vuoden lopulla tänne muuttaessa, mutta ihan tältäkin foorumilta sai päteviä neuvoja kera muun tiedonkeruun joilla tuunata järjestelmä ojennukseen.
Siinä on vain se onglema, että se ilma ei silti välttämättä poistu. Putkari myös ottaa useamman satasen pelkästään siitä, että astuu kynnyksen yli
Ei kiitos. Enemmin ilmaan tarvittaessa.pyörähtikö siis täyden kierroksen? sehän pyörii 360 astetta, päästäen vettä ja pamahtaen jousen voimasta takaisin kun mennään rajan yli. Mutta ei mitään korjattavaa niissä ole, uusi vain tilalle, maksaa luokkaa 30€, riippuen millainen varo kyseessä. Oraksella on 10bar, jotkut valmistajat tykkää käyttää 9bar varoja. Ja normaalisti käyttöveden varosta kuuluukin tulla vettä hetken jos on käyttänyt lämmintä vettä.
Se on melkoisen jäykkä ja sitten kun aukea niin ampuu vettä ihan reilusti. samalla paineella kuin hanasta tulisi. Tuo 1/6 kuulostaa siltä että käänsit vain löysät pois nupista.
Ok, lisää voimaa vaati, niin alkoi vettä tulemaan kuin hanasta konsanaan ja vedentulo loppui, kun palasi takaisin päin. Toki taitaa samalla lailla tiputella, kuin aiemminkin. Pitäisikö tuota napukkaa uskaltaa vääntää johonkin napsahdukseen saakka?
se pyörähtää ympäri ja jousi pamauttaa sen takaisin kiinni. Joskus se voi huuhtoa roskia välistä pois ja kun pamahtaa voimalla kiinni niin alkaa pitää. Tai sitten ei. Kumi siellä varmaan tiensä päässä. Ihan kulutus tavaraa nuo on.
Yksi ILP tuossa talossa on, mutta vanhemman puoleinen sekin, taisi olla vuosimallia 2008.
360 astetta nuo pitäisi pyörähtää ympäri siten että pikemmin kolahtaa kuin napsahtaa kun puhutaan paineventtiileistä, 1-359 asteen välillä vettä pitää tulla. 0 kohdalla ei yhtään. Nämä on hyvä käydä, joka ikinen, läpi vähintään kerran vuodessa. Riippuu kohteesta, yleensä kesto 5-15 vuotta mutta yli 10 vuotta on jo seikkailua valitettavasti.
Meillä kun oli mökille ilmestynyt viime kesänä tuollainen virtsan/ulosteen haju, niin seuraavana yönä olikin melkoinen meteli yläpohjassa ja kuului erikoista kiljuntaa. Näätähän siellä oli, ja luultavasti pentuja myös. Metelöimällä saatiin häädettyä ja kunnon verkot joka paikkaan. Ehti onneksi ajoissa ennenkuin olisi mennyt mökki remonttiin tuon takia. Haju johtui ehkä raadoista?
Raadot kävi myös mielessä. Noille ei varmaan voi muuta kuin odottaa että haju lähtee, kun ei viitsi seiniä alkaa availemaan.
Enpä tiedä, kun ei ole itse rakennettu...
Suuri ero on jo siinäkin, paljonko ja minkälaisia pattereita on käytössä. MLP-järjestelmän hyötysuhdetta voi aina huonontaa käyttämällä patteritermostaatteja, ja näin laajalti ansioituneesti tehdäänkin etenkin kohteissa, joissa on aiemmin ollut muu lämmönlähde. Normaalissa MLP-vesikeskuslämmityksessä - jossa tyypillisesti on tasan yksi lämmönjakopiiri - tulisi patterit olla aina auki ja vain erityisestä syystä viileämmäksi halutussa tilassa säätöhana pienemmällä.
Valtiovallan energia-avustusten ja valtakunnallisten ympäristöohjelmien innoittamana reilut 10 vuotta sitten meidän kunnan kahteen kivirakenteiseen (silloin 50 vuotiaisiin) kansakouluun vaihdettiin öljy maalämpöön, mutta patteriverkosto jäi alkuperäiseksi.
Toivotaan että ne on alunperin vähän ylimitoitettu ja pannan lisää virtausta ja toivotaan että se riittää. Ja juuri nyt yhdessä kohteessa ongelmana kun MLP tekee vuorotellen käyttövettä ja lämmitystä niin on alkanut putkien lämpölaajenemista johtuvat äänet. ja yllättäen patterit kohisee.
Kyllä se on niin, että tuohon aikaan tietoisesti jätettiin kertomatta, että lämmönjakoverkkokin pitäisi/kannattaisi uusia ja tarjous saatiin sitä kautta näyttämään edulliselta ja houkuttelevalta.
Tämän takia into ostaa mitään persvakoukoilta loppuu hyvin nopeasti. Siinä vaiheessa kynnys tehdä itse alkaa olla matala, kun on joutunut joka tapauksessa selvittelemään yksityiskohdat, että osaa speksata tarjouspyynnön riittävän tarkasti. Muuten sieltä säntää joku hessu jesarirullan kanssa paikalle ja yhtä nopeasti perävalot vilkkuen seuraavaan kohteeseen.
vanhojen pattereiden teho on mitoitettu korkealle menovedelle, esim 80 astetta. VILP ja MLP ovat matalalämpö järjestelmiä joko toimivat parhaillaan hyötysuhteella siellä 50 asteen hujakoilla. Pattereiden lämmönluovutusteho ei riitä viileämmällä vedellä. Tapauskohtaista kuinka hyvin toimii.
www.purmo.com
Yleensä käy alkuperäiset öljylämmitystalon patterit. Hyötysuhde vaan on huonompi, koska vesi täytyy olla kuumempaa. Verrattuna siis uusiin "tehokkaampiin" pattereihin, jotka on isommat ja/tai paksummat.
Ruokkiiko täällä kukaan siilejä? Omalla pihallani niitä pyörii sen verran että kyhäsin ex tempore ruokapaikan ja laitoin valvontakameran kuvaamaan yhden yön tapahtumia. Melkoinen vilske näyttää olevan. Vaikea arvioida montako eri siiliä tuossa käy ruokailemassa. Variksia ja harakoita varten on pakko olla tuollainen käytävä, eivät uskalla mennä varastamaan ruokaa. Käyvät vain kurkkimassa sisään.
Kilon purkki koiranruokaa meni yhdessä yössä
Ruokkiiko täällä kukaan siilejä? Omalla pihallani niitä pyörii sen verran että kyhäsin ex tempore ruokapaikan ja laitoin valvontakameran kuvaamaan yhden yön tapahtumia. Melkoinen vilske näyttää olevan. Vaikea arvioida montako eri siiliä tuossa käy ruokailemassa. Variksia ja harakoita varten on pakko olla tuollainen käytävä, eivät uskalla mennä varastamaan ruokaa. Käyvät vain kurkkimassa sisään.
Kilon purkki koiranruokaa meni yhdessä yössä
Eipä sitä voi mitenkään estää. Rottia en ole nähnyt koskaan ainuttakaan omalla tontillani, eikä kuulemma naapuritkaan, joten toivotaan ettei näy jatkossakaan. Myyriä sen sijaan olen pyytänyt vuosikausia loukulla, ja niitä täällä tosiaan riittää. Siileille olen niitä syöttänyt, ja hyvin tuntuu maistuvan.
seura.fi
Venttiilit pitäs olla vastakkaisilla nurkilla, tai seinillä vähintään, joten ihan ekana poistoventtiilin siirto muualle jos kerta ovat samassa ovessa. Poistokanavaan voi asentaa kosteustunnistimella varustetun puhaltimen jos saat sille sähköä, uskoisin tuon riittävän pitämään liiallisen kosteuden pois.
