Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[Honzo]

Laatat nyt on aina kylmiä jalan alle verrattuna muihin materiaaleihin. Mutta tuskinpa mikään noista lämmitysjärjestelmistä kovin paljon sitä lämpöä pukkaa lattiaan, jos pihalla on hellelukemat ja aurinko nostaa sisälämpötilan samoihin lukemiin.

Voi olla. Meillä on kylppäri kellarissa ja siellä ei ole helteelläkään kuuma. Vesihän kiertää aina lattialämmityspiirissä, termariohjattuihin tiloihin ei mene mitään, jos on lämmin. Märkätiloissa meillä pakkokiertää ainakin joku haalea vesi (lämmönvaihtimen säätökäyrän mukainen lämpötila).

 

[Hair]

Kävin miettimään lämminvesivaraajan uusimimista.
Vanha on 300l Haato, ja ihan liian iso yhdelle miehelle. Ja sen verran iäkäs, että voi porsia piankin.
Pyysin tarjousta isosta Lvi-ketjusta Haato-älyvaraajasta.
Pelkkä asennus olisi 980€...
Aika raju hinta lämminvesivaraajan asennuksesta, ei kai siihen 10h mene kuitenkaan.
Täytyy vähän miettiä vielä.

 

[Seese]

Laatat nyt on aina kylmiä jalan alle verrattuna muihin materiaaleihin. Mutta tuskinpa mikään noista lämmitysjärjestelmistä kovin paljon sitä lämpöä pukkaa lattiaan, jos pihalla on hellelukemat ja aurinko nostaa sisälämpötilan samoihin lukemiin.

Thermian pumpun ohjekirjassa suositeltiin laittamaan 22-25 asteista vettä kiertoon kesäaikaankin jos on laattalattia.

 

[Jayded]

Kävin miettimään lämminvesivaraajan uusimimista.
Vanha on 300l Haato, ja ihan liian iso yhdelle miehelle. Ja sen verran iäkäs, että voi porsia piankin.
Pyysin tarjousta isosta Lvi-ketjusta Haato-älyvaraajasta.
Pelkkä asennus olisi 980€...
Aika raju hinta lämminvesivaraajan asennuksesta, ei kai siihen 10h mene kuitenkaan.
Täytyy vähän miettiä vielä.

Mikä on iäkäs? 20v, 40v vai enemmän? Ikinä et tule saamaan rahoja takaisin energiansäästönä, jos sitä mietit. Se isompi varaaja kun ei sitä energiaa hukkaa muuten kuin lämmittämällä tilaa missä on ja niin se tekee uusikin. Vanhaan haatoon saa vielä varmasti varaosia. Toki se on kiva vaihtaa ennen kuin hajoaa, mutta eiköhän nuo sen 40 vuotta kestä.
Tosiaan myös tuo asennuksen hinta kuulostaa aika korkealta, mutta en tiedä mitä kaikkea se älyvaraaja sitten vaatii. Tavallisessa varaajassa nyt ei kummoisesti ole asentamista.

 

[latzka]

Thermian pumpun ohjekirjassa suositeltiin laittamaan 22-25 asteista vettä kiertoon kesäaikaankin jos on laattalattia.

Juu, mutta sähkönkulutuskäppyröitä jonain hellepäivänä vilkaistessa saattaa tulla siihen tulokseen, ettei se pumppu kovin paljoa lämpöä sinne kuitenkaan aja.

MLP kanssa ainoa oikeasti toimiva toteutustapa olisi laittaa märkätila omaksi piirikseen omalla ohjauksellaan.

Mutta eipä ne pitkiä jaksoja taida olla Suomen suvessa kuitenkaan ilman lämpöä. Viime yönäkin on mennyt enimmillään 26,5-asteista vettä kiertoon, eikä tuo lämpötila näytä alle 23 pudonneen lainkaan toistaiseksi.

 

[Hair]

Mikä on iäkäs? 20v, 40v vai enemmän? Ikinä et tule saamaan rahoja takaisin energiansäästönä, jos sitä mietit. Se isompi varaaja kun ei sitä energiaa hukkaa muuten kuin lämmittämällä tilaa missä on ja niin se tekee uusikin. Vanhaan haatoon saa vielä varmasti varaosia. Toki se on kiva vaihtaa ennen kuin hajoaa, mutta eiköhän nuo sen 40 vuotta kestä.
Tosiaan myös tuo asennuksen hinta kuulostaa aika korkealta, mutta en tiedä mitä kaikkea se älyvaraaja sitten vaatii. Tavallisessa varaajassa nyt ei kummoisesti ole asentamista.

Kyllä se joku 25v se vanha varaaja jo on.
300L vs 200L, on siinä kuitenkin 100L eroa, mitä pitää vähintään 55c lämmöissä, kesät talvet.
Varsinkin kun ei tosiaan misään nimessä tarvitse noin isoa varaajaa.

 

[Jayded]

Kyllä se joku 25v se vanha varaaja jo on.
300L vs 200L, on siinä kuitenkin 100L eroa, mitä pitää vähintään 55c lämmöissä, kesät talvet.
Varsinkin kun ei tosiaan misään nimessä tarvitse noin isoa varaajaa.

Jos et vettä käytä, ei se varaaja myöskään juuri sitä lämpöä hukkaa. Jos varaaja lämpömässä tilassa ja hukkaa vaikkapa 70 wattia, niin suoralla sähkölämmityksellä joku muu laite lämmittää sen 70 wattia enemmän, jos varaajaa ei vaikkapa olisi.
Vaikka hukka olisi 100 wattia niin vuodessa kulutus olisi 876 kWh. Eli 88 euroa vuodessa 10 sentin sähkönhinnalla. 1000 euron takaisinmaksuaika noin 12 vuotta, jos uusi varaaja ei kuluta ollenkaan energiaa. En kyllä mitenkään näe kannattavana varaajan vaihtoa säästömielessä.

 

[jpp]

Jos et vettä käytä, ei se varaaja myöskään juuri sitä lämpöä hukkaa. Jos varaaja lämpömässä tilassa ja hukkaa vaikkapa 70 wattia, niin suoralla sähkölämmityksellä joku muu laite lämmittää sen 70 wattia enemmän, jos varaajaa ei vaikkapa olisi.
Vaikka hukka olisi 100 wattia niin vuodessa kulutus olisi 876 kWh. Eli 88 euroa vuodessa 10 sentin sähkönhinnalla. 1000 euron takaisinmaksuaika noin 12 vuotta, jos uusi varaaja ei kuluta ollenkaan energiaa. En kyllä mitenkään näe kannattavana varaajan vaihtoa säästömielessä.

Jos kyseessä vanha varaaja, jonka haluaa iän puolesta vaihtaa joka tapauksessa lähivuosina, niin nyt vaihtamalla saa heti tuon pienen säästön kulutukseen. Sitten tuossa ei järkeä ole, jos on muutto tulossa ennen kuin varaaja olisi iän puolesta tarpeen vaihtaa.

 

[Cooppe]

Harkinassa 2000 valmistunut omakotitalo, suorasähkölämmitys. Alkuperäiset omistajat myyvät, vanhuus painaa päälle. Asunnossa ei ole 25 vuoden aikana tehty käytännössä mitään remonttia, mutta siitä on mitä ilmeisimmin pidetty päällisin puolin huolta. Sisäpuolelta olisi voinut siisteyden puolesta kuvitella vasta valmistuneeksi, toki pinnat 2000-luvun tyyliin. Kuntotarkastus tehty, käytännössä ainoat huomiot lämminvesivaraajan ikääntyminen ja sen uusimiseen varautuminen. Myös ilmanvaihtokone on alkuperäinen. Mihin muuhun tuollaisessa 25 vuotta remontoimattomassa talossa kannattaa varautua? Pesuhuoneesta/saunasta ei kosteusmittauksin havaittu kosteutta muuten kuin kaivon ympäriltä (niinkuin 99% tapauksissa aina), ja jos sinne lykkäisi suihkukaapin josta putki suoraan kaivoon, niin ainakin pesuhuoneelle saisi käyttöikää vielä joitain vuosia helposti. Onko esim sähköpattereiden päivitys kuinka järkevä investointi? Ovatko uudet hyötysuhteeltaan kuinka paljon parempia verrattuna noihin 25 vuotta vanhoihin? Ilmalämpöpumppu talosta löytyy.

 

[latzka]

Harkinassa 2000 valmistunut omakotitalo, suorasähkölämmitys. Alkuperäiset omistajat myyvät, vanhuus painaa päälle. Asunnossa ei ole 25 vuoden aikana tehty käytännössä mitään remonttia, mutta siitä on mitä ilmeisimmin pidetty päällisin puolin huolta. Sisäpuolelta olisi voinut siisteyden puolesta kuvitella vasta valmistuneeksi, toki pinnat 2000-luvun tyyliin. Kuntotarkastus tehty, käytännössä ainoat huomiot lämminvesivaraajan ikääntyminen ja sen uusimiseen varautuminen. Myös ilmanvaihtokone on alkuperäinen. Mihin muuhun tuollaisessa 25 vuotta remontoimattomassa talossa kannattaa varautua? Pesuhuoneesta/saunasta ei kosteusmittauksin havaittu kosteutta muuten kuin kaivon ympäriltä (niinkuin 99% tapauksissa aina), ja jos sinne lykkäisi suihkukaapin josta putki suoraan kaivoon, niin ainakin pesuhuoneelle saisi käyttöikää vielä joitain vuosia helposti. Onko esim sähköpattereiden päivitys kuinka järkevä investointi? Ovatko uudet hyötysuhteeltaan kuinka paljon parempia verrattuna noihin 25 vuotta vanhoihin? Ilmalämpöpumppu talosta löytyy.

Sähköpattereiden "hyötysuhde" lienee ollut hyvin pitkälti 100 % niin pitkään kuin niitä on ollut olemassa. Nykyään ehkä 99,999 %, kun niihinkin varmaan joku ledivilkku on pitänyt änkeä.

Salaojat varmaan on, mutta noissa tarkastuskaivot on usein pätkitty maan alle ja onko koskaan tarkastettu. Aluskatteen läpiviennit syytä tarkistaa, jos kuntotarkastaja ei ole niitä katsonut. Jokseenkin yleistä myös, että IV-kanavat on lyöty puhallusvillaan ilman eristeitä ja villatkin painuneet aikojen saatossa. Samoin kaikkien 25 vuotta sitten tehtyjen teippausten voi olettaa jo nöyrtyneen ja hiiret tehneet omat reikänsä sinne tänne. Huoltomaalaus, jos lautaverhoiltu.

 

[Taneli-]

Harkinassa 2000 valmistunut omakotitalo, suorasähkölämmitys.

Ensinnä lukisin esim. tämän ajatuksen kera lävitse:

2000-luvun alun omakotitalot - hyvät & huonot puolet, riskit

2000-luvun alun omakotitalo on puurunkoinen ja tiili-/lautaverhottu pakettitalo. Ulkonäössä on usein romanttisia piirteitä. Vesikattona on harjakatto.

www.rakennukset.fi

Sitten miettisin materiaaleja ja katsoisin mikä on se keskimääräinen / yleinen kesto (esim. huopakatto täytyy kohta uusia tai on voinut jo kulua lähes puhki kesto keskimäärin 20-30v kun taasen betonitiili ja savi tai tiilikate kestää keskimäärin sen 50-100 vuotta jos asennettu ja huollettu oikein).

 

[Cooppe]

Sähköpattereiden "hyötysuhde" lienee ollut hyvin pitkälti 100 % niin pitkään kuin niitä on ollut olemassa. Nykyään ehkä 99,999 %, kun niihinkin varmaan joku ledivilkku on pitänyt änkeä.

Salaojat varmaan on, mutta noissa tarkastuskaivot on usein pätkitty maan alle ja onko koskaan tarkastettu. Aluskatteen läpiviennit syytä tarkistaa, jos kuntotarkastaja ei ole niitä katsonut. Jokseenkin yleistä myös, että IV-kanavat on lyöty puhallusvillaan ilman eristeitä ja villatkin painuneet aikojen saatossa. Samoin kaikkien 25 vuotta sitten tehtyjen teippausten voi olettaa jo nöyrtyneen ja hiiret tehneet omat reikänsä sinne tänne. Huoltomaalaus, jos lautaverhoiltu.

Oli varmaan väärä sana tälle, tarkoitin lähinnä energiankulutusta suhteessa lämmön tuottoon. Aluskate ja läpiviennit ok kuntotarkastuksessa.

 

[Cooppe]

Ensinnä lukisin esim. tämän ajatuksen kera lävitse:

2000-luvun alun omakotitalot - hyvät & huonot puolet, riskit

2000-luvun alun omakotitalo on puurunkoinen ja tiili-/lautaverhottu pakettitalo. Ulkonäössä on usein romanttisia piirteitä. Vesikattona on harjakatto.

www.rakennukset.fi

Sitten miettisin materiaaleja ja katsoisin mikä on se keskimääräinen / yleinen kesto (esim. huopakatto täytyy kohta uusia tai on voinut jo kulua lähes puhki kesto keskimäärin 20-30v kun taasen betonitiili ja savi tai tiilikate kestää keskimäärin sen 50-100 vuotta jos asennettu ja huollettu oikein).

Peltikatto kyseessä.

 

[latzka]

Oli varmaan väärä sana tälle, tarkoitin lähinnä energiankulutusta suhteessa lämmön tuottoon. Aluskate ja läpiviennit ok kuntotarkastuksessa.

Samasta asiasta puhutaan. Ei sitä vastuslangan resistiivistä lämmitystä energiatehokkaammaksi oikein millään keinoin saa. Jos jossain tapahtuu häviöitä, niin lämmöksi sekin muuttuu. Halvin lämmitysmuoto se ei ole, mutta kaikki sähköenergia kyllä muuttuu lämmöksi patterissa kuin patterissa.

 

[Seese]

Samasta asiasta puhutaan. Ei sitä vastuslangan resistiivistä lämmitystä energiatehokkaammaksi oikein millään keinoin saa. Jos jossain tapahtuu häviöitä, niin lämmöksi sekin muuttuu. Halvin lämmitysmuoto se ei ole, mutta kaikki sähköenergia kyllä muuttuu lämmöksi patterissa kuin patterissa.

Mihinkäs perustuu MLP tehokkuuden parantuminen siirtyessä pattereista lattialämmitykseen, eikö samaa parannusta saa sähkölattialämmitykselle?

Onhan sähkössäkin etunsa huoltovapaana, vesikiertoisen kanssa saa kyllä jos jonkinmoista kalliin ammattilaisen tekemää toistuvaa huoltoa ja muuta ongelmanselvitystä/säätöä laskea hintaan mukaan. Varsinkin jossain pienemmässä nykymääräysten mukaisessa talossa jossa myös hyvä ILP.