Voi olla. Meillä on kylppäri kellarissa ja siellä ei ole helteelläkään kuuma. Vesihän kiertää aina lattialämmityspiirissä, termariohjattuihin tiloihin ei mene mitään, jos on lämmin. Märkätiloissa meillä pakkokiertää ainakin joku haalea vesi (lämmönvaihtimen säätökäyrän mukainen lämpötila).
Thermian pumpun ohjekirjassa suositeltiin laittamaan 22-25 asteista vettä kiertoon kesäaikaankin jos on laattalattia.
Mikä on iäkäs? 20v, 40v vai enemmän? Ikinä et tule saamaan rahoja takaisin energiansäästönä, jos sitä mietit. Se isompi varaaja kun ei sitä energiaa hukkaa muuten kuin lämmittämällä tilaa missä on ja niin se tekee uusikin. Vanhaan haatoon saa vielä varmasti varaosia. Toki se on kiva vaihtaa ennen kuin hajoaa, mutta eiköhän nuo sen 40 vuotta kestä.Kävin miettimään lämminvesivaraajan uusimimista.
Vanha on 300l Haato, ja ihan liian iso yhdelle miehelle. Ja sen verran iäkäs, että voi porsia piankin.
Pyysin tarjousta isosta Lvi-ketjusta Haato-älyvaraajasta.
Pelkkä asennus olisi 980€...
Aika raju hinta lämminvesivaraajan asennuksesta, ei kai siihen 10h mene kuitenkaan.
Täytyy vähän miettiä vielä.
Juu, mutta sähkönkulutuskäppyröitä jonain hellepäivänä vilkaistessa saattaa tulla siihen tulokseen, ettei se pumppu kovin paljoa lämpöä sinne kuitenkaan aja.
Kyllä se joku 25v se vanha varaaja jo on.
Jos et vettä käytä, ei se varaaja myöskään juuri sitä lämpöä hukkaa. Jos varaaja lämpömässä tilassa ja hukkaa vaikkapa 70 wattia, niin suoralla sähkölämmityksellä joku muu laite lämmittää sen 70 wattia enemmän, jos varaajaa ei vaikkapa olisi.
Jos kyseessä vanha varaaja, jonka haluaa iän puolesta vaihtaa joka tapauksessa lähivuosina, niin nyt vaihtamalla saa heti tuon pienen säästön kulutukseen. Sitten tuossa ei järkeä ole, jos on muutto tulossa ennen kuin varaaja olisi iän puolesta tarpeen vaihtaa.
Sähköpattereiden "hyötysuhde" lienee ollut hyvin pitkälti 100 % niin pitkään kuin niitä on ollut olemassa. Nykyään ehkä 99,999 %, kun niihinkin varmaan joku ledivilkku on pitänyt änkeä.
www.rakennukset.fi
Oli varmaan väärä sana tälle, tarkoitin lähinnä energiankulutusta suhteessa lämmön tuottoon. Aluskate ja läpiviennit ok kuntotarkastuksessa.
Peltikatto kyseessä.Ensinnä lukisin esim. tämän ajatuksen kera lävitse:
2000-luvun alun omakotitalot - hyvät & huonot puolet, riskit
2000-luvun alun omakotitalo on puurunkoinen ja tiili-/lautaverhottu pakettitalo. Ulkonäössä on usein romanttisia piirteitä. Vesikattona on harjakatto.
Sitten miettisin materiaaleja ja katsoisin mikä on se keskimääräinen / yleinen kesto (esim. huopakatto täytyy kohta uusia tai on voinut jo kulua lähes puhki kesto keskimäärin 20-30v kun taasen betonitiili ja savi tai tiilikate kestää keskimäärin sen 50-100 vuotta jos asennettu ja huollettu oikein).
Samasta asiasta puhutaan. Ei sitä vastuslangan resistiivistä lämmitystä energiatehokkaammaksi oikein millään keinoin saa. Jos jossain tapahtuu häviöitä, niin lämmöksi sekin muuttuu. Halvin lämmitysmuoto se ei ole, mutta kaikki sähköenergia kyllä muuttuu lämmöksi patterissa kuin patterissa.
Mihinkäs perustuu MLP tehokkuuden parantuminen siirtyessä pattereista lattialämmitykseen, eikö samaa parannusta saa sähkölattialämmitykselle?
Lattialämmitysputkiin ajetaan viileämpää vettä kuin patteriverkostoon -> Maalämpöpumpun hyötysuhde paranee.
MLP hyötysuhde putoaa, mitä lämpimämmäksi kiertovesi pitää lämmittää. Kovilla pakkasilla pattereihin voi joutua ajamaan jopa 80-asteista vettä, kun lattiassa riittää samoilla keleillä 40 astetta tai karvan yli.
www.is.fi
Siinä vesikiertoisessa lattialämmössä ei ole ihan kauheasti sellaista mihin tarvitsee kallista tai ammattilaista tai varsinkaan toistuvasti puuhaamaan. Huonekohtaiset termarit tai niiden toimilaitteet voivat sanoa vanhemmiten sopimusta irti ihan siinä missä sähköisessäkin lämmityksessä mutta ei siihen kiertoon tarvitse hirveästi koskea kertasäätöjen jälkeen. Tässä meidänkin talossa oli käytännössä muutaman päivän homma hiljaksiin säätää VILPin lämpökäyrää kohdilleen ja hieroa venttiilit liikkeelle, kun aiemmat asukkaat eivät olleet hirveästi pikkujutuista kiinnostuneita enkä usko että ensi talvena tarvitsee juuri muuta kuin olla ja elää. Omilla vanhemmilla on nyt vesikiertoinen lattialämpö ollut suurinpiirtein 30 vuotta ajossa eikä siihen ole ilmeisesti tarvinnut alkusäätöjen jälkeen kauheammin koskea. Itsekään en hirveän vihkiytynyt järjestelmään toimintaan ollut viime vuoden lopulla tänne muuttaessa, mutta ihan tältäkin foorumilta sai päteviä neuvoja kera muun tiedonkeruun joilla tuunata järjestelmä ojennukseen.
